Jump to content
Juoksufoorumi.fi


jklaukka

Jäsenet
  • Content Count

    1 248
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    3

jklaukka last won the day on May 12 2018

jklaukka had the most liked content!

Community Reputation

704 Excellent

About jklaukka

  • Syntymäpäivä 18.09.1954

Profile Information

  • Asuinpaikka
    Uimaharju

Recent Profile Visitors

1 831 profile views
  1. Minulla on näköjään ollut 60 km:lla 152 eli vk:ta hiukan alle maratonsykkeen, joka on n. 155. https://flow.polar.com/training/analysis/1539740308 12 tunnilla 136: https://flow.polar.com/training/analysis/2992121930 Tuohon ultralaskuriin, kun syöttää jonkun matkan esim. kympin ajan ja sykkeet, saa arvion keskisykkeistä. http://ontrail.net/site/index.html Minä olen juossut laskurin antamia lukemia kovemmilla sykkeillä 152<->145 ja 136<->131
  2. Nykyään on onneksi noita hoitokeinoja. Minullakin on sukurasistusta varsinkin äidin puolelta. Eno kuoli 39 -vuotiaana keskelle tietä naapurin hääjuhlista tullessaan infarktiin ja äiti puolenkymmenen infarktin jälkeen 67 -vuotiaana. Ensimmäinen infarkti tuli noin viisikymppisenä ja joka kerta sydän vähän huononi. Silloin 70-80-luvulla ei vielä tehty pallolaajennuksia. Vanhimmalle veljelle tehty kymmenkunta vuotta sitten infarktin jälkeen. Toinen on nuo syövät. Suvussa ei ole runsaammin esiintynyt. Entinen työkaveri kuoli tässä taannoin kehkosyöpään, vaikkei polttanut vaan oli armoitettu kuntoilija, triathlonisti ja maratoonari (ennätys noin 2:40). Vanhemmiten kierteli massahiihtoja ja kerran huomasi, että ei oikein kulje. Meni lekuriin ja keuhkot kuvattiin. Sieltä löytyi viivottimen mittainen syöpä. Pari vuotta taisteli sen kanssa kunnes menehtyi. Herkästi olen itsekin kuunnellut menoa, mutta ei vielä ole oireita esiintynyt. Nimim. Lääkärissä käymätön mies.
  3. En minäkään lämmittele enkä venyttele ennen normaalilenkkiä maratonvauhtisiin saakka. Lyhempiin kovempiin vetoihin parikilometriä pk -hölkkää. Venyttelyt ja taivuttelut teen lyhyen aamujumpan yhteydessä. Eipä siitä lämmittelystä mitään haittaakaan ole, jos malttaa tehdä. Liiallinen venyttely taitaa nykytietämyksen mukaan olla haitaksi. https://www.trainer4you.fi/blogi/venyttelyko-turhaa-osa-1/
  4. Minulla ratkesi 12h:n kisassa tuo ongelma, kun laiton Hokiin kahdet sukat päällekkäin. Varvassukat alimmaiseksi ja vähän paksummat päälle. Silloin ei enää tullut puristuksen tuntua nauhoituksesta. Vähän väljät tossut muutenkin, kun puolinumeroa normaalia suuremmat.
  5. Kyllä se on tyypillistä alussa, että koivet jumittuu jo melko vähäisestä treenistä. Minulla meni aloituksesta kolmisen kuukautta, kun pääsin ensimmäisen kerran 7 km lenkillä. Aloitin 2 km lenkeillä, joilla jo sain pohkeet jumiin ja niitä 2 km:n lenkkejä tein sitten aluksi kaksi kertaa viikossa. Kävelemällä väliin sain jonkunverran rentoútettua kireyksiä. Minä olen itse hieronut, jos tulee kireyksiä ja välillä tein muuta kuten pyöräillyt tai kävellyt. Juuri tuo tukirakenteen tottuminen on kaikkein hitainta kehityksessä alussa. Nykyään ei juuri ole enää tarvinnut käyttää korvaavia treenejä kesäaikaan. Monta vuotta siihen meni ennenkuin jalat kesti 100 km:n viikkoja juosten.
  6. Sinulla on treenit vasta alussa ja kehitystä tahtuu, kunhan käy säännöllisesti lenkillä ja lisää matkaa tai kertoja pikkuhiljaa. Kaikenlaista kohtuullista treeniä voi kokeilla ja tekee sitä mikä tuntuu mieleiseltä. Sitten kun juoksuvuosia on tullut lisää ja kilpailuhenki herää, niin sitten ottaa haasteita ja voi katsella valmiita treeniohjelmia esim. puolimaratonille ja maratonille. Minulla myös on nuo indeksit ilmoitellut eliittiä ja huippua. Varmaan keskivertoikäisiini nähden onkin, mutta muihin kilpakuntoilijoihin verrattuna lienee keskitasoa. Minä juoksin eilen ja toissapäivänä pitkän rauhallisen lenkin (19 km @6:20 ks 129), tänään maratonvauhtisen kympin @5:04 ks 154. . Ps. Alkuviikosta ma-ke hiihtelin pari tuntia päivässä ks n. 122 ja huomenna on lepo eli silloin kunto toivottavasti nousee ihan pikkuisen. Maratontreenien aloittelua. Varsinaiset maratonpitkikset 3 kpl n. 30 km tulee vähän myöhemmin.
  7. Minulla ei nuo alimatkat mene lähellekään noin lujaa, mutta 60 km meni alle 6 tunnin (5:50). Maratonenkka on 3:46, puolikas 1:47. Kestävyydestä tuo on enemmänkin kiinni kuin nopeudesta. Minä olen harjoitellut noita tekemällä puolipitkiä (n.17 km) peräkkäisinä päivinä. Yli 30 km:n pitkiä en ole tehnyt kuin kisoissa. Muuten 60 km menee osapuilleen maratontreeneillä. Omassa juoksussa juoksin ensin maratonin noin neljään tuntiin (@5:38), pidin vähän pidemmän huoltotauon ja hölkkäilin selvästi hitaammin (@6:30) loput maaliin. Tasaisemmalla vauhdinjaolla tulos olisi ollut varmasti parempi. Tosin tuossa ei tullut kilpailua ja ei olisi vaikuttanut sijoitukseen. Pidin vain takana tuleviin eroa. Edeltävillä viikoilla harjoitusten viikkokilometrit vaihteli 40 km -100 km, yleisin viikko oli n. 70 km. https://flow.polar.com/training/analysis/1539740308 Lisäys. Tuo laskuri antaa minulle aika hyvin nuo ajat eri matkoille: http://ontrail.net/site/index.html
  8. Miten kovatehoisia on ne kuntosalipäivät. Jos niissä mennään kovilla sykkeillä kokoajan, niin juoksuun maltillisesti kovia treenejä. Itse olin viitisen vuotta siten samassa tilanteessa ollessani kuuskymppinen ukkeli ja jalat eivät vielä kestäneet kovin suurta määrää treeniä, joten pyöräilin pidempää lenkkiä ja kävelin kerran viikkoon rivakasti noin kymmennen kilometriä syke 110-115. Kuntosalilla en käynyt, mutta kotona tein kerran viikkoon puolesta tunnista tuntiin kuntopiiriä mm. kuntopyörällä, soutulaiteella, käsipainoilla. Kyllä se aikaa vie tuo sykkeiden laskeminen kohtuulliselle tasolle, jolloin työ helpottuu. Minulla meni kai ainakin vuosi. Tähtihetki oli, kun pystyin juoksemaan 10 km alle tunnin noin puolen vuoden kuluttua aloituksesta. Sykkeet olivat vielä silloin aika korkeat nykyisiin verrattuna 150, nyt noin 130 vastaavassa vauhdissa. Sinulla tuo sykealue 135-145 on varmaan hyvä noihin pidempiin peruskestävyyslenkkeihin ja muuhun vastaavaan esim. pyöräilyyn. Sitten kun kunto kasvaa ja jalat kestää niin nuo lyhemmät 5-10 km voit vetää liki täysillä kerran viikkoon tai kahteen. Minä hiihtelen talvella peruskestävyyttä sykealueella 120-130 ja juoksen vähemmän, mutta juoksuosuuksiin sisältyy yleensä kovempisykkeisiä osioita. Mopo on karannut käsistä ja minusta tuli ultrajuoksija, jota en villeimmissä ajatuksissakaan silloin kuvitellut. P.s. Minä innostuin alussa tekemåän liikaa vetoharjoittelua mäessä ja radalla. Juoksutaukoahan siitä tuli noin kuukauden verran, kun joku bursiitti tuli nivuseen ja ei voinut juosta, kun iskutusta ei kestänyt. Kävelemään pystyi ja pyöräilemään.
  9. Tuossa on mielestäni muuten riittävät nappulat omaan käyttöön, paitsi pikanäppäimiä saisi olla vielä nopeuksille 14 ja 16 km/h. Aika nopeasti kyllä näpyttää noilla + ja - nappuloilla välinopeudet 0,5 km/h askelin kovemmassakin vauhdissa. Valmisohjelmia en ole käyttynyt, vaan noista näpytellyt kulmat ja vauhdit. Matkamittari loppuu 10 km:n jälkeen ja täytyy nollata, mutta matto ei pysähdy. Tuo matto on luonnostaan jo noin 1%:n nousukulmalla ja laitoin takatassujen alle korokkeet, jotta saan nollakulmallekin. Nousukulmat on n. 0,5 %:n askelin. Kahvoissa on lisäksi nuo + ja - näppäimet kulmalle ja vauhdille. Tuossa esimerkkinä tämänpäivän treeni, jossa pienen hetken menin huippunopeudella 22 km/h. Hiukan vauhdit liian kovia, kun ovat ranteesta saadut. Nousukulma 1 %. https://flow.polar.com/training/analysis/3286982898
  10. Minä painelen niitä nappeja. kun on pika- asetukset 12 km/h asti ja sitten puolen kilometrin välein napinpainalluksilla lisäys. Aika nopesti kiihtyy max. 22 km/h. Tuota vauhtia en kykene juoksemaan kovin monta kymmentä metriä, mutta pysyn matolla kuitenkin. Pikanäppäimellä vauhti pois ja ei tarvitse hypätä sivuun. Aisoista kiinnipitämällä sivuun hyppääminen tai matolle tulo kyllä onnistuu vauhdissakin. Tuntuu, että matolla on helpompi juosta noita kovia vauhteja. Ilmeisesti ei tarvitse olla niin paljon voimaa jaloissa kuin radalla juostessa.
  11. Kyllä meillä oli omatekemä kuntolatu omilla mailla, joka oli lenkki ja johti lähtöpaikkaan. Kelien salliessa hiihdeltiin kyllä kouluunkin. Kilpailtu ei kuin koulun kisassa kerran vuodessa ja en pärjännyt, paitsi kerran sijoitun kärkipäähän, kun oli huono keli ja tekniikkahiihtäjät eivät pärjänneet. Silloin ei kyllä ollut liiemmin muita harrastuksia, kun ei ollut sähköäkään ja televisiota. Lukeminen öljylampun valossa ja ulkoilu taisi olla talvella pääosassa. Täysikuu oli juhlan aikaa, kun näki ulkoilla illallakin.
  12. Ei täälläkään juuri nuoret kuntohiihtele. Minä taidan olla nuorimmasta päästä. Pari kertaa olen nähnyt koululuokan hiihtelemässä ja hiihtolomaviikolla oli joskus nuorisoa hiihdellyt laavulle makkaran paistoon, mutta useimmiten näkyvät liikkuvan moottorikelkoilla. Lähipiirissä on nyt kuitenkin ampumahiihtäjille tullut menestystä eli jotkut vielä hiihtää. Marille (pikkuserkun tytär) ei tosin tänä vuonna tullut menestystä. Veljenpojan tyttöystävä Riina voitti juuri nuorten SM:n (N22) ja serkun pojanpojista Otto oli nuorten (M19) MM -pronssilla.
  13. jklaukka

    Polar Flow

    Näytössä edistyminen/harjoitusraportti saa näkyviin tuntimäärät viikottain, kuukausittain ja vuosittain tai haluamansa jakso eri lajeille tai kokonaismäärän.
  14. Tuossa on 12 vuotta sitten ajettu ergotesti ja silloin en ollut treenannut mitään, paitsi ajellut polkupyörällä työmatkoja hissukseen alle 2000 km vuodessa. Nykyään aerobinen kunto on parempi. Maksimiteho on ollut 146 W. Pitäisi tehdä joku testi nyt, kun on viitisen vuotta treenaillut tavoitteellisesti.
  15. Minulla on suurinpiirtein sama aikataulu ja en ole vielä aloittanut varsinaista maratontreeniä. Nyt vielä hiihtelen enimmäkseen. Noin 8 viikkoa riittää, jos muuten on pohjat kunnossa. Avaintreeni minulla on kerran viikkoon maratonvauhtinen ja vähän nopeampi kymppi sekä kolme kiihtyvää maratonpitkistä (n. 30 km) parin viikon välein. Viimeinen kymppi noissa mennään aluksi hieman alle maratonvauhtia ja viimeisessä jopa hieman kovemmin. Ne ei saa mennä liian rasittavaksi, että palautuu päivässä tai parissa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy