Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Skipitaway

Jäsenet
  • Posts

    41
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Skipitaway

  1. Jopas niitä vastauksia tulikin, kiitos niistä. Ymmärtääkseni, Polar tekee ohjelman viimeaikaisten treenien ja nykyisen kunnon perusteilla. Viimeisimmät kunnon tavoitteelliset harjoitukset on ollut maratoniin valmistavia harjoituksia, eli mentiin täysin vauhtien mukaan sykkeistä välittämättä sunnuntain pitkistä lukuunottamatta, jolle valkku määritteli sykkeet, jotka oli 135bpm-150bpm. Tästäkin oli poikkeus, joka kolmas sunnuntai oli reipas pitkä, 150bpm-156bpm... Eli tuo voi selittää maanantain 3. alueen harjoituksen. @LauriH eikös vitosen juoksu juuri kaipaakkin tätä vauhtikestävyyden parantamista, ainakin, jos kuvittelee, että peruskunto on jo kohdallaan mara treenien ansiosta. @Tylsimys joo tuo "syklitys" kuulostaa hyvälle, pitää ottaa testiin. Lisäksi, mulla tulee joka päivälle koiran kanssa metsäkävelyä 1-2h kerrallaan ja jos ottaa koko viikon harjoitukset + nuo metsäkävelyt, niin mielestäni tulee ihan reippaasti pk-harjoitusta, eikä kokonaisuus ole liian rankka? @Jujupkyllä, mielestä juoksutekniikka kärsii hitaasta juoksusta joo. Kyllä, koiralenkit olen laskenut huoltaviksi juurikin ja tuntuu kroppaa tykkäävän myös maastossa samoilusta. Eilen sunnuntain pitkis oli: 16.4km, 1h30min, keskisyke 147bpm ja keskari 5.32min/km eli 2. Alueen yläpäässä. Aerobisen kynnyksillä mentiin taas, niin kuin oikeastaan aina. Tykkään vaan juosta ne reippaammin eikä vammoja ole tullut. Yleensäkkin 1. Tason sykkeet on käytössä vain alku- ja loppuverkas ja palauttavilla kävelyillä. @iisakjoo vuoden vanhoja tasotestin tulokset ja selkeesti juurikin vauhdit on nykyisin paremmat. Joo tuo 40km/vk on aika keskiarvo, mutta jos ottaa viimeisen 3kk (valmistavaa maralle) niin viikkokilsat oli pyöreästi 70-80km. Kyllä, oletettavaa kisavauhtista juoksua ei ole vielä tullut vastaan (sikäli mikäli tarkoitat kisavauhdilla tuota 4min/km vauhtia) Ehkä se onkin ohjelman ongelma, ettei se tiedä mun kisavauhtia koska ohjelma on vaan tehty parantamaan nykyistä aikaa, mitä ei edes ole. Ohjelma antaa juoksuindeksin mukaan ajaksi, tällä kunnolla 20min30sek, mutta tuokin aika elää sen mukaan, miten juoksu kulkee. Tuskin pääsisin tuohon aikaan jos nyt lähtisin kokeilemaan, koska miten voisin edes, koska sitä vauhtia en ole vielä juossut kilometriäkään. Toki nuo intervallin viimeisen vedon voisin jatkossa tehdäkkin tuolla 4min/km vauhdilla, koska ohjelma antaa sykeskaalaksi tuon 4-5 eli vaikka täpöt voisin halutessa tykittää.
  2. Hejsan allesammans. Olen parin viikon ajan suorittanut Polarin suunnittelemaa juoksuohjelma tavoitteenani uusi ennätys tai oikeastaan edes jokin aika, koska ko. matkaa en ole ikinä kokeillut juosta eikä kyseisen matkan harjoittelusta ole suuremmin tietoa tai kokemusta. Tässä viikon treenit, mitä orjallisesti olen noudattanut. Ma, 30.8.2021 "keskipitkä juoksu" sis. lämmittely 20min sykealueet 1-2 + harjoitus 15min,sykealueet 3-3 + jäähdyttely 5min, sykealueet 1-2 Ke, 1.9.2021 "Intervalli" sis. Lämmittely 15min sykealueet 1-3 + 5x5min juoksuvedot sykealueet 4-5 3min palautuksilla, sykealueet 3-3 + jäähdyttely 5min,sykealueet 1-2 Pe 3.9.2021 "keskipitkä juoksu" sis. Lämmittely 10min sykealueet 1-2 + harjoitus 30min,sykealueet 3-3 + jäähdyttely 5min,sykealueet 1-2 Su 5.9.2021 "Pitkä juoksu" sis. Lämmittely 10min sykealueet 1-2 + harjoitus 1h5min, sykealueet 2-2 + jäähdyttely 5min, sykealueet 1-2 Sama viikkosuunnitelma toistuu viikosta toiseen pienin muutoksin, esim pitkikseen tulee lisää mittaa sekä lokakuun alussa tulee lauantaille 30min intervalli harjoitus lisää samalla tyylillä. Sain juuri edellisen juoksuohjelman suoritetettua, jota kerkesin tehdä tammikuusta asti päättyen Paavo Nurmeen. Se ei ollut polarin ohjelma, vaan maksettu, oikean valmentajan tekemä. Eli tammikuusta, minulla on kertynyt n. 1500km juoksua tähän päivään. Maratonin pääsin 3.30h 165bpm keskisykkeillä. Viime vuoden marraskuussa tein tasotestin, jossa määriteltiin kynnykset, jotka oli Aerk 150/6.10min/km Anaerk 172/4.47min/km Max 192/3.45min/km Polaria juolsuohjelmaa varten asetin sykealueet Polarin ohjeiden mukaisesti Sykealue 1 120bpm-134bpm Sykealue 2 135bpm-149bpm Sykealue 3 150bpm-160bpm Sykealue 4 161bpm-171bpm Sykealue 5 172bpm-192bpm Meneekö pahasti metsään, jos harjoittelen Polarin juoksuohjelman mukaan? Onko tässä suunnitelmassa teistä järkeä? Lisäksi vielä, että jokaisen harjoitteen teen yleensä sykealueen yläpäässä, esim tämän päiväinen pitkis meni 147bpm keskarilla vauhtien ollessa 5.31min/km ja intervallit menee yleensä tuon tason 5 sykkeillä, varsinkin viimeinen, joka on yleensä 180bpm hujakoilla. Kommentoikaa mitä mieltä tästä kaikesta.... Ohjelma kestää uuteen vuoteen, jolloin yritän juosta matkan 4min/km vauhdilla.
  3. Tavoite saavutettu... Osittain... Kello näytti keskivauhdiksi 4.57min/km, jolla olisi pitänyt alittua tavoite 3.30. Loppuaika meni kuitenkin muutaman hassun sekunnin yli sen, mutta ei haittaa. Polar grit x näytti kokonaismatkaksi 42.52km, joten hieman oli heittoa. Polimatka meni mukavasti porukassa juostessa, mutta toinen kierros meni sit oikeastaan yksin ja välillä oli vaikeuksia pitää kisavauhtia yllä, mutta kyllä sitä näköjään yksinkin pystyy... Lisäksi toisella kierroksen hiekkapätkällä tuli joitain pikku ötököitä kimppuun. Oli suu ja silmät niitä täynnä. Hieno tapahtuma, ens vuonna toivottavasti uudestaan.
  4. Tavoite olisi juosta oma ennätys. Tammikuusta asti treenattu minulle räätölöidyllä ohjelmalla, jolla pitäisi alittua 5min/km vauhti. Eli alle 3.30 aikaa lähden tavoittelemaan. Olisi sekin melkein 15 min parempi aika, kuin nykyinen enkka. Tsemppiä alle kolmen tunnin yritykselle.
  5. Itse itselleni vastaten. Pesupaikat löytyy ja on käytössä. Joka juomapisteellä on urheilujuomaa ja vettä. Jänisjuoksijat ovat puolimaratonilla ja maratonilla, sääli vain, että jänikset juoksevat tänä vuonna liian hiljaa omalle vauhdille. Meni taas kellon vahtaamiseksi tämäkin juoksu. Toivottavasti tulisi hyvät juoksukelit. Tsemppiä kaikille osallistujille. Info: https://paavonurmimarathon.fi/osanottajan-opas
  6. Sama. Tammikuun puolesta välistä alkoi etävalmennus tähän tapahtumaan, että kyllä v****aisi, kuin pientä oravaa, jos Paavo peruttaisiin. Kunto on mitä parhain ja selvä tavoite mielessä. Pidetään peukkuja, ettein peruta. Keliksi tilaisin +15c, aurinkoa ja nollatuulija.
  7. Näin nopeasti suomentaen, valmentaja Greg McMillan tällä videolla kertoo, että kuumassa kelissä kannattaa juosta hengityksen mukaan eikä sykkeitten mukaan, koska kuuma keli nostaa liikaa sykkeitä. Jos yrittää pitää sykkeet matalalla, niin todennäköisesti tulee juostua liian hitaasti, esim. pk2-lenkistä tuleeki pk1-lenkki. Itselläni tuli viime sunnuntain pitkiksellä (26km) se mitä @AnttiSn jo ehdottikin, eli ekalla 20km keskisyke oli 148bpm ja lopulla 6km keskisyke oli 159bpm. Tein lenkin pelkän veden voimalla, ja kyllä huomasi, kuinka energiavaje alkoi tuon vähö alle 2h (20km) juoksemisen jälkeen jo tuntua ja teki askeleesta aika raskaan. Luulen, että juuri sen takia sykkeet nousikin liian korkealle. Minä ehdotan energiavajetta tai kuumuudesta johtuvaa sykkeen nousua. Don't Use Heart Rate in the Heat.mp4
  8. Sain kysymyksiin vastauksen: MOI Näitä tietoja päivitetään parhaillaan. Jänikset ovat, tiedot tulevat julki ensi viikolla (ajat). Pukutilat ja suihku ovat käytössä Paavo NUrmen stadionilla, ellei tule uutta rajoitusta niiden käytölle.
  9. Itse olen pätkäpaastonnut n. 4kk ja olo on mitä parhain. Mun tyyli on 16:8. Aamulla juon kupin kahvia mustana ja 0,5-1,0 litraa vettä. Eka ruoka on lounas ruokatunnilla klo 11.00. Työt loppuu puol neljä, ja päivällinen n. klo 16.00. Klo n. 19.00 syön ehkä leivän tai vastaavan. Treenit olen pyrkinyt tekemään aamusta tai heti töitten jäljeen. Jos treenit menee töitten jälkeiseen aikaan, niin olen syönyt heti töistä kotiin tultuani päivällisen ja tuon illan viimeisen leivän yhtä aikaa ja treeni joskus klo 18.00 aikaan. Olen n. 10 vuotta kärsinyt erilaisista vatsavaivoista. Esim. ennen en ole pystynyt juoksemaan sunnuntain pitkistä heti aamusta, vaan mun on pitänyt käydä tyhjentämäs ainakin 3 kertaa, ennen kun olen uskaltanut lähteä pitkälle lenkille ja siltikin on usein pitänyt käydä metsässä asioilla. Loppuvuodesta 2020 sairastuin pitkään influenssaan enkä voinut treenata neljään viikkoon yhtään. Vielä kun jouduin lomautetuksi, niin aktiivisuuteni oli käytännössä nolla, mutta ruokahalu oli 100. Paino nousi kohisten ja laiskistuin muutenkin. Nyt paino on tippunut 92kg--->85kg tämän paastoilun aikana enkä voisi tyytyväisempi olla, treeni kulkee ja vatsa toimii loistavasti. Tuskin tulen koskaan lopettamaan tätä kokonaan, ehkä kevennän jossain vaiheessa, kunhan saan painon tuohon 80kg hujakoille. Plussia on ehdottamasti, että vatsavaivat ovat helpottaneet todella paljon ja voin taas juosta heti aamusta. Ruoka annokset saa olla todella isoja ja jos vain lautasen täyttää jossain määrin järkevästi, niin paino ei nouse, ei sitten millään. Et vaan saa mahtumaan lautaselle niin paljoa ruokaa, että lihoisit. Huom. Ei saa santsata. Toki olen ennenkin painoa tiputtanut ihan vaan kaloreita vähentämällä, mutta vatsavaivat ei ole siinä helpottanut. Tämä 16h paasto päivässä toimii mulla tosi hyvin ja ekan parin viikon jälkeen ei nälkä todellakaan vaivaa koskaan. Kannustankin ihan kaikkia perusterveitä ja painon tai yliaktiivisen suolen/vatsavaivojen kanssa painijoita ainaki kokeilemaan tätä pari-kolme viikkoa ja kertoa kokemuksista vaikka tähän ketjuun. Yövuorolaisten pätkäpaastoon en ota kantaa, kun en siitä mitään tiedä.
  10. Osallistuin 2019 Fitfarmin 12 viikon juoksuvalmennukseen. Viimeisellä viikolla kysyinkin juuri viimeisen viikon ruokavaliosta. Sieltä tuli karkeesti sellainen ohje, että 20g lisäillä normi ruokavalioon pastaa tai riisiä. Jos lauantaina maratoni, niin keskiviikkona ja torstaina juoda tuplapullot urheilujiomaa eli yht. 1000ml/pv. Perjantaina syödä normaalisti. Lauantaina aamupuuro (100g kaurahiutaleita) mehusopan kanssa ja välipala pari tuntia ennen tapahtuman alkua, vaikka maitorahka. Itse suorituksen aikana suositeltiin yksi geeli/22min. Näillä menin itse, eikä missään vaiheessa meinannut energiat loppua. Loppuaika 3.44 ja ennätyksen parannus 20min... Painoni oli tuolloin 80kg. Jostain muuten luin, että uusien tietojen mukaan, kehon paino ei vaikuta hiilaritankkaukseen tai suorituksen aikaiseen hiilarien määrään.
  11. Samaa mieltä, että antibioottikuuri muka heikentäisi suoritusta. Mulle määrättiin sormen märkivään, haisevaan haavaan viikon kefeksin kuuri. Ei haitannut suorituskykyä mitenkään. Ainut mikä oli, niin tällaisena herkkävatsaisena piti juosta ainostaan kodin lähellä, koska vatsa meni kyllä huolella vetelälle, varsinkin vähän aikaa kuurin jälkeen. Ei sopinut Kefeksin mulle!
  12. Tämä. Itseänikin kuinnostaa muutama juttu. Onko pesupaikkoja tapahtuman jälkeen vai pitääkö laahustaa hotellille? Onko joka juomapisteellä urheilujuomaa? Onko jänisjuoksijoita maratonilla, ja jos on, niin millä tavoiteajoilla? Kovin on niukka info kisasivuilla. Some kyllä pauhaa kovaa, mutta mitään hyodyllistä siellä ei tunnu olevan, kysymyksiinkään ei vastata!
  13. Onko sama, jos juoksen kevyet PK-lenkit mäkisillä latupohjilla? Nykyisessä henkilökohtaidessa ohjelmassani on kevyet lenkit merkitty juostavaksi 135-150bpm. 150bpm on aerobinen kynnys. Maksimivauhdit tasaisella on tuolle 150bpm sykkeille 6min/km. Onko haittaa tai mitään hyötyä, jos juoksen kevyet lenkit mäkisellä kuntoradalla tiputtaen vaan vauhteja, niin että ollaan kuitenkin alle tuon 150bpm? Saanko siis jotain hyötyä juoksemalla kevyet lenkit mäkisemmässä maastossa verrattuna tasaiseen asfalttiin?
  14. Rohkenen väittää vastaan, että optinen olisi tarkempi. Optisestihan mitataan eri asiaa kuin sykevyöllä. Eikös vyö mittaa suoraan sydämen sähköimpulssia, eli niemenomaan sydämestä lähtöisin olevaa sähköä? Mielestäni on turha verrata miten teho-osastolla sykettä mitataan. Siitä en tiedä juuri mitään tiedä muuta kun, sen kerran, kun sydäntä on mitattu, niin silloin juurikin laitettiin lätkiä eripuolille kehoa kiinni ja siitä sydäntä seurattiin... Itse juoksen paljon poluilla ja maastossa, joka on enenevissä määrin kiihdyttelyä ja esteitten yli loikkimista, jossa sykkeet vaihtelee suuresti. Optinen sykkeen mittaus ei ainakaa mulla ole niin tarkka, ainakaan ranteesta, kuin sykevyöllä mittaamalla... Toivottavasti joku tekisi Polarin Veritystä testin ja osoittaisi väitteeni vääräksi, ettei tuo juoksuun mitään lisäarvoa. Itseäkin välillä tympäisee vyön pukeminen ja sen aiheuttamat hiertymät, että olisin valmis ostamaan uutta teknologiaa, jos vain pysyisi sykkeet mukanan mäkisissä maastoissa.
  15. No joo, totta! Enpä tullut tarpeeksi ajatelleeksi tuota talvijuoksua, koska itse vedän kesät talvet vyöllä, vaikka rannesykemittaus mahdollisuus kellossani onkin.
  16. Ei vissiinkään tuo mitään lisäarvoa juoksuun. On aika lailla samanlainen mittaustapa, kuin vantage sarjan kelloissa, jotka mittaavat sykettä ranteesta, no yksi vihreä ledi taisi olla enemmän... Ei jatkoon.
  17. Skipitaway

    Polar Grit X

    Vastaan nyt aivan mitään varmuutta asiasta. Mutta oman kokemuksen mukaan vaikuttaa myös treenien ulkopuolinen "touhaaminen",mutta vain vähän. Riippuu aivan sun asettamastasi treenitaustasta sekä aktiivisuustasosta, että kuinka paljon se vaikuttaa. Itsellä on asetettu huippuaktiivi (5-8h/vko) ja aktiivisuustavoite tasolle 3. Aika paljon saan kyllä liikkua ilman että harjoitus on päällä että minkäänlaista vaikutusta olisi. Mutta oletettavasti, jos asetta treenitaustan ja aktiivisuustavoitteen alimmalle tasolle, niin esim mainitsemasi lumityöt vaikuttaa kyllä ja saa viisarin värähtämään. Itse olen huomannut esim. töissä olessani kellon ollessa "lepotilassa" niin aktiivisuus ei juuri koskaan nouse yli 50%, vaikka raksalla teen hommia ja työ on ajoittain todella raskasta. Mutta jos pistän työpäivän ajaksi harjoituksen päälle, esim muu ulkoliikunta, niin kyllä nousee helposti yli 100%. Lisäksi olen huomannut, että vaikka olisit tehnyt kevyen lenkin ja kello näyttää lenkin jälkeen "kehittävä", niin huonosti nukutun yön jälkeen, aamulla herättyä, kello sattaa näyttää "ylikuormitus".
  18. Skipitaway

    Polar Grit X

    -Kardiokuorma kertoo kuinka rasittava harjoitus oli verrattuna edellisten 90 vrk keskiverto harjoitukseen Mikä harjoitus sulla oli käytössä lumitöissä? Muu ulkoliikuntako? Juoksu ja pyöräilyharjoituksessa kello kertoo myös lihaskuorman, eli kuinka rasittava harjoitus oli lihaksille ja nivelille. Kuormitus lasketaan kertomalla harjoituksen teho harjoituksen kestolla. Lähde: kopioitu suoraan Sepon Vantage testistä https://www.juoksufoorumi.fi/testit/testissä-polar-vantage/ Joku joka tietää, voi täydentää.
  19. Skipitaway

    Polar Grit X

    Joo nuo kumpikin löytyi V800 kellosta. Kyselin Polarilta, että onko tulossa V1:een, niin vastattiin, että ei tee enää lisäominaisuuksia V1:een vaan panostaa V2:een... Kyllä minä niin mieleni pahoitin, että jos tuon olisin tiennyt, niin olisi jäänyt koko Vantage kauppaan ja olisin ostanut Gritin.
  20. https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/8a79bdaf-913d-4320-9053-10caa82992b3
  21. Satakiloisesta ketjupolttajasta tuli 40-vuotiaana huippumaratoonari. https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000000764997.html https://en.m.wikipedia.org/wiki/Steve_Way https://www.google.com/amp/s/www.bbc.com/sport/amp/get-inspired/27994073
  22. Skipitaway

    Polar Vantage V2

    Itse kanssa juoksen ilman laseja, mutta minä kyllä nään ihan hyvin vantage v1:stä. Toisaalta en tiedä paremmasta, koska aina ollut saman merkin kello. Eka kello oli polar rc3 gps, joita kaksi kappaletta, sen jälkeen kaksi kappaletta v800 ja nykyinen on vantage v1. Noihin kelloihin verrattuna näyttö on mielestäni suorastaan erinomainen.
  23. Kiitos hyvästä vietistä. Kerron hieman lisää. Eli olen juossut viisi maratonia viimeisen viiden vuoden aikana ja aina samalla kaavalla. Hölkät olen aloittanut siinä maalis-huhtikuussa. Tsekannut syksyn juoksutapahtumat ja valinnut maratonpäivän. Tulevasta tapahtumasta olen laskenut 12 viikkoa taaksepäin mistä aloitan aina saman juoksuohjelman. Siitä on tullut tuon n. 1000km. Maratonin jälkeen on aina ollut enemmän tai vähemmän samanlainen olo kun nyt, minkä takia liikunta on jäänyt todella olemattomaksi tapahtuman jälkeen. Ja sitten keväällä aloittanut kaiken alusta huomaten, että kuinka se kunto onki taas päässyt noin tippumaan. Tuossa siis kaava, millä olen reenaillut. Eka mara 4.27 ja ja kaksi viimeistä tuohon 3.44.... Nyt vain haluaisin tehdä asiat erilailla ja pyrkiä juoksemaan koko vuoden ympäri, koska tykkään siitä vaan niin paljon. Pitää vaan jatkaa tuota rauhalita aerobista juoksukävelyä tai pikku hölkkää ja aloitta ensi vuonna paremmista lähtökohdista, ettei tuo maratoni enää tuntuisi "äärimmäisen raskaalta"
  24. Kiitos kaikille vastanneille. Toivottavasti on vaan tilapäinen häiriö elimistössä ja pääsisi taas pian jo treenaamaan. Säikäyttää vaan, että kunto huononee ja kaikki alkaa taas alusta. Mutta joo, pitää ottaa rauhas ja mennä omien tuntemuksien mukaan. Hyviä loppuvuoden kilometrejä kaikille...
  25. Hei. Juoksin 24.10 maratonin. Maaliskuusta asti kertynyt reilu 1000km juoksua. 15 viikkoa olen ollut pakkolomalla töistä ja saanut harjoitella terveenä ja hyvin levänneenä. Sitten asiaan. Mistä voisi mahdollisesti johtua äkillinen kunnon heikkeneminen? Viikon täyslepo maran jälkeen, joka oli äärmmäisen raskas, liian kovan alun takia, mutta kuitenki maaliin loppuajalla 3.44 ja melkein uusi ennätys. Viikon levon jälkeen jouduin takaisin töihin ja pikku hiljaa alkanut taas hölkkäileen, mutta ei vaan suju. Sykkeet pomppaa melkein heti yli 10 iskua korkeanmalle. Eilenkin reipas kävelylenkki 125 keskisykkeillä, kun normaalisti n. 115. Normaalisti tuollainen 5 min/km vauhti menee n. 163 sykkeillä. Tänään kokeilin samaa, mutta oli todella tahmeaa ja keskisykkeet yli 175. Polarin Nightly Recharge jatkuvasti punaisella, tai siis se ANS-TILA, mikä normaalisti hyvällä tasolla. Keskimääräinen syke unen aikana on n. 43-45, mutta viimeiset päivät n. 55. Unia-ajan min. syke ei ole laskenut kertaakaan alle 50, kun normaalisti käy monesti alle 40. Sykevälin 28 päivän ka. 1140ms ja viime yö 1050ms. Sykevälivaihtelun 28 päivän ka. 67ms ja vime yö 60ms. Hengitystiheys on kans korkeampi, kuin keskiarvo. Onko näiden tietojen valossa mahdollinen ylirasitus tila päällänsä, vai mikä perhana, ku ei kulje. Kuinka voisin harjoitella, että ei kunto laskisi liikaa ja tarvitsisi aloittaa taas kaikkea alusta? Olisiko täysi lepo paikallaan, eikä edes kävelylenkkejä? Polarin ehdottamia lenkkejä olen yrittänyt tehdä, mutta vaikeaa on pysyä sykkeitten sallimissa rajoissa paitsi kävelemällä. Kiitos, kun jaksoit lukea.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy