Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation since 11.01.2020 in all areas

  1. 8 points
    Omasta mielestä harjoittelu on niin epätarkkaa puuhaa, johon vaikuttaa niin monet muuttujat, että pohdinta yhden ja kahden lenkin tuottaman harjoitusvasteen välillä menee itsellä kategoriaan "ynnä muut". Lähtökohtaisesti paras treeni on tehty treeni ja enemmän treeniä on parempi kuin vähemmän treeniä. Näin ollen voisi olla parasta harjoitella siten kuin se omaan elämään parhaiten sopii, jotta harjoittelu olisi mielekästä ja aiheuttaisi mahdollisimman vähän turhaa stressiä lenkkien kalenteriin mahduttamisen ja muun vastaavan suhteen. Esimerkiksi itse en erityisemmin nauti pitkistä lenkeistä kurjassa kelissä näin talvisin, niin mieluummin jaan vaikkapa 90 minuutin kevyen lenkin tyylillä 30 + 60 kuin viikosta toiseen kärvistelen 90 minuutin pakkopullan kanssa. Optimaalista? Ei välttämättä, mutta tuleepahan tehtyä versus se, että ei tulisi tehtyä. Sama sitten "laatuharjoitusten" kanssa: mieluummin juoksen 200 metrin vedot omana tarkoituksenmukaisena treeninään ja hoidan sitten määrän keräilyn erikseen vaikka aamulenkin muodossa, jos toinen vaihtoehto on tehdä ylipitkiä alku- ja loppuverryttelyjä ja laskea palautushölkkien pituuksia mukaan vain, jotta saisi "pakolliset" kilometrit kerättyä. Mutta kukin tyylillään. Samaan lopputulokseen pääsee montaa reittiä pitkin.
  2. 7 points
    Mie sain tästä konkreettisen omakohtaisen kokemuksen joulun seittemän päivän övereistä. Sen jälkeenhän suorittamisen taso laski kuin lehmän häntä sekä fyysisesti että henkisesti eikä tarvinnut yhtään erikseen miettiä keventämistä; luonto hoiti. Tänään oli 15. päivä siitä kun 7pv/223km putki päättyi ja eka kertaa tuntui vähän aitoa juoksemisen keveyttä ja iloa aamulenkillä. Sainpa vähän kuin vahingossa kilsan verran mentyä alle @4´30 vauhtia eikä pahasti puuskuttanut. Olin ihan iloisesti klapil päähän lyöty tästä 🙂
  3. 5 points
    Toisaalta taas kai kunnon nouseminen jo määritelmällisesti vaatii sitä, että kropalta vaaditaan enemmän kuin aikaisemmin (ja sitten annetaan sen toipua ja sopeutua. Huom: toipumisen ei tarvitse olla nopeaa, se voi olla vaikka viikkojen mittainen, rauhallisempi jakso - tästä lisää alla). Vierastan vähän sellaista ajattelua, että kaiken pitäisi olla optimaalista. Ei se kroppa ole mikään kellokoneisto, vaan asiat tapahtuvat aina kummallisessa järjestyksessä. Kuntokaan ei nouse kellontarkasti, vaan joskus sitten sen vain huomaa, että aha, nyt se on noussut. Ei se ole mitenkään väärin kuormittaa kroppaa vaikka pari viikkoa "liikaa", niin että suorituskyky selvästi laskee. Kun se laskee, silloin myös suorittamisen tason pitäisi laskea (eli se kropan kuuntelu) ja sitä kautta tulee sitten superkompensaatio. Riittävä määräkin toimii turvamarginaalina. Jos ei ole valmentajaa jarruttamassa, saattaa olla hieman ristiriitaisesti kokeilemisen arvoista juosta enemmän kuin mihin uskoo kykenevänsä. Riittävä määrä pitää huolen siitä, että vauhdit ei keuli ja sitten kevennetyt viikot tulevat tarpeeseen, ja kunto nousee niiden aikana. Ainakin itseäni hirvittäisi sellainen täydellinen ja optimoitu harjoittelu, että päivästä toiseen pitäisi jotenkin ottaa huomioon palautumiset ja superkompensaatiot. Luultavasti juoksisin itseni telakalle sellaisella systeemillä jossa jalat olisi freesinä kaiken aikaa. Noudattelen siis periaatetta "Määrä on kingi, ja määrä tuo tullessaan jumitukset, ja jumit on voimaa". (Juu, tiedän että mun nykyiset määrät eivät vielä ole mitään kuningasmääriä, mutta ajallisesti olen jo aika lähellä 10-11 h/vk). Olen koittanut joskus aikaisemmin sitäkin, että vedetään kaksi-kolme oikein kehittävää (ns. sankaritreeniä jotka varmaan Garminkin hyväksyisi kehittäviksi) viikossa ja tingitään määristä. Tuleehan siinä aika sankari fiilis, mutta myös telakoitumista, ja sitä seuraa sitten aika luuseri fiilis. Jaaha, taas vähän rönsyili, innostuin vähän kun täällä välillä kirjoitellaan treenamisestakin.
  4. 4 points
  5. 3 points
    Tässä tiedettä aiheesta
  6. 3 points
    Muutaman hakemuksen ja pelastussuunnitelman yms. olen omin kätösin rustannut eikä minulle olisi tullut mieleenkään olla niitä tekemättä tai suhtautua asiaan kevyesti. Olisi aivan kammottava tilanne järjestäjälle jos jotain vakavaa oikeasti sattuisi huolimattomuuden takia tai jos tapahtuma vaikka peruttaisiin jonkin luvan tai ilmoituksen puuttumisen johdosta. Siinä olisi sitten selittämistä osallistujille. Veikkaan että monessa tapahtumassa mennään tuurilla ilman lupia ja sääntöihin on kirjattu vain että ”kukin osallistuu omalla vastuullaan”. Mitä jos jossain halli-tapahtumassa tai ulkotapahtuman pukuhuoneissa pärähtää päälle vaikka palohälytys? Hälytys, oikea tai väärä, voi sotkea koko tapahtuman mutta on tärkeää saada kaikki ihmiset hallitun rauhallisesti kokoontumispaikalle ja varmistettua ettei kukaan jää jälkeen. Harvoin mitään onneksi sattuu.
  7. 3 points
    No niin, nyt kolahti postiluukusta uusi 6x Pro. Pistan tahan vahan ensi-mietteita aparaatista. Edellinen kello oli Garminin Fenix 5x, eli 2v vanhan malli, sita kaytan verrokkina. - 6x on hieman ohuempi ja kevyempi. Sen todella huomaa, varsinkin kun pistin vanhan oikeaan ranteeseen, ja uuden vasempaan, painopiste on uudessa lahempana rannetta, ja se tuntuu litteammalta. Hyva. Edellinen aina vahan takerteli puseroon kun sita riisui pois. Uusi kello takertelee vahemman. Eihan tama mikaan pieni kello ole, mutta pienikin koon kutistuminen on tervetullut. - Uusi naytto on hyva, kayttoliittymassa enemman vareja kun vanhassa. Vahan hirvittaa, kun uudessa ei ole Safiiria, vanhassa oli. Saas nahda naarmuuntuuko. Nappituntuma parempi kun vanhassa, mutta onhan se vanha jo vahan kulunutkin. - Kaikenlaista uutta tilpehooria on, ihan kiva tutkia mita kaikkea uutta loytyy. On Body Batterya, ja uusia grafiikoita piisaa. Ehka vahan pienta on (on haluttu hyodyntaa parempaa resoluutiota), mutta mun wanhoille silmille ehka enemman pienta pranttia ja kappyraa kun edellisessa. Ehka siihen tottuu. - Nyt se nayttaa kuinka kauan akku kestaa, kun jonkun aktiviteetin aloittaa niilla asetuksilla mitka on valittu. Tosi katevaa kun vaikka lahtee pitkikselle (tai ultralle), voi arvioida loppuuko akku kesken menon. - Uuden kellon kayttoonotto olisi voinut olla helpompaa. Nyt se paritetaan Connectiin, mutta vanhan kellon asetuksia se ei kaikkia kopioi. Esim kayttajan ian ja painon ja muut mittaustulokset kylla siirtyvat mukavasti, mutta esim aktiviteetteihin kayttamani valikot (mita se nayttaa kun vaikka juoksu-aktiviteetti on toiminnassa) piti kustomoida uudestaan. Ja kun niita ohjelmia on monta (juoksu, polkujuoksu, hiihto/pertsa, hiihto./vapaa, pyoraily, mtb,....), tulee kustomointejakin taas luotua vaikka kuinka monta, ja siihen kului aikaa jonnin verran. - Otin pois kaytosta kaikenlaisia toimintoja joita en kayta, akun saastamiseksi: ei wifia, ei musiikkia, Garmin maksua, puhelimeen yhteys manuaalisesti paalle ja pois, ei Pulse-oxia, mutta sykemittaus kuitenkin aina paalla... - 29 paivaa akunkestoa jaljella valmiustilassa. Jes ! Akun takia uuden kellon ostinkin, viime KK:lla meinasi menna 5x sipiksi (olin unohtanut GPS+GLONASSIN paalle, enka pelkan GPS:n), ja piti matkan loppupuolella pistaa ULTRA-TRACK paalle, ja jalki oli metsassa hyppelevaa - se harmitti. Ei enaa talla kellolla ! - Kellon kaytto on hyvin paljon samanlaista, eli kaytto sujuu hyvin, eika kaytettavyyden kannalta ole tulut yllatyksia. Nyt ihan positiiviset fiilikset, saas nahda miten pitemmalla aikavalilla uudet (ja vanhat!) ominaisuudet toimivat. Edit: Yhden testin jalkeen (eli ei varmaan ole mitenkaan hirvean merkitseva tulos) GPS jalki nayttaa hieman huonommalta 6x:lla kun edellisena paivana tehty sama lenkki 5x:lla. Enemman kohinaa, valilla jalki 6x:lla tien toisella puolella, kun 5x:lla on oikealla puolella koko ajan. Ei kuitenkaan mitaan dramaattista, ja voihan olla etta 5x:lle sattui paremmin olemaan satelliitteja sina paivana.
  8. 3 points
    Aasialaisia oli jo nyt UTMB:lla aivan älyttömästi, eikä määrä varmasti ole vähenemässä. Tuloslistoista varmaan voisi kaivaa osuudet joku tilastonikkari esille, mutta jos nyt lonkalta heitän, että 20% osallistuneista oli Aasiasta, niin ei mene varmaan ihan hirveän pahasti pieleen. Naisissa osuus oli todennäköisesti jopa suurempi. Osallistujapaikkojen lisääminen tuskin on vaihtoehto, sillä se ei ainakaan (yleis-)tasoa nosta, vaan todennäköisesti lisää porukkaa vaan sinne häntäpäähän, missä muutenkin on jo tungosta. Joku varmaan ottaa herneen nenään, mutta ottakoon, kun sanon, että yleisesti ottaen taso on tuolla aika heikko. Toki tulosten aikahaarukkaa vääristää se, että voittaja on aina ihan maailman ehdotonta eliittiä, eli vertailukohta on normaalia kovempi, mutta silti. 2019 voittoaika oli ~20,5h ja itse oli sijalla 194 ajalla 32:40. Hävisin siis yli 12h voittajalle, mutta olin silti kaikista lähteneistä parhaan 8% joukossa. Enkä todellakaan ole mikään kummoinen tekijämies, vaan aika peruspolku-ultraaja. Maaliin tuli ~1500 ja 1000 keskeytti. Noista 1500 maaliintulleesta n. 900 käytti matkaan aikaa yli 40h, mikä on oikeasti jo aika paljon, vaikka matka onkin pitkä ja nousua riittää. Uskoisin, että järjestäjänkään intressinä ei ole saada tuonne enempää yli 40h juoksijoita, sillä se porukka kuormittaa selkeästi enemmän/pidempään huoltoja ja muuta kisaorganisaatiota kuin vaikkapa 4-5h nopeammat juoksijat, jotka väistämättä joutuvat huollot menemään aika nopeasti läpi. Jos tuolla joskus käy vaikka ihan turistina tutustumassa kisaviikon aikana, niin ymmärtää kyllä, että hommat on jo nyt aika isolla, eikä kasvattamisen varaa juurikaan enää ole. Chamonixin majoituskapasiteetti on täynnä ja lähikylätkin varmaan aika pitkästi. Lisäksi tapahtuma kestää kokonaisuudessaan jo nyt viikon ja siihen osallistuu ~10 lähikaupunkia/-kylää, joten on tuo ihan älytön kisaorganisaatio, eikä logistiikan yms. suhteen ole mitenkään vertailtavissa vaikkapa isojen kaupunkien maratoneihin. Ja loppupeleissä järjestäjä ei ole mikään yleishyödyllinen taho, joten jos ne haluaa tehdä fyrkkaa lisää, niin helpoimmalla pääsee nostamalla hintoja. Jos sinne paikan saa, niin tuskin osallistuminen siihen pysähtyy, että maksaako osallistuminen 280e (kuten 2020) vai 350e.
  9. 3 points
    Mitään ihan yksiselitteistä vastausta tuskin on, koska kaikessa harjoittelussa on kyse siitä miten keho on valmis ottamaan sen vastaan ja se on aika monimutkainen ja henkilökohtainen juttu. Kovemmassa vauhdissa rasvaa palaa kuitenkin enemmän per aikayksikkö. Suhteellisesti rasvan osuus tosiaan kasvaa energiantuotannossa kun vauhti laskee, mutta ei absoluuttisesti. Mielestäni tuossakin suhteessa hitaan vauhdin hyöty tulee harjoittelun kokonaisuuden kautta siten että hitaammalla vauhdilla tehdystä puolen tunnin lenkistä palautuu niin paljon nopeammin että harjoittelun kokonaismäärää viikko-/kuukausitasolla on mahdollista tehdä enemmän jolloin rasvojen hapetus ja myös energiankulutus kokonaisuutena voi muodostua suuremmaksi ja harjoitusvaikutus isommaksi, tosin riippuen siitä minkälaista vastetta haetaan. Pelkällä rasvanpolttotason treenillä kehittyy etupäässä jaksava junnaus. Yleisellä tasolla aika pitkälti sitä mieltä tuosta kilsojen jaottelusta harjoituksiin mitä X-Caliber esitti ensimmäisellä sivulla. Eli lähtökohtaisesti tarvitaan kuormittavuudeltaan ja mitaltaan vaihtelevia treenejä. Kuitenkin pitkä yksittäinen treeni voi olla liikaa jos on jotain erityisiä rajoitteita sen tekemiseen. Erityisesti alussa voi olla tarpeen mennä enemmän säännöllisyyden kautta ja pitää mitat maltillisina ja kasvatella vähitellen. Kuten Harri Kirvesniemi aikanaan hyvin totesi niin kaikkea tarvitaan mutta kestävyyden kihittämisessä tavoitteet menevät tärkeysjärjestyksessä 1) säännöllisyys 2) kesto 3) teho Ei pidä silti liioitella minkään kanssa, edes säännöllisyyden, vaan kliseisesti 'kehoa täytyy kuunnella'. Tuossa on kuitenkin se sudenkuoppa että motivoituneella keholla on mahdollista tehdä aina hieman enemmän kuin mikä olisi kunnonnousun kannalta optimi. Lisäksi keho ei välttämättä pidemmällä välillä kestä sitä mikä lyhyemmällä välillä on kunnon kannalta tehokkainta. Eli tietty turvamarginaali kannattaa olla. Motivoituneimmilla ja onnekkaimmilla se tarvittava jarru saattaa olla valmentaja. Laiskemmat ehkä eivät koskaan tarvitse tätä jarrua vaan enempi jotain mystistä motivaattoria tai vertaistukea.
  10. 2 points
    Päivän teemana oli eespäin, eespäin, tiellä taistojen. Ja jotenkin päädyin lopulta tällaiseen. En uskaltanut laittaa tätä Huono biisi -ketjuun, ettei vaan Pohjois-Korean Suuri Johtaja suutu.
  11. 2 points
    Viimeisinä viikkoina tämmönen yksinkertainen malli toimii tehokkaasti, jos on toimiakseen, kun on pitkä juoksutausta ja viimeisen vuoden peruskuntoharjoittelut ovat onnistuneet: Noin viisi viikkoa ennen tavoitekilpailua vajaan viikon kevennys puolitetulla kuormalla edellisiin viikkoihin nähden. Sitten seuraa kolmen viikon prässi. Prässäys eli nykykielellä intervalliblokki, jossa pidempien aerobisten lenkkien määrä vähintään puolitetaan, tasavauhtiset reippaat ja kovat jätetään kokonaan pois, mutta tehdään 90% teholla intervallitreenejä jopa puolet harjoituskerroista. Tämän jälkeen viimeinen reilu viikko hyvin kevyesti, sisältäen heti alkuun aerobiaa hoitavan pidemmän lenkin ja kolme neljä päivää ennen kilpailua normaalista kevennetyn herkistävän veto/voimaharjoituksen. Joka päivä käydään kuitenkin vähintään aamuin illoin reilu vartti jaloittelemassa ja kuulostelemassa kuinka tuloskunto nousee kohisten.
  12. 2 points
  13. 2 points
    Sitten vielä tarkennus 6+6 vai 12 -kysymykseen. Mikäli juoksijalla on käytössään vain "12 km kiintiö" per päivä, on todennäköisesti yhtä hyvä tai parempi tehdä vain yksi 12km lenkki. Se että valitsin 6+6 on ehkä enemmän omasta lähtökohdasta nouseva ajatus. Jos siis juoksija vetää aluksi 12km lenkin joka päivä, ja miettii että miten siitä eteen päin, voi olla järkevää aluksi pilkkoa se kahteen osaan 6+6 tai vaikka 4+8, ja totutella kroppansa siihen. Kyllä, tietyssä mielessä lenkin pilkkominen kahteen osaan on helpompi elimistölle, mutta toisaalta taas se on hormonaalisesti uusi ärsyke (mikä on sen idea!). Mutta se 6+6 (tai 4+8) on vain siirtymävaihe. Kun kroppa on tottunut ärsykkeeseen niin, että juoksija pystyy siirtämään fokuksen takaisin siihen 12 km harjoitukseen sen 6km ollessa vain kevyempi valmistava (tai palauttava - käytännössä harjoitusten järjestyksellä ei ole väliä) harjoitus, se on game changer. Elimistön palautumiskyky hyppää uudelle tasolle, joka mahdollistaa entistä paremman ja turvallisemman ja paremmin skaalautuvan harjoittelun. Tästä todistavat lukemattomat käytännön kokemukset. Olen täysin vakuuttunut, että tämä toimii myös ihan peruskuntoilijalla. Mitäpä väärää olisi pienessä happihyppelyssä aamuisin ja pienestä hikijumpasta ehtoolla? Tässä Samuli Vasala kuvaa hyvin oikeaa ja rentoa asennetta:
  14. 1 point
    Kyllä se on liukkaus joka pakottaa matolle. Vaikka olisi kuinka hyvät kengät, liukkailla keleillä on aika iso vaara loukata itsensä. Sitä kuitenkin jännittää alitajuisesti tai juoksee muuten vain väärin. Jos matolle menen, se on aika yhdentekevää siinä vaiheessa kuinka suffelia se touhu on. Pääasia että saa treenin sisään.
  15. 1 point
    Keskeiset syyt omaan juoksumaton käyttöön: Surkeat / vaaralliset olosuhteet ulkona Mahdollisuus tarkkaan rasituksen / vauhdin kontrollointiin Pitkät, yhtäjaksoiset ylämäkitreenit jos tavoitteena on esim. Alppien vuorijuoksut, Spartathlon, Nove Colli tai joku muu pitkiä nousuja sisältävä kilpailu. Helppous, riittää kun kävelee rappuset alakertaan, vetää shortsit ja lenkkarit päälle ja aloittaa treenin.
  16. 1 point
  17. 1 point
    jos saa paidan..siitähän voi leikata palan pois... tai maksaa 2-10e veron.. näin verot kuitattu...
  18. 1 point
    Taidanpa pyöräyttää jauhelihakastikkeen perunoiden kylkeen.
  19. 1 point
    Ajattelin, että ehkä jotakuta kiinnostaa keskustella aiheesta harjoittelun rytmitys. Itse voisin avata keskustelulla viikkotasosta ja kausitasosta. Lähinnä mietin sitä, että miten paljon avainharjoituksia per viikko olisi suotavaa tehdä. Ja miten eri lajien kovat harjoitukset limittyy ohjelmaan toistensa kanssa. Itse naiivina kuvittelin alunperin, että triathlonisti voi ihan hyvin harjoitella kuin juoksija: tekee pk-kauden ja sen jälkeen nostaa tehoja hissukseen kohti kisoja, tämä toistetaan vain kolmelle lajille yhtäaikaisesti. Parin vuoden harjoittelun jälkeen olen kokenut tuon liki mahdottomaksi tai vähintään epäoptimaaliseksi tavaksi jaksottaa harjoittelua. Yksinkertaisesti on tosi vaikea yhtä aikaa yrittää edistää kuntoa merkittävästi uiden, pyöräillen ja juosten. Onneksi lajeissa on sivuvaikutuksia toisiinsa, josta toki saa vähän hyötyä. Ja pk-kaudella se peruskunto nyt nousee toki riippumatta mitä tekee eli asia koskee enemmän sitä vaihetta, kun kuntoa yritetään nostaa tehoharjoituksien voimalla. Oma tämänhetkinen ajatus on se, että edistän maksimissaan kahta lajia yhtä aikaa. Olen huono uimari, joten yritän koko vuoden edistää uintia uimalla neljä kertaa viikossa, joista kaksi selvästi kovaa ja yksi pitkä. Ehkä jossain vaiheessa voin harkita jättäväni vain kolmeen settiin tai vähentäväni määrää/tehoja. Mutta juosten ja pyöräillen on nyt tarkoitus edetä limittäin siten, että aina toinen on enemmän ylläpidossa (1-3 pk harjoitusta, 1 kova) ja toinen on edistettävänä (4-N pk harjoitusta, 2-3 kovaa). Täten viikolle kertyisi sitten noin 5-6 kovempaa harjoitusta, joka kuulostaa omaan korvaan ja tuntumaan aikalailla maksimille. Nyt olen pari kuukautta koeajanut tämmöistä systeemiä ja tulokset ovat mielestäni olleet vakuuttavia. Koskaan aiemmin en ole päässyt juosten reilusti yli 50km viikkokilsoihin. Nyt kun tietoisesti vähensin pyöräilyä ja siirsin kaiken sen juoksuun, olen päässyt kohtuu säännöllisesti 80+km viikkokilsoille. Ja siihen kun tuuppaa 2-3 kovempaa tehollista harjoitusta sisään, alkaa kehitystä tapahtua aivan eri tahtia kuin koskaan aiemmin, kun olen yrittänyt samalla edistää myös pyörää. Samaan aikaan pyöräilytaso ei ole ainaskaan tippunut, sanoisin jopa yllättäen aavistuksen noussut (myönnettäköön, syksyn jälkeen taso ei ollut kovin korkea)! Kunhan nyt pääsen seuraavan pyöräilyblokin makuun, tarkoitus olisi toistaa sama noin 2kk jakso pyöräillen ja kerätä lisäaineistoa toimiiko tämä siinäkin vaiheessa, kun juoksukunto ei ole enää ihan onneton ja sitä pitäisi ylläpitää. Nyt kun etenkin etelässä on ollut ilmat suotuisat juoksuharjoitukseen, tämä testailu syntyi vähän vahingossakin, mutta ajankohta ei voisi ollut paremmin suunniteltu. Sydäntalvi menee nyt trainerin päällä, ja siitä kevättä kohti pääsee ensin ulos juoksemaan ja sitten pyöräilemään. Jos siis tämä menetelmä tuntuu vielä siinäkin vaiheessa järkevälle! Viikkotasolla yritän saada aina tehoharjoituksesta toiseen vähintään yhden lajikevyen. Eli jos tiistaina juoksuvetoja, keskiviikkona ei kovaa juoksua, mutta torstaina voi taas edetä lujempaa. Ainaskin juoksu ja uinti vuorotellen kovina suorittaen toimii kohtuu hyvin peräkkäisinä päivinä. En näe miksi pyörä ja uinti ei voisi toimia samalla tapaa. Varmaan jos uinti olisi vahva laji, niin juoksu ja pyörä ei välttämättä toimi ihan niin hyvin. Ja jos tuntuu huonolle, ainahan sitä voi keventää tarpeen vaatiessa. Erona oikeastaan on vain se, että sen sijaan, että tekisi 2+2+2 tehollista harjoitusta per viikko, nyt siirtyykin 2+1+3 systeemiin. Kuulostaa pienelle erolle, mutta kun samalla myös kevyemmät harjoitukset siirtyy edistettävään lajiin, niin ei se enää ihan niin pieni olekaan. Jää toki nähtäväksi miten tämä toimii pidemmässä syklissä sitten... Mitenkäs muilla menee rytmitykset?
  20. 1 point
    Ilmiselvästi vaikea kysymys, kun on noita uskonlahko-asioita. koivuniemen herrahan se oli. keksikääs joku muu nyt....
  21. 1 point
    Ei nyt tuli pohjat. Kreikan takuu Urpilainen. Urpiainen on hieno lintu. Laulava talkkari Sepi Kumpulainenkin on hittikamaa tähän verrattuna. Alpo Myllerin Enon disco vaan hymyilyttää. Joku Casion lasten komppikoneella tehdyt taustat.
  22. 1 point
    Tuollainen puolikkaan vauhti vastannee jotain 3:25 maratonvauhtia. Sepon maraton alle 3:20 ohjelmaa kun katsoo ja ottaa siitä aavistuksen pois, niin arvaisin että jotain 75km viikko pitäisi kenkiä ulkoiluttaa.
  23. 1 point
    Melkein kuukauden tauon jälkeen aamulenkille Skinnersit jalassa. Sunnuntain kenkälenkin tahmeus ja liukastelu oli historiaa, nyt märkä lumi antoi hyvän pidon ja kevyemmillä jalkineilla jaksoi tikuttaa koko lenkin juosten. Ja näkyi matkalla metsäpeuran jäljet.
  24. 1 point
    Huomaa että kirjoitat aikamoista roskaa 🙂 Tiedät sen kyllä itsekin jos pysähdyt pohtimaan ihmisen elimistön sopeutumista sekaruokavalioon ja unohdat hetkeksi maailmaa syleilevän idealismisi. PS. Faktoja ei voi sivuuttaa edes maailmaa pelastaessaan 🙂
  25. 1 point
    Olen päätynyt pitkän hiihdon harjoittelussa samaan kaavaan, kesällä voi olla hiukan tehoja, syksyllä lihaskestävyyttä ja talvella enemmän määrää. Tämä taitaa kuitenkin olla enemmän kuntoilijan harjoittelua kun harjoittelumäärä ei riitä enempään.
  26. 1 point
  27. 1 point
    okei..jengillä hyvin tietämystä...lämpö tekee hyvää koko kropalle..pidän.
  28. 1 point
    Olin itse sairaalassa muutama vuosi sitten ja melko huonokuntoisena (VO2Max noin 30) tehtiin polkupyöräergometri, mitattiin kaikenlaista (pulssi, verenpaine, hengitysilma co2, veren happisaturaatio, sydänfilmi) ennen, testin ajan ja myös sen jälkeen ja esim. verenpaine oli paljon alhaisempi testin jälkeen. Toki jännitys oli poistunut ja se nosti verenpainetta ennen testiä. Silloin joku testaaja vaan totesi, että terveen merkki, kun verenpaine laskee matalalle testin jälkeen.
  29. 1 point
    Afrikkalaisil on rohto..mitä monet muutkin kestävyys lajien reenaajat käyttää..5 pisteen vihje - ei ole sirkka...
  30. 1 point
    Tuo jonkinasteinen sykkeennousu taitaa olla noiden lääkkeiden vakio-ominaisuus. Ainakin kaikissa mitkä perustuvat siihen että poistavat nestettä verenkierrosta. Kaveri ainakin todennut samaa kun on pitkään ollut lääkityksellä. Toisaalta ei kai se syke ole niin kiinnostava ominaisuus vaan enempi juoksijoiden pakkomielle. Terveys ja joillakin hulluimmilla ehkä suorituskyky tärkeämpiä. En osaa sanoa miten lääke lopulta näkyy jälkimmäisessä, mutta ei kai se oikein korkea painekaan suorituskyvylle hyvä ole ainakaan pitkällä välillä.
  31. 1 point
    Trainerin alle voi hankkia kumisen maton joka hien keräämisen lisäksi vaimentaa aika mukavasti ääntä: https://www.biketrainerworld.com/bike-trainer-mats/ "Bike trainer mats help to dampen those vibrations so that you don’t get in trouble with your neighbors or roommates or #upouusivegaanityttöystävä" Saman asian varmaan ajaa mikä tahansa vähän pehmeämpi ja paksumpi ja kumisempi matto.
  32. 1 point
    Mul on Fenix 6X Pro ja en saa juoksussa mitenkään tarkkoja lukemia, vaikka levossa näyttää sinnepäin. Siks käytän juoksussa sykevyötä.
  33. 1 point
    Nam! Tosin parin kuukauden päästä voisi alkaa kaurapuuro tökkimään 😁
  34. 1 point
    Tänä vuonna Kaisa tuskin tuollaisiin tuloihin yltää mutta luultavasti tienaa edelleen ihan mukavasti, viikonloppunakin kilahti tilille 15000. Uraa kannattaakin jatkaa niin kauan kuin tienestit pysyvät kohtuullisina. Loppuiän voikin sitten halutessaan ottaa rennommin.
  35. 1 point
    Ainakin joskus oli S-kaupoissa Sirkkis nimistä tuotetta, ja siinäkin sirkkaa oli naurettavat 4% ja hinta kova. Jäi ostamatta kun ei jaksanut tukea tuollaista pelleilyä. Olisivat sitten laittaneet vaikka 25% sirkkaa niin olisin testannut.
  36. 1 point
    Lämmin jatkuu. Suihkuvirtaukset osuu pohjolaan edelleen ’ sopivasti ’ Kello 06:50 mittari näyttää 6,6 C.Ei kuulemma siltikään ole mitenkään erikoisen poikkeavaa, vaan meteorologien mukaan kai n. kymmenen vuoden välein on näin lämmin. Ni, ihan miten vaan, mutta shortsit ja pitkähihainen päällä vois vetää pitkiksen tänään. 👍 Suursäätila
  37. 1 point
    Just joku päivä takaperin katsoin tuon Areenasta ja ihan vain HP:n vuoksi, hän on kyllä mies paikallaan tuossakin leffassa.
  38. 1 point
    Aloitetaan tälle nyt oma keskustelu. Minulla olisi ajatuksena kokeilla juosta 100km matolla. Maratonit painunut viime aikoina 2.40 pintaan ja nyt kova hinku kokeilla miten pää kestää matolla. Päälle 50km tullut hölkkäiltyä maantiellä pari kertaa. Mikä aika on "hyvä" aika 100km mattojuoksuun? Onko Suomen 100km virallinen ennätys matolla kuinka kova? Mitä tulisi ottaa pitkässä mattojuoksussa huomioon? Tänne päivittelen kuinka projekti etenee...jos etenee ajatusta pidemmälle.
  39. 1 point
  40. 1 point
    Katoppa sitä lyhintä PDA matkaa. 55km 3100 nousumetriä, 3 ITRA pistettä ja 9 kiveä... Siellä on 1 000 paikkaa ja enää alle 100 jäljellä. Tuohan nyt on helpoin tapa päästä kisaan. Kahtena vuotena käyt tuolla kääntymässä ja se on siinä.
  41. 1 point
    Taitaa keskeyttäneiden luku pyöriä lähempänä 40%. 2019: Number of participants starting : 2543 Of whom XXX are females : 257 (10,11% of males starting)Number of finishers : 1556 (61,19% of males starting) Of whom XXX are females : 144 (9,25% of finishers) (56,03% of females starting)Total number of withdrawals : 987 (38,81% of males starting)
  42. 1 point
    Olen itse sanonut aiemmin samaa joko täällä tai fillarifoorumilla. Tulin korjatuksi, ettei tuo ole koko totuus. Rasvanpolton abs. määrä lisääntyy tiettyyn pisteeseen asti, jota kovemmilla tehoilla se vähenee. Kun en tarkemmin muista, niin hypoteesinä voisin heittää että tämä tapahtuu, kun lähestytään yläkynnystä ja hapestä alkaa olla pulaa. Hiilareista saa rasvoihin verrattuna enemmän energiaa per happi. Rasvanpolton maksimäärä ja alue missä sen käyttö on tehokasta voi vaihdella, mutta yo. periaate on kuitenkin kaikilla voimassa.
  43. 1 point
    Otos ei ole kovin kattava, mutta suurin osa mittaamistani matoista on pyörinyt nopeammin kuin mittarin näyttää eli kun mittarin mkaan juostaan 5.00 min/km voi vauhti olla todellisuudessa 4.57/km tjs. matosta riippuen. Toki joissakin yksilöissä virhe on toisinpäin, ei tätä kannata yleistää. Toinen yleinen olettamus on, että juoksijan paino vaikuttaa maton nopeuteen. Näin voi kevyemmissä matoissa ollakin, mutta järeämmissä matoissa juoksijan painon vaikutus maton pyörimisnopeuteen on käytännössä merkityksetön. Toki ennätyskokeita varten maton nopeus on silti mitattava "asiakkaan" matolla ollessa. Ennätyskokeissa nousukulma on muuten vapaa, mutta alamäkiasetusta ei saa käyttää vaikka sellainen matossa olisi olemassa eikä mattoa saa tietenkään mekaanisestikaan (esim. takajalkoja nostamalla) asettaa alamäkitilaan. Eli käytännössä ennätykset juostaan nollakulmalla - tosin esim. Tunturi Platinumissa nollakulmallakin matossa on pieni, muistaakseni noin 0,5% nousukulma. Periaatteessa juoksumatto pitäisi kalibroida ennätysyrityksiä varten, mutta käytännössä riittää, että on mittausdokumentti juoksumaton todellisesta pyörimisnopeudesta vs mittarinäyttämä ja suoritus riittävällä tarkkuudella dokumentoituna. Itse asiassa jos ihan tarkkoja ollaan niin joskus Platinumin huoltovalikkoa selatessani löytyi joku asetus, joka tuntui vaikuttavan maton pyörimisnopeuteen. En löytänyt kuitenkaan mistään dokumentaatiota kyseiselle asetukselle ja sen vaikutuksille, joten parin kokeilun jälkeen palautin asetuksen oletusasentoon. Jos joskus on liikaa vapaa-aikaa voisin jatkaa sen selvittelemistä josko tuota säätämällä maton virheen saisi nollaksi. Kyseistä asetusta ei selvästikään ole kuitenkaan tarkoitettu peruskäyttäjän säädettäväksi, vaikka ohjeet huoltovalikkoon pääsemiseksi löytyvätkin netistä pienellä googlettamisella. Jos juoksumaton mittarin ja Garminin lukemat poikkeavat toisistaan luottaisin enemmän juoksumattoon, sen verran olen juoksumatolla juossut Garmin ranteessa.
  44. 1 point
    Fingerpori ei petä 😂
  45. 1 point
    Ranteessa esim. kartat kulkevat aika kätevästi aina mukana. Itse en älypuhelinta esim. maastokisoissa pidä mukana ihan jo akunkeston tai sen puutteen takia, enkä kyllä läppäriäkään. Juurikin reilu kuukausi sitten oli oikein mukava kartasta varmistaa, että tuli valittua oikealle puolelle saarta johtava polku ja sola, kun reittimerkit eivät tuulessa ja sateessa erottuneet niin hyvin ja väärä valinta olisi tietänyt kymmenien kilometrien lisälenkkiä... Ja maalissa pirtelönjakopisteellä maksaminen oli helppoa, kun ei tarvinnut repunpohjalta kaivella avaruuslakanan välistä varaviiskymppistä 🙂 Nuo kaksi mainittua ovat oikeasti hyödyllisiä ominaisuuksia, joista en välttämättä enää seuraavassa kellossa suostu luopumaan. Sitten kun kartalle saa livenä muut kilpailijat tai vaikka oman huoltoporukan sijainnin Stravan tms kautta, niin sitten se on oltava sellainen 🙂 Mutta muuten olen sitä mieltä, että musiikki on kellossa turha ominaisuus kun en itse sitä lenkillä kuuntele 🙂
  46. 1 point
    Homma jatkuu: Tässä talven ja kevään 2020 yhteistreenit. Perinteiseen tapaan muutokset ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. Ja se, että kaikki juoksevat treeneissä omalla vastuullaan. Kokoontuminen on tiistaisin klo 18:00 Kupittaan urheiluhallin lähellä olevan keltaisen Lähdepaviljongin luona. Treeni alkaa verryttelyn jälkeen 18:15 siellä, missä treeni sitten on. Siitä kerrotaan tarkemmin viikoittaisessa viestissä. 7.1.2020 Pitkät toistot Danielsin Jackin spesiaali: 3-4x10min.'2min. 14.1.2020 Pitkät toistot Danielsin Jackin spesiaali: 3-4x10min.'2min. 18.1.2020 Testijuoksu 5/10/15km (startti klo 11:00) 21.1.2020 Pitkät toistot Danielsin Jackin spesiaali: 3-4x10min.'2min. 29.1.2020 Pitkät toistot Danielsin Jackin spesiaali: 3-4x10min.'2min. 4.2.2020 Even Steven McMillanin Gregin spesiaali: 10+8+6+4+2min.'2min. 11.2.2020 Even Steven McMillanin Gregin spesiaali: 10+8+6+4+2min.'2min. 15.2.2020 Testijuoksu 5/10/15km (startti klo 11:00) 18.2.2020 Even Steven McMillanin Gregin spesiaali: 10+8+6+4+2min.'2min. 25.2.2020 Even Steven McMillanin Gregin spesiaali: 10+8+6+4+2min.'2min. 3.3.2020 Intervallit Ingebrigstenin aamupala: 5x5min.'2min. 10.3.2020 Intervallit Ingebrigstenin aamupala: 5x5min.'2min. 17.3.2020 Intervallit Ingebrigstenin aamupala: 5x5min.'2min. 21.3.2020 Testijuoksu 5/10/15km (startti klo 11:00) 24.3.2020 Intervallit Ingebrigstenin aamupala: 5x5min.'2min. 31.3.2020 Cooperin testi 7.4.2020 Fartlek Göstan spesiaali: 6-10x2min./2min. 14.4.2020 Sinkkosen special: Pitkät mäkivedot 21.4.2020 Sinkkosen special: Pitkät mäkivedot 28.4.2020 Sinkkosen special: Pitkät mäkivedot 5.5.2020 5x(1000m/800m/600m + 350m) 12.5.2020 5x(1000m/800m/600m + 350m) 19.5.2020 5x(1000m/800m/600m + 350m) 26.5.2020 5x(1000m/800m/600m + 350m)
  47. 1 point
    Liikkeessä testaavat kellon vesitiiveyden. Jos itte korjailee eikä ole aivan 100% varma miten meni niin ainakin uinnit kellon kanssa on paras unohtaa. Voi tulla muuten kallis sukellus.
  48. 1 point
    Sivusta 10k-maraton juoksijoita seuranneena, vaikuttaa omaan silmään, että harjoittelun tasapainottomuuden takia kuppi menee nurin kisakaudella vammojen tai huono palautumisen takia. Pitkiä harjoituksia tehdessä ja määrän kasvaessa palauttavan harjoittelun ja lihashuollon määrän pitäisi kasvaa myös samassa suhteessa. Tämä toki on usein se tylsin ja pitkäveteisin osa koko hommasta. Palauttavalla tarkoitan todella kevyttä pk-juoksua tai esim pyöräilyä, millä pidetään peruskunnosta ja palautumiskyvystä kiinni kauden läpi ja vielä se ettei kaikkea harjoittelua tehtäisi asfaltilla vaan pehmeillä alustoilla.
  49. 1 point
    Lähi tuttava piirissä on yksi sähkö- ja elektroniikan Professori, jota Baltsu luulisi joksikin juopoksi ja epäilyttäväksi hipiksi. No ei ole ulkonäkö ei kerro mitään. On sijoitusrahastot ja kaikki muukin kunnossa, kun jää juuri eläkkeelle. Pitkä tukka, epäsiisti, ajaa 50-luvun fillarilla töihin, samat vaatteet kesät talvet. Aivan helvetin mukava, jonka kanssa puhuttu paljonkin taloustieteestä ja talouspolitiikasta. Fiksun ihmisen kanssa voi puhua mistä vaan ja yhden DI:n kanssa väännettiin maailman synnystä. Hän oli sattuman kannalla. Oikeasti kukaan ei tiedä. Kauneus ja äly ei useinkaan ole samassa ihmisessä. Tämä ihan perstuntumalla jääkiekkoilijoiden vaimojen perusteella.
  50. 1 point
    Viimeisen viikon toiminnalla tavoitellaan enemmänkin oikeaa vireystilaa kuin varsinaista harjoitusvaikutusta. Ihannetilanteessa se hyvä pomppu tai pöljä päivä ajoittuu juuri starttiin. Jos minulla olisi kymmenen kilometrin kisa lauantaina saattaisin tehdä jotain tällaista la: kova kilpailuvauhtinen harjoitus su: huoltava pitkä ma: palauttavaa ti: helppo kilpailuvauhtinen harjoitus ke: palauttavaa to: palauttavaa pe: helppo ylivauhtinen harjoitus la: KISA Ideana tuossa on saada kilpailunomaista ärsykettä mahdollisimman lähellä kilpailua. Lauantain treeni pitää olla haastava mutta olla siinä mielessä normaalia toimintaa että siitä palautuu kisaa varten. Tiistaina intensiteetti on kilpailunomaista mutta määrä on selvästi kevyenpuoleinen. Jos käytetään vetoja palautukset ovat normaalia hieman pitemmät. Ylipäätänsä suunnittelen harjoituksen siten että olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua. Perjantaina juoksen vähäisen määrän kilpailuvauhtia selvästi nopeampia lyhyitä vetoja. Yleensä tuon setin jälkeen kisapäivänä kilpailuvauhti tuntuu helpolta.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy