Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 14.04.2019 in all areas

  1. 14 points
    Sen tosiaan muutin nyt talvella, kun hoksasin ajaneeni liian kovaa pyörällä. Ajelin vuonna 2018 reilu 12000km pyörällä, ajan siis aina työmatkat kelissä kuin kelissä. Myös muuta ajoa on kohtuullisesti, koska tykkään pyöräillä. Tosiaan viime kesänä keksin kaikkea, että pääsenkö ajamaan mammalle (Somerolle) ja takaisin 30km/h keskinopeudella. No pääsin minä, mutta olihan sekin vaikea raja. Myös Velotourilla koitin 36km/h ryhmässä ajaa kuntoajon, putosin Porvoossa reilun 100km jälkeen ja hiipuen maaliin. Nämä esimerkkejä miksi juoksu alkoi takkuilla. Ajoin liian kovaa pyörällä ja juoksu minusta kärsi siitä. Nyt alkutalvesta alkaen ajanut taas sykeohjatusti ja samalla hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja aavistuksen olen nostanut juoksumääriä. Juoksen myös monesti viikolla meno tai paluumatkan töihin ja toisen suunnan Alepapyörällä tai omalla. Nostin helmikuusta lähtien peruslenkkien sykkeet PK1 -> PK2 alaosaan. Juoksen siis nykyisin aika paljon PK2 alueella, mutta vältän arkilenkeissä Vk1 aluetta, vain ylämäissä saa olla siellä. Minulla, jos juoksisin jatkuvasti VK1 alueella, tuo se ensin tullessaan levottomat yöt ja sitten alkaa palautumattomuus. Mittaroin edelleen palautumista unilla. Minulla se toimii parhaiten. Nyrkkisääntö on aina se että kovan reenin ja kilpailun jälkeen voi yhden yön pyöriskellä levottomasti, mutta ei kahta. Jos tulee toinen yö perään, niin heti kaikki kevyeksi kunnes unet palautuu normaaliksi. Myös nuo 10km talvijuoksukisat on hitsin hyviä harkkoja. Niin muutin myös taas hetkeksi tai siihen asti kun huvittaa pitkikset vauhdikkaammaksi. Ne saatan fiiliksestä riippuen juosta kiihtyvänä PK2 alueella ja lopussa ollaan jo VK1 alueella. Lopussa voi olla viimeiset kilometrit hyvinkin nopeita, pääasia että tuntuu ilkiältä. Vähän on jotenkin tunne että en saa enää kuntopiikkiä, ellen tee jotain kovempaa välillä. Toistaiseksi on keho palkinnut tämän hienoisen kiristämisen kuntopiikillä, mutta minulla yleensä tämä ei kestä montaa kuukautta. Ei tämän päivän kaltaista raastoa pää minulla vähään aikaan kestä, nyt voi olla taas ns. funrun juoksuja edessä. Maraton myös on alkanut mielessä pyöriä, mutta se onkin sitten niin erilaista ja enemmän muuttujia matkassa. Pelottaa koko matka, mutta se olisi uskallettava taas sitäkin kattella, kun kerta tämä tavoite nyt tuli saavutettua. Niin pyöräilyssä Sanna Kulberg aikanaan opasti minua pyöräilytekniikassa ja putkelta ajamista. Tapaa pyöräillä joka hyödyttää juoksua parhaiten. Tämä jäi mieleen ja omaksunut tämän omasta mielestä hyvin. Tuttua juttua, tiheää pyöritystä ja seisovilteen ajamista pienissäkin nyppylöissä, ei väännöllä. Ei varmastikkaan mitään uutta, mutta tuli se vielä mieleen. Otin taas rullailut myös mukaan kotijumppaan ja liikkuvuutta pitkästa aikaa olen taas harkkailut. Olen jäykkä kun saapas ja tästä on ehkä ollut hieman apuja. Rasittavaa monesti aavistuksen ärsyttäväähän tuo on, mutta koitellut vain harkkailla. 20:30 uutisten aikana on hyvä vetkutella ja jumpata 🙂 Vielä editoin. Sitten jos palautumaton olo, kisa ollut lähellä tms. juoksen lenkit todella hiljaa. Saatan kävellä osan matkaa ja nopeus voi olla esim 9km/h tai sen allekin. Noissa katton että syke on alle 120 tai sen lähelle. En ole kokenut lenkin menevän pilalle vaikka välillä kävelee. Kuluuhan ainakin kalorioita, jos ei muuta. Tykkään syödä aika usein vähän liikaa. Pahin vika on että en pidä lepopäiviä koskaan, vähintään työmatkat fillarilla (31km). Mutta ei tämä niin nuukaa ole, liikunta on kivaa hommaa 🙂
  2. 7 points
    Tässä vielä onnenhuumassa vähän päivitellään näitä tietoja ja tämä osus silmään. Sattusin olemaan edellinen kirjoittaja, niin tupsautan tähän perään kuittauksen onnistumisesta. Oma tavoittelu lähti käytännössä liikkeelle 2016 Vantaan maratonilta ja siitä vuosi eteenpäin kirjoitinkin tuon edellisen viestin. Sen seitsän kertaa takkua ja lajiin kuuluvaa väliaikaista hidastumista on matkalla ollut, mutta koska tykkään liikunnasta, niin ei se ole sinällään haitannut, toki harmittanut. Nyt kuitenkin sitten tämän rajan alituksessa onnistuin ja mikä parasta, kuntopiikki osui SAUL SM kisaan.
  3. 6 points
    Kuvia: https://www.facebook.com/petteri.jokela.73/media_set?set=a.984110168462708&type=3 (vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön)
  4. 4 points
    Ensimmäinen 1:30:n alitus ja tämä tapahtui Hsm- puolikkaalla. Meni reilut 3 minuuttia nopeampaa kuin vuosi sitten. Aika oli 1:27:10. Eli ihan tyytyväinen voi olla. Seuraavaksi tavoitteeksi 4:00@/km alitus puokilla. Jospa vuoden päästä se toteutuisi
  5. 4 points
    Elämäni juoksu tämä oli, kiitos ruiskarhu! Keli oli mainio, sekä kuntopiikki osui juuri hyvään aikaan ja hyvä porukka missä laiskotella tuulensuojassa. 8km kohdalla mietin tosissani keskeytystä, kun tuntui niin ilkiältä ja matkaa oli vielä oli edessä. Otin geelin ja mutustelin sitä suussa hyvin pitkään. Sain onneksi aivot uskomaan että nyt tulee lisää virtaa ja se pahin olo sitten katosi. Olen kyllä lapsellisen onnellinen tästä ajasta, ei ollut minulle helppo raja tämä. Onneksi sain sen nyt juostua, kun tuota ikää tulee vain jatkuvasti lisää ja jossain vaiheessa se väkisten alkaa näkymään.
  6. 2 points
    Tämä ansaitsee oman ketjun, vaikka näin myöhäänkin, kun puoli tuntia enää finaalipelin, jossa naiset mukana. Hienosti ensimmäistä kertaa siis finaalissa vuosien yrittämisen jälkeen, joten Go naisleijonat Go...
  7. 2 points
    Mukava päivä kelin osalta. Aamupäivällä olimme pojan kanssa hiihtämässä lumisessa maastossa. Selkeä keli, ja linnut visersivät. Nyt on melkein pilvetön taivas pakkasyötä enteillen. Hyvä fiilis.
  8. 2 points
    Kyllä mie olin siinä Tapaninkyläntien ja Suutarilantien liikenneympyrän kohdalla 45 minuuttia läpsyttelemässä käsiä ja joillekin huutelemassakin (kannustuksia). Kärki tuli pienen odottelun jälkeen kolmannen kerran siihen ja Sepollekin huusin. Taisi olla niin keskittynyt juoksuun, ettei reagoinut kyllä mitenkään.
  9. 2 points
    Kevätseuranta-ketjun innoittamana:
  10. 2 points
    En usko että vappuna nastoja enää tarvitsee Valtavaaraa etelämpänä, nytkin pärjää jo aika hyvin ilman - itsellä edellisestä nastalenkistä jo varmaan kuukausi. Nuuksio muuten hyvä, mutta siellä alkaa nykyään olla jo aivan päivittäin aivan tajuton ryysis... 😞
  11. 2 points
    Kirjoittelen pidemmän rapsan myöhemmin, mutta tässä tiivistetysti mielipiteeni Helsinki Spring Marathonista juoksutapahtumana. Hyvää: - Ajoitus: kevään ensimmäisiä, sopivasti muutama viikko ennen Suomen suurinta ja kauneinta. - Hyvä juoksusää - Nopea reitti - Puolimaratoonareista saa vetoapua maratonin kolmannelle ja neljälle kierrokselle - Geeliä jaetaan neljästi reitillä vrt. Helsinki City Maratonissa kerran. - Iltapäivästartti mahdollistaa maakuntien juoksijoille maratonin päiväretkenä - Halpa Huonoa: - Maailman rumin mitali - Huonot after-run eväät (yksi banaani, energiapatukka, Eloveena-keksi) - Maisemallisesti vaatimaton - Ei kannustajia - Ei ajanottonnäyttöä reitillä - Ei t-paitaa - Koirien ulkoiluttajia reitillä Maraton juostaan neljänä kierroksena, mikä on tylsää, mutta toisaalta voi helpottaa tehtävää: reitti tulee tutuksi ja juoksija voi psyykata itseään juostuilla kierroksilla ja kierrosten sisällä ohitetuilla paikoilla. Maratoonille osallistujista suurin osa on kovakuntoista porukkaa, toisin kuin osallistujamääriltään suurimmissa maratoneissa.
  12. 2 points
    J Simpanen juoksi puokin 1.14.17. @catpaps juoksi älyttömän ajan 1.19.13, onnea!
  13. 2 points
    Oma osallistumiseni 10 kilometrin juoksuun vaihtui viikolla iskeneen flunssan takia lasten juoksun huoltajaksi. Jälkikasvu nappasikin ikäsarjan voiton. Tsemppiä Sepolle, Grigorille ja muille foorumilaisille! Ainakin kun itse katselin ensimmäisen kierroksen täyttymistä niin näytti hyvältä.
  14. 1 point
    Pakko mennä välillä ulos. Ei kestä katsoa... 😄
  15. 1 point
    Samanlaista vedin päivällä ATR:llä 25 km ja hyvin piti. Nyt kun lämpötila on reilusti plussalla, niin jään pinta on sopivan nihkeä ja ATR tuntuu pitävän mainiosti, kun ei aivan (super)sankarisuorituksiin ryhdy. Itse en tuollaisella viitsi enää nastoilla raapia...
  16. 1 point
    Tarkoitinkin että tällä hetkellä on tasaista jääpolkua. Otin päivän lenkiltä kuvankin todisteeksi 😉
  17. 1 point
    Miten määritellään eliitti? Rahako sen määrittää?
  18. 1 point
    Joo, ne on taalla vahan kiven takana, vaikka yhdessa kaupassa olenkin moisia nahnyt (IceBug-merkkisia, ja mainostapahtumankin jarjestivat, sai menna jaahalliin kokeilemaan !). Kiitos vinkista !
  19. 1 point
    Ensimmäinen pidoilla tai pitopohjalla hiihtänyt oli matkassa numerolla 100. Sijoituskin saattoi olla samalla hehtaarilla Kukaksella. Edit, kyseinen hiihtäjä oli sijalla 108 Kukaksella. Aika moni olisi voinut hyötyä pidoista kärjen takana. ....
  20. 1 point
    Kyllä se varmaan vapuksi sulaa. Tosin silloin menee aika paljon märemmäksi. Nyt on helpompaa kun jäällä. Nastarit vaan jalkaan. Mutta jos ulkomailta asti tulet, niin ehkä kuitenkin sitten Nuuksioon menisin ennemmin 😉
  21. 1 point
    Ostin Bostonit. Pienen kokeilun perusteella aika hiton mukavan oloiset. Ne ovat kieltämättä hieman ahtaammasta päästä, mutta nauhoituksella voi vaikuttaa asiaan. Parhaat Addut itselleni olivat joskus vuoden 2007 Supernovat, suorastaan unelmakenkä. Viime vuoden Bostoneita muuten vieläkin 50% alennuksessa Lappeenrannan Koskimiehessä. Siitäkin lähti vielä joku kausialennus, joten hintaa kengille jäi sellaiset 70e, joka on jo hinta minun makuuni.
  22. 1 point
    En tiedä, mutta kävin tänään Pohjois-Suomessa eli Pukinmäessä ja vahingossa sieltä vielä pohjoisempaan eli Tammistoon, ei näkynyt lunta. Btw, 3 maakuntamatkaa viikossa! Yhdessä vaiheessa oli niin, että pohjoisin, missä kävin, oli Töölö. Nyt reissaan ihan hemmetisti.
  23. 1 point
    Kohti oranssia kevättä. HPK jyrää seuraavaksi Tapparan kesälomille...
  24. 1 point
    Ketju taputeltu, HSM10 sub 39! Meni kyllä ihmeen helpon tuntuisesti (tietysti näin jälkikäteen ajatellen😀). Kunto sinänsä oli jo pieni kysymysmerkki talven jäljiltä ja kun vaaka ilmoitti parin kilon kahvakuulan piilottelevan vatsanahan alla, niin odotukset eivät olleet järin korkealla. Pari ekaa kilometriä tuntuikin siltä, ettei tästä mitään tule (2. kilsa loivaan alamäkeen 4:07), mutta sen jälkeen kone aukesi ja sain raastettua itseni tasaista 3:50-3:55 kulkevan veturin peesiin. Siitä eteenpäin kilometrit soljuivat huomattavasti mukavammin ja ainoa pelko oli oikeastaan mahdollinen pohjekramppi, joita tuppaan saamaan aika helposti. Viileähkö sää ja tarpeeksi lyhyt matka pitivät ne onneksi tällä kertaa loitolla. HSM on loistava, sopivan ruuhkaton kevättapahtuma ja tänä vuonna HSM täysmatka oli tietysti erityisen jännä. Onnea kaikille osallistujille ja järjestäjille kiitos!
  25. 1 point
    On myöhäistä enää mustamaalata Persuja. Heräsivät liian myöhään huomatakseen, ettei tämä kansa ole tyhmää. Neljä vuotta on ollut aikaa näyttää osaamistaan ja viedä asioita maaliin, josta riitelyn tuloksena Sotepannukakku yms. Se siitä yhteistyökyvystä.
  26. 1 point
  27. 1 point
    Mm. springmarathonisteille:
  28. 1 point
    Mie arvasin, että suurin jännityksen aihe on, että eksyykö Baltsu.
  29. 1 point
    Sain jalkaani Hoka One One Evo Carbon Rocketit. Hokan uutuudet, maantiekilpurit joilla on haettu Hokan mallistonTracerin rinnalle jämäkämpää kisatossua maantielle - ja siinä on kyllä mun mielestä nyt onnistuttu. Istuu jalkaan kuin sukka. Painoa hippasen päälle parisensataa grammaa, fylliä kannan alla 26mm ja päkiän alla 25mm, eli millin droppi. Vaimennuksesta löytyy hiilikuitulätty, joka linkoaa askeleen lentoon. Olipa ensitestin perusteella ilo ajella tätä tossua. Suuntavakaa kilpuri, joka tuntuu jalassa vauhdin kasvaessa aina vain paremmalta ja paremmalta. Lesti leveämpi kuin Tracerissa ja huomattavasti suuntavakaampi tossu, menee kuin juna kiskoilla. Uskaltaisin sanoa 20km testin perusteella, että tässä on erittäin hyvä vaihtoehto, jos miettii ensi kesälle kisatossua.
  30. 1 point
    Ja tulossahan sitä ollaan. Ilmoittautuminen hoidettu ja lennot varattu/maksettu. Vaimo on hoidellut majapaikkaa ja alkaa olla sekin selvä. Toivottavasti tämä plus-miinus-nolla vatkaus kohta loppuu. Jäät pois maasta ja äkkiä, niin pääsee kovempiakin lenkkejä painamaan vapaasti. Nyt on paikoin niin liukasta että ei ainakaan mun nastat riitä. Muutenkin ovat sopimattomat juoksukengät, uusi rakko tulee joka käyttökerralla.
  31. 1 point
  32. 1 point
    Viime syksyn onnistuneen vaarojen maratonin 130 kilometrin jälkeen tätä juoksuvuotta odotin kovasti. Asetin kauden 2018 tavoitteekseni UTTF-kiertueen läpäisemisen. Talven harjoittelu käynnistyi mukavasti ja tammikuulle tuli n. 200 kilometriä juoksua, jonka lisäksi hiihdin ja pelailin pipolätkää jonkin verran. Helmikuussa ehkä liukkaiden teiden aiheuttamana vasemman jalan polvi alkoi ärtymään juoksusta. Jo pienenkin juoksemisen jälkeen polven takana alkoi tuntua painetta ja juokseminen ei tahtonut onnistua. Helmi-maaliskuulle ei juoksua tullut yhteensä kuin reilu 100 kilometriä. Maaliskuussa pääsin näyttämään jalkaani magneettikuvissa, ilokseni kuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Käyttämällä kompressiosäärystintä tukemassa vasenta polvea, ei talvella vaivanneesta kivusta ollut juuri tietoakaan. Pääsin siis juoksuharjoittelun makuun kunnolla taas huhtikuun alussa. Karhunkierroksen 160km kisaan oli kuitenkin aikaa enää vajaa parikuukautta, päätin kuitenkin yrittää saada kuntoni riittäväksi Rukan kisaan mennessä. Huhtikuulle kertyi 300 km juoksua ja kaikki vaikutti olevan ihan hyvin. Juoksin vielä toukokuussa kaksi viikkoa ennen KK:ta puolimaratonin Joensuu Runilla. Tulos ei kuitenkaan ollut lähellekkään sitä mitä toivoin. Yritin parantaa ennätystäni 1:27:xx, mutta jäinkin tuosta reilusti ja löysäilin viimeisen viisikilometria ja Joensuun puolikkaalta oli tyytyminen aikaan 1:31 ja rapiat päälle. Tämä oli kuitenkin odotettu tulos, sillä tehoja en ollut juossut koko talvena laisinkaan. Viimeisen kaksi viikkoa otin rennosti tekemällä vain muutaman kevyen juoksuharjoituksen. Aiheutin vielä itselleni harmaita hiuksia juoksemalla KK:n alus viikolla kotipoluilla ilman polvitukea ja talvella vaivannut polvikipu muistutti itsestään. En antanut asian häiritä vaan luotin että polven tukeminen auttaa itse kisassa. Kisareissun hetki koitti ja suuntasimme perheeni kanssa kohti rukaa torstaina kilpailun aattona. Kisakeskus olikin jo Rukalla rakentumassa kun saavuimme majoitukseemme joka oli aivan kaiken ytimessä Ruka-Villagessa. Pakkailin illalla varusteeni ja reppuni valmiiksi jotta aamulle jäi vain kisamateriaalin noutaminen ja dropbagien toimittaminen järjestäjille. Juoksureppuun varasin selkääni 1,5l rakon urheilu-juomaa ja rinta taskuihin 7,5dl elektolyyttijuomaa kahteen lötköpulloon, tämän lisäksi kannoin mukanani geelejä nautittavaksi tunnin välein. Kuva: Katriina Toivanen Lähtöalueelle saavuin 15min ennen starttia. Tunnelma oli mahtava ja porukkaa oli kokoontunut runsain joukoin kannustamaan kaikkia KK:n perusmatkalle lähtijöitä. Kaikkiaan 160km matkalle oli lähdössä noin 115 henkeä. Asetuin lähdössä arviolta joukon kärki kolmannekseen. Lähtölaukaus tapahtui klo 12:00 ja rohkea joukko lähti taivaltamaan kohti Karhunkierroksen toista päätä Hautajärveä. Jo ensimmäiset nousut Rukalle ja Valtavaaralle saivat hien irtoamaan kovasti. Alun ruuhkan jälkeen oma paikka pitkäksi venyneessä letkassa vakiintui matka kohti ensimmäistä huoltopaikkaa Konttaista 6,4km kohdalla alkoi. Nestettä kului paljon ja rintataskuissa olevat 7,5dl oli juotu jo hyvissä ajoin ennen Konttaisen pistettä. Konttaisella täytin nopeasti pulloni ja laitoin niihin elekrolyyttitabut sekaan. Huollossa oli tarjolla juomisten lisäksi pientä purtavaa suolaista ja makeaa. Otin suklaata matkaevääksi ja reissu jatkui. Konttaisen huolto: 6,4km väliaika 56min , pysähdys 1min. Kuva: https://onevision.kuvat.fi/kuvat/Sport+Events+/sport+events+2018/NUTS+KARHUNKIERROS/ Seuraavaan huoltoon Juumaan oli matkaa edessä n 17km. Alkumatka tuntui turhan ripeältä ja annoin edelläni menneen porukan mennä omaa vauhtiaan ja jatkoin tästä eteenpäin omaa vauhtiani. Rukan ja Valtavaaran laskuissa talvella vihoitellut polvi tuntui ärtyneeltä, tämä kuitenkin unohtui kun kilometrejä tuli lisää. Juuman huolto tuli vastaan helposti ja matkanteko tuntui tässä vaiheessa oikein mukavalta. Nestettä kuilui taas paljon ja olin juonut 7,5dl etutaskuista ja muutamia muutamia kertoja selästä. Huollossa täytin vain etupulloni 7,5dl. Juuman huolto: 23km väliaika 2t58min, pysähdys 2 min Kuva: @allaboutlapland Nopean huollon jälkeen matka jatkui aina reilun 30 kilometriin saakka hyvin. Kilometrit 30-50 olivat hankalia. Nestettä kului paljon ja oli kuuma. Oliko alun vauhti sittenkin liikaa. Jouduin pudottamaan vauhtia ensisestään, kävelin pitkiä pätkiä ja nautiskelin energiaa runsaasti. Täytin pullojani virtaavista puroista ja joesta useaan kertaan ennen seuraavaa huoltoa. Selässäni oleva urheilujuomarakko alkoi tyhjentyä myös uhkaavasti. Pari kilometriä ennen Oulankaa hiljainen matkanteko ja energian tankkaaminen alkoi tehota ja matkan teko alkoi taan maittaa hyvin. Oulangan huoltoon saapuessa fiilis oli jo mitä mainioin. Oulangassa sai ensimmäistä kertaa käyttää omaa dropbagia johon oli ennen lähtöä saanut jättää huoltotarvikkeita järjestäjän kuljetettavaksi reitin varrelle. Täytin juoksurepun energia varastot, söin ja join huolellisesti. Varustuksessa en kokenut mitään korjattavaa olevan joten matka sai taas jatkua. Oulanka huolto: 53km väliaika 7t29min, pysähdys 9 min Kuva: NUTS Karhunkierros 2018 © David Ariño Kävelin ensimmäisen kilometrin huollon jälkeen. Vasemman jalan jalkaterä oli muuttunut pikkuhiljaa hieman araksi, en antanut tämän kuitenkaan häiritä. Oulangan jälkeen oli mukavaa neulaspolkua ja juoksu alkoi taas maittaa mukavasti. Nestettä kului edelleen paljon. Jossain vaiheessa huomasin että juomani eivät tule riittämään Hautajärvelle saakka. Harvensin juomistahtia ja aloin kyttäilemään paikkaa missä pääsisin täyttämään pullojani. Lopulta riittävän virtaava puro osui kohdalle ja sain täytetyksi pulloni. Juoksu kulki koko matkan Hautajärvelle saakka hyvin ja sijoitus itse kilpailussa oli kohonnut. Hautajärvelle saavuin hyvissä voimin ja hyvällä fiiliksellä. Väliaika 11t25min oli itseasiassa parempi mitä osasin ennalta odottaa, en tosin asettanut itselleni muuta tavoitetta kuin maaliin pääsemisen. Söin järjestäjän tarjoaman pizzan ja tankkasin taas energiaa reilusti. Vaihdoin päälle pitkähihaisen paidan ja virittelin kellooni laturin paikoilleen jotta akku riittäisi maaliin saakka ja koko reisusta jäisi dataa ladattavaksi jälkipuintia varten. Hautajärvi huolto: 82km väliaika 11t25min, pysähdys 28 min Pitkän huollon jälkeen ulkoilma tuntui viileältä, vaatteiden lisääminen oli hyvä juttu. Vaikka oli keskiyö ei uni kuitenkaan painanut, ainoastaan pitkän matkan tuomat rasitukset alkoivat kangistaa. Jalat kuitekin tuntuivat yllättävän hyviltä ja onnistuin etenemään jopa juosten. Vastaan tuli jatkuvalla tahdilla puoleen väliin saapuvia kilpailijoita. Toisiamme tsempaten sivuutimme toisemme. Matkan teko maistui kohtuullisesti aina sataan kilometriin saakka. Vasen jalkaterä joka vihoitteli jo alkuillasta ja sen johdosta vasemman jalan nilkka ja sääri kipeytyivät niin pahasti ettei juoksusta eikä oikein kävelystäkään tullut enää mitään. Viimeisen kymmenen kilometriä ennen Oulankaa pyörittelin mielessäni keskeytystä ja matkanteon järkevyyttä. Takaa alkoi tulemaan kilpailijoita ohi paljon kovemmalla vauhdilla mitä itse pystyin könkkäämään. Viimeinen viisi kilometriä Oulankaan taisi viedä 1t30min, tälläkin vauhdilla olisin toki maaliin ennättänyt ennen sen sulkeutumista mutta jalan särkeminen kohtuuttomaan kuntoon ei tuntunut sen arvoiselta. Niinpä Oulankaan saapuessa ajassa 16t 45min ja 110 km taivaltaneena olin jo tehnyt päätöksen että reissu jää tässä kesken. Istuin huollon suojissa melkein tunnin pohtien jatkamista, olotila ilman jalan kipua olisi ollut hyvä ja mieli teki jatkaa matkaa. Mutta jo huoltopöydän ääreen linkuttaminen hakiessani juomista oli niin tuskaliasta että jatkamisaikeet kariutuivat mielestä. Luovutin gps-seuranta laitteen järjestäjälle ja ryhdyin odottamaan raatobussia. Kuva: Jukka Toivanen Keskeyttäminen harmitti ja harmittaa vieläkin, UTTF jäi nyt saavuttamatta. Olisinko kuitenkin voinut linkuttaa maaliin saakka viimeisen 50 km? Miksi näin kävi, sama kipu meinasi jättää matkan kesken myös Kolilla edellisenä syksynä. Juoksinko liian vaimentamattomalla kengällä? Onko vain niin että jalkani ei kestä moista rasitusta? Voisinko harjoittelussa tehdä jotain, mikä vahvistaisi jalkaterien kestävyyttä. Näitä asioita olen nyt pohtinut reilun kuukauden... Kävin jo Karhunkierrosta seuraavana tiistaina kuntorasteilla suunnistamassa vajaan 10 km, jalkaholvi oli arka mutta hölkkäilemään pystyi. Eihän siinä juurikaan järkeä ollut, mutta halusin todistaa itselleni että lihakset toimivat ja että Karhunkierroksen rasitukset eivät olleet liian suuret. Jukolan viestiin saakka pidin harjoittelun minimaalisena. Vasemman jalan jalkaterä oli kipeä parisen viikkoa Rukan jälkeen, Jukolassa juokseminen onnistui kuitenkin jo täysin ilman kipua. Tämän kesän kisakalenteri uudistui välittömästi Rukan keskeytyksen myötä. Hetta-Pallaksen 134km siirtyy nyt vuoden päähän ja UTTF odottaa vuonna 2019. Rogainingin 24h SM-kisat tuli kalenteriin mukaan ja Vaarojen 130km päättää vuoden. Noiden väliin mahtuu ehkä jotain lyhyempää. Kuva: https://onevision.kuvat.fi/kuvat/Sport+Events+/sport+events+2018/NUTS+KARHUNKIERROS/
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy