Jump to content
Juoksufoorumi.fi


villea

Jäsenet
  • Content Count

    899
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

1 047 Excellent

About villea

  • Syntymäpäivä 10.08.1971

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Espoo

Converted

  • Puolimaraton
    1.29.27 (2015), 1.29.37 (2013)
  • Maraton
    3.15.06 (2015), 3.19.00 (2013)
  • Tavoite
    2016: maraennätys

Recent Profile Visitors

1 542 profile views
  1. villea

    IM Tallinna

    Mentiin auton kanssa ja pyörä oli siellä. Monet näyttivät taluttavan pyörän autokannelle, eli sille pitää tehdä joku varaus.
  2. villea

    Uintikunto

    Satanen on mennyt 9 kertaa aina välille 1:10-1:13. 200m kolme kertaa, 2:38-2:42, ja 400m kerran, 6:09. Viimeksi mainittu oli ihan hirveää vaikka vauhti jo aika vaatimatonta. Sama hidastuminen minulla näkyy tuossa kuin vaparissa. Sekauinnissa 400 m on jo aika karu matka, siinä näkee uintikunnon todella selvästi, paljon selvemmin kuin vapaauinnissa. Tietysti se on myös paljon teknisempi kun on eri lajeja.
  3. villea

    Uintikunto

    Luettu on, ja kirja on mökillä hyllyssä Suomen uimaliiton 100 v historiikin vieressä. Sain mökkinaapurinkin (vaimon eno, kova urheilumies) lukemaan kirjan, tai ainakin se oli pitkään lainassa. Olikohan se tuossa kirjassa kun pohdit, että triathlonissa ainakin olympiamatkalla menestyminen vaatii että on alle 16:30 1500m uimari. Mainitsin tuosta yhdelle hyvätasoiselle 1500m uimaritutulle, joka kysyi ensin että pitkällä vai lyhyellä radalla, ja sitten totesi että "ei meitä Suomessa kovin montaa ole". Hän taisi itse kisoissa alittaa tuon rajan 22 kertaa lyhyellä radalla ja 8 kertaa pitkällä tilastojen mukaan. Vähän myöhemmin hän kertoi siirtyvänsä lyhyemmille matkoille, kun aika ei työn ja perheen lisäksi riitä riittävään treenaamiseen pitkille matkoille. Taisi olla vielä SM -finaalissa 100 m vaparissa, mutta ei lähellä kärkeä ja pian sen jälkeen lopetti aktiiviuran. Nyt viime kesänä näkyi yllättäen triathlonkisan tuloslistassa. Jos ei ollut pelkkään uintiin aikaa riittävästi niin triathloniin siirtyminen ei kyllä asiaa helpota, paitsi jos tinkii samalla kunnianhimosta.
  4. villea

    Uintikunto

    Parempi uida molemmat setit.
  5. villea

    Uintikunto

    Olen kovasti odottanut tuollaista 5-10s/100m hyppäystä uintivauhtiin jonkun yllättävän oivalluksen seurauksena, mutta tuntuu menevän samaa vauhtia melkein riippumatta siitä miten paljon on treenannut tai mihin keskittyy tekniikassa. Vähän alkaa jo pelottaa, ettei hyppäystä tulekaan.
  6. En kyllä ihan osta tuota väitettä, että 10 h/viikko olisi minimitaso. Muuan entinen ministerimmekin kehuu treenaavansa tunnin päivässä, ja aika kovaa kulkee. Taitaa harrastajilla noin 400-500 h vuodessa olla jo aika hyvä määrä treeniä, jolla voi tähdätä jo kovempaan suoritukseen kuin läpipääsyyn. Tuo arkiliikunnan lisääminen on kyllä hyvä tapa lisätä volyymia.
  7. Foorumilta löytyy tällainenkin ketju, jossa on menty oikeasti minimi treenein: https://www.juoksufoorumi.fi/topic/23352-triathlonin-kokeileminen-kylmiltään/ Aika paljon pohjiahan tuohon verrattuna Jaakolla jo on.
  8. Voisin kuvitella että jos ylipaino on lihasta, niin se on parempi kuin että jos se on läskiä kuten useimmilla tekosyitä esittävillä. Ainakin urheilullinen elämäntapa on omaksuttu, vaikkei pk jyystöä olisikaan tehty paljoa aikaisemmin.
  9. Hyppäsin malttamattomuuttani suoraan kisapäivän videoon. Ihan hyviä pohdintoja tuossa tuntui olevan mm. mentaalipuolen vaikutuksesta, ja kokonaisuutena vaikutti järkevältä lähestymiseltä. Minusta tuo bodaajataustalta Ironman läpi ei niin ihmeelliseltä kuulosta, jos vain paikat kestävät varsinkin juoksua. Suhtautuminen urheiluun on kuitenkin hänellä erittäin analyyttista ja motivaatio korkealla. Kestävyysurheiluun poikkeuksellinen ruumiinrakenne ei haittaa, jos tavoite on vain läpipääsy useamman tunnin hitaammalla ajalla kuin kevyemmällä vartalolla mutta samalla asenteella varustetulla harrastajalla.
  10. Pitäisi olla vielä sellaiset yhteensopivat uimalasit, joihin syketieto heijastetaan näkyviin.
  11. Se on aina myyvä uutinen, kun saadaan esitettyä asia niin, että tosi vähäinen aika liikuntaa onkin ihan riittävä. Näitä tulee koko ajan, mahtoikohan tuo alkaa HIIT -buumista vai jo aikaisemmin. Ihan hyviä ohjeita nuo ovat, mutta saa nekin käännettyä tekosyiksi laiskotteluun. Jos suositusten mukaan saa olla liikkumatta 165,5 tuntia viikossa, mutta velttoileekin joka päivä aamusta iltaan, niin erohan on vain 1,5%.
  12. Kysymykseen ei voi vastata, jos ei tie ole paikallisesti vaakatasossa lähtöpisteessä, tai sitten pitää tietää se alkujyrkkyys. Tietä edetään kysymyksessä siis vain alkuhetkellä.
  13. Juuri näin, nopeudella on myös suunta. Jos tie on tasainen (vaakasuora), pitäisi jatkaa tangentin suuntaan. Samalla logiikalla autojen vakionopeuden säätimen pitäisi vetäistä ensimmäisestä mutkasta suoraksi. Tämä nyt menee jo aavistuksen off-topic puolelle.
  14. Sehän tuli nopeasti. Close enough, 2,54 km. Vähän riippuu että missä päin maapalloa ollan (2,539-2,548 km).
  15. Semmoinen oletus ainakin pitää tehdä, että juoksija ei ole itse kiihtyvässä liikkeessä vaan joko nousee tasaista vauhtia mäkeä ylös tai on paikallaan ja matto liikkuu tasaista vauhtia alaspäin suhteessa juoksijaan. Oikeassa mäessä voi vauhti hidastua, mutta matolta putoaa jos hidastaa. Taitaa olla aika minimaalinen tämä vaikutus tosin paitsi psykologisesti. Muuten voima on molemmissa sama, eli maan vetovoima. Pystysuora nopeuskomponenttikin on sama jos maton kulma on sama kuin mäen ja juoksunopeus sama kuin maton nopeus. Nousun vaatima teho sitten näiden tulo eli sama molemmissa. Vähän samantyyppiseen pohdintaan liittyen tuli mieleeni seuraava kysymys: Jos pyöräilijä etenee tasaista tietä vakio nopeudella, kuinka korkealla maanpinnasta hän on, kun matka on edennyt 180 km? Oikein vastannut saa palkinnoksi "Onnittelut" -pokaalin kuvan vastausviestin alalaitaan. Vinkkinä: vastaus ei ole nolla metriä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy