Skipitaway

Näin nopeasti suomentaen, valmentaja Greg McMillan tällä videolla kertoo, että kuumassa kelissä kannattaa juosta hengityksen mukaan eikä sykkeitten mukaan, koska kuuma keli nostaa liikaa sykkeitä. Jos yrittää pitää sykkeet matalalla, niin todennäköisesti tulee juostua liian hitaasti, esim. pk2-lenkistä tuleeki pk1-lenkki. Itselläni tuli viime sunnuntain pitkiksellä (26km) se mitä @AnttiSn jo ehdottikin, eli ekalla 20km keskisyke oli 148bpm ja lopulla 6km keskisyke oli 159bpm. Tein lenkin pelkän veden voimalla, ja kyllä huomasi, kuinka energiavaje alkoi tuon vähö alle 2h (20km) juoksemisen jälkeen jo tuntua ja teki askeleesta aika raskaan. Luulen, että juuri sen takia sykkeet nousikin liian korkealle. Minä ehdotan energiavajetta tai kuumuudesta johtuvaa sykkeen nousua. Don't Use Heart Rate in the Heat.mp4

Sain kysymyksiin vastauksen: MOI Näitä tietoja päivitetään parhaillaan. Jänikset ovat, tiedot tulevat julki ensi viikolla (ajat). Pukutilat ja suihku ovat käytössä Paavo NUrmen stadionilla, ellei tule uutta rajoitusta niiden käytölle.

Itse olen pätkäpaastonnut n. 4kk ja olo on mitä parhain. Mun tyyli on 16:8. Aamulla juon kupin kahvia mustana ja 0,5-1,0 litraa vettä. Eka ruoka on lounas ruokatunnilla klo 11.00. Työt loppuu puol neljä, ja päivällinen n. klo 16.00. Klo n. 19.00 syön ehkä leivän tai vastaavan. Treenit olen pyrkinyt tekemään aamusta tai heti töitten jäljeen. Jos treenit menee töitten jälkeiseen aikaan, niin olen syönyt heti töistä kotiin tultuani päivällisen ja tuon illan viimeisen leivän yhtä aikaa ja treeni joskus klo 18.00 aikaan. Olen n. 10 vuotta kärsinyt erilaisista vatsavaivoista. Esim. ennen en ole pystynyt juoksemaan sunnuntain pitkistä heti aamusta, vaan mun on pitänyt käydä tyhjentämäs ainakin 3 kertaa, ennen kun olen uskaltanut lähteä pitkälle lenkille ja siltikin on usein pitänyt käydä metsässä asioilla. Loppuvuodesta 2020 sairastuin pitkään influenssaan enkä voinut treenata neljään viikkoon yhtään. Vielä kun jouduin lomautetuksi, niin aktiivisuuteni oli käytännössä nolla, mutta ruokahalu oli 100. Paino nousi kohisten ja laiskistuin muutenkin. Nyt paino on tippunut 92kg--->85kg tämän paastoilun aikana enkä voisi tyytyväisempi olla, treeni kulkee ja vatsa toimii loistavasti. Tuskin tulen koskaan lopettamaan tätä kokonaan, ehkä kevennän jossain vaiheessa, kunhan saan painon tuohon 80kg hujakoille. Plussia on ehdottamasti, että vatsavaivat ovat helpottaneet todella paljon ja voin taas juosta heti aamusta. Ruoka annokset saa olla todella isoja ja jos vain lautasen täyttää jossain määrin järkevästi, niin paino ei nouse, ei sitten millään. Et vaan saa mahtumaan lautaselle niin paljoa ruokaa, että lihoisit. Huom. Ei saa santsata. Toki olen ennenkin painoa tiputtanut ihan vaan kaloreita vähentämällä, mutta vatsavaivat ei ole siinä helpottanut. Tämä 16h paasto päivässä toimii mulla tosi hyvin ja ekan parin viikon jälkeen ei nälkä todellakaan vaivaa koskaan. Kannustankin ihan kaikkia perusterveitä ja painon tai yliaktiivisen suolen/vatsavaivojen kanssa painijoita ainaki kokeilemaan tätä pari-kolme viikkoa ja kertoa kokemuksista vaikka tähän ketjuun. Yövuorolaisten pätkäpaastoon en ota kantaa, kun en siitä mitään tiedä.

Osallistuin 2019 Fitfarmin 12 viikon juoksuvalmennukseen. Viimeisellä viikolla kysyinkin juuri viimeisen viikon ruokavaliosta. Sieltä tuli karkeesti sellainen ohje, että 20g lisäillä normi ruokavalioon pastaa tai riisiä. Jos lauantaina maratoni, niin keskiviikkona ja torstaina juoda tuplapullot urheilujiomaa eli yht. 1000ml/pv. Perjantaina syödä normaalisti. Lauantaina aamupuuro (100g kaurahiutaleita) mehusopan kanssa ja välipala pari tuntia ennen tapahtuman alkua, vaikka maitorahka. Itse suorituksen aikana suositeltiin yksi geeli/22min. Näillä menin itse, eikä missään vaiheessa meinannut energiat loppua. Loppuaika 3.44 ja ennätyksen parannus 20min... Painoni oli tuolloin 80kg. Jostain muuten luin, että uusien tietojen mukaan, kehon paino ei vaikuta hiilaritankkaukseen tai suorituksen aikaiseen hiilarien määrään.

Samaa mieltä, että antibioottikuuri muka heikentäisi suoritusta. Mulle määrättiin sormen märkivään, haisevaan haavaan viikon kefeksin kuuri. Ei haitannut suorituskykyä mitenkään. Ainut mikä oli, niin tällaisena herkkävatsaisena piti juosta ainostaan kodin lähellä, koska vatsa meni kyllä huolella vetelälle, varsinkin vähän aikaa kuurin jälkeen. Ei sopinut Kefeksin mulle!

Tämä. Itseänikin kuinnostaa muutama juttu. Onko pesupaikkoja tapahtuman jälkeen vai pitääkö laahustaa hotellille? Onko joka juomapisteellä urheilujuomaa? Onko jänisjuoksijoita maratonilla, ja jos on, niin millä tavoiteajoilla? Kovin on niukka info kisasivuilla. Some kyllä pauhaa kovaa, mutta mitään hyodyllistä siellä ei tunnu olevan, kysymyksiinkään ei vastata!

Onko sama, jos juoksen kevyet PK-lenkit mäkisillä latupohjilla? Nykyisessä henkilökohtaidessa ohjelmassani on kevyet lenkit merkitty juostavaksi 135-150bpm. 150bpm on aerobinen kynnys. Maksimivauhdit tasaisella on tuolle 150bpm sykkeille 6min/km. Onko haittaa tai mitään hyötyä, jos juoksen kevyet lenkit mäkisellä kuntoradalla tiputtaen vaan vauhteja, niin että ollaan kuitenkin alle tuon 150bpm? Saanko siis jotain hyötyä juoksemalla kevyet lenkit mäkisemmässä maastossa verrattuna tasaiseen asfalttiin?

Rohkenen väittää vastaan, että optinen olisi tarkempi. Optisestihan mitataan eri asiaa kuin sykevyöllä. Eikös vyö mittaa suoraan sydämen sähköimpulssia, eli niemenomaan sydämestä lähtöisin olevaa sähköä? Mielestäni on turha verrata miten teho-osastolla sykettä mitataan. Siitä en tiedä juuri mitään tiedä muuta kun, sen kerran, kun sydäntä on mitattu, niin silloin juurikin laitettiin lätkiä eripuolille kehoa kiinni ja siitä sydäntä seurattiin... Itse juoksen paljon poluilla ja maastossa, joka on enenevissä määrin kiihdyttelyä ja esteitten yli loikkimista, jossa sykkeet vaihtelee suuresti. Optinen sykkeen mittaus ei ainakaa mulla ole niin tarkka, ainakaan ranteesta, kuin sykevyöllä mittaamalla... Toivottavasti joku tekisi Polarin Veritystä testin ja osoittaisi väitteeni vääräksi, ettei tuo juoksuun mitään lisäarvoa. Itseäkin välillä tympäisee vyön pukeminen ja sen aiheuttamat hiertymät, että olisin valmis ostamaan uutta teknologiaa, jos vain pysyisi sykkeet mukanan mäkisissä maastoissa.

No joo, totta! Enpä tullut tarpeeksi ajatelleeksi tuota talvijuoksua, koska itse vedän kesät talvet vyöllä, vaikka rannesykemittaus mahdollisuus kellossani onkin.

Ei vissiinkään tuo mitään lisäarvoa juoksuun. On aika lailla samanlainen mittaustapa, kuin vantage sarjan kelloissa, jotka mittaavat sykettä ranteesta, no yksi vihreä ledi taisi olla enemmän... Ei jatkoon.

Vastaan nyt aivan mitään varmuutta asiasta. Mutta oman kokemuksen mukaan vaikuttaa myös treenien ulkopuolinen "touhaaminen",mutta vain vähän. Riippuu aivan sun asettamastasi treenitaustasta sekä aktiivisuustasosta, että kuinka paljon se vaikuttaa. Itsellä on asetettu huippuaktiivi (5-8h/vko) ja aktiivisuustavoite tasolle 3. Aika paljon saan kyllä liikkua ilman että harjoitus on päällä että minkäänlaista vaikutusta olisi. Mutta oletettavasti, jos asetta treenitaustan ja aktiivisuustavoitteen alimmalle tasolle, niin esim mainitsemasi lumityöt vaikuttaa kyllä ja saa viisarin värähtämään. Itse olen huomannut esim. töissä olessani kellon ollessa "lepotilassa" niin aktiivisuus ei juuri koskaan nouse yli 50%, vaikka raksalla teen hommia ja työ on ajoittain todella raskasta. Mutta jos pistän työpäivän ajaksi harjoituksen päälle, esim muu ulkoliikunta, niin kyllä nousee helposti yli 100%. Lisäksi olen huomannut, että vaikka olisit tehnyt kevyen lenkin ja kello näyttää lenkin jälkeen "kehittävä", niin huonosti nukutun yön jälkeen, aamulla herättyä, kello sattaa näyttää "ylikuormitus".

-Kardiokuorma kertoo kuinka rasittava harjoitus oli verrattuna edellisten 90 vrk keskiverto harjoitukseen Mikä harjoitus sulla oli käytössä lumitöissä? Muu ulkoliikuntako? Juoksu ja pyöräilyharjoituksessa kello kertoo myös lihaskuorman, eli kuinka rasittava harjoitus oli lihaksille ja nivelille. Kuormitus lasketaan kertomalla harjoituksen teho harjoituksen kestolla. Lähde: kopioitu suoraan Sepon Vantage testistä https://www.juoksufoorumi.fi/testit/testissä-polar-vantage/ Joku joka tietää, voi täydentää.

Joo nuo kumpikin löytyi V800 kellosta. Kyselin Polarilta, että onko tulossa V1:een, niin vastattiin, että ei tee enää lisäominaisuuksia V1:een vaan panostaa V2:een... Kyllä minä niin mieleni pahoitin, että jos tuon olisin tiennyt, niin olisi jäänyt koko Vantage kauppaan ja olisin ostanut Gritin.

https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/8a79bdaf-913d-4320-9053-10caa82992b3

Satakiloisesta ketjupolttajasta tuli 40-vuotiaana huippumaratoonari. https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000000764997.html https://en.m.wikipedia.org/wiki/Steve_Way https://www.google.com/amp/s/www.bbc.com/sport/amp/get-inspired/27994073