Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Leaderboard

Popular Content

Showing content with the highest reputation on 02.06.2021 in all areas

  1. puujalka

    puujalka (1500m 4.30)

    Taisi sitten eilen laueta siellä pakarassa jotakin oikeaan asentoon, koska tänään jalka on jo selkeästi parempi. Ei todellakaan vielä sellainen että voisi aloittaa treenit, mutta oikeaan suuntaan menossa. Tänään yhteensä n. 16km (6+10), välissä livestrongit. Aamupäivän lenkillä 6x20 stridet tosi varovasti. Garminin mukaan max. vauhdit jotain 3.20/km, kun ne normaalisti on 2.40-2.50/km. Kokeillaan sitten taas Lauantaina jotakin vähän rivakampaa. Jos jalat edelleen paremmat, niin sitten varovaisia mäkivetoja. Jos pysyy nykyisellään, sitten samat setit strideja. Kyllä nämä lääkkeet selvästi on helpottanu selän/si-nivelten tilannetta. Edelleen kirrailee, mutta paljon vähemmän. Se on aika kummallista, että eilisestä punttiksesta on yläkroppa aika hellänä. Eikös se DOMS ole jonkin sortin tulehdus, ja lääkekuuri kun on päällä, sitä ei sitten pitäisi olla?
    10 points
  2. Ma: 19km/6.00/125 Ti: 15.4km/5:31/143 (8km reipas) Ke: 18.6km/5:52/128
    9 points
  3. vmaksi

    Cosmos74 (UTTF 2021 top 20)

    Sohaisen nyt varmaan muurahaispesää, mutta aika monella 166 kilsan juoksijalla toistui kertomuksissaan samankaltaisia haasteita. Eka 8-10 tuntia meni hyvin, mutta sen jälkeen ei sitten toiminutkaan mikään. Tuohon ajanjaksoon liittyy yleensä ultrilla se hetki, jolloin viimeisetkin hiilarivarastot on tyhjennetty ja kroppa siirtyy tuottamaan energiaa puhtaasti rasvoista. Tähän hetkeen liittyy myös se dilemma, että millaisilla tehoilla (tai oikeammin kuinka tehokkaalla rasvanpoltolla) alkumatka on tullut mentyä. Jos on menty pääosin hiilareilla, niin droppi energiansaannissa (ja sen kautta tehoissa) voi olla tuossa kohden erittäin raju ja myöskin kisan aikana nautitun energian imeytyminen voi heiketä, joka ilmenee vatsaongelmina. Loppujen lopuksi erittäin pitkissä kisoissa on ensiarvoisen tärkeää vain se, miten hyvin rasva palaa alusta saakka. Kisan aikana nautittu energia korvaa karkeasti vain noin kolmanneksen kulutetusta. Summa summarum. Miettikää vielä kerran alkuvauhtia, etenkin Kuusamossa on helppo vetää Konttaisille pikkaisen liian kovaa ja peli alkaakin olla sitten jo menetetty. Laskun siitä maksaa tosin vasta siellä vähän ennen Hautajärveä. Disclaimer: Ylläoleva pohdinta perustuu lähinnä omaan ja muiden empiirisiin kokemuksiin. En pysty nyt viittaamaan yhtään tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi ylläolevan hypoteesin 😉
    9 points
  4. Rapsaa 166km: http://ihanhukassa.blogspot.com/2021/06/nuts-karhunkierros-166km-28-2952021.html
    9 points
  5. http://ihanhukassa.blogspot.com/2021/06/nuts-karhunkierros-166km-28-2952021.html
    8 points
  6. Loppuiltapäivän hölkkäily ☀️ ja loppukävely, eka 5,3 km 80% juoksua, sitten oikean polven sisäsyrjä kipeytyi yllättäen ja pakotti kävelemään lopun kaksi kilsaa. Eli noin 7,3 km 0:52 asc 70m avg 123 max 145 PTE 2.3. Veikkaan että juoksu- ja tukilihakset rapakunnossa lähes puolen vuoden varsinaisen juoksutauon vuoksi - lenkin jälkeen jalkaterän lihaksetkin kramppailivat suihkussa, heh heh. Pitkä matka pitkälle matkalle - tosin kesäisessä juoksusäässä haaveilin tästä eteenpäin kolmesti viikossa lenkki eli tällä viikolla 3 x 5 km eli 15 km/vko, kasvatus 20% pär viikko ja voila, elokuun puolessavälissä jo satasen viikkokilsat 😂🌊 sopivasti Nuuksioon... toki kolmea kolmenkympin lenkkiä viikossa ei ole tarkoitus juosta tuolloin...😛
    7 points
  7. ZeroDiesel

    ZeroDiesel (TBD)

    PK@6,5km@41min48sek@6min25km@117 Palautteleva hölkkä koiran kanssa. Pikkuisen koiran hölkkä on levotonta, mutta menee hetkittäin hienosti ja ennen kaikkea näyttää tykkäävän. Minä myös.
    7 points
  8. perttu

    Cosmos74 (UTTF 2021 top 20)

    Rasvanhapetuskyvyllä ja juoksun tehoilla on tietysti valtavasti merkitystä kuten vmaksi totesi, mutta jos/kun ajatellaan että ne ovat rajalliset startatessa niin myös tuolla 1/3 korvauksella on aikamoinen merkitys tyypilliselle juoksijalle. Jos yksinkertaistettuna kykenee syömään vaikka 250 kcal / h eli n. 60 gr hh/h kahdenkymmenen tunnin ajan ja se olisi tämä 1/3 niin siitä tulee 5000 kcal joka menisi kaikki suoraan juoksuun ja muodostaisi siis sen n. 1/3 kulutuksesta vähän kisasta ja juoksijasta riippuen. Jos sen sijaan korvaakin vain 150 kcal / h eli n. 35 g/h saman ajan niin se on 3000 kcal ja tuo 2000 kcal:n kokonaispudotus vastaa noilla arvoilla 8 tunnin tai tyypillisesti 60-80 km:n juoksua (2000kcal=8x250kcal eli 1/3 kahdeksaksi tunniksi). Eli vmaksin kuvaama simahdus voi hyvinkin tulla 2/3 matkassa sen sijaan ettei sitä tulisi vaikka rasvanpoltto on se miksi se on saatu yksilökohtaisesti kehitettyä harjoittelun ja kenties ravinnon avulla. Tämä siis ero suunnilleen sen välillä että saa käyttöön hiilihydraattina 35 g / tunti vs 60 g / tunti mikä kokemukseni mukaan hyvinkin on vaihteluväli kestävyysurheilijoiden kisasyömisten välillä, joskaan en osaa sanoa ultrajuoksijoista. Luvut eivät nyt ole välttämättä juuri KK:lle tieteellisen tarkkoja mutta lienevät siellä päin. Pointti on että se 1/3 voi olla iso juttu ja nimenomaan määrällä on monelle merkitystä eikä vain sillä että jotain menee sisään, vaikka se vähäkin voi auttaa jaksamaan juuri pienessä liikkeessä loppuun. Toki tankkaamisessa on aina omat ongelmansa varsinkin juoksuvauhdissa ja tässäkin se vauhdinjako tulee esiin.
    7 points
  9. Pottonen

    Miljoona askelta

    Polar väittää minun ottaneen toukokuussa 1 076 409 askelta.
    7 points
  10. Viime lauantaina kävin testikympin rykäsemässä. Lopputulema 40:56. Ei tullut parannusta vuoden takaiseen kuin 6s, joka hieman vetää mieltä matalaksi. Luulin, että hieman lähempänä 40min alitusta jo oltaisiin tässä vaiheessa. Jos hieman saa selitellä, niin tuulta oli omaan makuun aavistus liikaa. En tiedä onko se aikalailla +-0 vaikutus, kun saa toisen suoran painella myötäiseen, mutta kyllä se vastaseen puskeminen vaan syö miestä rotan lailla. Hieman jouduin myös väistelemään muita radankäyttäjiä, muutamia ohituksia ulkoradoilta, mutta ei niistä nyt montaa sekuntia kertynyt ylimääräistä. Juoksun keskisyke 171, korkeimmillaan 181. Nyt siirretään painotusta selkeästi maratonharjoitteluun syksyä varten. Km-määrien nostoa siis tiedossa, kesällä siihen on paremmat ajalliset resurssit tiedossa kuin keväällä oli, välillä varmaan täytyy tosin rattaiden kanssa hölkötellä. Tällä viikolla: ma: 10,3km, 5:34/km, keskisyke 134 ti: 8,5km, 5:16/km, keskisyke 141 ke: tänään iski ekojen kilsojen aikana hetkellinen flowtila ja erehdyin luulemaan, että olisi oikein kulkupäivä. Tein lennosta suunnitelman muutoksen ja juoksin jo tänään huomisaamulle aiotun hieman reippaamman reenin: 15,3km sisältäen 6km 4:29/km ja 2km 4:18/km. Ei nyt mikään huippukulku ollut, muttei ihan surkeakaan. Oikean jalan akilles aiheuttaa pientä huolta. Jotain pientä tuntemusta sielä päivittäin on. Tänään erityisesti ylämäissä tuntui, kun päkiäpainotteisemmin kapuaa mäkeä ylös. Ei voi sanoa vielä kivuksi, toivottavasti ei semmoiseksi kehitykään. Toistaiseksi juokseminen ei ole sitä pahentanut, eikä lepopäivät paremmaksi muuttaneet, joten jatkan normaalisti. Vuoden treenisaldo: 128,5h
    6 points
  11. Jooh, tulihan tuossa juostua tietysti rapiat 3300m Cooperi ilman varsinaista loppukiriä. Nooh, sen verran jääräpäinen olen, että perjantaina kokeillaan todennäköisesti uudestaan ja vähemmällä kofeiinilla. La puolikkaan testin ajattelin tehdä ehkä kuitenkin siten, että ajan sujuna 90km (target-tehoin) ja juoksen sen 10-15km päälle (target tehoin). Toki on luvattu niin lämmintä keliä, että vähän arveluttaa tuon juoksun kanssa, miten kulkee jos/kun ei ole juomahuoltoa tarjolla. Täytyy miettiä, jos juoksisi auton ympärillä (2.5km suuntaansa luuppia esmes). Jos lähtis esim. Pikkalan ABCltä ja ajaisi Virkkalan kautta kohti Evitskogia niin tulisi ihan hyvä pätkä tuosta, jossa saisi ajella lähes huoletta pyörällä. Juoksu sitten jotain pikkuteitä pitkin ja kääntöpaikka ABCllä. Noin taidankin tehdä. Saan muuten levykiekon tänään laitettua pyörään alle eli sekin tulee la-testiin sitten mukaan, niin näkee kulkeeko se pyörä eli ei. Voisi yrittää myös startata silleen reilusti ajoissa, niin välttäisi tuon päivän kuumimman kelin...
    6 points
  12. Et sohaissut suinkaan. On tuota vauhtia/tehoakin tullu pohdittua. Lopputulema tukisi ajatusta. Toisaalta kävelin kaikki mäet. Toki kävelläkin voisi aina vieläkin kevyemmällä otteella. Pikku hiljaa maalia kohden. 😅 17:30h johon mulla juoksu tyssäsi ja alko se 5h kävely/kylmettyminen. Jokuhan oli jo tossa ajassa maalissa. 😅 pitäskö olla vaan nopiampi. 😂😂😂
    6 points
  13. -juoksu 43min, 4.34/km, 144bpm, 306/319W Epic failure! Yritin vetää 5km testin, mutta eihän siitä tullut yhtikäs mitään melkein ihan alkaa naurattamaan koko homma näin jälkikäteen. Ennen juoksua vedin 200mg kofeiinia, joka toimi pyörätestissä erinomaisesti. Tänään kuitenkin heti tuon huitaistua alkoi kädet/sormet tärisemään ihan vimmatusti ja tuli aika heikko olo. Sitten ulkona oli vielä varmaan reipas 20 lämmintä niin alkuverkassa jo alkoi tuntumaan, että mitäköhän tästä tulee. Lopputulema totaalinen kuolema, pelotti että pyörtyy tahi jotain vastaavaa tapahtuu. Minun maksimisyke pitäisi tietääkseni olla 175bpm tuntumassa ja pumppu hakkasi tänään 180bpm lukemia, oi voi (tosin tuo oli varmaan mittavirhe, toivoisin, ja todellinen maksimi oli jotain 176bpm tänään). Jokatapauksessa tuli vedettyä 13min (3.6km) ja 374W. Ei vaan tänään ollut aineksia vetäistä tuota loppua. Jännittävän erilainen kuin viime viikolla, kun silloin jalat tuntui tosi raskaalle mutta syke ei noussut laisinkaan ja hengitys oli aivan kontrollissa. Tänään taas jaloissa ei tuntunut yhtään missään, happi loppui heti alkuunsa ja pyörrytti tosiaan loppua kohden. Kävin pitkälleen hetkeksi ja verrasin sitten kolmisen kilsaa päälle niin pumppu löi jotain 140bpm lukemia ihan hölkkävauhdissa ja päässä suhisi. Edelleen hartiat aivan lukossa, kylki krampissa ja tuntuu vähän sille että makuuasento voisi olla nyt omiaan. Sanotaanko, että mielenkiintoinen kokemus tämänpäiväinen, en taida enää juoksukisoihin tuota kofeiinipaukkua ottaa...
    6 points
  14. Ti 1.6 Juoksentelua 11,6km @ 5:44. Kävin tsekkaamassa paikallisen kuntopolun kunnon, ajatuksena että se olisi polvelle hieman armollisempi kuin asfaltti. Osalle matkaa oli levitetty melko runsaasti haketta. Se oli luonnollisesti polvelle kiva, mutta melko raskas juosta, kun sitä oli niin paljon. Ja sitten koko reitti oli poikki, koskapa on vielä tulvakausi. Kyllä kuntopolulla pitää voida juosta rinkulaa, tuntuu tyhmältä aina vesiesteen kohdalla takaisin päin. Ongelmahan on vain minun päässä, mutta sinnehän niitä mahtuu. Pitää odottaa maaston kuivumista. Loppumatkan juoksin asfaltilla. Meno oli vähän nihkeää, edellisen päivän kyykkäilyt kuitenkin tuntui jonkin verran jaloissa. Polvi ei juoksun aikana juuri oireillut, mutta jälkikäteen kylläkin. Buranakuurin paikka. Ke 2.6 aamupyöräilyt 20,9 km avgllä 24,9 km/h.
    6 points
  15. PaHa

    PaHa (Pitkiä matkoja maastossa)

    1. KESÄKUUTA! Koska on kesä, niin pitää reenata ankarasti 😄 Viiden maissa pyörän selkään ja kohti omatoimirasteja: 7,9km; 19,8km/h; bpm avg 118 (139). Enemmän ylä- kuin alamäkeä. Suunnistus: Itse piirretty rata, jossa 17 rastia ja matkaa vajaa 6km. Juosta kyllä jaksoi, vaan suunnistus oli mitä sattuu. Mutta mukavaa oli! 9,4km; 08,57min/km; bpm avg 136 (157). Nousua 204m, laskua 203m; hrTSS 70; PTE 3,3. Edelleen hämmästelen sitä, miten jaksan painaa puskassa paljon paremmin kun viime kesänä. Kotiinpäin: 8km; 20,km/h; bpm avg 128 (146). Enemmän ala- kuin ylämäkeä. En malttanut ajaa palauttavaa ajoa, vaan painoin sen minkä välillä jaksoin. Kotiin palattua olin kyllä aika poikki. Pitää tankata ☝️
    6 points
  16. JJ87

    JJ87 (Maraton alle 2.50)

    Keskiviikko 2.6. aamu: kevyt 10km(sis. 5×100m) ip: kevyt 10km(sis. 6x15sek)
    4 points
  17. Tuntuupa mukavalta kun niin moni on ilmaissut tykänneensä kisaraportista. Tuntuu myös toisaalta vähän nololta nostaa esiin omaa 5 minuutin suoritusta, kun samoihin aikoihin toiset on juosseet Karhunkierrosta yötä päivää. Ma 31.5.2021 lepo, työmatkapyöräilyt × 2 Ti 1.6.2021 lepo, työmatkapyöräily × 1 Tällä kertaa pohkeet kärsivät kisasta eniten. Tuntuvat edelleen ihan kävellessäkin. Tiistaina hölkkäilin työmatkan yhteydessä muutamia satoja metrejä alussa ja lopussa. Ehkä keskiviikkona voisi kävellä tai hölkkäillä taas vähän enemmän, mutta ei missään tapauksessa normaalitreeniä vielä. Pyöräily ti ja ke (siis ihan oikea, eikä mikään työmatkarullailu) olisi toki ollut myös ok korvaava treeni, mutta ei nyt oikein sopinut aikatauluihin. Tuo etureisien ja/tai pohkeiden kipeytyminen kovien iskutusten jälkeen on minulla kyllä iänikuinen riesa. Hyvin kärsivällisesti totuttamalla ne yleensä saa paljonkin paremmin kestämään. Ehkä tämän kauden jälkeen voisi kokeilla sitä että ei missään vaiheessa päästäisi tuota iskutuksensietoa laskemaan, vaan pyrkisi tekemään hallissa piikkarijuoksuja läpi talven. Hyvin maltillisilla volyymeilla toki. Samallahan siinä tulisi nopeuden ja nopeuskestävyyden ylläpito myös. Tällä kaudella taas ihan pöljästi laiminlöin jalkojen totuttamisen kovilla piikkareilla juoksemiseen, vaikka siitä oli puhetta jopa tässä ketjussa ja vastailin tyyliin joojoo, kyllähän nämä on mulle itsestään selviä juttuja... Toki jokin pohkeiden ja etureisien vahvistaminen ihan punteilla ja jumpalla voisi auttaa myös. Mutta ku ei taho viittiä... Nykyisellä meiningillä on vaikea pitää kuntoa yllä kisakaudella, jos joka kisan jälkeen joutuu olemaan monta päivää kokonaan juoksematta. Treenikaveri aikoinaan totesi ykskantaan, että kunnon pohjejumi kestää viikon. Toivottavasti vähän vähempi riittää nyt.
    4 points
  18. Ma 31.5.2021 Lepo Ti 1.6.2021 Polkujuoksu; 1h21min35sek 12,06 km 6:46 min/km keskisyke 125 ( max 141 ) kardiokuorma 136 917 kcal nousumetrit 138 Piristin itseäni vähän reippaammalla polkuilulla. Suruhan on suuri kun hannuhanhen kaula katkaistiin 😞
    4 points
  19. Eilen ajelin tunnin kevyttä sisällä ja tein lähinnä pakollisia kotihommia, joten suht lyhyeksi päiväksi jäi. Tänään taisi tulla reilu pari tuntia ulkona TT-asennossa ajoa, jossa karkeasti n. 30min alku- ja loppuverrat n. 200-225w ja n. 40kmh vauhdilla Lapinkylään treenaamaan. Seuralaisten kanssa tempotreenejä, jokaisella hieman omaa ohjelmaa. Itsellä ei mitään alkuun 🙂 Ajelin sitten ihan päästä. Alkuun alamäki- ja hieman myötäiseenkin taisi mennä, 9min tempo n. 326w (ilman 15s 0w osuutta alamäessä, jossa vauhti 60+kmh olisi ollut n. 330w). 1,5min palautus kääntymiseen ja paluu sitten 10min tempoa n. 305w. Sitten 5min palautus kun säädin ajotietokoneen näytölle kierrosaikaa nähtäväksi samalle ruudulle. Seurrava veto n. 26,5min tempo 300w teholla tuntui varsin hyvältä. Päälle vielä 20min ajo ~ IM teholla n. 255w. Asento tuntuu hyvältä eikä siinä ole ongelmia. Enemmän vaan treeniä kurinalaisessa asennossa ajamiseen 😉 ja toki muutamia kovia treenejä vielä alle. Loppuviikosta vielä toinen kovahko setti ja ensi viikolla uusi yhteistreenisessio. Jos saisi 1-2 20km luokkaa olevaa kovaa ajoa alle, niin eiköhän se sopiva tuntemus löytyä.
    4 points
  20. villea

    villea (IM < 11h)

    1.6. Eilen arvonnan hävinnyt pyörälenkki. 75,1 km, 28,3 km/h, syke 136/169, teho 157/194W, TSS 169. Mukana 3 "sweet spottia", noin 14 min/kpl. Ajattelin vetää nuo 230W tai vähän allekin jos ei intoa löydy. No, menivät 237, 242 ja 240W (AP). Maksimisyke kahdessa viimeisessä tuo 169, joka lienee aika tarkasti anakynnys. Kaksi ensimmäistä oikeastaan aika kevyesti, viimeisessä piti vähän välillä lisätä vauhtia että pysyi edellisten kanssa linjassa. Lapinkylä-Evitskog välillä tuli melkoinen määrä keltaisia pyöräilijöitä vastaan (Rynkeby?), ja muutama asusta päätellen Triathlonsuomalainen tempoilija. Yllättävän freesisti tuli tämän päivän lenkki, lopussa oli jaloissa ja mahassa vähän tyhjyyttä. Nuo luultavasti liittyvät toisiinsa. Sää oli upea. Jos sitä ei muusta huomaa niin kuumailmapalloista, jotka eivät juuri muulloin kuin upeina tyynehköinä iltoina lähde liikkeelle.
    4 points
  21. ZeroDiesel

    ZeroDiesel (TBD)

    VR 1km@VK2 13km@ VR 3,3 km yhteensä 17,3 km@1h23min46sek@4min50sek Kauniissa kesäillassa kova treeni missä VK-osuus 4min35sek km-vauhtia. Otti voimille, ei ollut all in, meno ailahteli, olen varsin tyytyväinen.
    4 points
  22. mukava lukea rapsojanne täältä. oma kokemukseni summattuna: olipa kokonaisuutena helppo 55km. Olin aivan varma, ettei tapahtumaa järjestettäisi & treenaaminen oli sen mukaista. Lisäksi parin kuukauden jalkavaiva vei pk-treeniä huomattavasti. kerrankin järki voitti, ja lyhensin matkan 55 km:lle. Tämä olikin järkipäätös, kun juoksu olikin yöllä. Se ei oikein sopinut kropalleni ja oli pieniä ongelmia mahan ja nenäverävuodon kanssa miltei koko matkan. Kerrankin nautin kuitenkin energiaa ja nestettä koko ajan, vaikka pahaa teki. Kiitos tämänkin palstan isoille pojille/tytöille ohjeista, että kovat jätkät syö, vaikka oksettaisikin. (näin myös teki usean tunnin ajan). Tämän ansiosta ei tullut pitkiltä matkoilta tuttua nestehukkaa/tummumista lainkaan ja lopun nousuosuudella ohitinkin vielä parikymmentä juoksijaa. Polut olivat mielestäni helppoja pl. Kitkajoen osuus & Valtavaaran pätkä. Mukava oli taapertaa kesäisessä yössä ja ottaa valokuvia. ihmettelin, että miksi jengi ei enemmän ihaillut maisemia, vaikka vauhtinsa ei mitään ns. kisavauhtia ollutkaan. Ehkä olivat aiemmin olleet jo niin monta kertaa. mutta oli myös ilo katsella juoksijoita, jotka sipsuttelivat ylämäetkin juoksemalla ihailtavan kevyen näköisesti. valokuvien ottaminen ja maisemien katselu turistina ehkäisi 8h (ihanneaikani) alituksen, mutta toisaalta taukojen avulla jaksoin pitää itselle ok vauhtia yllä. kertaakaan en päässyt ns. flow -tilaan, vaikka oli todella hienoa taapertaa yksin yössä. Itsellä treenin puutteen vuoksi etureidet sakkasivat jo ennen puolta väliä, mutta kokonaisuutena pärjäsin yllättävän hyvin. jos olisin mennyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 83km, niin nyt olisi varmasti toisenlaiset fiilikset juoksusta ja tapahtumasta. ainoa miinus poikkeusoloissa hyvin järjestetylle tapahtumalle tulee osallistujamateriaalista: miksi jokin typerä kello turhaa krääsää? jos jaetaan jotakin, niin olisi voinut jakaa käyttökelpoista tavaraa (pipo, buff, numerovyö etc.)
    4 points
  23. Kisaraportti KK83:sta. Sanan säilä ei ole vahvuuksiani kirjallisessakaan muodossa, mutta yritetään vähän kirjoittaa fiiliksiä viikonlopusta ylös. Aiempaa kokemusta 55km matkalta, joten osa reitistä oli entuudestaan tuttua. Valmistuminen kisaan ei ollut ihan optimaalinen, kun lähdettiin ajamaan Kuusamoa kohti torstaina työpäivän jälkeen. Perillä Rukalla pe aamuyöllä klo 2.10. Sen jälkeen hotelliin ja nukkumaan asap. Pe aamulla herätys klo 8.00 ja aamupalalle. Noin 5 tunnin yöunien jälkeen oli vähän räjähtänyt fiilis kropassa, mutta kunnon aamiainen ja sen jälkeen kevyt kävelylenkki herättelivät hyvin. Klo 11 sai hakea numerolaput ja sen jälkeen saikin odottaa illan bussikyytiä lähtöpaikalle. Bussin lähtöaika oli klo 22.30 ja juoksemaan pääsi siis heti, kun oli itse valmis, eli ns. lentävillä lähdöillä mentiin. Koko päivän odottelin ja yritin nukkua päiväunet, mutta en ole sellaisiin tottunut, eikä nytkään uni tullut kuin hetkeksi. Yhdellä lukuisita kävelyreissuistani vein drop bagin hiihtosatdionille, jossa energiaa ja vähän vaihtoehtoisia vaatteita, joita sitten voi arpoa ensimmäisellä huoltopisteelle. Eka etappi oli siis noin 28km Oulankaan. Itse laitoin suurimman osan energiasta drop bagiin ja suunnittelin kantavani mukana vain noin 3 tunnin suoritukseen tarvittavat eväät ja nesteet. Viimein kello läheni kymmentä ja sai laittaa juoksurepun kuntoon viimeisen tsekkauksen jälkeen ja siitä bussiin. Lähtöalueella hetki ihmettelemistä ja sitten vaan liikkeelle. Jokainen sai siis lähteä omaan tahtiin liikkeelle ja kello käynnistyi, kun maton ylitti. Kello oli kuitenkin noin 23.20 ja yöllä juokseminen oli itselleni vähän vierasta, joten halusin vaan nopeasti itse asiaan, eli juoksemaan. Alku oli helppoa ja hyvin juostavaa polkua. Vauhti oli alussa noin 6.00 ja yritin pitää sen riittävän rauhallisena, koska turhan usein olen aloittanut liian kovaa. Olo oli aika erikoinen, kun lähdettiin juoksemaan. Huonot yöunet edellisenä yönä painoivat ehkä vähän ja näkökyky oli vähän sumea ensimmäiset kilometrit. Kroppa oli ihmeissään, että mitä tässä nyt tapahtuu ja mielikin oli vähän apea. Viiden km jälkeen oikea lonkka alkoi tuntumaan hieman ja mietin, että kunhan ei vaan kipu pahene, koska matkaa on vielä edessä ihan mukavasti. Keli oli täydellinen juoksuun, mutta lonkan kipuilu aiheutti vähän päänvaivaa. Kilometrit täyttyivät kuitenkin hyvään tahtiin. Nestettä otin tasaisin väliajoin, mutta syöminen unohtui aina välillä. En päässyt mihinkään flow tilaan, enemmänkin juoksu oli vähän pakkopullaa ja mietin syytä tähän vähän heikkoon fiilikseen. Suurin syy oli varmasti yöllä juokseminen. Olin jakanut kisan neljään etappiin, jotka siis muodostuivat huoltopisteiden väleistä. Jokaisen etapin suoritin ikään kuin omana kokonaisuutena tankkauksineen ja juoksuvauhteineen. Ensimmäiset kaksi etappia olivat pisimmät ja jos niistä selviää, niin ajatukset alkavat kääntymään kohti maaliin pääsyä. No vielä oltiin alkumatkassa, eikä maalia tarvinnut miettiä. Ensimmäinen huolto oli siis noin 28 km kohdalla. Olin arvioinut etapin kestoksi noin 3 tuntia ja sen jälkeen enemmän energiaa sisään huollossa ja kohti seuraavaa noin 31 km etappia. Juoksu eteni välillä suurissakin porukoissa, kun saavutin edellisessä lähdössä lähteneitä juoksijoita. Välillä vaihdettiin muutama sana ja välillä ohiteltiin 166km matkan etenijöitä ja tsempattiin puolin ja toisin. Luin joskus foorumilta, että perusmatkalaisia saattoi alkaa vähän ärsyttämään jatkuvat tsemppaukset, joten koitin lukea vähän ilmettä ennen kuin avasin suuni, jotta en nostata kenenkään v-käyrää omilla letkautuksillani. Itsekin halusin juosta välillä totaalisen yksin ja olla vain omien ajatusteni kanssa keskellä metsää. Se onnistui hetkellisesti, mutta sitten taas oli joku edessä ja mentiin eteenpäin yhdessä. En ollut mitenkään suuremmin juttutuulella, joten keskustelut olivat vähän väkinäisiä. Odotin vain huoltoon pääsyä ja mietin mitä syön ja otanko banaania tms. mukaan huollosta. Energiat upposivat hyvin ja nestettäkin meni, vaikka keli ei ollut lämmin. Se oli muuten yksi hyvä puoli yöllä juoksemisessa, eli keli pysyi sopivan viileänä. Viimein noin 3h15min juoksun jälkeen huolto tuli vastaan. Otin nopeasti bagin ja sieltä lämmintä laihaa keittoa. Lisäksi banaania ja suklaata ja vaihdoin pari lötköpulloa täysiin. Täytin myös juomarakon, joka olikin todella vaikeaa kohmeisilla sormilla. Viimein sain rakon täyteen ja repun selkään. Kädet olivat todella jäässä ja sitä myöten myös koko mies tärisi kylmissään. Huolto kesti yli 10 min, vaikka olin ajatellut, että pääsen nopeasti liikkeelle. Juoksu oli huollon jälkeen todella vaikeaa, kun oli niin pirun kylmä. Meinasin jopa kääntyä takaisin hakemaan pipon mukaan, mutta en viitsinyt sentään sitä tehdä. Muutaman kilometrin jälkeen olo paranikin ja nyt koin sellaisen hyvän juoksufiiliksen, jota etsin koko alkumatkan. Matkaa oli takan noin 31 km, kun juoksu eteni mukavasti ja fiilis oli hyvä. Alusta oli nopeaa ja reitti oli huollosta eteenpäin minulle jo tuttua edellisiltä kerroilta. Nyt pidin vain huolen, että en juokse liian kovaa. Seuraavat 10 km etenivät todella mukavasti ja toisen etapin puoliväli läheni kovaa vauhtia. Tämä toinen etappi piti sisällään helppoa polkua, mutta myös muutamia nousuja, joten vauhti vaihteli paljon. Välillä unohdin juoda ja olo meni aika ikäväksi. Myös syöminen unohtui vähän väliä, mutta onneksi sain nesteet ja energiat uppoamaan hyvin ja olokin parantui melko nopeasti, kunhan vain tankkasi tarpeeksi. Vain oikea lonkka vaivasi edelleen. Kipu aaltoili ja välillä jouduin kävelemään pidempään ja sen jälkeen juoksu onnistui taas jonkin aikaa. Noin 50 km kohdalla aloin jo taas odottamaan huoltoa. Kivikkoinen ja juurakkoinen polku oli taas melko ikävää alustaa edetä, vaikka se ei ollut kovinkaan teknistä, niin maantie juoksijalle ihan riittävän haastavaa. Toinen huolto tulisi vastaan noin 60 km kohdalla. Enää ei siis ollut kuin 10 km matkaa. Lönköttelin eteenpäin ja viimein alkoi taas tulla tuttuja maisemia, mistä tiesin, että Basecampin huolto on lähellä. Taas kohmeisin sormin vettä lisää rakkoon ja tällä kertaa sain apuja huoltohenkilökunnalta. Söin muutaman mandariinin ja otin urheilujuomaa sekä suolakurkkuja. Täytin myös 0,5l pullot urheilujuomalla ja otin repusta kädenlämmittimen, joka alkoi lämmittämään, kun sitä paineli ja jokin kemiallinen reaktio sai sisällön lämpiämään. Nyt sormet olivat huollosta liikkeelle lähdettyäni paljon paremmat, mutta silti juoksu oli vaikeaa. Kävelin noin puoli tuntia ja juoksijoita meni ohitseni. Tämä kolmas etappi oli noin 18 km pitkä ja sen jälkeen viimeinen huolto ennen loppunousuja. Pystyin taas juoksemaan, mutta noin 3 km juoksun jälkeen jouduin kävelemään aika pitkän pätkän, koska lonkan tuntemukset alkoivat olla taas pahemmat. Kipu aaltoili koko matkan ja nyt se oli pahimmillaan. Kävelin kohtalaisen reippaasti ja sitä lonkka kesti, mutta juoksuaskeleet olivat pahasta. Mietin, otanko särkylääkettä, mutta päätin jatkaa ilman. Katsoin kelloa ja näytti siltä, että alle 11 tunnin ei tänään ole asiaa. Alle 12 tunninkin alkoi tehdä jo tiukkaa, mutta se oli edelleen mahdollista. Toki seuraavat kilometrit olivat todella hitaita, mutta alkumatkasta oli sen verran tullut aikaa reserviin, että pieni kävelypätkä ei haitannut. Jälleen kerran sain saman juoksijan kiinni, jonka olin ohittanut jo kolme kertaa. Nyt etenimme pidempään yhdessä ja hän otti välillä vähän etumatkaa, kun kävelin ja taas juostessani sain hänet kiinni. Nyt pystyin jopa vaihtamaan muutaman sanan, enkä ollut perinteinen juro itseni. Heitin ääneen ajatuksen, että yritän alle 12 tunnin, jota hän hieman epäili. Oma fiilis oli kuitenkin sellainen, että voimia on säästynyt jonkun verran, koska lonkka oli pakottanut etenemään välillä todella hitaasti. Tällä osuudella oli muutama kova nousu ja lyhyt pätkä minulle vähän hitaampaa polkua, mutta edelleen ajattelin, että kunhan jaksan suht tasaisesti loppuun asti, niin alle 12 tunnin menee. Tiesin että ennen viimeistä huoltoa on minulle haastavia nousua ja säästin voimia niihin. Ohitin kahden nousun jälkeen yhden juoksijan, joka kysyi, että onko vielä yksi nousu ennen huoltopistettä. Vastasin, että Konttaiselle vielä noustaan ja laskun jälkeen on heti huolto. Hän vastasi vain lakonisesti, että eikö se Konttainen jo mennytkään ja kun sanoin, että se on juuri pian edessä, niin hän sanoi, että kiva kun on jotain mitä odottaa. Omat jalat kestivät taas juoksua ja etenin ihan hyvällä vauhdilla Konttaisen yli ja alamäkikin meni melko mukavasti. Huolto oli heti mäen alla ja sen jälkeen enää noin 7 km pitkä etappi loputtomineen nousuineen. Mietin vain, että yksi etappi enää hoidettavana enne maalia. En ollut vieläkään ihan 100% varma, että maaliin tullaan, mutta lähes varma jo. Nyt otin huollosta vain suolakurkkuja ja täytin 0,5l pullot urheilujuomalla. Aikaa huoltoon ei mennyt kauan ja ilmakin oli jo niin lämmin, että kädet eivät jäätyneet aivan jääkalikoiksi. Nopeasti siis kohti Valtavaaraa ja viimeistä Rukan hyppyrimäelle nousua. 2019 tähän etappiin meni aikaa vähän yli tunti. Nyt minulla oli aikaa noin tunti ja 40 minuuttia alittaa 12 tunnin määräaika. Se oli siis tehtävissä, mutta kävellen ei onnistuisi. Ylämäet menin reipasta kävelyä ja tasaiset osuudet sekä alamäet koitin juosta mahdollisimman kovaa. Ohitin useita juoksijoita ja sain kannustusta, että meno näyttää kevyeltä ja jalka nousee vielä hyvin. Vastasin, että hyvä jos näyttää kevyeltä, mutta siltä se ei tunnu. Yllättävän hyvin jaloissa riitti kuitenkin voimia reippaaseen kävelyyn jyrkissäkin mäissä ja alamäissä juoksu pysyi suhteellisen hyvin kontrollissa. Välillä vaarojen päältä näki jo Rukavaaran huipun ja mietin, että muutama nousu enää enne viimeistä ja "mukavinta" nousua. Edelleen yllättävän hyvävoimaiset jalat veivät eteenpäin ja meno oli aika-ajoin jopa mukavaa, kun fysiikka ei pettänytkään, vaan jaksoin juosta. Viimein Rukan nousu tuli vastaan. Portaissa meinasi jaloista loppua ruuti, mutta pääsin ylös, kun väkisin punnersin käsillä auttaen ja reisiä painaen. Rukanvaaran nousun sisältänyt km oli vienyt aikaa yli 12 min, mutta kello näytti silti vain 11 tuntia ja 40 minuuttia kun oli huipulla. Näin hyppyrimäen ja hymyilyn, enää edessä on vain alamäkeä ja helppoa hiekkatietä noin 1-1,5 km. Nyt tiesin viimein, että pääsen maaliin ja alle 12 tunnin. Vauhti kiihtyi alamäkeen. Kuulin kuulutukset ja näin maalin. Viimeiset sadat metrit vielä hiihtostadionilla ja maaliviivan yli. Onnituin, pääsin maaliin ja alle 12 tunnin. Matka oli vaikea ja fiilikset vaihtelivat paljon, mutta nyt se on ohi, nyt saa levätä ja syödä ja nauttia. Lopussa voimia oli enemmän kuin olin odottanut. En tiedä menikö voimien ja vauhtien jako ihan nappiin, mutta näin tällä kertaa. Alle 11 tunnin taisi olla utopiaa tällä kertaa, mutta ehkä mahdollista tulevina vuosina, jos vielä lähden yrittämään.
    4 points
  24. Trevor

    Ke 2.6

    Pyöräillen meno 13.2km@17.6km/t ja paluu kaupan kautta 13.7km@18.3km/t. Mukavan kesäinen pyöräilysää.
    3 points
  25. Pahus kun kerrankin olisi yleisurheilua oikein Yleltä katsottavissa, niin unohdan koko jutun. Hyvät ajat Raitaselta ja Rinteeltä. Ja Lakalta upea SE!
    3 points
  26. villea

    villea (IM < 11h)

    2.6. Ex tempore uinti seurakavereiden kanssa Leppävaaran maauimalassa tunti ennen sulkemisaikaa. Ilmeisesti juuri vähän aikaisemmin oli ollut enemmänkin jonoa, mutta nyt pääsin sisään melko nopeasti. Kausiranneke ei tietenkään toiminut, joten kassan kautta ruikuttamalla sisään. Koko matka 2,9 km, vähän sekalaista menoa, ehkä pääsettinä kuitenkin 10*100 1:40 lähdöllä. Ihan OK, enemmänkin olisi mennyt mutta ei tiukemmalla lähdöllä ainakaan pitkässä altaassa. Kello antoi myötämielisesti vähän ylimääräistä matkaa, kun osassa settejä vaidettiin lajia kesken allasta. Kello väitti kyllä sykkeiksikin yllättävän isot lukemat (149/171). Vähän epäilyttää, vaikka sykekäyrä näyttää ihan siistiltä. Wigglen pakettikin tuli. Tullihenkilöllä ei ollut huomautettavaa. Nyt on sitten aika hyvät läjät geelejä, pitää varmaan ruveta syömään niitä urakalla. Aamupuuro geelisilmällä ehkä?
    3 points
  27. Ke 2.6.2021 Juoksu; 52min15sek 8,75 km 5:58 min/km keskisyke 108 ( max 120 ) kardiokuorma 49 472 kcal nousumetrit 115 Laiskan miehen lenkki; vähän ja hitaasti. Sopii mun kropalle 🙂
    3 points
  28. Siinä mentiin eikä meinattu, molemmat suomalaiset kirjasivat ennätyksensä eli vauhtia löytyi nopeasti.
    3 points
  29. vmaksi

    Cosmos74 (UTTF 2021 top 20)

    Ainakin mulle se 60 g/h hiilaria on aika lailla maksimi pidemmällä aikavälillä. Alussa voi upota jopa 80 g/h, mutta ei enää kymmenen tunnin jälkeen. Tärkeää on myös saada koko ajan riittävästi nestettä (min 6-8 dl/h, yli 18 C lämmöissä jo lähemmäs 1 l/h), että energia myös siirtyy sinne lihaksiin.
    3 points
  30. Toukokuun harjoittelu ja analyysia KK166km kisan keskeytykseen johtaneista syistä http://nivala66.blogspot.com/2021/06/toukokuu-2021.html?m=1
    3 points
  31. No niin, mites se vuoden 2021 KK83 sitten lopulta meni. Perjantaina aikainen lounas Oulussa ennen autoilua pelipaikalle. Yksin, koska kaverit olivat siirtäneet osallistumisensa ensi vuodelle. Kamat kolmen jälkeen majapaikkaan, numerolappu hiihtostadionilta, takaisin kämpille syömään, kamat kondikseen, dropbag hiihtostadikalle, taas kämpille. Kenkävalinta ratkesi samalla kaksi tuntia ennen kisaa, kun vein dropbagin vanhat Asicsit jalassa. Ahtaat. Ei pysty. Pitkät trikoot, kompressiosäärystimet, ohut pitkähihainen urheilupaita alle, numerolappu kiinni vanhaan ”luotto” t-paitaan, jonka puoliso on kannustanut (ohjeistanut) heittämään pois jo hyvä aika sitten. Jalkoihin Speedgoatit tuplasukalla: alle Injinjin varvasukat ja päälle Compressportin polkusukat, tavoitteena estää jalkaterän seilaaminen. Lukkonauhoitus kohtuullisen tiukalle, jotta kanta pysyisi paikallaan. Hautajärveltä reitille nöyrällä asenteella klo 22.10. Oikean jalan temppuilu läpi kevään oli pitänyt lajispesifin harjoittelun vähissä, joten tiesin reissusta tulevan väistämättä haastavan, jos jalka ylipäätään kestäisi rutistusta. Asenne sellainen, että jos jalan tuntemukset käyvät yhtään hankalaksi ennen Oulankaa, jätän homman herkästi kesken jo siinä. Jos lähinnä tuntemuksia, jatketaan eteenpäin. Basecampille keskeytys siinä tilanteessa, jos arvioin jatkamisen tuottavan lisävahinkoa. Keskeytys Konttaiselle ei mahtunut skenaarioihin, koska sehän on jo melkein lopussa. Jos kaikki menisi hyvin, arvelin 12 tunnin alituksen olevan mahdollista: vertailuna vuoden 2019 aika 12:58, joten vaatisi nipistää noin 40s/km sekä vähän huolloista. Otsikossa mainittu 11 tunnin tavoite siirtyi tulevaisuuteen jo talven mittaan mainittujen jalkavaivojen vuoksi. Hautajärveltä Taivalkönkäälle tunnustelua. Pysyttelin sopivassa letkassa niin, että sykkeet tasaisesti PK2-alueella. Kengät tuntuvat siedettäviltä. Takareisi tuntuu vähän, mutta ei pahasti. Edellisellä viikolla vihlonut vasen polvi ok. Vaatetta sopivasti, ehkä alkuun hieman liikaakin. Eväinä 20-25 minuutin välein geeliä tai Noshtin karkki. Parin tunnin juoksun jälkeen sellainen varovaisen positiivinen olo, ehkä tässä pääsee Oulangalta jatkamaan. Taivalkönkäälle laskeuduttaessa siirryn noin 10 juoksijan letkan keulille, koska edessä ollut kaveri kompastuu ja pyörähtää portaiden juurella pehmeästi (onneksi) reitin sivuun. Ja kappas: heti lähti vauhti lapasesta – just tän takia mä olin pysynyt letkassa. Vastarannan nousuissa tajuan sykkeiden huitelevan yläkynnyksen päällä. Eikä letkasta kukaan ole enää lähelläkään. No, näillä mennään sitten. Tasaisemmalle päästyäni yritän mennä sykeohjatusti ja pysyä edes alakynnyksellä. Ei oikein. Onneksi saan vartin päästä kiinni edellä menevän neljän juoksijan ryhmän. Mukaan siihen rytmiin, vauhti pysyy heti paremmin kurissa ja sykkeet putosivat minne pitääkin. Reidessä pieniä tuntemuksia, mutta fiilis siltä osin yllättävän hyvä. Samoin kengät, joskin vasuri vaikuttaisi olevan liian kireällä, joten päätän löysyttää nauhoja huollossa. Oulangalle ajassa 3:27 (v. 2019: 3:48). Kaksi 0,5 litran lötköä täyteen, lisäksi juomarakkoon noin 1,5 litraa. Siinä askarrellessa kiroilen Ospreyn juomareppua (koska lötköt hankala ujuttaa paikalleen eteen) ja omaa huolimattomuuttani (koska uitan pullot hiekassa). Reppuun myös kasa geelejä, karkkeja ja muutama Clifin patukka. Huollosta sipsejä, urkkajuomaa ja suolakurkkuja. Ja menoksi. Puolen kilometrin jälkeen tajuan, että niin, unohdin löysyttää nauhoja. Katselen reitin varrelta sopivaa kiveä, mutta mikään ei täytä kriteerejä, joten annan olla, eihän tuo nyt vielä niin paha ole. Pieni hetki itsekseen, kunnes tavoitan yhden kaverin ennen Oulankaa olleesta porukasta. Hyppään peesiin, kevyttä jutustelua (kiitos Timo seurasta!). Edessä keikan parhaat pari tuntia: askel liikkuu kivasti, reisi ei häiritse, matka joutuu, eväät uppoavat. Takaa ei tule ketään, jokunen perusmatkalainen ohitetaan, ml. Cosmos, joka taisi juuri silloin olla oman reissunsa haastavalla pätkällä ja puhui Kitkan rannalla kisajärjestäjien kanssa (?). No, ei sitä raikkautta itselläkään loputtomiin kestänyt. Kitkajoen rannan hupailussa reidessä alkaa tuntua ja yö vilisee silmissä. Olin suhtautunut yöjuoksuun viisaampien varoittelusta huolimatta vähän takki auki, onhan sitä Jukolassakin yöt valvottu ennen ankkuriosuuden yhteislähtöä, mutta niinpä vaan pääsi yllättämään. Seuraavaksi kipeytyy oikea polvi. Ja kenkien nauhoitus painaa nilkkoja jokaisessa pudotuksessa ja alamäessä. Otin ennen lähtöä asettamani yhden särkylääkkeen kiintiön käyttöön osin polven ja osin silmien vilkkumisen vuoksi (oli muuten kiva yllätys herätä kisa-aamuna migreeniin). Kitkajoen ja Harrisuvannon väli tuntuu pitkältä, mutta lopulta sekin päättyy, tasaisempi polku sallii juoksemisen, polvi rauhoittuu ja pää kirkastuu. Ehkä tämä kuitenkin tästä. Basecampille ajassa 8:03 (v 2019 8:36). Perushuolto, sipsejä, banaania, suolakurkkuja. Meni siihen silti taas se kymmenen minuuttia. Huolto antoi hyvin virtaa ja seuraava tunti liikkui juostavia väyliä pitkin hyvin. Tunne oli kuitenkin selvä: jalat tyhjät, joten raskasta tulisi vielä olemaan. Ja tulikin. Lähestyttiin 70 kilometriä, nousut lisääntyivät, käsi alkoi hakea suolatabletteja. Hetki jojossa ennen kuin putosin Timon peesistä (iso apu 40 km:n ajan). Loppumatka yksin. Helpolla sorastetulla pätkällä kertaalleen kyljelleen ja kyynärpää auki, mutta kuitenkin ilman merkittäviä vahinkoja. Konttaista odottelin kauhuissani, mutta jollain opilla pääsin nyppylän päälle ja toiselta puolelta alas. Kiivetessä kirosin tyhjiä reisiä, laskeutuessa kirosin kireitä nauhoituksia ja kipeitä nilkkoja. Huoltoon, tuijottamaan pisuaaria (turhaan, väsyneenä menin siihen ihan autopilotilla), vettä, suolakurkkuja, sipsejä, suolakurkkuja, suolakurkkuja. Lähdöstä kulunut 10:35 (v. 2019 11:31), joten periaatteessa 12 tuntiin oli saumat. Jaloissa vain ei yhtään voimaa, joten annoin jo periksi tavoitteen osalta. Kunhan vain pääsee jotenkin maaliin. Valtavaaraa kohti yksi askel ja yksi nousu kerrallaan. Juostavilla pätkillä kevyttä hölkkää, joka yhä sujui ihan kelvollisesti. Kivikkoisissa laskuissa kiroilin, että kuka idiootti keksi lähteä tänne. Rukan juurella tuijottelen kelloa ja hämmästelen, että voisko tästä sittenkin ehtiä 12 tunnin alle. Paitsi että kramppaa jalat. Tarjoan ohi menevälle kaverille chippiä maaliin vietäväksi. Ei kelvannut, kannustaa vain jatkamaan ja kertoo että maalissa parempi fiilis kun vien lapun perille ihan itse. Ja sitten tajuan olevani mäen päällä, kellossa 11:52:30. Ehtisikö? Vai kaatuuko tää siihen Konttaisen pisuaarin tuijotukseen? Ja riittihän se, maalissa lopulta 11:58:45. Soppaa ja sipsejä. Kämpille palautumaan, loppupäivä menikin syödessä ja maalikameran livekuvaa seuraillessa. Tyytyväinen tulokseen, kevään haasteista huolimatta varsin ehjä suoritus ja selkeä parannus edelliseen. Mitä opin? Pitkillä trikoilla voi juosta. Body Glide on hieno keksintö (kiitos @AnttiSn). Suolatabletit olivat tarpeen, krampit alkoivat vaivata (jälleen) loppupuolella. Speedgoatit kaksilla sukilla oikea valinta: vain pari rakkoa ja yksi kärsinyt kynsi, mutta nauhoitus vaatii tarkkuutta (miten ois Evo SG yhtä kokoa pienempänä…?). Energianhallinta onnistui: kroppa sietää geeliä ja karkkeja, tosin Clifin patukat voi ens kerralla jättää kotia. Yö ja unenpuute vaikuttaa. Perusnopeus on parissa vuodessa parantunut hyvin, mutta polkujen kannalta haasteet entiset: alamäet, ylämäet ja tekniset pätkät (kappas). Helpommat alamäet menee jo paremmin, mutta tiukemmissa loppuu sekä tekniikka että rohkeus. Nousuja vois jeesata nousumetreillä. Tasaisemmilla teknisillä pätkillä tekeminen on myös kehittynyt, mutta tässä rajoitteina suuri kenkä, pitkät raajat ja luontainen kömpelyys (vaikka tavallaan pituudesta on myös apua). Huolloissa vois voittaa aikaa monella tapaa, esimerkiksi miettimällä käytössä olevia varusteita. Kroppa kesti lopulta hyvin eikä maalissa mikään paikka varsinaisesti aiheuttanut tuskaa. Siis joo, lihakset toki kipeät ja varpaaseen sattui, mutta ei mitään sen ihmeempää. Kolme päivää kisan jälkeen palautuminen on edennyt hyvin, jopa niin että tänään tajusin haikailevani lenkille (en mene). Jännittävää tässä on se, että pitkin kevättä ongelmana olleet oikea takareisi ja pakara olivat kisan aikana lopulta varsin rauhassa, eivätkä ne pahalta ole tuntuneet sen jälkeenkään. En käsitä. Mitä seuraavaksi? En tiedä. Haluaisin saada tuon jalan kondikseen, jotta ei tarvitsisi miettiä kuinka sen kanssa treenaan. Syksylle joku kisa, mutta onko se Nuuksio Classicin 70km vai mennäänkö puolimaratonin, maratonin ja Pirkan Hölkän taktiikalla. Ensi keväänä taas Kuusamoon, koska kaverien ilmoittautumiset siirtyivät sinne. Matkaa ja tavoitetta ehtii miettiä. Sitä ennen erityisen olennaista se, etten sokkaa tästä keikasta palautumista aloittamalla treeniä uudelleen liian äkkiä ja liian innokkaasti. Jokunen päivä siis vielä taukoa, sen jälkeen ainakin pari viikkoa ainoastaan kevyttä harjoittelua, tavoitteellisempaa vois harkita juhannusviikosta lähtien.
    3 points
  32. Pieni kisaraportti: Lähtökohtaisesti kunto oli parempi kuin koskaan. Talven ja kevään treenit menivät suunnitellusti ja kroppa oli valmis ylittämään kaikki odotukset. Kuten aina. Ajelin pelipaikoille neljän pintaan ja siitä murkinalle ja välppäämään varusteet kuosiin. Kello kymmenen bussilla sitten starttipaikalle. Matkaan saikin lähteä omaan tahtiin yhteislähdön sijasta ja siinä pääsikin heti omaan rytmiin, yleensähän alkupätkä tuolla on tympeää jojoilua. Lähdin matkaan käsijarru päällä ajatuksella että jokainen seiskalla alkava kilsa on aivan riittävä tähän tavoitteeseen. Ainakin perinteinen alun keuliminen piti välttää. Siinä löytyi sitten sopiva letka ja kilometrit kuluivat mukavasti. Yhdet kunnon kiintiöpannut piti luonnollisesti vetäistä ja siinä meni repussa ollut muki päreiksi. Onneksi ei muita vaurioita. Oulankaan saavuin vähän alle neljässä tunnissa, lihalientä, kahvia, pullot täyteen ja menoksi. Meno oli edelleen kevyttä. Puolimatkan kyltillä aikaa oli mennyt vajaa 5,5 tuntia. Energia ei vaan oikein enää uponnut, ja tässä vaiheessa olisi pitänyt kylmästi pysähtyä ja syödä väkisin. Liikkeessä syöminen ei kuulu vahvuuksiin sitten millään tavalla. No, basecamp alkoi lähestyä. Matka painoi jo sen verran, että loivatkin ylämäet kävelin suosiolla, tasaiset ja alamäet vielä ihan reippaalla hölkällä. Basecampissa nopea huolto. Muutaman kilsan jälkeen vasemmassa polvessa alkoi varsin tutunoloinen vihlonta. Vanha kunnon itb alkoi tehdä paluuta vuosien jälkeen. Onneksi muistin että kipu on vaan tunne ja siirsin murheen syrjään. Jonkinlaisen taipaleen jälkeen homma sitten mureni käsiin. Liian vähät syömiset kostautui ja tajunta alkoi hämärtymään. Oli pakko istahtaa kannon nokkaan korjaamaan tilannetta. Pidin itselleni puhuttelun ja sen jälkeen puoli pötköä siripiriä, geeli, lakupötkö, pätkis, suolaa ja pähkinöitä. Vartin verran syviä henkäyksiä ja muona pysyi just ja just sisällä. Taas liikkeelle. Ja hyvä tavaton minkälainen tunne se oli kun energia lähti kiertoon ja moottori käynnistyi. Virtaa oli taas pienen voimalaitoksen verran, harmittavasti vaan polvi ei kestänyt tehonlisäystä ja varsinkin alamäkien eteneminen meni ihan köpöttelyksi. Konttaisen huoltoon tullessa on jo selkeästi tavoitteesta jäljessä ja oli pienen kriisipalaverin paikka. Keskeyttäminen on lähtökohtaisesti perseestä, mutta olisiko lopun mäkien kipuaminen kipeällä jalalla sen arvoista? Päätin kuitenkin nilkuttaa maaliin. Aikaa meni 14:20, mikä ei tietenkään tyydytä. Jäi liikaa jossittelua polven ja energiahommien kanssa. Toisaalta, syömisten hallinta kuuluu olennaisesti lajiin ja rasitusvammatkin ovat yleensä omaa syytä. Eli katellaan ensi vuonna uudestaan. Nyt palauttelen vähän aikaa ja toivon ettei polven kanssa mene yhtä kauan kuin viimeeksi, silloin taisi vierähtää 4 kuukautta että olin juoksukunnossa. Jos selviän kuitenkin ilman pahempaa telakkaa, niin seuraava tähtäin on joko PEP, Pyhän Tunturimaraton tai Nuuksio, riippuen miten saa töistä vapaata. Että semmosta.
    3 points
  33. KK34 tuli hilpaistua ekaa kertaa. Ei tullut mieleenkään että 55:lle tai pidemmälle lähtisin, vaikka on tässä nyt muutama vuosi tullut jo juoksua harrastettua, pisimmät juoksut tosin vaan vähän reilu 20km. Jalka oli vähän raskaan tuntuinen kisa-aamuna, ei sellainen herkkä mitä olisi toivonut. Lähdin hyvin varovasti toisten peesissä matkaan ja Basecampille menikin aikaa n. 1.02, josta mukavat suupalat mielenvirikkeeksi mukaan. Basen jälkeen n. eka tunti meni hyvin helpossa maastossa useita kilsoja vähän alle 6 min/km vauhtia. Sitten melko pian puolen välin jälkeen kun mäkeä alkoi tulla niin alkoikin krampit molemmissa reisissä ihan ympäri jalkaa ja hiukan myös toisessa pohkeessa ja jopa saman jalan varpaissa. En ollut ihan tällaista kokenut aiemmin ja en keksi selvää syytä, koska nesteet ja geeli imeytyi hyvin. Krampit onneksi pysyi kurissa kun hellitti vauhtia riittävästi ja ylämäet joutuikin sitten kävelemään ihan tyystin. Alamäissä joutui myös varomaan yllättäviä liikkeitä. Base-Konttainen meni kuitenkin tasan kahteen tuntiin ja sijoitus parani tuolla välillä ihan merkittävästi, varmaan sitten sen ekan tunnin (liian) kovan vauhdin ansiota. Loppumatka oli aika säätöä vauhdin/kramppien kanssa, jyrkät ylämäet pääsi kuitenkin aika kivasti leveällä ankkakävelyllä käyttämättä reisiä juuri ollenkaan (mahtoi olla oudon näköistä menoa). Viimeisen Rukan nousun juurella piti kärsiä vielä selvästi kovin kramppi hetken pysähtyen mutta sen jälkeen loppu kulki oudun helposti ja varsinkin loppulasku tuli lähes lentäen. Kokonaisaika 4.10 oli ihan ok, mutta kyllä vähän jäi kaivelemaan ;). Ensi vuonna melko varmasti uudelleen 34 tai 55.
    3 points
  34. Laitetaanpa itsekin omat fiilikset kun mukana tuli oltua. Ilmoittauduin siis KK55:lle ja syksystä asti olen säännöllisesti juoksua treenannut. Liian vähän mäki- ja polkutreeniä on ollut ja arvelin että se kostautuu jossain vaiheessa. Ennakkoon olin tankannut energiaa ja nestettä hyvin ja lähdössä oli todella hyvä fiilis. Huomasin kuitenkin pian, että energiaa en saa kyllä otettua siihen tahtiin kun olin suunnittelut ja lukenut muiden kokemuksia. Keskityin siis nesteytykseen. 40km kohdalla alkoi polvivaivat mutta päätin silti, että hommaa ei kesken jätetä. Maaliin tultiin ja syömis- ja polviongelmia lukuunottamatta homma kulki hyvin. Olin jostakin saanut päähäni, että alitan 9 tuntia, tämä ei siis perustunut mihinkään, kun aiemmat kokemukset ovat pisimmillään olleet puolimaratoneja. No 9 tuntia ei alittunut mutta alle 9,5 alittui ja kipinä jäi. Tämä harrastus jatkuu edelleen.
    3 points
  35. Allekirjoittaneelle erittäin onnistunut neitsytmatka KK55:lla. Säntillinen energiatankkaus aina 20min välein ja onnistunut nesteytys takasi hyvät voimat vielä lopun nousuihin joissa tuli monta selkää vastaan. Alamäissä 40km jälkeen vaivaamaan alkanut (juoksijan)polvi hidasti kokonaisajan 8:30 päälle, muttei tässä sijoituksista tai ajasta ensi kerralla skabailtukaan. Lihaskuntoa ja (ala)mäkijuoksua nyt vaan ohjelmaan ennen VM 68:a - kivaa hommaa ja ei ne väärässä olleet kun varoittelivat että laji vie helposti mukanaan 🙂
    3 points
  36. perttu

    Ke 2.6

    8,6 km sis. 5 x 8 sek mäkiä. Aika lämmintä tullut!
    2 points
  37. Intervalli 1h26min, 18,2km, ks155. 15min lämmittely, vedot 6x7min, 4min palautus, jäähdyttely 5min. 1. 4:07min/km (keskinopeus) 2. 4:14min/km 3. 4:21min/km 4. 4:17min/km 5. 4:17 min/km 6. 4:21 min/km
    2 points
  38. Ei mitään suunnitelmaa toistaiseksi. SM-tempo pyöräilyssä 2½vko kuluttua, mutta triathlonviivalle varmaan kun saa taas kovempaa juoksua (tällä viikolla pitäisi kokeilut alkaa taas) ja edes jotain uintia alle, että edes <27min uintiin pääsisi puolimatkalla, jotta olisi mahdollista saada kärkeä kiinni pyörän aikana, juoksusta tullee tasainen mitalien osalta kuitenkin. Viimeistään kai pakko olla Turussa viivalla, eli 2kk päästä.
    2 points
  39. X66

    01.06. Kesäkuun avaus

    Rullahiihto 25 km. Meni ihan huomaamatta monta minuuttia nopeammin kuin viikko sitten kun v-käyrä oli työasioita pohtiessa korkealla. Molemmista syistä myös sykkeet nousivat. Täytyypä pistää mieleen ja koittaa tehdä jotain juoksutulosta taas kun oikein potuttaa. Mahdollisia päiviä tulee varmasti riittävän usein.
    2 points
  40. Hyviä rapsoja kaikilla, mukava lukea - kiitos ja onnittelut kaikille! Näistä on hyvä poimia vinkkejä, esim. proteiinijuoma.
    2 points
  41. AnttiSn

    puujalka (1500m 4.30)

    Suosittelen tännekin jatkossa body glidea kuten jäsen @mmllle jo aiemmin. Pitääkin lisätä CVhen, että olen asiantuntija liukuvoiteissa, erityisesti vaativia suorituksia varten genitaalialueille.
    2 points
  42. Suoraan töistä juoksemaan. Ruutin kävin matkalla nappaamassa mukaan. Alkuun hölkkäilyä 10min sitten 3x800m vedot 4:46, 4:56 ja 5:05min/km. Viimeinen veto hiekkatiellä. Sitten tultiin kohtaan josta siirrytään polulle niin en enempää vetoja tehnyt.yhteensä 1h 9,5km. Lämmintä +20 ja aurinkoista. Myöhemmin käveltiin lasten kanssa rantaan ja jäätelökaupan kautta kotiin 5km yhteensä. Joku nuori turisti pariskunta meni alasti uimaan. Yleinen uimaranta. Ei tosin ollut muita uijia kuin me.
    2 points
  43. Ma: 11.1 km @ 6:04 @ 142 Peruslenkki. Ti: 12.7 km @ 5:42 @ 152 (194) (sis. 4 x 1200 m / 400 hökä @ ~5k-10k kisavauhti) Vetojen vauhdit: 4:09 @ 175 (182) 4:12 @ 179 (187) 4:14 @ 178 (188) 4:09 @ 182 (194) Ei nyt vieläkään oikein lähtenyt taaskaan nämä vedot halutulla tunteella ja ei täydellistä treeniä saanut. Ainaisen valittamisen sijaan menen nyt kuitenkin positiivisella jossittelulla: Kello aikaisin soimaan ja aamulla ennen töitä lenkille, eli ei ihan terävimmillään. Tauon jälkeen tehdystä sunnuntain rykäsystä jälkeenpäin tuntuivat reidet vielä vähän aroilta. Happi kulki, mutta liian mukavuudenhaluinen mies ei oikein sietänyt menoa. Vikaan vetoon sai sitten puristettua ja sykkeet sai kerrankin nousemaan yli 190. Ei oo taas hetkeen näkynyt noita (pl. 5 km testijuoksu). Vikat 200 m myös jotain 3:50 vauhtia. Juoksin 300 m kenttää ympäri, mutta menin Garminin piippausten mukaan ja kaikki vedot meni yli 4 kierroksen, eli todellisuudessa kaikki vauhdit kellon ilmoittamaa aavistuksen kovempia. Painoa pois ja meno helpottuu huomaamatta. Oliskohan parempi olla huonommassa kunnossa niin sais tarvittaessa helpommin sykkeet ylös? Joskus sillon aiemmin vetelin peruslenkkejä jollain 160 sykkeillä ja tällä hetkellä huomaa heti, että liian kovaa menee kun sykkeet tuonne nousee. Paljoakaan ei vauhtia tarvinnut myöskään silloin kiristää kun kolkuteltiin jo 180 ja yli sykkeitä. Maksimit mulla kuitenkin on 200 ja vähän yli (tai ainakin ollut). Vuoden takaisen kympin testin lopussa oli 200 ja aiemmin nähnyt muutaman pykälän isompiakin lukemia. Saas nähdä oppiiko sitä tässä kunnon parantuessa ja treenien myötä jossain vaiheessa pitämään myös 5-10k matkoista. Mikään pakko tietenkään ei ole. Aiemmin puolikaskin tuntui melko tuskalliselta ja sen takia keskityin maratoniin, mutta viime syksyn puolikkaan jälkeen se tuntui jo aika mukavalta. Siinä sentään saa taiteilla anakynnyksen tuntumassa eikä jatkuvasti mennä maksimikestävyyden puolelle. Lohduttaudun ajatuksella, että ehkä tässä jollain tavalla matkojen suhteet ovat kuitenkin tasapainossa. Viime syksyn puolikkaan ennätyskunnossa vauhti oli 4:27 ja tuosta se 10-15 s pois, jolloin 10k olisi 4:12-4:17 (vuoden takaisessa testijuoksussa meni 4:15). Vitonen puolestaan reilu kuukausi sitten oli 3:55. Vitosen perusteella kympin pitäisi nyt mennä kovempaa, mutta ei jaksa juosta 😄 Maraton aavistuksen jäljessä, mutta sitä kohti treenataan.
    2 points
  44. No eipä tarvi Forssassa juosta, perhanan korona 😞 Aloitetaan ny sit raportointi samalla ja varmaan töiden jälkeen pitää laittaa taas treeniohjelma uusiksi tai etsiä jostain uusi juoksukisa. Vko 22 aloitus Ma: PK 2 km + VK 4 km + PK 2 km + VK 4 km + PK 2 km (huh) 14.02 km 5.50 min/km 150 bpm (167) lonkankoukistajat muistutteli perjantain testijuoksusta heti kun nosti vauhtia piti juosta alun perin vielä kolmaskin kova pätkä mutta jätin väliin kun tuntui vähän huonolta lonkissa
    2 points
  45. Viime viikko oli erittäin onnistunut! Alkuviikosta jo kerroin tuossa yllä, mutta laitan koostetusti koko viikon tähän. Ma ap 7 km Ma ip 10 km Ti ap 4 km Ti ip 16 km sis. 30 min tempo @4:00 min/km Ke ap 4,5 km To ap lihaskunto To ilta 15 km sis mäkitreenin. Vähän erilainen variantti mäkitreenistä tällä kertaa: Juoksin ensin reilu kolme kilometriä lämmittelynä mäen juurelle, sitten 5 n. minuutin vetoa 260 metrin keskiloivaan ylämäkeen. Sitten lähdinkin heittämään vajaan neljän kilometrin lenkin, johon sisältyi yksi 40 sekunnin veto jyrkkään ylämäkeen. Tämän jälkeen vielä 4 vetoa tuohon ensimmäiseen mäkeen, ja vajaa 4 kilsaa kotiin. 5+1+4 mäkivetoa siis. Kulki hyvin, olin palautunut hyvin tiistain temposta. Pe ip 10 km La aamu pitkis 30 km @4:50 min/km. Tämä oli elämäni paras pitkis! Tarkoitus oli juosta 25 kilometriä ja pitää 4:50 keskivauhti, kun yleensä juoksen pitkiksillä yli 5 minuutin vauhtia. Juoksu kulki kuitenkin erinomaisesti, välissä oli pitkiä pätkiä että vauhti nousi kuin huomaamatta 4:30- ja jopa 4:20-tasolle, piti suorastaan himmailla. Keli oli myös täydellinen, viileä kesäinen aamupäivä. Linnut lauloivat ja aurinko paistoi. En ottanut koko lenkin aikana mitään energiaa enkä edes vettä. Koska kulki niin hyvin, ajattelin että kun kerran 30 kilometriä tulisi helpolla, niin parempi vähän pidentää lenkkiä. En ole itse asiassa koskaan juossut noin pitkästi. Sunnuntai-iltana vielä sitten väsyneillä ja tönköillä jaloilla 6 km @5:27. Olisi pitänyt ehkä käydä lauantaina hölkkäämässä pari kilsaa, se olisi saattanut nopeuttaa palautumista. edit: viikkoon 104 km juoksua Toukokuu oli varmaankin paras juoksukuukauteni tähän asti, kilsoja tuli yhteensä 430 kappaletta ja nousumetrejä (Stravan mukaan) 3070, mikä on minulle todella paljon. Näitä lisää! Tämä viikko on kyllä sitten lepoviikko, kuormitusta on ollut aika paljon. Ohjelmassa on "tehdasasetusten palautus": kellon rajoitin n. 5 minuutin kilsavauhtiin ja pelkkää pk-juoksua koko viikko, vähän stridejä ehkä mukaan. Lisäksi lihaskuntoa, -huoltoa ja liikkuvuustreenejä. Paljon unta. Painoakin ehkä saisi helpommin alas, kun ei treenaa niin kovaa, mutta lauantaina on kyllä sitten ylioppilasjuhlaherkkuja tarjolla.
    2 points
  46. Kyllä oli vielä aamulla liha sitkeetä ja aika väsynyttä. Muutaman kerran sai yössä taas herätä. 1.6 vetoja 8x400m/200m radalla, auringonpaisteessa. Kroppa herää mukavasti kun sykettä nostaa. Vedot meni 1:19 ja 1:21 väliin, palautuksena kevyempi hölkkä palautus 1:30 aikaan. viimeinen veto oli lopun 50m vaille väsynyttä mutta rentoa, Vähän joutui sitten puristeleen ettei vauhti laske. Yllätävän hyvin tuli. Maksimisykkeet lopussa 166. Lisäksi vasta ennen vikaa vetoa sykkeet ei laskenut alle 130. Verkat alle ja päälle. Yht 9,69km
    2 points
  47. Ja laitetaan nyt tähän vielä oma kokemusta ekasta KK-perusmatkasta. Kyseessä oli mulle toka yli 100km polkukisa, debyytti tässä suhteessa tuli tehtyä viime syksynä Vaaroilla. Lähtökohtana reissuun oli se että pari viikkoa sitten en uskonut juoksevani Kuusamossa 5vko takaisen reisirevähdyksen jäljiltä. Ihmeparantuminen kuitenkin iski ja matkalle päädyin lähtemään vähän riskilläkin kun olis muuten sitte pitäny UTTF-haaveita lykätä vuodella. Kun aikaa edellisestä Kuusamon reissusta oli pari vuotta niin alussa ihmetytti se että Karhunkierroksen polku on aika paljon helpompaa kun Kolilla. Ensimmäiset n 70km meni oikeastaan tosi letkeästi, sokereita pystyi nauttimaan ja matka taittui "kilometrejä tappaessa". Vähän mietiskelin oliko liian napakka alku mun koneella. Sitten alkoi vähän väsy tuntumaan muttei mitenkään pahasti ja kääntöpaikalle tuli vedettyä aika lähelle omaa 83km enkkaa (suht tarkkaan 10:00). Luulen että Hautajärvellä oli ehkä huono ajatus hörpätä muki kokista, sen jälkeen alkoi maha vähän hölskymään ja geelit+marmeladit ei oikein maistunut/menny alas. Onneksi oli 110km huollossa jemmassa karkkeja jotka upposi paremmin. Juoksu maistui oikein hyvin vielä niillä Oulangan helpoilla poluilla ja Kitkajoen rallikin meni kivantuntuisesti eli n 140km kaikki täysin kunnossa. Sitten oli vähän pettymys kun Pikku Karhunkierroksen helpot polkupätkät alkoi olla vähän vaikeita juosta ja pikkuhiljaa tekeminen kääntyi pelkäksi kävelyksi. Alkuun ihan ok-vauhtiseksi mutta sitten vikat 15km kyllä aika hitaaksi vääntämiseksi. Tällä oli se vaikutus että juoksussa sopiva vaatetus ei enään riittänytkään vara-kuoritakista huolimatta ja raikas pohjoistuuli alkoi viilentämään miestä ihan kunnolla. Konttaisen huolto piti painaa suoraan läpi ettei olis tullu DNF:ää napattua (aika megalomaaninen potutus olis siitä tullu jälkikäteen). Valtavaaran ja Rukan ylitys oli "aika" tuskaista ja maalissa piti raahustaa suoraan ensiapuun vilttien ja avaruuslakanan alle. Ekat 24h "palautumista" nyt takana ja onhan noi jalat kipeät mutta ei nyt mitään isompia vaurioita tullut. Tän kevään Hokan Evo Speedgoatit tuntui sopivan jaloille niin ettei ees mitään rakkoja tullut. Pari viikkoa tässä saa nyt mehustella tätä ja sitten alkaa katse kääntymään kohti Hettaa. Jospa siellä ei hypotermia yllättäis...
    2 points
  48. jt train

    puujalka (1500m 4.30)

    Tuttu elokuvista 😄 Ei saakeli näin iltapäiväkoomassa, lensi kyllä kahvit näppäimistölle
    1 point
  49. MA 31.5. 9,36km sis. 8x100m Kevyttä kevyttä.. ja nyt lähti stridetkin hyvin. Toukokuussa 334,40km. On se jännää miten nopeasti rima nousee näissä touhuissa, ja niinhän sen toki pitääkin jos homma toimii. Ei siitä niin kauaa ole kun olin ihan onnessani siitä miten voin taas käydä hölkkäämässä ilman että mihinkään sattuu. Vannoin että niin kauan olen onnellinen kunhan edes tällainen tilanne kestää. Ja nyt tuo kilometrimäärä tuntuu vähän laimealta vaikka itse asiassa se on mulle kolmanneksi suurin ikinä. En minä näin paljon juossut silloin kun treenasin maratoneille. Nyt kun tavoitteena ovat enemmänkin vitoset ja kympit, kyllä sitten juostaan.. no syynä on varmaan se että lähes kaikki muu harrastaminen on kulkutauti-rajoitusten mukana jäänyt. Saa nähdä miten käy kun asiat tästä vapautuvat. Tästä päivittäisestä tekemisestä on kyllä tullut niin vahva ja mielekäs rutiini etten ole siitä suunnitellut luopuvani. Yhtä kaikki, olihan toukokuu kaikin puolin hyvä ja vitosen ennätys parani reilusti heti vuoden ensimmäisellä kokeilulla. Tosin kun se oli virtuaalikisa niin ei kai sitä lasketa tai en ole kehdannut tuohon alas päivittää, mutta itse olen iloinen ja se riittää nyt. TI 1.6. 18,00km sis. 4x200/200+4x1600/1"+4x200/200 Kesäkuu käyntiin Eltsussa ja kesältä se tuntuikin jes! Siellä oli meneillään jotkut alakoululaisten olympialaiset mutta hyvin mahtui joukkoon. Kaksisataset menivät kauttaaltaan hyvin ja osuivat tavoitteeseen eli vähän plus miinus 40s. Pidemmissä vedoissa on kyllä vaikeaa löytää sopiva tahti radalla. Sain aikaiseksi hienon laskevan sarjan 6:13/6:19/6:21/6:23. Tavoite näissä T-vedoissa olisi ollut ehkä 6:25. Se on vaikea hidastaa kun lähtee liian kovaa, sitä pelkää sitten hidastavansa liikaa. Hyvän tuntuinen treeni tämä oli mutta saattoi kehittää eri asiaa kuin olisi ollut tarkoitus, eli meni liian kovan alun vuoksi maksimin puolelle. Jos se olisi ollut tarkoitus, sitten taas olisi voinut juosta vähän kovempaakin. Mutta nyt kävi näin.
    1 point
  50. Viikonloppu meni vähän polvea parannellessa. Se hieman ärtyi tuosta viime perjantain pk-lenkistä. Viikonloppu meni mökkihommissa. Kun nyt on tullut jonkin verran juostua ja jopa pikkuisen pyöräiltyä, niin mielessä pyöri semmonen juttu kuin triathlon. Mikäs se oli se kolmas laji? Ai niin, uinti! Ja eipä muuta kuin asentamaan uimaportaat uintireissua varten. Sitten saunasta juoksu joenrantaan ja pulahdus veteen, ja ihan pirun nopeaa ylös. Ei ollut Äkäsjoen vesi vielä kovin lämmintä ja virtakin meinasi miehen mennessään, jos ei olis pitänyt uimaportaista tiukasti kiinni. Ja äkkiä takaisin saunaa. Ei ollu minun laji! Vaimo ehdotti yhteistä osallistumista Crossfitin kurssille, on ramp -nimellä sitä kutsutaan. Tällä ja ens viikolla olisi kolmena iltana opastusta lajin saloihin. Eilen oli eka kurssipäivä. Mulla oli käsitys, että se olis rankka laji, mutta ainakin ekana kurssipäivänä meno oli aika kevyttä. Tehtiin alkulämppää ja sitten erilaisia kyykkyjä. Ohjaaja kehui minun liikkuvuutta kyykyissä. Varmaan tulee huomaamaan, että tuo kyykky on ainoa jossa liikkuvuutta löytyy. Olen sen verran salilla noita kyykkyjä tehnyt, että liikkuvuus on lisääntynyt varsinkin kun laittanut tarpeeksi rautaa tankoon... Loppuun parin kilometrin soutu. Ihan mukavan tuntuista hommaa, mutta ainakin kurssipäivänä olis hyvin voinut käydä myös lenkillä. Katsotaan innostunko lajinsta minkä verran, juoksu nyt kuitenkin tällä hetkellä ykköshomma. Ti 1.6 aamupyöräily 20,9 km avg. 25,3 km/h. Iltapäivällä säbätreenit ja illalla lenkille. Siinä olis plääni.
    1 point
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy