Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Ahex

Jäsenet
  • Content Count

    254
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

44 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Tänään radiossa keskusteltiin naisyrittäjyydestä ja tuntui pääpaino olevan sanassa nais, eikä yrittäjyys. Naisyrittäjillä ei ole kuulemma naisia esikuvina. Naisia pitäisi rohkaista teknisille aloille jne. höpinää. Tässä mennään metsään, kun otetaan naisasia ensimmäiseksi tavoitteeksi ja sen parantamiseksi sitten tuntuu ratkaisuna olevan miesten aseman heikentäminen. Aivan samoin on tuolla rapakon takana moni tummaihoinen joutunut selittelemään ja taistelemaan siitä, että oikeasti on saavuttanut asemansa, eikä kiintiöillä (siis opiskelun, tieteen yms. yrittämisen alalla, ei urheilun). Eli niin kauan kuin vedetään tuo sukupuolikortti (tai mikä muu tahansa ns. händikäppi), jää aina epäilys todellisista taidoista ja osaamisesta. Tunnen monia yrittäjiä, jotka ovat naisia. He pyörittävät yrityksiään menestyksekkäästi ja asiakkaita riittää. Jos siis nainen hoitaa asiansa hyvin ja ottaa sitten esikuvakseen sen, jonka kokee esikuvakseen, oli se sitten äiti Teresa, Bill Gates, Helena Ranta tai kuka tahansa, ei sillä yrittäjän sukupuolella ole väliä. Eli itse asiaan Noora Honkala on hyvä urheilija ja kyllä siellä aika huippujen joukossa, vaikka miehetkin lasketaan mukaan. Mutta jos nyt vaatimus on, että pitäisi saada se apuraha valtiolta, kun on nainen, niin mennään metsään. Palstalla on monia muitakin ultrajuoksijoita ja tasaltaan huippujen joukossa, joten pitääkö heillekin antaa se apuraha? Eli moni mies täälläkin juoksee harrastuksekseen ja tekee työtä tullakseen toimeen. Sitten taas on tuolla netissä niitä, jotka "urheilevat" tai tekevät jotain muuta, mutta pääosin bloggaavat ja puhuvat paskaa ja saavat rahansa elämiseen mainostajilta ja rättinsä ja tavaransa sponsoreilta. Niin ovat joutuneet Veikka Gustafsson, Patrick Degerman ja Marianna Zaikova kerjäämään sponsoreita ja keräämään itse rahansa (ainakin aluksi), jotta ovat päässeet suorittamaan. Maallikkona en sitten osaa sanoa kumpi on kovempi ultrajuoksija Zaikova vai Honkala, tuskin kukaan maallikko tai sitten joku ministeriön virkamies heitä osaa pistääkään järjestykseen paremmuuden osalta. Valitettavasti emme elä kommunismissa ja some, ylipäätänsä julkisuus on se mikä rahaa tuo. Nooran siis pitää nöyrtyä ja kysellä niitä sponsoreita.
  2. Innosta mikä? Liikkuminen, seksi, syöminen? Hemoglobiinilla ei nyt suorastaan vaikuta innostumiseen mitään. Ei se perse nouse penkistä, oli hemoglobiini sitten 120 tai 190, itse se perse on pakko nostaa tai löytää jokin muu syy. Mainitsin jo aiemmin tuon oman 187 hemoglobiinin. Inttiä ennen aloitin verenluovutuksen, kun kaverin mukana menin. Hänellä myös ongelma korkeasta hemoglobiinista, joten luovutus lähinnä keino alentaa sitä. On siis useamman kerran luovutuksessa ollut tuo lähes 190 ja ne korkeammat lukemat ovat yleensä silloin, kun kunto on huonoimillaan, eikä mitään jaksa. Vastaavasti intin jälkeen, kun oli kunto parempi ja tuli liikuttua, niin yhdessä luovutuksessa hemoglobiini olikin 136, eli juuri siinä luovutuksen alarajalla. Nuo sinun arvosi ovat alarajalla, mutta et nyt vielä kuulu liimatehtaaseen. Arvojen ja paikan, jossa me nyt keskustelemme, eli juoksufoorumi, voisi olettaa sinun olevan urheilija. https://keho.net/artikkelit/urheilijan-rautatase-313 tuolta voit lueskella enemmän urheilijan rauta-asioista ja myöskin siitä, miten vaihtelevia laboratoriomittaustulokset ovat.
  3. Onko vahakasmaiset heltat? Pintakuvion ja ajan puolesta sopisi rusotäplävahakkaaksi. Maastokuvassakin näyttää kutakuinkin oikealta ratkaisulta. Kuiva sää, niin puuttuu pinnan limaisuus ja värikään ei ole pinkihkö. Puuttuu myös ne rusotäplävahakkaan "viiltelyjäljet" pinnalta. Seitikkimäisyyttä on paljon, mutta ne seitit puuttuvat, tosin onhan niitä seittikkejä vielä tunnistamatta useampia, eli Cortinarius joukor puuttuu vielä. Oma veikkaukseni olisi ollut haapavalmuska, mutta aika on liian aikainen vielä ja maastokuvasta puttuu isommat sienet. Sammaleikko on välillä sellainen ongelman luoja, kun oppaassa sanotaan, 5cm jalka ja sammaleen seasta kaivatkin 20cm pitkillä jaloilla olevia yksilöitä. Vielä on heikosti ollut sienilajeja, mutta haaparouskuja on muutama kilo saatu jo suolattu ja sikurirouskuja litran verran kuivana. Kantarellejä saa sen noin 5 litraa per reissu, mutta edelleen sienet puuttuvat metsän puolelta.
  4. Rusotäplävahakkaaksi näyttää liian isolta, seittimäisyys puuttuu jalasta, tutulta näyttää kuitenkin, mulla menisi veikkaus näiden valmuskojen puolelle. Lakki tosiaan näkyy heikommin, niin ei helpota arvailuja.
  5. Samaa kärsivällisyyttä se mustikan poimiminen vaatii, kuin juoksukin. Ei ole minusta poimijaksi, kun isä poimii ja kaupastakin saa halvalla. Eikä minusta ole juoksijaksi, kun autolla pääsee ja telkkarista tulee ilmaiseksi muiden juoksua. Sienet ovat helpompia poimia ja saavat liikkumaan. Jostain syystä, jos ei sieniä näy, niin äkkiä jää lenkki lyhyeksi. Viime syksynä mietinkin, että syksyllä pitäisi kylvää tavaraa mettään, jotta voi sitten talvella käydä keräämässä.
  6. Juu satunnaisia punikki-, nummi- ja voitatteja näkynyt. Samaten kehnäsieniä, tosin toukkaisia. Ensimmäinen ateriaksi kelpaava määrä haaparouskua, sekin osittain toukkaista. Ei vaan vieläkään ole niitä toukkamagneetteja, niin kelpaa nuo haaparouskut ja kantarellitkin. Ihan muutama satunnainen ketahapero, palterohapero, viinihapero, isohapero ja sitten niitä punaisia, joita ei jaksa käydä läpi. Puuttuu sii vielä se sienimatto niitä tutunnäköisiä, mutta ei syöntilistalla olevia sieniä. Viime vuoteen nähden todella myöhässä sienisato. Kantarellia on löytynyt kohtalaisesti noin 15kg olisi kasassa Espoolaisille kotiäideille vietäväksi.
  7. Portaat maalattiin ja maalattiin uudelleen. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708102200319251_u0.shtml En itse noissa ole juossut, mutta taas ihmetytti tuo taitelijan "työ". Taiteilija suunnitellut pitkään, 50 ihmistä maalaa 426 porrasta 8 tuntia ja joku duunari maalaa 200 porrasta valkoiseksi suunnilleen samassa ajassa. Jos juoksisin portaissa, niin kyllä nuo valkoiset tai jokin säännöllinen värijakauma olisi parempi, kuin sekalainen värikirjo. Kuka minuutin alitusta tavoitteleva myöntää kompuroineensa iltahämärissä mustiin portaisiin ja maalanneensa ne valkoisiksi?
  8. Kaikkihan ne on tahdon puutteesta, mutta se tahto pitäisi löytää. Ongelma nykyään on, ettei vanhemmilla ole aikaa yhteiseen vapaa-ajan viettoon, eikä liikkuvista nuoristakaan muodostu sitä kriittistä massaa yksilölajeihin. Kun ei siis LauriH:n mainostamaa yhteistä liikkumista vanhempien kanssa, ei sitä koeta tärkeäksi. Samaten kaveripiirissä kun ei ole enää aktiivisia liikkujia, niin ei ole kilpailua. Kilpailu perheiden kesken on siirtynyt enemmän materialistiselle puolelle, eli enää ei kiistellä, että meidän iskä on vahvempi, kuin teidän iskä. Kun sitten yksin juostaan syksyllä Tirilässä, eikä edes uskalleta soittaa iskää hakemaan, kun jalassa on rakko, niin eihän siitä mitään tule. Ainoa kaveri on ampumahiihtäjä, jonka harrastukset menevät ristiin, kun toinen harrastaa talvilajia ja itse kesälajia. Tämä tietysti hieman kärjistetty esimerkki, mutta missä ovat olleet ne jääkiekon, salibandyn ja muiden lajien harrastajakaverit, kun ei ole saanut kirittäjää juoksulenkille?
  9. http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2009-10-27/Miksi-ananas-kirvelee-kielellä-Syy-ei-ole-happo-vaan-lihasta-tuhoava-entsyymi-3280723.html Vaikka sanotaankin, ettei ananaksen bromelaiini toimi mahassa, niin kyllä reilumpi ananasmäärä saa mahan sekaisin. Diureettisuuteen en ota kantaa, onko se sitten totta. Kofeiini ja alkoholikin ovat diureetteja ja muutama muu ravintoaine, mutta pääosin ne ovat heikkoja sellaisia, eikä niillä saa kehoaan kuivumaan. Eli niiden vaikutus on grammoissa, kun varsinaisten diureettien vaikutus voi olla kiloissa. Tuskin ananas on sen parempi tankkaushedelmä, kuin omena tai vesimelonikaan. Hiilihydraattia voi sitten lisätä hunajasta tai maltodextriinistä. Osa on myös sitä mieltä, ettei maraton-juoksija tarvitse mitään erillistä hiilihydraattitankkausta, kun ei niitä hiilihydraatteja voi tankata määräänsä enempää. Siis tietenkin hiilihydraattipitoisempi ruoka, mutta ei mitään pari päivää ennen Dexal Heavya 3 litraa päivässä. Tietenkin on tutkimuksia, että supertankkaus olisi mahdollista, eli tuplata ne glykogeenivarastot, mutta yleensä viitataan vanhempiin tutkimuksiin ja normaalioloissa tankki ei koskaan ole tyhjä. 200 grammaa ananasta siis sisältää 26-28 g hiilihydraatteja ja kulutus 150 - 200g tunnissa kovassa suorituksessa. http://www.arcticsportaddicts.fi/artikkelit/miten-tankata-ennen-pitkakestoista-suoritusta/ Eli etukäteen et voi tankata koko kisan hiilihydraatteja vaan sitä energiaa tulee nauttia myös suorituksen aikana. Etukäteistankkauksessa (supertankkaus) on ongelmansa, koska se poikkeaa normaalista ravinnon nauttimisesta ja voi hyvinkin saada kehon sekaisin. Eli maltilla hiilihydraattien lisäys. Sitten siihen kysymykseesi taas, eli jos syöt jo vakiona sen 200g ananasta päivittäin, niin ei se haitaksi ole, mutta ei oikeastaan hyödyksikään esimerkiksi viikon ananastankkaus ennen maratonia.
  10. Parempi kerätä raakana, ettei muut saa. Noin kilon verran kantarelleja, pieniä edelleen, mutta lupausta hyvästä sadosta on. Mustikoita sen 5 litraa, mutta pääosin metsässä vielä raakaa
  11. Koska tavoite on ratajuoksu, niin sehän tehdään ilman reppua ja reppu kentän laidalla. Onko siis tarvetta juomarakolle ollenkaan? https://www.xxl.fi/camelbak-hydration-pack-octane-18x-3ltr-15-juomareppu-15-3-litraa/p/1096369_1_style Camelbakin Octanen vanhempi malli maksaa noin satasen, tilaa on ehkä hieman liikaa sille pyyhkeelle ja uikkareille. Mutta toisaalta jos kentällä menee aikaa, niin voi olla tarpeen tilaa niille muille vermeille. Eli ratajuoksut shortseissa ja piikkarit, sitten kylmällä kelillä ne tuulihousut + takki. Uimahallilla ne vaihtoalusvaatteet, rasvat, rakkolaastarit, hiusharjaa jne. mahdollisesti salitossua ja vaatetta. Eli itsellä ajatuksena se combo, jossa kentällä juoksun jälkeen uinti on enemmänkin jälkiverryttely. Tuossa sitten on se 3 litran rakko, joka voi tuntua isolta. Toinen vaihtoehto on reppu https://www.xxl.fi/one-way-multisport-backpack-one-way-15ltr-17-reppu/p/1113165_1_style, joka on halvempi ja ei sisällä sitä juomarakkoa ja ostaa sitten erikseen ne pari juomapulloa. http://www.clasohlson.com/fi/Vesipullo-Contigo-Courtney/31-9254-2 Joku tuollainen painonappiventtiilinen mielyttää minua enemmän, kuin bite valve tai halpispullojen push/pull venttiilit. Contigo on kovamuovinen, ei ole minulla ainakaan vielä vuotanut ja voi heittää pulloon sen elektrolyyttiporetabletinkin. Voi kaataa vettä myös päälle, tosin kuin niistä imettävistä pulloista. Halppispehmopullot tuntuvat vuotavan aina ja maistuvan muoville. Siis nämä https://www.xxl.fi/casall-casall-vesipullo-500-ml/p/1116517_1_style Kakkospullona sitten se vissy/limupullo uusiokäytössä, jos raha on tiukassa. Jos tarve on juostessa juomapullolle, joku tuollainen softflask on hyvä http://www.salomon.com/fi/product/sense-hydro-set.html?article=394003 Turhan kallis vain tuo käsipidike. Osaava tekee vastaavan itse kun pullon hinta on vain 14,90€ https://www.xxl.fi/salomon-soft-flask-500ml-17-juomapullo/p/1129678_1_style https://www.ultralightoutdoorgear.co.uk/equipment-c3/hydration-c34/water-bottles-bags-c35/platypus-soft-bottle-with-closure-cap-p1926 tuollainen muotoiltu pysyy kädessä ilman hanskaakin. Naiselle voisi se 0,25 - 0,35 L kokoluokka olla sopivampi. http://www.coca-cola.fi/brands/powerade-io4/powerade-orange tuollaisesta poweradepullosta saa halvan käsipullon, jos noiden pehmeiden pullojen hinta hirvittää. Kun tarpeeksi hyviä tuloksia juoksee, niin kyllä sponsorit hoitaa sopivammat varusteet, varsinkin jos muistaa pitää blogia. Muista myös lukea tältä palstalta noita Alisa Vainio yms ketjuja, juttua Taika Nummesta jne. ettei homma harjoituksessa mene yli ja muista syödä riittävästi.
  12. Jatkoa. Ja sitten on erilaiset käteen kiinnitettävät pehmeät juomapullot. Kiinnitys kuvanmukaisesti vaakaan kämmenselkään tai sitten kämmenen sisään puristusotteeseen. 0,3-0,5L yleisin kokoluokka. 20-50€. Jos tuo 0,5 L riittää ja lisäpaino kädessä ei haittaa liikkumista, niin on hyvä vaihtoehto kevyeen nesteytykseen. . Eli mieti seuraavat asiat: Nesteytyksen tarve 0,5 L vai 2 L? Juoksumatkan pituus 5 km hölkkää vai 20+ km vauhdikkaampaa juoksua kenties metsäpoluilla. Vaikuttaa nesteytyksen määrään ja minkätyylinen pakkaus on mukavin kantaa. Onko tavoite jossain tulevaisuudessa, vai se sama 5km lenkki 2 kertaa viikossa ja kotiin juomaan. Tarvitsetko mukaan sadevarustetta, evästä, pitkälahkeista housua, pyyhettä jne. Onko tärkeintä muoti, merkki, väri jne. asiat vai nesteytys.
  13. Vähän lisää tietoja kaipaisi. Juomapullo ja reppu on ristiriidassa keskenään. https://www.xxl.fi/camelbak-hydration-pack-classic-black-2-0-5-ltr-17-juomareppu/p/1130073_1_style Camelbakin Classic 59,90€ Edustaa sitä halvan pään reppu + juomarakko systeemiä. Repussa tilaa siis vain avaimille ja juomarakko on 2L. Puuttuu vyötäröhihna, eli pomppii selässä jonkin verran. Etuna keveys ja halpuus. Muita merkkejä Salomon, Nathan, Osprey, INOV, Ultimate Direction, Geigerrig jne. Rakkokoko 2-3 litraa ja reppukoko 0,5 -10 litraa. voisi suositella enemmän pyöräilyyn. Hintaluokka 40-70€. Seuraava luokka, joissa on se vyötäröhihna, pysyvät paremmin juoksussa, muuten verrattavissa edellisiin. Kenties selkäosa myös paremmin muotoiltu ilmavaksi, niin ei hiosta niin paljon. Lisätaskuja vyötäröllä geelipusseille jne. Hintaluokka 60 - 150€ Kolmantena on sitten urheilureput yms. joissa reppu on se pääasia ja repussa on valmius nesterakolle. Osassa rakko on mukana, osassa ei. Koot 15 - 40L. Dakine, Source ja lähes jokaiselta repunvalmistajalta löytyy malli. Ei siis enää kevyitä juoksuun tarkoitettuja reppuja vaan yleisreppuja, retkireppuja, metsästysreppuja jne. joissa juomarakon laittomahdollisuus. Rakko siis ei aina sisälly reppuun, kuten ym. kahdessa luokassa. Reppujen tilalle, varsinkin ultrajuoksijoilla näyttää tulleen liivit. Näissä monesti mukana vaadittavat pilli ja avaruuspeite/pelastuslakana. Poikkeavat pääosin reppujen 1 ja 2 ryhmästä, että reppukannon sijasta liivikanto ja enemmän taskua ja kannettavaa kuormaa on edessä. Eli välttämättä ei ole rakkoa, vaan useampia juomapulloja 0,3 L -1 L. Nykyään pullot myös aika usein kokoonpuristuvia, eli periaatteessa minirakkoja. Vaatii lähes aina sovituksen, koska liivejä on eri kokoja. Kuorman tasaisempi jakautuminen ja liivin reppua parempi istuvuus on varsinkin ultrajuoksuissa etu. Lisäksi pulloja on helpompi vaihtaa ja täyttää, kuin selässä olevaa rakkoa. hintaluokka 100€+ Seuraava vaihtoehto on juoksuvyö, joita saa noin 20-50€ hintaan. Yleensä nesteytyskapasiteetti jää alle litraan, koska suuremmilla määrillä käy epämukavaksi ja juostessa ei ole kaikille soveltuva. Jos vyöllä välttääkin repun hankaavat olkahihnat, niin itse vyö hankaa ja voi valua.
  14. Vielä tähän miksi 400m on se, jossa tuskin koskaan tehdään uutta suomenennätystä. Mulla on ollut sellainen käsitys, että paljon nopeammin siirrytään siitä 60m matkasta sataseen, siis ikäluokkana, kuin sinne 400m. Eli juostaan 200m ja 300m kisoja vielä teininä, kun taas nuo 100m juoksijat juoksevat sitä teini-iän alussa. Ja kyllähän se koulussakin oli nuo 100m juoksut, mutta ei koskaan sitä ratakierrosta. Lisäksi hallissa kyllä pystyy suht hyvin harjoittelemaan 100m juoksua, mutta 400m kaarrejuoksuineen ei niin helposti onnistukaan. Eli se siirtymä iän myötä sinne 400m spesialistiksi on paljon pidempi, kuin sitten hitaahkona pikamatkan juoksijana taas sen koulussa juostun 1000m ja cooperin perusteella 1500m ja pitkille matkoille. Sen mitä itsellä on kokemusta koululiikunnasta, niin pääosin sen tehtävänä on vain tappaa aikaa. Ei etsitä lajeja, jotka sopivat henkilölle, ei opeteta tekemistä, ei opasteta eteenpäin seuratoimintaan, eikä myöskään kannusteta siihen liikkumiseen. Tietenkään koulun osaksi ei voi kaikkea laittaa, vaan vanhempienkin tulee olla mukana.
  15. En kiistäkään niitä tuloksia. Sillä rämäpäisyydellä ja periksiantamattomuudella niitä tehdään. Jos niitä ominaisuuksia ei ole, niin ei ole niitä tuloksiakaan, vaan istutaan sohvalla. Lähinnä sitä, että onko ne väkisin revityt huipputulokset sitten sen arvoisia, että ollaan rikki ja eläkekunnossa sitten 40-vuotiaana. Sekin tietysti on hankalaa, kun kotimaassa tietenkin kaivetaan eniten sitä kotimaista paskaa ja uran jälkeen tarvitsee jonkinlaista mainetta ja tarinaa saadakseen toimeentuloa. Eipä niitä ulkomaisten urheilijoiden selkävaivoja tai muita rikkoja niin suomalaisissa lehdissä kerrota. Kommunistisissa maissa odotti/odottaa hyvän urheilu-uran jälkeen armeijan tai valtion virka, joka voi ola sitten niille rikkinäisille paikoille hyvä ja tulot riittävät. Samataen rapakon takana urheilijat ja muut tähdet muistetaan ja kohtuupalkkainen työpaikka on taattu. On näitä tietysti ollut tarjolla suomalaisillekin, jos vain kykenevät: http://www.is.fi/viihde/art-2000000308104.html http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001201180.html Eihän meillä tosiaan ole tietoa, miten Thorkildsen, Bubka, Hohn, tai moni muu ulkomainen huippu kärsii selkä-ongelmista tai muista kivuista. Saattavat hyvinkin mainostaa Unikulman sänkyjä ja Vitae-prota saadakseen tuloja ja sponsorirahaa. Mutta tosiaan tuosta Matti Monosesta oli juttua paikallislehdessä, jossa itsekin totesi, ettei harjoittelussa ollut järkeä ja silti teki samat virheet myöhemmin uudestaan. Tälläkin palstalla on monia urheilijoita, jotka varmasti pääsisivät sinne ammattilaisten joukkoon, kunhan vain rypistäisivät enemmän, mutta kenties se liikkumisen ilo terveenä on tärkeämpää. Eli kyse on siitä kehon kuuntelusta. Maksavatkin nuo perkeleet jostain Spartathlonista, kyllä minä vaadin, että unohtavat tuollaiset hömpötykset ja lähtevät hakemaan niitä mitaleita meille suomen kansalle.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy