Jump to content
Juoksufoorumi.fi


villea

Jäsenet
  • Content Count

    513
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

331 Excellent

About villea

  • Syntymäpäivä 10.08.1971

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Espoo

Converted

  • Puolimaraton
    1.29.27 (2015), 1.29.37 (2013)
  • Maraton
    3.15.06 (2015), 3.19.00 (2013)
  • Tavoite
    2016: maraennätys

Recent Profile Visitors

1 236 profile views
  1. villea

    Uintikunto

    Olen tässä myöhäisemmässä uintiharrastusvaiheessa harjoitellut rauhallisemman frekvenssin uintia. Se alkaakin tuntua jo luontevalta varsinkin rauhallisemmassa vauhdissa jolloin voi lipua eteenpäin melko rentona. Kovempaakin pääsee, eli ote tuntuu tarvittaessa pitävän, mutta jos uin vähänkään kovempaa hitaalla frekvenssillä, tulee happivelkaa pikku hiljaa kun hengitys tapahtuu liian harvoin. Voi olla, että siinä tilanteessa myös kehossa on jotain ylimääräisiä jännityksiä jotka kuluttavat happea. Siksi lopulta minulle luontevinta on uida vähän hosuvan tuntuisesti vaikka matka olisi pidempi. Tämä on varmaan hyvin henkilökohtainen asia. Minusta ihan kv kisatasollakin näyttää olevan pidemmillä matkoilla yllättävän paljon eroja frekvensseissä.
  2. villea

    Uintikunto

    swimrankings sivustolta löytyi Phelpsin ennätyksiä. 50 m aika 23.24 näyttää kyllä satasen väliajalta, mutta 1500 m ajan 15.34 perusteella näyttää että voisi hänellä mennä noita kuitenkin useampia.
  3. villea

    Uintikunto

    Toki tuossa N*50m testissä pitää uintikuntoakin olla, mutta se mittaa myös ominaisuuksien jakaumaa (sprintteri vs matkuri). Tästä taisikin olla keskustelua jossain maaliskuun kohdalla tätä ketjua. Jotkut saavat tuolla tavalla rakennetussa testissä paljon toistoja sen takia, ettei maksimivauhtia vain saa paljoa kovemmaksi kuin normaali matkavauhti. Kestävyyttä sitten löytyy hitaasta lihassolutyypistä. Testi tuollaisenaan ei kuitenkaan vastaa minusta ihan siihen alkuperäiseen tavoitteeseen, eli puhtaaseen nopeusharjoitukseen. Nopeusharjoituksessa lihaksen pitää olla riittävän levännyt ja hapoton että vastaanottaa käskyjä liikahdella rivakasti. Jos sopiva seura josta löytyy pätevät ohjaajat on saatavilla, kannattaa ehdottomasti mennä tekniikkakurssille. Sieltä saa vinkkejä myös omaan harjoitteluun, ja se auttaa myös jos katselee tekniikkavideoita tms. itsenäisesti myöhemmin.
  4. villea

    Uintikunto

    ai-ai jään pahasti nynnyn puolelle. Tai sitten pitää uida se ensimmäinen veto "täysiä". A-P Liukkosella näyttää 400 m ennätys olevan yli 10 s / 50 m hitaampaa kuin 50 m ennätys, eli ilman tuota 5 s taukoa.
  5. villea

    Uintikunto

    Minulla menisi noita vetoja max 2 kappaletta tuolla periaatteella, ja nekin vain jos testin ja vetojen välillä on useampi minuutti palautumista. Puhtaasti nopeutta kannattaa hankkia hyvin lyhyillä, max 10 s vedoilla joiden väliin kevyttä uintia toiseen päähän ja pieni tauko. Silloin ei ehdi tulla maitohappoa joka kangistaa menoa. 50 m täysiä on jo aika hapokasta.
  6. 2015 juoksin toukokuussa HCR:llä 1.29.27 ja samana vuonna Joroisissa puolimatkalla juoksuosuuden 1.38.33. Näiden väli oli enemmän pyöräpainotteista ja tuo Joroisten juoksu ei ihan yhtä hampaat irvessä juostu kuin HCR, mutta ei myöskään erityisesti säästellen (vaikka piti kun oli täysmatka kahden viikon päästä).
  7. Jos triathlonilla juoksuosuus menee 1.40, ei 1.30 paljaaltaan ole kovin kaukana. Yleensä ero on n. 10 min. Vähän juoksuspesifisemmällä treenaamisella voisi siis mennä alle 1.30 hyvissä oloissa ja hyvällä reitillä helposti. Jos tuo ylimääräinen 10 kg on pääosin lihasta niin ehkä se tekee mieli säilyttää. Luultavasti pari kiloa tippuu sillä jos puntti on poissa ja pidempää juoksua enemmän.
  8. Pyörällä voi olla vaikea saada ihan maksimeita irti, kun käytetään kuitenkin vain osaa lihaksista. Äkkiseltään voisi arvata, että jos maksimi on jossain 190 tienoilla, maksimi puolikkaan syke on yli 170. Tuo kymppi ei ollut vielä kovin kovaa siihen nähden. Kympin maksimitesti voisi kertoa jo paljon enemmän nykyvauhdista. Jos jalat eivät hirveästi kipeytyneet noilla 10-14 km lenkeillä ja nopeutta spurteissa löytyy, niin kilometrien kerryttämisen (myös >20 km rauhalliset lenkit) lisäksi sanoisin että max hapenotto intervallit 1-2 km lyhyehköillä palautuksilla voisi olla hyviä. Ei ihan täysiä mutta reippaasti. Lisäksi se -10 kg...
  9. Kuinka kovaa tuo kymppi meni suhteessa omaan maksimiin, eli mikä on max syke? Ainakin juoksukilometrejä voi kasvattaa reilusti, noin vähillä kilometreillä juoksun määrä on varmasti rajoittava tekijä vaikka peruskuntoa olisi tehty muilla lajeilla. BMI ei myöskään näytä olevan ihan juoksijalle optimaalinen. 1.30 voi mennä silti, mutta vaatii enemmän juoksukuntoa.
  10. Juoksija -lehdessä oli alle 2 h maratoniin liittyen Janne Holmenin jutussa mielenkiintoinen ehdotus. Ilmeisesti virallista ennätystä varten maali saa olla 1 m/km alempana ja 50 % etäisyydellä matkan pituudesta, eli 42 m alempana ja 21 km päässä. Jutussa oli minusta aika hyvin spekuloitu, miten tuuliolot ja vetoapu sopivasti valitsemalla voisi ihan virallisella reitillä päästä kovempaa kuin Monzassa. Eli ensimmäinen 1/4 vastatuuleen jänisten takana, sen jälkeen loppumatkalla jäniksiä ei myötätuulessa oikeastaan tarvitakaan. Ihme ettei tällaista mahdollisuutta ole kokeiltu. Tai kun kokeillaan, menee se 2 h rikki.
  11. villea

    Vinkkejä uintiin

    Luulisin, että nuo ylempänä olevat käsien pyöritykset ja nosto selän takana ovat juuri tuohon olkapään jäykkyyteen auttavia. Lisäksi voisi rintalihaksen venytys auttaa, eli esim. jostain tolpasta kiinni ja käännetään ylävartaloa eri suuntaan niin että käsi jää selä taakse. Fyssari kehoitti aikoinaan olkapään vaivatessa venyttämään myös rintarankaa niin, että makaa kyljellään maassa, ylemmän jalan polvi vartalon etupuolelle ja sitten ylempi käsi taipuu selän puolelle keskilinjan yläpuolelle. Näiden lisäksi välillä venytän selkää niin että makaan selälläni maassa polvet koukussa ja ristiselkä kiinni lattiassa. Siitä kädet uinnin liukuasennossa suoraan pään yläpuolelle. Asentoa voi vähän vaihdella, ja polvia kääntää puolelta toiselle, hartiat kiinni maassa ja kädet pään yläpuolella. Tuo toisen käden meno päälinjalle ei varmaan ole pahimmasta päästä tekniikkavirheitä.
  12. villea

    Vinkkejä uintiin

    Minulla on ennen uintia usein sen verran jähmeyttä, etteivät kädet mene sulavasti liukuasentoon, vaan tuppaavat jäämään vähän irti päästä. Aika usein pyöritän käsiä ennen uintia tasatahtiin eteen, taakse ja eri suuntiin (molemmat suunnat). Sen jälkeen pienet venyttelyt ojentajille ja takaolkapäille, sekä rinta/etuolka niin, että kädet laitetaan selän takana yhteen ja nostetaan mahdollisimman ylös samalla kun kumartuu eteenpäin. Sen jälkeen vielä kädet suoraan ylös liukuasentoon ja siinä pientä liikehdintää ja kylkien venyttelyä. Liikkuvuuden lisäksi kannattaa harrastaa lämmittelyjumppaa kiertäjäkalvosimille (rotator cuff), vaikka kuminauhalla. Samojen paikkojen venyttelyt päälle. Aika monella näyttää tosiaan kädet jäävän liukuvaiheessa vähän koukkuun, mutta useilla on samalla cross-overia, eli käsi menee keskilinjan väärälle puolelle, vaikka saisi olla suoraan eteenpäin. Jos käsi suorassa ei osoita sivulle vaan suoraan ylös, niin se on jo OK. Eli vähän kuin viittaisi tunnilla.
  13. villea

    Oura sormus

    Voihan se sormi olla myös peukalo.
  14. Onhan niitä pidempiäkin rupeamia joissa joutuu mietitmään, että mitä tehdä jos on flunssaa tai muuten ei joka päivä huvita: https://www.runnersworld.com/news/a20844788/longest-run-streak-ends-at-52-years-39-days/
  15. villea

    Oura sormus

    Jos on tapana esim. autoillessa näyttää jotain sormea, voi sormuksen kiihtyvyysanturi saada mitattua tuollaisen aktiviteetin erikseen.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy