Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 26.11.2018 in all areas

  1. 2 points
    Tuskin kukaan ikänäköinen pitää laseja lenkillä. Kaikki kolmesta metristä eteenpäin on kyllä selkeää, mutta kaikki puoleen metriin on hyvin sumeaa. Se on sitten ihan eri asia, jos käyttää silmälaseja aina. Ikänäköinen käyttää vain tarvitessaan lähinäköä. Nuo sykemittarit ovat kohtuullisen usein niin lähellä, että niitä ei näe ilman luku/päätelaseja. Lähetin jo Polarille tukipyynnön kautta infoa, että ikänäköiset olisi hyvä ottaa huomioon. Ei meinaan olla ihan mikään marginaaliryhmä. Napista aktivoituva taustavalo on kyllä ainakin mulle riittävä. Sen sijaan ranneheilautuksella aktivoituva valo on melkein ihan sama, onko sitä vai ei. Jos siihen saisi vaikka jonkun itse säädettävän asetuksen, himmeä->kirkas->pois, niin se olisi kova juttu. Edit. niin ja tuohon näkemiseen ilman laseja, M400 fontit olivat niin selkeät, että hiukan siristämällä näki kolmen kentän tiedot näytöltä, samoin Suunto Spartan. Vantagessa näkee vain kaksi kenttää, useammalla menee piperrykseksi.
  2. 1 point
  3. 1 point
    Pyörällä voi olla vaikea saada ihan maksimeita irti, kun käytetään kuitenkin vain osaa lihaksista. Äkkiseltään voisi arvata, että jos maksimi on jossain 190 tienoilla, maksimi puolikkaan syke on yli 170. Tuo kymppi ei ollut vielä kovin kovaa siihen nähden. Kympin maksimitesti voisi kertoa jo paljon enemmän nykyvauhdista. Jos jalat eivät hirveästi kipeytyneet noilla 10-14 km lenkeillä ja nopeutta spurteissa löytyy, niin kilometrien kerryttämisen (myös >20 km rauhalliset lenkit) lisäksi sanoisin että max hapenotto intervallit 1-2 km lyhyehköillä palautuksilla voisi olla hyviä. Ei ihan täysiä mutta reippaasti. Lisäksi se -10 kg...
  4. 1 point
    Ai jummijammi nyt Suunto yllättää. Yhdisti Suunto appin kautta Moto-puhelimen ja kellon eka kertaa ihan oikeasti ja sujuvasti toisiinsa. Ja uudessa kellon päivityksessä jotakin tuunauksia, mm. 7pv unitiedot ja korkeuteen jotain päivitystä. Nyt on lähdettävä heti lenkille! 😎
  5. 1 point
    Painoa kymmenen kiloa pois, niin se helpottaa tavoitteen saavuttamista.
  6. 1 point
    Piti testata sitäkin lenkin lopussa muutama kierros, mutta olin talven ensimmäisellä hiihtolenkillä niin kiihottuneessa tilassa että unohdin ottaa sykevyön pois. Jäi siis ensi kertaan se.
  7. 1 point
    Suoritin pientä gps-testausta Vantagella viikonloppuna. Tai ainakin vilkuilin jälkeä lenkin jälkeen Flowsta. Aika hyvin mun mielestä piirtää kohdalleen. Pertsaa hiihdin kokoajan ja latua pitkin n. 30 kierrosta, meno matka toista reunaa ja paluu toista, baanalle leveyttä n. 4m. Toki pientä epätarkkuutta löytää, kun zoomaa, mutta kertaakaan jälki ei lähde harhailemaan mihinkään. Itselleni tarkkuus riittää hyvin. Vaikuttaa siltä että suoralla piirtää juuri kohdalleen. Pienet heitot tulee mutkaisemmissa paikoissa/laskussa, mikä vaikuttaa järkevältä.
  8. 1 point
    En tarkkaan ole laskenut eikä prosentuaalista jakaumaa voi esittää, mutta alkuun oli tehollisesti hyvinkin paljon painotusta ensimmäisen 3 vuoden aikana. Sitten vasta tajusin ruveta vääntämään pkta huolella. Nämä olen miettinyt sillä tavalla, että yhtä patenttiratkaisua ei ole. Jokaiselle pitää löytää oma ”paras” systeemi ja painotus/jakauma mikä sopii parhaiten. Näissä on yksilöllisiä eroja kehittymisen suhteen, sekä tietysti painotusmäärät vaihtuvat urheilujan kehittymisen sekä kasvamisen myötä.
  9. 1 point
    Kun aloitin reilu 3 vuotta sitten ”valmentamaan” hiihdossa, niin suurin piirtein ensimmäisiä kommentteja oli se, että eiköhän tässä lajissa pärjättäne. Ei oikeastaan ole huippu-urheilua ja riittää kun pesee Norskit, niin sitten voittaa kyllä kaikki. Sanoin silloin myös, että Norskien voittaminen helpottuu, kunhan vain d-testaus kehittyy ja laskin että 5 vuoden sisällä alkaa kärjyjä ilmestymään sekä yleinen taso alkaa laskea. Samalla Suomalaisten taso suhteessa nousee, ei siksi että tehdään asioita paremmin kuin ennen, vaan siksi että muut ei enää uskalla nopeuttaa palautumista keinotekoisesti. Meni vajaa vuosi ja Sundsby sitten Johaug. Kiva oli paukutella henskeleitä ja sanoa, että näin minä taisin nähdä asian. Ennen kun palautusaineet olivat kohdallaan, ehkä voi tarvita reeniä 1000h tai pystyi reenaa niin paljon, että vielä kehittyy. Me täällä tuijotetaan epäoleellisuuksia eli harjoittelun kokonaismäärää, kun meidän pitäisi enemmän keskittyä harjoittelun kokonaisrasitukseen sekä sen järkevään rytmitykseen. Minä tein sellaisen plaanin, ettei me ikinä mietitä etukäteen miten paljon pitäisi treenata, koska tehdään niin paljon kuin vain pystyy(järkevästi), jos se määrä on 1000 tai 1200h niin sitten se on, mutta jos se on vain 600h, niin käy niinkin, kunhan vain on maalissa ekana. Neekerin itseluottamuksella päätin, että se kyllä riittää korkeimmalla tasolla kultaan. Näin mie sen suunnittelin, ja seuraavat n 10 vuotta kertoo menikö metsään.
  10. 1 point
    Kyllä pyttykulttuuri on joka aamu voimisssaan... Pokaaleista tuli mieleen v.2017 Finland Ice Marathonin 50 km:n potkukelkka-sarjan kolmossija ja hieno palkinto. Tuolta se löytyi yhdestä laatikosta. Sen sijaan osa mitaleista roikkuu seinällä olohuoneessa, kun ei muutakaan seinälle ripustettavaa ollut.
  11. 1 point
    Omalla kohdallani ranneliikkeestä tuleva valo on täysin riittävä, mutta saisi mennä päälle paljon herkemmin kuin nykyisin. Aikamoista arpapeliä tällä hetkellä syttyykö valo vai ei. Napista tulevan taustavalon luulisi olevan tarpeeksi kirkas lähes sokeillekkin mutta ilmeisesti ei(ilman lasejako käytte lenkillä sitten?)? Jos tuon taustavalon saisi syttymään vaikka napauttamalla kelloa se korjaisi jo aika paljon ongelmaa(nykyisellään ottaa kierrosajan). Koska eihän tuota taustavaloa viitsi liikkeessä painaa kun joutuu käyttämään montaa sormea jäykkien nappien takia.
  12. 1 point
    Hommaa Vantage niin näet itse (tai et näe). 😁
  13. 1 point
    Kännykkää en halua kantaa mukanani ainakaan juostessa, joten on tuo kello paljon helpompi väline. Varmaan on ihan oikeasti tilanteita, joissa niitä numeroita pitää nähdä, mutta minä painan sitten aina valopainiketta (tosin ei minulla ole Vantagea). Tuota kellonajan katsomista arjessakaan en oikein sisäistä. Elätkö sinä yleensä pimeässä?
  14. 1 point
    Jatkuva sykeseuranta oli päällä ja kyllä jonkin verran alkoi väsyttämään illasta, mutta vajaa 6000 kcal on kyllä aika paljon. Edit: Itsekin talvisin ahkiota vetävänä odotan talven hiihtoreissua ahkion edessä. Hauskaa nähdä, mitä Polar kertoo silloin kulutukseksi.
  15. 1 point
    Kello vertaa seitsemän edellisen päivän kardiokuorman keskiarvoa aikaisempaan 28 päivän kardiokuorman keskiarvoon. Ainakin noin se menee Vantage Veessä, jos osasin ilmaista asian oikein. Jos sinulla on ollut Flowi käytössä ennen Vantagea, kyllä kello tietää kahden viikon takaiset lenkkisi. Aikaisemman sykekäyräsi perusteella, et ole ollut Flowin käyttäjä. Eli odottele rauhassa, että kello saa tarpeeksi dataa kuormittavuuden suhteen.
  16. 1 point
    Roponen ei kuitenkaan kiinnittänyt tuohon huomiota, mutta ehkä lähetysaika loppui. Oli sitä paitsi aika kiihtynyt. Mutta ero on kyllä hurja. Heikkisen kohdalla on hyvä kysymys, onko noin. Roponenhan on sanonut, että Heikkisen kanssa jouduttiin tekemään perusasioita ihan vuoteen 2017 asti, koska Heikkinen harjoitteli nuorena väärin. Roponen ei siis valmentanut nuorta Heikkistä.
  17. 1 point
    Eikös meillä tässäkin maassa urheilussa ole tällainen messiaasta luciferiksi -tarina, joka oli lopulta vieläkin traagisempi kuin Armstrongin tarina on ollut?
  18. 1 point
    Pitäis varmaan kaivaa vanhoja ohjelmia esiin junnuvuosilta. Sulo Repo valmensi samaan aikaan olympiavoittajaa ja jaksoi tehdä meille seuran junnuille ohjelmaa. Sami oli nuorempi junnu ja pärjäsi jo ikäluokassaan. Olin kyllä ihan innokas harjoittelija, mutta mulla sujui kyllä koulu paremmin kuin hiihtokisat, ja kun sitten lopetin kilpailemisen opinnot mielessä, niin Sulo sanoi ettei kaikista voi tulla hiihdossa huippuja mutta kunhan tulisi edes elinikäinen harrastus. Ja kyllä harrastusintoa on, olisi vain lunta..
  19. 1 point
    Niin? Mitä tällä meinaat? Tässäkin kuvassa on Virenin lenkeistä valtaosa aerobista harjoittelua.Tai noilla muilla aiemmilla kommenteillasi? Jos katotaan jotain Virenin yksittäistä viikkoa, kun kisakuntoa herkistellään, niin siitä ei voi sanoa Virenin harjoittelusta juuri hevon kukkua. Muuta kuin sen, että pitää olla harjoitellut hyvin pystyäkseen tuollaiseen. Kyllä Viren on juossut paljon kilometrejä, toki kovaakin paljon, mutta ei se tarkoita, että Viren on juossut vuodessa 7000 kilometriä kovilla tehoilla. Virenin aerobinen lenkki on ollut helposti esim. tuollainen aamulenkki 10km 40 minuuttiin tai 8km 32 minuuttiin. Se on ollut siis Virenille aerobista harjoittelua. Kovaa harjoittelua? No, tottakai Virenin harjoittelu on ollut kovaa, ihan helvetin kovaa, mutta edelleenkin kiistattomasti Virenin(kin) harjoittelusta 75-80% on ollut hänelle aerobista helppoa kevyttä harjoittelua ainakin niiden tietojen valossa mitä minulla on, eikä todellakaan reenannut kovilla tehoilla ympäri vuoden. Päinvastoin, Virenin harjoittelu perustui hyvinkin suurelta osin aerobiseen juoksuun.
  20. 1 point
    En kaipaa pyttyjä enkä varsinkaan mitalleja. Jostain tuli luettua jonkun kommentti, että Aktia Cup on tylsä tapahtua, kun ei saa pussillista rihkamaa. Itseä kiinnostaa lähinnä sopiva reitti, riittävä määrä kisaajia ja ajanotto. Mielummin halpa osallistuminen, kuin tavaraa. Jos jotain, niin lajakortti Porvoon Maratonilta sain aikanaan n. 15 cm korkean juoksijapatsaan. Se ei näytä pytyltä ja on edelleen ikkunanlaudalla Sijoituin ikäsarjassa mitallille Kaarinan puokilla, mutta en tuota tiennyt ja ajoi Hesaan. Postissa tuli lahjakortti, joka kävi vain Turun seudulla, joten se jäi käyttämättä
  21. 1 point
    Suomi juoksu on oma kisa eikä täytelaji tai sitten ei ollenkaan !
  22. 1 point
    Yksilöllistä miten kannattaa harjoitella. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esim Seb Coe ei juurikaan yli 100km viikkoannoksia juoksentele vaan vetää enemmän tehoilla kun toisessa ääripäässä nämä Lydiardin kannattajat. Ingebrigtseneistäkin kuullaan paljon puhuttavan mutta miksi norjassa ei juuri Ingebrigtsenien lisäksi ole kansainvälisen tason juoksijoita? Luulisi matkijoitakin riittävän. Joku tieten heittää että pojat ovat saaneet superihmisen geneettisen perimän. Mutta eiväthän kaikki veljekset edes juokse eli onko kyse loppujen lopuksi geeneistä? Ovatko loput veljekset jotka eivät juokse saaneet paskemmat geenit kuin juoksevat velipoikansa? Luulen että satsaus vuoristoharjoitteluun ja vammojen hoitoon on pojilla aika kovaa luokkaa kun vertaa muihin juoksijoihin. Luulen myös että pappa Gjertillä on jotain ässiä hihassa joita ei kerro julkisuuteen.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy