Jump to content
Juoksufoorumi.fi










exfatman

Jäsenet
  • Content Count

    51
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

15 Good

Converted

  • Tavoite
    1/4 IM

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Tuon ekan 3000m (tässä vaiheessa vankka luotto, että tulee uitua uudestaankin) uin 25m altaassa. Sattui hyvä tuuri ja olin kokoajan ainoana uimarina radalla. Seuraavalla kerralla vois kokeilla 50m altaassa. Käyn uimassa aamuisin ja lähes aina pitkällä radalla käy kova kuhina, niin siksi olen yleensä valinnut rauhallisemmat radat lyhyestä altaasta. Just tuota käännöstä mietin itsekin. Kankea mummokäännös pysäyttää vauhdin täysin. Eilisessä uinnissa tuli jalkojen kanssa ongelmia, eli viimeisen vartin aikana en oikeastaan potkaisut päädystä yhtään vauhtia, jos yritin niin vasen jalka kramppasi pahasi. Olen joskus yrittänyt volttikäännöstä ja pari kertaa onnistunutkin, mutta käännöksen ajoitus menee pieleen, käännöksen jälkeen syvyys oli ihan arpapeliä ja kerran päädyin viereiselle radalle. Siihen sähläykseen loppui mun voltit. Käännös menee samaan opetellaan myöhemmin- jonoon, monen muun uintijutun kanssa. Kun katsoo uimareita jotka heittävät siistin voltin ja jatkavat välittömästi uintia samalla vauhdilla, niin ainakin omaan silmään näyttäyisi nopeuttavan uintia huomattavasti. Mummokäännös tuntuu ainakin itsellä katkaisevan rytmiä pahasti, mutta kun on niin monta muutakin ongelmaa. Ja mitä tulee kehittymiseen, niin kiitos vaan, mutta sinä olet treenannut kaikkea kolmea lajia, mulla on jäänyt trainerisessiot todella vähiin, ja juoksut on jäänyt polven takia kokonaan väliin. Käytännössä talven treenit on ollu pelkkää uintia ja punttia. Pyöräilykausi alkaa viikonloppuna, juoksemista kokeilen joskus kesällä. Näinhän sen ei todellakaan pitäisi mennä.
  2. Jos sittenkin tyytyisi altaassa vain uimaan? Ilman mitään teknisten hienouksien harjoittelua tässä vaiheessa. Tänään ei ollut mitään treenisuunnitelmaa altaan reunalle saapuessa. Ajattelin uida lämmittelyn ja miettiä sen jälkeen tuntemusten mukaan mitä tekisi. Lämmittely sujui rennosti ja viiden minuutin välein vilkaisin seinäkelloa. Ai hitto, aloitinko tasalta vai viittä vaille? Jos uisi puoli tuntia putkeen (hyvin, hyvin harvinaista). Mutta aloitinko mihin aikaan? Jos uin varmuudeksi vielä hiukan lisää. Tahti tuntui tosi rauhalliselta. Ulos ja sisäänhengitys ilman ongelmia. Joka toisella ilmaa sisään. En ole koskaan ennen jaksanut/viitsinyt uida altaassa yli 1500m matkaa. Yleensä pitkät vedot olleet 1000m. Nyt kello näytti puolta ja olin uinut ainakin puoli tuntia. Matkan näkisi rannekellosta, mutta sitä on niin vaikea vilkuilla kesken uinnin. Jatkoin yhä viiden noin minuutin välein seinäkelloa vilkaisten. Ajattelin, että tällä hitaallakin vauhdilla uin 2000m tunnissa. Kun olin suhteellisen varma, että tunti on kulunut oli pakko vilkaista kellosta matkaa. Yli kaks tonnia, mutta paljonko? Seuraava käännös ja pakko saada numeroista selvää. 2600. Jokohan on kulunut tunti? Ei hitto, vedän 3000m kun tuntuu sujuvan tasaista tahtia. Ja taas joutui laskemaan mielessä altaanvälejä, niin samalla uinti muuttui paljon tylsemmäksi. Jalat kramppasivat muutamia kertoja käännöksen yhteydessä (ja ei, en tee voltteja). Allasvettäkin liian vähän mahassa. Alkoi janottamaankin. 3000m täynnä ja siihen päätin lopettaa. Kello näytti uintiajaksi 1:09 ja uintivauhti 2'18 sehän on hidasta vauhtia, mutta jotakin edistymistä on tapahtunut, kun toissa syksynä 100m vei kaikki voimat ja vielä viime syksynä 1000m meni hitaampaa vauhtia. Olisinko jaksanut uida pidemmälle? Kyllä hiukan, mutta krampit jaloissa olisi kyllä lopettaneet matkan ennen kuin 3800m olisi ollut täynnä. Tästä sai itselle treenimotivaatiota uintiin.
  3. Onhan tossa tapahtunut edistymistä 2500m vrt aloitustaso. Ja 10x100m meni varmaan parempaa vauhtia kuin vuosi sitten. Hengityksen ja kummankin puolen synkkaan saamisessa en pysty neuvomaan, kun kuulun ihan samaan vertaisryhmään. Jos kuitenkin kantti kestää, niin kokeile nimmareita noihin kellunta ominaisuuksiin. Itse otin paremman kellumisen ja uintiasennon ohjelmaan kuukaudeksi, kun omatkin jalat tuntuivat olevan poikkeuksellisen uppoavat. Rentoa kelluntaa ja kellunnasta starttaamalla 25m rentoja vetoja. Tietty kun noita toisti ja toisti kymmenen/parikymmentä kertaa per treeni, niin varsinaiset uintimetrit jäi aina vähemmälle. Nyt kuitenkin jalat on ainakin oman arvioin mielestä paljon paremmassa asennossa. Ehkä se ei tuonut yhtään nopeutta, mutta kuitenkin jotakin rentoutta uintiin. Tuokin olisi pitänyt opetella paremmin heti vapaauintiharrastuksen alkuvaiheessa, mutta kun oli niin kiire uimaan edes muutama altaan väli yhtäjaksoisesti. Okei, onhan kyllä itsekin hetken aikaa mietin eka kerralla että viitsiikö noita kelluntoja harjoitella kun viereisillä radoilla uitiin tosisaan. Kumma miten sitä välillä alkaakin miettiä epäolennaisia juttuja. Pakkohan se oli treenata kelluntaakin kun se ei vain ollu kunnolla hallussa.
  4. Joo just tuon videon "temppua" itsekin yritin. Jos olisin kokeillut avovedessä, niin rannat olisi täyttyneet bongareista, jotka olisivat yrittäneet määritellä uutta rantavesissä aiemmin tunnistamatonta lajia. Kansainväliset kuvausryhmät olisi kutsuttu paikallle ja ympäri maailmaa hämmästeltäisiin mikä kumma mahtaa liikkua vedessä ja miten hel##tissä otus ylipäätään etenee vedessä... lopulta pelastuslaitos nostaisi vedestä aloittelevan trileetin. Okei, helpommalta puolelta tuolla harjoituksella pystyy ilmaa ottamaan (huom. siis yhden altaan mitan). Heikommalta puolelta tuntuu että rotaatio onnistuu, mutta syvyyttä on liikaa. Veden pintaan jää liikaa matkaa. Pää yrittää nousta ja sitä mukaa keskikroppa alkaa taipumaan outoon asentoon ja edessä on tuo RI mainitsema taistelu. Yllätyin hiukan kun huomasin että syksyn 1000m ajoista on kuitenkin tippunut noin 1-1,5 min vaikka olin useamman kuukauden poissa altaasta ja palasin altaaseen ja säännölliseen treeniin vasta kk sitten. Kai noilla lukuisilla nimmariharjoituksilla ja parantuneista jalkojen asennosta on ollu apua. Yleiskunto on nimittäin huomattavasti huonompi kuin syksyllä. Jos sieltä altaasta tulisi kuitenkin huomenna aiempaa parempi aika!
  5. Näytti helpolta juutuupissa, mutta altaassa ainakin itsellä on vielä pitkä matka onnistuneisiin harjoitteisiin. Kyllä, käsi kiinni kylkeen ja menoksi. Kai se pitäisi ottaa ihan perusharjoitukseksi ohjelmaan, mutta se tarkoittaisi taas sitä, että suurin osa allasajasta menisi taukoihin. Ja muutenkin altaasta pitäisi löytää aina vapaa rata, jotta oma sohlaaminen ja radalla laidalta toiseen seilaaminen ei sotke muidenkin harjoituksia. Haluan olla altaassa kohtelias ja ottaa huomioon muut uimarit. Ehkä Runningidiot on saanu tuon harjoituksen kulkemaan jo helposti.
  6. PiaA antoi ohjeeksi yhden käden uinnin (tuota samaa ehdotettiin syksylläkin, mutta silloin ainakin omasta drillista tuli täydellinen fiasko). Tälläkertaa katselin aiheesta kaikki löytämäni videot ja tänään testasin altaassa. Lopputulos ei juuri poikkennut painajaismaisesta harjoitteesta eli kädet kiinni kyljissä uimisesta. 25m allas alkaa tuntumaan lentokentän kiitoradalta. Tuota 3-2 testasin ja silä, tai hiukan sovellettuna pystyy uimaan pari altaanväliä. Kokeilin tuota harjoitetta niin että uin ensiksi muutaman altaan mitan joka 4. hengittäen, pieni tauko ja sen jälkeen otin 50m vejota joissa yritin uida mahdollisimman rauhallisesti joka 2. hengittäen ja altaan puolessa välissä yksi hyvä hengitys väärältä puolelta. Onnistui mielestäni paremmin. Yhden hengityksen pystyy väärältä puolelta tekemään paljon rauhallisemmin ja asento pysyi hiukan parempana. Jos noita väärän puolen hengityksiä yrittää tehdä useampia, niin samanlainen Runningidiotin mainitsema pään huono asento tuntui kertaantuvan jokaisella hengityksellä. Treenin loppuun uin 1000m (kunnes treenin jälkeen huomasin kellosta, ettei matkaa tullut kuin 900m). Se oli taas sitä hidasta 2'12 vauhtia ja vaikka olisin uinut puuttuvan 100m lisää, niin tuskin vauhti olisi mihinkään muuttunut. Treeni jatkukoon.
  7. No olihan siellä ollu taas sitä trainerin ulvontaakin. Itse yritin saada tuon väärän puolen hengityksen haltuun syksyllä. Ja väkisin vääntämällä tekniikka hajosi täysin. Huonolla tekniikka itsepintaisesti treenaamalla lopputuloksen voi arvata, eli kropan sulakkeet pettivät heikoimmasta kohdasta. Toinen olkapää meni tosi huonoon kuntoon (eihän se mikään merkkikorjaamon takuuvaraosa ollut ennestääkään) joten kuntoutumisen (olkapään osalta) jälkeen jätin väkisin yrittämisen vähemmäksi. Onko meistä kumpikaan saanut uintiin lisävauhtia talven aikana? Tuo 2min/100 on itsellekin reipasta vauhtia, 1´55 on jo kovaa ja 1´50 alittavat tarkoittavat lähestyvää konerikkoa. Sellaisen huomion olen itse tehnyt, että joka neljälle hengittäessä pystyy parempaan vauhtiin, mutta 100m jälkeen alkaa kone sakkaamaan, moottorin imuilmanmäärä ei riitä käytännössä pidempään vetoon. Joka neljännellä uintiin tulee ehkä enemmän liukua, kuin joka toisella hengittäessä. Eli näistä havainnoista olen tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että pakko tuo hengitysjuttu on jossakin vaiheessa saada toimimaan, sille se vaikuttaisi kuitenkin olevan helpoin tapa matkavauhdin parantamiseen ainakin altaassa kun ei tarvitse ottaa huomioon aallokkoa tai tuulta. Nyt olen kuitenkin ottanut hiukan rennommin tuon hengityksen treenaamisen ja tyydyn silloin tällöön kokeilemaan saako ilmaa ollenkaan "väärältä" puolelta. Joskus onnistuu, joskus kohdalle sattuu ns. vesihengitys, eli pää kääntyy hengitykseen mutta pintaan jää matkaa muutama sentti. Vaikka vauhtia ei ole tullut lisää, niin vesi on kuitenkin tullut sen verran tutuksi elementiksi, ettei niitä puolentoista vuoden takaisia paniikkihetkiä tule altaassa. Dieselmäisesti vetelen menemään omaa hidasta vauhtia. Hyvinkin pienet muutokset uintivauhdissa tuntuvat vaikuttavan huomattavasti sykkeisiin. Luovuttaminen ei ole käyny mielessä. Yhä edelleen väkeä menee altaassa oli niin oikealta kuin vasemmalta. IM-hattupäät tuntuvat ohittavan lähes jokaisella allasvälillä. Junnut uivat kylkiuintia kovempaa vauhtia ja mummot vetävät rintauintia samaa tahtia. Joku enemmän uinnissa edistynyt tai uintiin perehtynyt voisi mahdollisesti valaista hiukan keinoja joilla tuota hengitystä kummaltakin puolelta saisi parannettua.
  8. Ai nyt on jääny pitkät traineri sessiot väliin? Itsekin palailin takaisin treenin pariin aivan liian pitkän tauon jälkeen. Syksyllä lasittuneeksi tuomitun polven takia talven peruskuntokausi jäi väliin ja homma muuttui polven ja muiden loppuun kulutettujen nivelien kuntoutukseksi. Maaliskuun alusta lähtien treeniä on ollu n. 10h/vko. Lähinnä uintia ja hiihtoa. Kunto ehti romahtaa ennestään huonosta jo kaikkein asteikkojen alle. Uinnissa treenit koostuivatkin tunnin sessioista. 100-400m vetoja. Ja ehkä kerran viikossa 1000m veto. Lättärit otin käyttöön ja niillä on yritetty hakea vetoihin voimaa ja parempaa käden asentoa. Eniten yritin panostaa liian syvällä vaappuvien jalkojen asentoon, joten aina kun käyttöön sai radan jolla ei ollut muita uimareita tai max yksi uimari, niin tein nimmareita mahdollisimman paljon. Ennen nimmarissa jalat painuivat väkisin liian syvälle, mutta muutaman viikon intensiivijakson jälkeen huomasin kantapäiden ja nilkkojen kohoavan vedenpinnan yläpuolelle ilman keskikropan epäinhillisiä asentoja. Perusuintiin paremmassa asennossa mukana tulevat jalat tuntuivat tuovan heti kevyempää etenemistä. Hidastahan uinti on vieläkin, mutta eron entiseen havaitsee "selvästi" alle 400m vedoissa, sitä pidemmillä matkoilla huono kunto (entistäkin huonompi) saa jalat pikkuhiljaa uppoamaan takaisin entisiin syvyyksiin. Tilalle on lisäksi tullut paha taipumus tahdistaa uintia, etenkin hengityksen yhteydessä edessä oleva käsi jää odottamaan toista kättä. On toi uinti vain kummallinen laji, kun yhtä osa-aluetta saa vähän kehitettyä, niin joku toinen osa-alue osoittaa taantumisen merkkejä. Trainerin päällekin olen päässyt muutaman kerran, mutta juoksu saa odottaa painon merkittävää tippumista. Ensi kesän tavoitteet jäävätkin hyvin vaatimattomiksi. Uintiin hiukan lisää vauhtia, pyöräilyssä tavoitteena edellisen kesän parhaat vauhdit ja juoksussa riittää tavoitteeksi pelkka suoritus ilman kipuilevaa polvea. Vaatimatonta, eikä lähellekkään sitä mitä syksyllä tuli asettettua tavoitteeksi. Tuolloin juoksun merkittävä lisäys viikkotasolla kostautui pahasti. Joten nyt mennään näillä pelimerkeilä ja korteila mitä on käytössä. Treeni-intoa sinulle kohti pidempiä matkoja!
  9. exfatman

    Läskikerho

    lokakuusta ei mitattavissa olevaa muutosta. Treenitaukoa tuli useampi kuukausi ja vasta muutama treeniviikko takana tälle vuodelle. Voidaan sanoa että olen tankannut talven ajan hiilareita ja niitä on kropassa nyt sen verran mukavasti varastoituna, että täyden matkan kisoihin olisi valmiina. Ei puutu kuin kunto ja riittävä treenimäärä.
  10. Hiihto vapaalla tyylillä ja huonolla tekniikalla sekä heikko kunto on varmasti helpoin yhdistelmä millä saa selville maksimisykkeensä.
  11. 4h trainerin juhlaa. Suoritus jolle on pakko ottaa hattu pois päästä.
  12. Sulla on ollu taas hyvä treenikausi kohti seuraavia tavoitteita. Itsellä meni alkutalvi täysin pieleen ja treenit jäi pitkäksi aikaa tekemättä. Nivel kerrallaan kroppa pakotti jättämään treenit kokonaan pois. Pari kuukautta treeniaikaa hävisi ja tilalle tuli, sanotaan vaikka "energiavarastoa" kesän koitoksiin. Nyt tuntuu, että kesään ei yks kaks olekaan enää yhtään turhaa aikaa. Kiire tulee. Treeni-intoa!
  13. exfatman

    Vinkkejä uintiin

    Taas runsaasti kylkipotkuja, mutta tällä kertaa tuntiin mahtui mukava annos vapaauintia kädet nyrkissä ja sitä otteen hakua käsivarrella. Kädet nyrkissä uintia olen joskus kokeillut altaanvälin tai pari, mutta nyt käytin tuohon harjoitteeseen puolet allasajastani. Loppuveryttelynä muutama altaanväli ja kerrankin tuntui, että vedestä saa oikeasti otetta, eikä veto mene ihan pelkäksi läpivedoksi. Näitä pieniä onnistumisen tunteita altaassa.
  14. exfatman

    Vinkkejä uintiin

    PIeni päivitys. Vieläkin on pullari hankkimatta. Tekniikka ei ole itsestään napsahtanut kohdalleen. Kuukaudessa on sen verran edistymistä tapahtunut, että vasemmalta puolelta voi hengitellä 100m matkan. Kuukaudessa max matka on siis tuplattu, VAIN tuplattu. Se ei ole paljoa. Toisaalta nyt yhä useammin tulee hyviä ja helppoja 50m vetoja. Jos onnistun tekemään vielä samanlaisen parannuksen seuraavan kuukauden aikana, niin silloin uskon että homma asettuu omaan uomaansa. Myös kylkiuinti on parantunut aikalailla, sillä sitä kuuluu nykyisin uintisessioihin melko reilusti. Nyt kuukauden jälkeen tuntuu että joka kolmannella hengittäessä uintiasento ja rytmi osuvat välillä paljon paremmin kohdalleen ja vauhti paranee "merkittävästi". Valitettavasti vielä ei riitä kunto muuttamaan tuota hetkellistä vauhtia matkavauhdiksi. Ero noissa onnistuneissa vedoissa on kuitenkin noin 15sek / 100m eli juuri sitä tasoa mitä tavoittelin tältä syyskaudelta. Ihan ei taida aika riittää tavoitteeseen tämän vuoden puolella.
  15. MIten voi ollakin, että ihmisen polvet on niin tai näin heikkoa tekoa. Täällä on nimittäin menty melkein samaa rataa. Syys-lokakuu tuntui sujuvan hyvin treenien suhteen. Ja sitten polvi sanoi poks, tai ei se mitään poks sanonut vaan muuttui betonimyllyksi. Onhan polvista ennenkin kuulunut ääntä ja joskus aiemminkin näytetty lääkärille. Joku mustavalkoinen kuva siitä on joskus otettu ja todettu, että laihduta palloa pienemmäksi, tai "ainahan nivelistä ääntä kuluu". Syksyllä päätin siis nostaa juoksukilometrejä / -tunteja ehkä vähän liiankin paljon kun pyöräily jäi pois ohjelmasta. Mielessä näin jo ensi kesän puolimatkan maalialueen. Juoksu tai hölkkä määrien noustessa alkoi tulla ongelmia aina lenkin lopussa, kun treeni loppua ja alkoi kävely. Polvi ei kestänyt kävelyä ylämäkeen ja rappusissa piti purra hammasta. Lääkäriltä ortopedille ja ortopediltä fysioterapiaan. Polvi on muuttunut murulasipolveksi (kondrom.... mikä lie sanahirviö). Ei tätä vielä voi luovuttaa. Salitreeni meni kyllä jalkojen osalta täysin uusiksi. Mitään noin ihmeellisiä liikkeitä ei ole kuitenkaan suositeltu / määrätty. Erilaisia askelkyykkyjä, prässiä, yhden jalan liikkeitä, pienillä painoilla, tosi pienillä painoilla, toiminnallisia liikkeitä, etu- / takapuolta. Polvikulmien kanssa tarkkana ja liikkeiden "syvyyksien" kanssa vielä tarkempana. Tämän hetken suunnitelma on laadittu ensiksi tämän kuntoutuksen varaan. Jos uudistettu treeni ei helpota oireita, niin sitten vaihdetaan kuvauskalusto magneettiin. Ortopedin kanssa mietitään vaihtoehtoja sen mukaan miltä kuvat näyttää. No kropassa on muutakin kohtaa jotka voi reistailla, niin ei kai tätä uutta harrastusta tässä vaiheessa kannata keskeyttää. Pyörää en ole vielä siirtänyt olohuoneeseen. Yks wattbike sessio viikossa saa toistaiseksi riittää. Juoksukerrat valitettavasti tippui väliaikaisesti, mutta jos pian pääsisi ainakin kahteen/kolmeen kertaan. Uinnin suhteen nyt mennään kahdella kerralla per viikko. Tässäkin siis väliaikainen tiputus. Yritän saada toisen puolen tekniikan kuntoon, eli vasemman puolen hengityksen kanssa tehnyt töitä ja edistyminen on hidasta mutta sitäkin varmempaa. Kesään on vielä aikaa, jos ei riittävästi, niin jotakin ehtii vielä treenata. Treeni-intoa pienistä rutinoista huolimatta.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy