Jump to content
Juoksufoorumi.fi










jklaukka

Jäsenet
  • Content Count

    1 315
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    3

jklaukka last won the day on May 12 2018

jklaukka had the most liked content!

Community Reputation

834 Excellent

About jklaukka

  • Syntymäpäivä 18.09.1954

Profile Information

  • Asuinpaikka
    Uimaharju

Recent Profile Visitors

2 006 profile views
  1. Tuossa on aihetta käsittelevä Perttu Noposen seminaarityö: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24764/VTE.A008 Noponen 400 m lajianalyysi FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y Tuossa Janne Alasalmen työ pikajuoksusta: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/19917/VTE Alasalmi.pdf
  2. Suunnistajille juoksutestit radalla ja maastossa on välttämättömiä. Tuolla voi selailla tuloksia. https://www.suunnistusliitto.fi/huippu/akatemiavalmennus-ja-alueet/muut-alueet/ https://avarkisto.suunnistus.fi/avtestit/ Esim. Boström 5000m: https://avarkisto.suunnistus.fi/avtestit/index.php/testit/runner/7728 Topi Raitanen: https://avarkisto.suunnistus.fi/avtestit/index.php/testit/runner/11249 Topi yleisurheilijana: https://etusuora.com/urheilijat/topi-raitanen
  3. Tuosta saa vähän käsitystä miten kovaa ex-huippusuunnistaja menee osin vaativassa ja mäkisessä maastossa. Tuossa tosin ei ole suunnistusta, vaan merkitty reitti: https://ultrasisu.com/2019/05/18/upea-kevatsaa-suosi-juoksijoita-kaltimon-kilipajuoksussa/ https://www.pielisjokiseutu.fi/uutiset/item/1998-aaro-asikainen-nopein-kilipajuoksussa https://www.pielisjokiseutu.fi/uutiset/item/1316-aaro-asikainen-pinkoi-uuden-reittiennatyksen-ahvenisen-holkassa https://ultrasisu.com/2019/04/01/kaltimon-kilipajuoksun-reitilla/
  4. Sehän siinä on ongelma, kun nämä tilasto- ym. tieteilijät kärttävät suorittavan tarpeellisen työn tekijöiltä (mm. opettajat ja hoitajat) tekemään erinäisiä raportteja ja työajasta menee osa näihin paperitöihin.
  5. Tuosta tuli mieleen, että jos ei ole varma onko tyhmä vai viisas, niin kannattaa olla laiska. Ei saa niin paljon vahinkoa aikaan, jos sattuukin olemaan tyhmä. Viisas ja ahkera on tietenkin paras työntekijä. Nykyään koulutetaan väkeä liikaa ja ne tekevät mitä kummallisempia turhia tutkimuksia ja tilastoja. Toiset turhat niitä vielä julkaisevat. Eipä sitä tässä maailmassa oikeaa tärkeää työtä ole kovin paljon. Loppu on viihdettä.
  6. Eipä juuri mitään fyysistä ellei ole pihatöitä paitsi pari lyhyttä hidasta kävelylenkkiä emännän kanssa. Aiemmin oli tiibetinspanielikin mukana, mutta kuoli vanhuuteen ennen juoksuharrastusta kuusi vuotta sitten. Ylimenokaudella ultran jälkeen pidän kolmekin viikkoa lepoa. Laiska kun olen, niin osaan olla fyysisesti joutenkin. No yläpäätä treenaan esim. tekemällä sukututkimusta ja radiohistoriaa penkomalla sekä oman kokoelman laitteita rassaamalla(ammattitauti).
  7. Varovasti nosta kilometrimäärää ja kun varsinkin lisäät samalla tehoja. Minä juoksin ekan maratonin 2015 syksyllä hallissa ja silloin juoksin viitenä päivänä viikossa yhteensä 30-60 km ja yhtenä päivänä pyöräilin kevyesti tai kävelin tunnin verran. Jalat ei silloin vielä kestäneet joka päivä juoksua. Jalkojen totuttaminen vie aikaa. Muu kunto tuntuu aluksi kohoavan nopeammin. Eli jos alkaa tulla ylimääräisiä kireyksiä tai kipua, niin täytyy hellittää ajoissa ettei tule pitkää telakkaa. Korvaavaa voi tehdä esim. juuri pyöräilyä, kävelyä, uintia jne. Kevyitä viikkoja, vaikka joka kolmas ja päiviä tulee pitää säännöllisesti. Nytkin vielä onnistuin saamaan ärsytettyä ylämäkikokeilussa piriformis- hermon ja tein pariviikkoa pelkästään kävelyä ja pyöräilyä, jolla sain ilmeisesti asian korjattua toistaiseksi.
  8. Ei tuo 115-120 syke ole varmaankaan ole liian matala. Jos maksimisyke on tiedossa, niin siitä voi arvioda noita harjoittelun rajoja ja antaahan se kellokin niitä, jos sykkeet on sinne oikein asetettu. Minullakin se olisi hyvä syke peruskuntolenkeille 105-125. Minulla on ollut maratonilla keskisyke 155 ja mäkivedoissa saanut 177 maksimin, joka ei ehkä kuitenkaan ollut aivan maksimi, kun ei itsekseen juostuna uskaltanut vetää tajua kankaalle. Normaali peruskuntokausi on kevyempi kuin tuo maratonille valmistava kausi 12 viikkoa, joka kovenee loppua kohden ennen kahta viimeistä keventelyviikkoa. Maratonharjoittelussa on tavoitteena totuttaa jalat maratónvauhtiseen juoksuun ja siksi tarvitsee juosta maratonvauhtista juoksua ja pitkiksen loppuun vähän väsyneenä maratonvauhtista. Minulla se on viimeinen kymppi tuosta pitkiksestä, mutta se voi olla vaikka 5 km. Sitten kun haluaa kehittää enemmän nopeaa juoksua, niin tarvisee juosta myös kovempia intervalleja tai lyhyitä kisoja. Laitan vielä malliksi viimeisimmän maratonin syketietoja: https://flow.polar.com/training/analysis/3478689240 Lähdin ehkä vähän hieman kovaa ja jalat eivät vielä keväällä riittämättömän juoksumäärän takia kestäneet aivan loppuun. Kisan alussa siinä on myös kisajännityksestä johtuvaa sykkeen nousua ja sykkeet laskee loppua kohden. Vaikka energiaa oli, niin en saanut käskytettyä jalkoja enää vauhtiin. Hiihtelin enimmäkseen talvella peruskuntoa ja juoksin vähemmän. Tuossa vielä maratonvauhtia kovemman kympin syketiedot: https://flow.polar.com/training/analysis/3449814840 Keskisyke jää treeneisssä alemmaksi, kun jännitystä ei ole ja alussa kestää varttitunnin ennenkuin syke nousee vakiotasolle. Vertailun vuoksi vielä noin aiotun maratonvauhtisen kympin syketiedot ja tässä on juostu jo ensin 20 km kiihtyvästi pk-vauhtia ja muutaman minuutin huoltotauon jälkeen tuo kymppi. Siitä saa osviittaa maratonille, kun juoksee jo hieman väsyneillä jaloilla ja sykkeet jo lähdössä korkeammalla. Jos tuo vielä menee suht ok niin sillä vauhdilla sitten voi yrittää maratonia. Tuo treeni ei saa olla liian rasittava tai sitten vauhtia on liikaa. https://flow.polar.com/training/analysis/3428846350 Sepon laatimista maratonohjelmista voi katsoa mallia, muuta kannattaa tehdä mikä on itselle sopivaa: https://www.juoksufoorumi.fi/harjoitusohjelmia/maraton-alle-4.30-harjoitusohjelma/
  9. Tuolla laskurilla voi katsella matkavauhtia maratoille esim. puolikkaan perusteella. Kahden tunnin puolikkaan aika näyttäisi n. 4:15 maratonaikaa ja vauhti n. 6:00 min/km. Maratonvauhtiset kympit kerran viikkoon ennen maratonia ovat olleet minulle yksi avainharjoite ja kolme viimeistä pitkistä parin viikon välein, joissa loppu mennään lähes maratonvauhtia ja viimeisessä maratonvauhtia. Pitkikset miellään n. kolme tuntia ja alku kevyesti. Muuten riittää parin tunnin pitkikset. Kovatehoisia intervalleja ekalle maratonille ei tarvitse välttämättä lainkaan. Jalkojen iskunkestävyys monesti rajoittaa loppua tai energian loppuminen, jos ei pysty juomaan tai syömään tarpeeksi energiaa matkalla ja ei tankkaa yhtään etukäteen. 35-45 km riittää läpäisemiseen, mutta lopussa saattaa matka painaa. Jokunen viikko saisi olla hiukan enemmänkin ja se tulleekin noilla pitkisviikoilla. Muuta liikuntaa .kannattaa silloin vähentää niillä viikoilla. Vauhtilaskuri: http://ontrail.net/site/index.html
  10. Alisa Dohaan: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000006160092.html
  11. Ahvenisen hölkkä: https://www.ahvenisenkyla.fi/ahvenisen-holkka/
  12. Tuossa on vielä lämpötilan vaikutuksista urheiluun: https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Liikunta_kylmassa_ja_kuumassa_Ikaheimo_TM.pdf
  13. Minulla ei tainnut vaikuttaa kovin paljon lämpötila maratonilla, kun tuossa lämpöisessäkään ei aivan ollut hellelukemia lopussa. Toissa keväänä oli lopussa yli 20 astetta sekä aurinkoista ja nyt viime keväänä toukokuussa alle 15 astetta ja pilvistä. Kunto oli molemmissa samalla harjoitustaustalla mielestäni ja ennakkotestijuoksuissa kutakuinkin sama. Melko identtiset juoksut 35 km:iin saakka. Rata oli eri, mutta samankaltainen. Tuossa lämpimämmässä kuitenkin 40 km:n paikkellla oli pakko kävellä välillä, kun lämpötilan takia alkoi pyörryttämään. 2018 minulla oli vetoapua ja 2019 ei, joka voinee vaikuttaa, että lopussa ei kantti kestänyt painaa täysillä loppuun. Olen kevytrakenteinen eli laiha ja se saattaa vaikuttaa. 2018: https://flow.polar.com/training/analysis/2465536158 2019: https://flow.polar.com/training/analysis/3478689240 Lähtö samaan aikaan kymmeneltä.
  14. No nyt ollaan asian äärellä. Sanokaapa kokeneet, onko tämä sopivaa peruskestävyystreeniä. Eilen juoksin ylämäet kävellen ja alamäkeen yksi n. 500 m maratonvauhtinen juminestopyrähdys 12 km @6:55 ks 114. Kynnyksistä en nykyään tiedä, mutta toistakymmentä vuotta sitten Vuokatissa mitattiin polkupyörällä alakynnykseksi 153. Maratonin keskisyke on ollut noin 155. https://flow.polar.com/training/analysis/3576712626 Maraton: https://flow.polar.com/training/analysis/3478689240 Cooperista en tiedä, mutta tuo 2700 m lienee aika lähellä.
  15. Kesällä käytän jonkun verran jalkojen kouluttamiseksi ja vahvistamiseksi fivefingersejä. Pitkät kisat vaimennetuilla Hokilla ja peruslenkit Pegasuksilla tai vastaavilla. Näköjään täytyy totutella vähitellen, kun äskettäin sain jalat äkikseltään jumiin O -droppisilla mäkikirmailussa pururadalla. Tuossa aika hyvä juttu erilaisista kengistä. http://urheilufysio.fi/juoksukuntoon/juoksukengan-anatomia/
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy