epäurheilija

Kiitos 🙂 Tuo on varmaan totta, että sillä epäpyörällä uskaltaa vähän käydä ajelemassa. Jalat ovat jo tänään yllättävän hyvät. Tulee pitkät viikot palautellessa kun jalat tuntuu jo nyt aika hyviltä. Seuraavaan kahteen viikkoon en kuitenkaan ota juoksuaskelia. Ja sittenkin aika maltilla lähdetään taas liikenteeseen.

26-27.6 NBU2020 Koko alkuviikon ajan vointi oli jotenkin voimaton. Toki oli kyllä ihan tarpeeksi raskasta helteiden puolesta, vaikka ei tehnytkään mitään. Ja sitähän tutkailee tuntemuksiaan ihan erilailla juuri kisan alla, kuin normaalisti. Olipa muutamana päivänä jopa vähän normaalia pahempia allergiaoireitakin. Kisapaikalle saavuin jo hyvissä ajoin torstaina kävin noutamassa mökin avaimen joka sijaitsi aivan haltian luontokeskuksen alapuolella siinä järven rannassa. Aivan mahtava paikka ja mukava oli mökkikin. Ilta kului järvessä kelluessa ja syödessä. Kisapäivän aamuna heräsin jo tyyliin 8 aikaan, eikä sen jälkeen ollut enää toivoakaan nukkumisesta. Tuli siis juoksun lisäksi valvottuakin aika tavalla. Puolen päivän aikaan huomasin, että facebookissa oli postauksen jossa Mikael ja Sari olivat jo kentällä puuhastelemassa ja päätin lähteä auttamaan kisapaikan rakentamisessa. Kentälle päästyäni ensimmäinen kysymys oli mitä minä siellä jo teen? Ja, että juoksijat eivät saa tehdä töitä, kun heidän olisi tarkoitus juosta sitten illalla. Hetken siinä kentällä pyörin ja sitten Mikael tuli pyytämään apua yhden "raskaan" laatikon kantamisessa. Se laatikko sisälsi sipsejä ja painoa oli varmaan yhden kilon. Ymmärsin vihjeen ja päätin lähteä takaisin kämpille. Syömistä ja uimista, sekä tavaroiden pakkaamista. Huomasin aurinkorasvan olevan häviksissä! Hitto käänsin koko repun ympäri ja ei sitä ei vaan löytynyt mistään. Sitten muistin, että olisin kaivanut sen vielä repusta varmistaakseni, että siinä olisi korkki paikalla... Jäiköhän se kotiin? Kauhella kiireellä kylille ostamaan aurinko rasvaa. takaisin kämpille päästyäni menin sängylle makaamaan ja koitin lepäillä. Käsi osui johonkin kovaan seinän vieressä ja kas siinähän se aurinkorasva sitten olikin. No nyt on sitten rasvaa 🙂 Kun seurueemme muut saapuivat kisapaikalle rakentelimme huoltopisteen kuntoon. Meillä oli selleinen 3x3m katosteltta jossa oli myös ulkoseinät. Oikein mukava muutos viime vuotiseen, jolloin oli sellaisessa grillikatoksessa yksikseni. Kisa alkoi taas parilla päivälenkin kierroksella. Lämpötila oli klo 18 vielä varsin lämmin. Koitin mennä todella rauhallisesti, mutta sykkeet oli taivaissa. Päässäni pohdiskelin aika synkkiä juttuja, että tässäkö tämän vuotinen nbu-sitten olisi pääsisin ehkä 100km tai ehkä vähemmän? Tämmöisiä sitä siis tuli pohdittua jo ensimmäisen 4 kilometrin jälkeen. En millään päässyt sisälle päivälenkin kiemuroihin, reitti tuntui luvalla sanoen jopa paskamaiselta mennä. Aika pientä polkua ja kun siellä mennään pitkässä letkassa tiiviisti niin siinähän alkoi vähän jopa ärsyttämään. Toinen kierros oli ehkä vähän parempi sykkeiden puolesta, mutta ei tuntunut yhtään sen paremmalta. Tosiasiassa sitten ne keskisykkeet olivat; lap1 142 aikaa kului 50.53 tämä siis omasta kellosta virallinen aika saattaa olla jotain muuta. Ja lap2 130 ajasta ei tietoa, kun huomasin kellon jääneen päälle huollossa. Mutta varmaan aika samoissa kuin eka kierroskin. Sitten päästiin yölenkille. @isi ja oliko @Tupun kanssa hölkkäiltiin leppoisia kierroksia niitä näitä jutustellen. Oma tekemiseni tuntui koko ajan vaan paremmalta ja mikäs siinä oli mennessä. Ilta oli viileä ja fiilis oli korkealla. Semmoinen huomio tuli tehtyä, että vaikka nykyään profiloidun melko vahvasti "polkujuoksijaksi", niin vahvuuteni taitavat edelleen olla tasamaan juoksussa. Sen verran helppoa tuo oli. Toki "yöjuoksut" ovat minulle aina todella helppoja. Nestettä meni melko tarkkaan koko yö silleen, että tunnissa nautin reitillä puolilitraa vesi ja suola seosta. Ja huollossa sitten 0,7l Tailwindiä. Yöllä kun ei silleen hikoillut, niin joka toisella kierroksella joutui pitäkään tyhjennystauon. Suolaa otin vielä erikseen joka huollon yhteydessä sellaisen hyppysellisen. Loppuyöstä oli hetkittäin jopa vähän kylmä, mutta pitkähihaista en tarvinnut. Yön kierrokset 1 @7.03/130 2 @7.20/126 3 @7.41/124 4 @7.39/120 5 @7.49/123 6 @7.48/123 7 @7.44/121 8 @7.41/121 Sitten olikin siirtyminen takaisin poluille. Matka jatui edelleen @isi kanssa. Jutut taisi olla tässä kohtaa jo vähän juteltu ja keskustelu oli vähän satunaisempaa, mutta edelleen hyvillä mielin. Koko kisan ihmettelin mihin Hobbsilla ja Veidellä on niin kauhea kiire? Kamalia kierrosaikoja tekivät. Jotenkin ajattelin, että kyllä ne siitä sitten rauhoittuu. Varsinkin yön osuudella hobbs meni kamalaa kyytiä, poluilla taisi rauhoittua ainakin hetkeksi, kunnes sitten katkesi totaalisesti. Mutta niin katkesi Veidekin. Siitä nämä backyard ultrat ovat hienoja tapahtumia, että sitä pääsee lähietäisyydeltä näkemään näiden "yli-inhimillisiä" kykyjä omaavien ultratykkienkin matka saattaa katketa aivan samalla tavalla, kuin meidän kuolevaistenkin. Iltapäivällä jossain kohtaa ohitin Veiden ja siinä rinnalla tsemppasin häntä, että meno on näyttänyt koko kisan tosi hyvältä ja vieläkin näyttää. Kiihdytin siinä sitten takaisin omaan vauhtiin, hän ei jatkanut kisaa sen kierroksen jälkeen. Siinä iltapäivän tunteina juoksin myös koko ajan enemmän ja enemmän kärjen kanssa ja siinä pääsi näkemään, että ei tämä ole helppoa heillekään näissä helteissä. Välillä jo luulin, että Hannes tai Jumisko ei enää lähde seuraavalle kierrokselle, kun siellä oli jotain pientä vaikeutta. Hanneksen pohje kramppaili jossain kohtaa todella pahasti. Mutta sitkeästi hän jatkoi matkan tekoa. Nesteet putoilivat oikeastaan koko päivän tosi hyvin, eikä tullut huonovointisuutta, kuin viimeisellä kierroksella sitten. Mulla oli mukana 2 puolen litran lötköä ja ja ne oli miltei tyhjiä jo ennen puoltaväliä... Suu alkoi kuivumaan ja samaan aikaan hikoilu loppui. Tiesin että tämä on nyt lopun alkua... Viimeiset 2 kilometrit tultiin ensin Hanneksen kanssa ja hänen jäätyään tyhjennykelle juoksin vielä Mikon ja Visan kiinni, mutta sitten alkoi simmutkin menemään jo kiinni ja tiesin, että tämä oli tässä. 100mailia. 160 kilometriä. Pienet onnen kyyneleet taas ennätys pitkä matka. Tavoitteena oli päästä vielä yökierroksille mukaan, mutta ei harmittanut keskeytyspäätös olin antanut kaikkeni. Laitoin tuonne loppuun vielä päiväkierroksien keskitahdit ja sykkeet. Hyvin huomaa, että sykkeet ovat ihan liian korkeat lämmöstä johtuen. Vauhtia ei voinut enää oikein vähentää, kun halusin makoilla märkien pyyhkeiden alla koittaa viilentyä mahdollisimman paljon. Jossitella voi olisinko päässyt pidemmälle, jos olisin tehnyt toisin. Siihen en kuitenkaan tällä kertaa lähde. Sellainen hauska huomio, että kaaduin lenkillä kerran siellähän oli siis juurakkoa, kalliota ja kiviä vaikka kuinka paljon, mutta minäpä onnistuin kaatumaan sellaiseen kosteaan turvekosteikkoon. Ei mitään kovaa vastassa. 100% onnistuminen pannutuspaikan valinnassa. Päiväkierrokset 1 @7.53/135 2 @7.34/137 3 @7.38/140 4 @7.39/142 5 @7.38/146 6 @7.45/144 7 @7.42/145 8 @7.35/148 9 @7:35/148 10 @7.36/148 11 @7.50/147 12 @7.46/148 13 @7.42/148 14 @8.17/142 Ja sitten vielä kuukauden liikunnat: Juoksua: 50 tuntia 8 minuuttia. 433.6km nusumetrejä 6507m. Suorituksia 18 Sähköpyöräilyt: 13 tuntia 47 minuuttia. 261km. Nämä voinee laittaa tänne jo nyt, tuskin tulen harrastamaan liikuntaa muutamaan päivään 😄

Kova oli koitos ja itsensä ylityksiä nähtiin useampiakin, kuin myös epäonnistumia. Itselläni parhaiten pelitti vatsa. Ei minkäänlaista ongelmaa missään kohtaa. Jalat pelitti 23 kierrosta mutta sitten leikkasi kiinni kierroksella 24. Ensi vuonna sitten vielä vähän kovempana mukana. Hittoon UTTF!

On kyllä kova kattaus tälle vuodelle! Mielenkiinnolla odotan miten tuo kisapäivien keli vaikuttaa juoksijoihin. Lämmintä taitaa riittää.

Voisiko ajatella, että keventelisit maksimissaan viikon tai et ollenkaan? Itselläni on hyviä kokemuksia molemmista.

Su 21.6 Polkuja ja hiekkateitä 18,82km@6,53 keskisyke 131 nousumetrejä 278m. Vaimo lyöttäytyi 12 kilometrin juoksun jälkeen seuraan ja jatkettiin siitä yhtämatkaa, hän pyörällä ja minä juosten. Todella kevyt jaloittelu ja nyt voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kaikki voitava on tehty nbu:lle. Määrää on tullut ihan kiitettävästi josta suurinosa poluilla. Ja mikä hienointa, niin olen saanut treenailla miltei koko kevään terveenä. Tammikuussa taisin olla muutaman viikon pois juoksupoluilta flunssan takia. Viikon kilometrit; Juoksu: 58,7 km/ 6 tuntia 10 minuuttia/ 773 nousumetriä. Sähköpyöräilyt: 129,5km/ 6 tuntia 20 minuuttia.

La 20.6 Kevyttä polkujaloittelua heti aamusta lämmintä riitti vaikka koitin rukata lähtöä sen verran aikaiseksi, että saisi edes pientä apua aikaisesta ajankohdasta. No aamulla ennen kahdeksaa oli jo 22 astetta lämmintä, että eipä tullut apuja tästä toimenpiteestä. Pieni paniikin poikanen meinasi hiipiä puseroon, kun sykemittari näytti kevyessä juoksussa alamäessä 140 ja 150 sykkeitä. Kävin läpi mielessäni sellaisen hätäisen kauhuskenaario, että ”nonni ylikunnossa sitten just pääkisan alla”. No onneksi päätin jatkaa matkaa ja olla välittämättä sykemittarin lukemista. Aivan eivät vastanneet tuntemuksia nuo alun korkeat lukemat. Neljän kilometrin jaloittelun jälkeen syke oli pudonnut sinne 125-130 tienoille joten ainakaan vielä eivät ”pelot” käyneet toteen. 10.30km@7.14 keskisyke 133 nousumetrejä 192m.

To 18.6 Tasamaan jolkottelua liian vähäisellä energialla. 8.23@5.31 keskisyke 141. Ebikella reilut pari tuntia pörräämistä.

Ke 17.6 Kevyttä polkuhöntsää 10.3km@6.58 keskisyke 132 nousumetrejä 199. Tein tuossa lenkin tuohinassa vaimolle ja karvakorvalle metsäjäljen ja tämä kilometri meni sitten aika paljon hitaammin kuin muut, ollen 9min/km.

Ti 16.6 Kiihtyvä hassuttelu kuuman kosteassa ilmanalassa. Kulku oli käsittämättömän kevyttä ottaen huomioon kuinka kuumaa ja juostava oli. No ilmeisesti sähköpyörällä huristelu on nostanut kuntotasoa 🤭 Tämä olikin sitten viimeinen kova ennen nbu:ta joten tässä nyt vaan rallatellaan ja odotetaan, että pääsee lappurinnassa jolkottelemaan itseään kovempi kuntoisten kanssa Nuuksion poluilla. 12km@5.04 keskisyke 145.

La 13.6 nbu kimppalenkki kolme kierrosta, todella kuuma ilma, mutta yllättävän kevyttä. 20,53km@7,38 keskisyke 133. Su 14.6 Juosten uimarannalle löhöilemään. 13,70km@6.02 keskisyke taivaissa (hellettä pukkasi aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta). Keskisyke siis 135. Viikon juoksut: 78,6km Aikaa kului 8 tuntia 53 minuuttia. Nousumetrejä 1219. Lisäksi 80km ebikella huristelua mutta niitä ei lasketa, kun keskisyke ei nouse yli 120 🤪

Viikon verran sai pitää me:tä hallussaan italiankaveri täräytti tasan 17000 metriä vuorokaudessa.

Tuo on Bold2 29” sattui ihan vahingossa löytymään tuollainen. Pyörä ihan fantastinen eilen oltiin kunnon polkulenkillä ja kivaa oli. Tosin kosketus todellisuuteen tuli lenkin loppupuolella kun loppui uskallus jyrkässä alamäessä ja painoin jarrua kohdassa, missä olisi pitänyt vaan antaa mennä. Tuli sitten otettua ihan maakosketusta kyljellään. Laitetaan Sipoonkorven lenkistä oma ketju, kun se toteutuu.

Mitämitä, eilen meni 2000km rikki tälle vuodelle, enkä tajunnut edes juhlia asiaa mitenkään!

To 11.6 Polku ja ulkoilureittejä pitkin 15.83@6.47 keskisyke 135 nousumetrejä 356m. Alussa tuntui, että ei juoksusta tule mitään, mutta siinä 6-7km jälkeen tapahtui joku ihme havahtuminen ja juoksu lähti kulkemaan. Eilen oli näemmä kilahtanut matkamittariin tälle vuodelle 2000km juoksua.