Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 17.11.2018 in all areas

  1. 5 points
    Ensimmäistä kertaa Aktia -cupissa. Muutama näkökulma: - mukava oli juosta - mukana on paljon harjaantuneita juoksijoita, sen huomaa monella tavoin. Porukka juoksee tasaista vauhtia. Jos tekee mieli elbailla ja himmailee vaikka 5sek/km vauhdissa, porukka ei jää seuraamaan, vaan tulee heti ohi. Pyssy kun paukahtaa porukka löytää rytmin ja vauhdin heti, näihin kiinnitin huomiota. Oma vauhti jäi tällä kertaa 0.4s/km tavoitevauhdista, lopun mäki hidasti 😄 - joitain tuttuja naamoja täältä foorumilta bongasin 🙂 - järjestelyistä mulla ei ole juuri mitään sanottavaa, niin rutiinilla homma pyöri. Osallistujatkin liikkuvat alueella tottuneesti, mikään ei pistä silmään, varmaankin tapahtuma on vuosien kuluessa hioutunut niin sujuvaksi kuin se vain voi olla. - olin ilmoittautunut etukäteen sarjaan, se oli hyvä kun tulin paikalle vain 20 minuuttia ennen lähtöä. Tiesin etsiä "pyykkinarua" mistä numero löytyy. Seinällä oli lista osallistujista ja osallistujanumerot, joten se oli käytännössä 30 sekunnin visiitti koulurakennuksen aulaan sisälle ja numerolapun kanssa ulos. Numerolapussa lukee myös pienellä kirjainkoolla oma nimi, se toi varmuuden oma numero oli löytynyt. Palautin juoksun jälkeen numeron samaan paikkaan. Helppoa 🙂 - reitti ja sää olivat mukavat tänään, tulokset löytyi täältä http://www.kokkens.fi/kilpailut/2018/aktia/index.php
  2. 2 points
    Totta tuo ja tänäänkin porukka löysi aika nopeasti sen oman tasoisen ryhmän, jossa sitten juostiin (enemmän tai vähemmän) maaliin saakka. Omalla kohdalla jälkimmäinen puolisko oli sekunnin nopeampi kuin se ensimmäinen, toki maaliviiva taisi olla lähtöä kauempana 😊 Sekin on totta, että järjestelyt toimivat hienosti positiivisen rutinoituneella porukalla ja yhtä rutinoidusti toimivat myös juoksijat. Tänään kuitenkin lähtö oli aika kaaoottinen, sillä lähtösuora tai se ensimmäinen (ikävä) mutka eivät riitä tällaiselle juoksijamäärälle. Toki malttia ja "kohteliaita tapoja" kunnioitettiin puolin ja toisin, mutta onnettomuuksien riski kasvaa esim. teiden jäätyessä. Tänään esim. lähtökomentoja (jos niitä oli) ei kuulunut sinne 10. riviin ja kun lähtö tapahtui ns. vahingossa, oli joukon liikkeet myös vastaavat. Mutta tämä tästä rutinasta. Hieno tapahtuma, joka on järjestetty juoksijoille ja jonne aina hieno palata juoksemaan!
  3. 2 points
    Juoksujuhlan tuntua oli tänään todellakin Aktiassa, ja jopa 505 juoksijaa! En olekaan asiaa kummemmin ajatellut, mutta tuo on tosiaan totta, että tuolla juostaan yleisesti ottaen tasaisesti. Kun itse keulii alussa, ja lähtee sen jälkeen himmailemaan, niin porukkaa lappaa heti ohi oikealta ja vasemmalta :).
  4. 2 points
    Kertookohan hän siitä miten esim puolimaratonin verran heinätöitä ja toinen puolikas matolla.... luin hänen blogiaan ja oma arvostus pikkusen laski. Mutta tämä vain minun hlökohtainen mielipiteeni.
  5. 2 points
    Iina Puskala huomenna 18.11 sunnuntaina Arto Nybergin haastattelemana TV:ssä.
  6. 2 points
    ... mutta julkisuuttahan tuolla sai lopulta paljon, oli lehdissä ja kaikki tietää nyt. Jos vertaa esim. viime syyskuun SM-maratoniin, niin julkisuusarvo ei ollut siinä kovin suurta. Lehdet ei isommin tuo tietosuutta laajemmin yleisölle osanottajista kuin ehkä mestareista ainoastaan.
  7. 1 point
    kiitokset kaverit hyvistä vastauksista. Olipa hyvä testitulos pyörämiehellä Vantage V: llä verrattuna V 800 kelloon. Lähes identtiset lukemat. Kyllähän tuo Vantage alkoi sittenkin kiinnostaa. Ei varmaan Polar pärjää juoksumetriikassa, mutta tarviiko ns normaali kuntojuoksijan noita kaikkia mittareita. Mun mielestä ei, sillä kadenssi, vauhti, korkeus ja syke antaa ihan tarpeeksi tieto kunnon analysoimiseen. Lisäksi on running index mittari, joka myös kertoo jotain kehityksestä. Toivoa siis on Vantagella ja armoton kutina lähteä ostosreissulle, mutta ehkä passaan vielä jonkin aikaa ja seurailen porukan palautteita. Vielä vedetään vanhalla V800:lla joka on toiminut hyvin jo 3 vuotta.
  8. 1 point
    Tein tänään juoksulenkin Koillismaan maisemissa Vantage V:n sekä V800:n kanssa. Sää oli puolipilvinen ja lämpötila noin +3 astetta. Vantagessa käytin rannesykemittausta, ja V800:n sykemittauksen hoiti sykevyö. Kellojen päällä oli ohut juoksupaita. Alla testitietoja lenkistä: matka: V800: 10.45km. Vantage V: 10.45km nousu/lasku: V800: 80m/85m Vantage V: 65m/70m keskinopeus: V800: 12.3km/h Vantage V: 12,3 km/h keski-/maxsyke: V800: 160, 176 Vantage V: 157, 177 keskikadenssi: V800: 92 Vantage V: 89 juoksuindeksi: V800: 57 Vantage V: 58 Testitulokseni ovat ainakin itselleni täysin riittävät. Lisäksi Vantage Vee on supermukava pitää kädessä. V800 tuntuu Vantagen rinnalla todella kovalta ja painavalta.
  9. 1 point
    Näin se vaan on. Semmosia henkilökohtaisia suorituksiahan nämä vaan ovat. Joku toinen onnistuu juoksemaan kolmen tunnin aikarajan alle maratonilla. Kumpi sitten on kovempi suoritus?
  10. 1 point
    Nykyaikana julkisuus on rassaava, ja kuka isompaa julkisuutta haluaisi ellei aja jotain isompia tavoitteita tai tarvitse julkisuutta esim. ammattiurheilun rahoittamiseen. Pienen piirin arvostus on usein arvokkaampaa juuri siitä syystä että se ymmärtää mistä on kyse, ja mielenkiinto kohdistuu samanlaisiin asioihin. Tuskin monellakaan on intoa huomattaviin kestävyyssuorituksiin pelkästään julkisuuden toivossa.
  11. 1 point
    Huimien suoritusten takana saattaa olla, ja usein kai onkin, henkilökohtaiset syyt. Juokseminen on joillekin erinomainen terapia mm ssa. ”””Vielä muutama vuosi sitten Iina poltti askin tupakkaa päivässä – nyt hän juoksee maratonin joka päivä Liikkumaan ajoivat perhehuolet ja avioero. – Nuorimmainen poikani muutti asumaan isänsä luo. Aloin helpottaa liikunnalla ikävää, juostessa sitä tuli vähemmän ajateltua. Jossain kohtaa ulos tulivat myös tunteet ja kyyneleet. Ilman juoksemista olisin lukkiutunut. Juoksu nosti henkistä ja fyysistä kuntoa – Kun ennen vuolin hevosen kaviot, saatoin joutua keskeyttämään. Nykyään jaksan vuolla vaikka kaksi hevosta peräkkäin. Ennen ajatus yksin selviämisestä oli mahdoton, nyt ajattelen, että totta kai selviän, Puskala kuvailee.””” /// IS. 11.1. Hienoa on lukea myös, että entinen ketjupolttaja on kyseessä. Yli 30 vuotta röökanneena ymmärrän hyvin myös tuon tulokulman tekemiseen.
  12. 1 point
    Riippuu henkilöstä, mutta ei sitä välttämättä tarvitse monenkaan huomata. Voi riittää vallan hyvin että vain itse ja lähipiiri tietävät suorituksesta. Eivät kaikki mitään suurempaa julkisuutta kaipaa.
  13. 1 point
    No ei varmasti juokse maratonilla kukaan hyvää aikaa kevyellä treenillä. Ja mielestäni hyväksi ajaksi näin Suomen olosuhteissa voidaan laskea miehissä sellainen 2.30 alitus ja naisissa ehkä varttia heikompi.
  14. 1 point
    Minusta huomattavasti kovempi suoritus on juosta yksi maraton hyvällä ajalla.
  15. 1 point
    Taskulamppukin on parmepi kuin Suunnon sykevyö.
  16. 1 point
    Näinhän se pitäisi mennä jos kunto kasvaa, mutta samahan pätee kaikkiin vauhteihin. Kysymys on kai se että miten tätä kehitystä saavutetaan. Omalla kohdallani se on tullut em. tavalla eli olen oikeastaan koko vuoden juossut pk-lenkit tehoperusteisesti ja vk-lenkit jonkinlaisena tehon ja vauhdin kombinaationa. Esimerkiksi huhti/toukokuussa kun aloittelin harjoittelua peruslenkkien vauhdit olivat päälle kutosta ja teho pk1:sta. Omalla kohdallani ei ole siis vaadittu pk2:sta siihen että vauhdit ovat parantuneet vaan kehitys on tullut pk1-tason peruslenkkeilyllä ja kovempien (vk1, vk2, mk) harjoitusten kautta. Tämän vuoden osalta kilometrit, vauhdit ja tehot näyttävät tältä: maaliskuu 119,2 km 5.56 min/km s135 huhtikuu 270,3 km 5:45 min/km s134 toukokuu 158,6 km 5:33 min/km s135 kesäkuu 262,4 km 5:20 min/km s131 heinäkuu 354,6 km 5:19 min/km s135 elokuu 418,1 km 5:16 min/km s135 syyskuu 465,2 km 5:01 min/km s134 lokakuu 432,6 km 4:58 min/km s130 marraskuu 374,6 km 4:50 min/km s136 (sis. maran) Tarkoittaa siis sitä että tehot ovat pysyneet koko ajan samana, ainoastaan kunto on kasvanut.
  17. 1 point
    Kaikkien aloittelevien maratonjuoksijoiden pitäisi katsoa Juupen postaus suurennuslasin kanssa läpi, niin sitä tehdään miehestä perusterve. Tää on mielenkiintoinen aihe, ei vähiten siksi että kovaa voi juosta juoksemalla harvoin ja kovaa, voi juosta paljon hiljaa, voi juosta vähän kaikilla vauhdeilla ja voi käyttää polarisoitua mallia. Kuitenkin kun katsoo hieman hitaampien juoksijoiden harjoittelua, niin siellä näkee usein että pk on aika reipasta ja vk on lähes pk:ta, eli hiljaa. Ainakin omissa treeneissä (kun jaksan treenata), muistuu vanhojen aikojen ohjeet mieleen: Kovat juostaan kovaa ja kevyet kevyesti, jos kevyet ei ole kevyitä, kovatkin ovat korkeintaa puolikovia ja juoksijasta tulee puolikova. Jos pystyy juoksemaan tv kovan anaerobisella kynnyksellä puristamatta ja kevyet Aerobisella kynnyksellä, niin tee niin. Harva pystyy. Kunto ei tehdä pk-junnauksella, se tehdään niissä kovissa treeneissä. Vai onko esimerkkejä joissa näin ei olisi?
  18. 1 point
    Tässä yhteenvetoa omasta 18 viikon harjoitusjaksosta ennen maratonia. Pk-lenkit olivat siis poikkeuksetta hyvin kevyitä, vauhdit noin 5:15-5:30, teho noin 25 pykälää alle alakynnyksen Maratonille valmistava kausi kesti 18 viikkoa, joista ensimmäiset 17 viikkoa sisälsivät juoksua 1694 km eli noin 100 km per viikko. Viikossa oli keskimäärin 7,5 juoksuharjoitusta ja joko yksi tai kaksi päivää jolloin en juossut lainkaan. Näinä päivinä tein yleensä jotakin todella kevyttä palauttavaa liikuntaa. En noudattanut mitään tiettyä orjallista ohjelmaa, vaan menin aika pitkälti oman tuntuman mukaan. Alussa oli enemmänkin yhteistreenejä ja lopussa taas vähemmän. Aika paljon tuli kuitenkin käytettyä aikaa harjoitusten pohtimiseen. Tämän pohjalta 18 viikon harjoituskausi jakautui neljään osaan, joissa kussakin keskityttiin pääasiassa yhteen asiaan: Jakso I (6 viikkoa): hapenottokyvyn parantaminen Jakso II (6 viikkoa): vauhtikestävyyden parantaminen Jakso III (4 viikkoa): maratonille/alimatkojen kisoihin valmistautuminen Jakso IV (2 viikkoa): keventely maratonille Jakson aikana juoksin laatuharjoituksia/kisoja näin: 6 kilpailua, 14 pitkää lenkkiä, 12 kovaa lenkkiä ja 12 reipasta lenkkiä. Tämä tarkoittaa siis noin 2,5 laatuharjoitusta viikkoa kohti. Käytännössä kaikki muut juoksuharjoitukset olivat joko kevyitä tai todella kevyitä, toki seassa oli muutama aavistuksen kovempi peruslenkki. Peruskuntoharjoittelua tuli siis paljon, yleensä noin 80 prosenttia kaikista juostuista kilometreistä. Lisäksi harjoitusjaksolla oli varsinkin alussa paljon todella kevyttä (työmatka)pyöräilyä, vesijuoksua, lihaskuntoilua ja muuta kevyttä aerobista liikuntaa. Jakso I (6 viikkoa): hapenottokyvyn parantaminen Juoksua yhteensä 571 km (81,4-116,0 km), keskimäärin 95,2 km per viikko 6 pitkää harjoitusta 25,0 km @ 5:41 min/km 28,4 km @ 5:40 min/km 31,0 km @ 5:35 min/km 32,0 km @ 5:25 min/km 20,5 km @ 5:28 min/km 24,0 km @ 5:03 min/km 4 kovaa ja 1 valmistava intervalliharjoitus 5 x 2000 m / 2’ @ 3:58 min/km 8 x 1000 m / 2’ @ 3:43 min/km 8 x 1000 m / 90” @ 3:45 min/km 3 x (1500 m + 1000 m + 500 m / 1’) / 3’ @ 3:42 min/km 6000 m + 3000 m + 1000 m / 2’ @ 4:07 min/km 3 reipasta harjoitusta 10,0 km @ 4:21 min/km. yhteensä 19,0 km 14,0 km @ 4:20 min/km, yhteensä 24,8 km 14,0 km @ 4:15 min/km, yhteensä 24,6 km 2 kilpailua Midinight Run 10k @ 38:22 Viikin Viitonen 5k @ 18:32 Tässä jaksossa ideana oli kehittää hapenottokykyä kohtalaisen lyhyillä vedoilla ja parantaa jakson lopuksi 5 ja 10 kilometrin kisaennätyksiä. Käytännössä jaksolla oli kolme kovaa intervalliharjoitusta, jotka kaikki tehtiin kiihtyvänä niin että alussa vähän passailtiin ja lopussa mentiin jo niin kovaa kuin pääsi. Nämä kaikki tehtiin kimpassa ja vetoapu tuli kyllä tarpeeseen. Näiden vetoharjoitusten lisäksi tein joka viikko kevyen pitkän lenkin (pituudet 20,5 - 32,0 km) ja kolme reipasta lenkkiä. Jälkimmäisten osalta tein aina pitkät alku- ja loppuverryttelyt, jotta sain harjoitukselle pituutta ja jaloille iskutusta. Jakson lopussa juoksin Midnight Runissa 10 kilometriä ajassa 38:22 ja Viikin Viitosella 5 kilometriä ajassa 18:32. Molemmat olivat uusia ennätyksiä (aiemmat 39:38 maaliskuulta 2013 ja 19:10 heinäkuulta 2015). Jakso II (6 viikkoa): vauhtikestävyyden parantaminen Juoksua yhteensä 645 km (79,3-120,8 km), keskimäärin 107,5 km per viikko 5 pitkää harjoitusta 30,1 km @ 4:55 min/km 30,5 km @ 5:21 min/km 32,4 km @ 4:36 min/km 21,4 km @ 5:17 min/km 32,0 km @ 4:40 min/km 3 kovaa ja 1 valmistava intervalliharjoitus 8,0 km @ 3:53 min/km 3 x 3000 m / 2’ @ 3:59 min/km + 5 x 200 m / 2’ @ 2:57 min/km 6000 m + 3000 m + 1000 m / 2’ @ 3:59 min/km 5 x 2000 m / 2’ @ 3:46 min/km 5 reipasta harjoitusta 14,0 km @ 4:09 min/km, yhteensä 24,0 km 14,0 km @ 4:08 min/km, yhteensä 21,7 km 14,0 km @ 4:05 min/km, yhteensä 20,1 km 17,2 km @ 4:09 min/km, yhteensä 25,0 km 17,0 km @ 4:08 min/km, yhteensä 21,1 km 1 kilpailu Puistolajuoksu 7,55k @ 3:45 min/km Toisella kuuden viikon jaksolla lisättiin kilometrimäärää ja tiputettiin tehoja. Avainharjoituksia olivat pitkät lenkit (joista kaksi kiihtyvänä), pitkät maratonvauhtiset harjoitukset ja lisäksi muutama kovempi vetotreeni tai tasavauhtinen harjoitus. Jakso oli vuoden kovin ja sujui hyvin, ainoastaan lopussa orastava flunssa vaivasi. Jakson ainoa kilpailu oli Puistolajuoksu, jonka juoksin hieman kiihtyvänä kovana harjoituksena. Jakso III (4 viikkoa): maratonille/alimatkojen kisoihin valmistautuminen Juoksua yhteensä 403 km (81,7-111,9 km), keskimäärin 100,6 km per viikko 3 pitkää harjoitusta 30,0 km @ 5:01 min/km 32,0 km @ 5:12 min/km 21,2 km @ 4:52 min/km 1 kova ja 1 valmistava harjoitus 6000 m + 3000 m + 1000 m / 2’ @ 4:03 min/km 8 x 1000 m / 90” @ 3:38 min/km 2 reipasta harjoitusta 17,1 km @ 4:08 min/km, yhteensä 25,0 km 10,1 km @ 4:13 min/km, yhteensä 19,1 km 3 kilpailua Kaarinan puolimaraton @ 1:24:21 Runner’s High Halloween Run 10k @ 37:41 Aktia Cup 10k @ 37:07 Kolmas jakso oli maratonille valmistava jakso, jossa kuntoa viriteltiin alimatkojen kisoilla. Samalla tuli ennätykset puolimaratonilla ja kympin kisassa, joista jälkimmäinen kulki kaksi viikkoa ennen maratonia aikaan 37:07. Muuten harjoitukset olivat varsin maltillisia. Jakso II (2 viikkoa): keventely Juoksua 75,7 km ja 16,9 km. Ei pitkiä harjoituksia 3 reipasta / valmistavaa harjoitusta 11,5 km @ 4:07 min/km, yhteensä 17,4 km 2 x 2300 m @ 3:42 / 2' + 4 x 160 m / 90" (yht. 12,7 km) 2 x 2300 m @ 4:12 / 2' (yht. 11,9 km) 1 kilpailu San Sebastian Marathon @ 2:58:53
  19. 1 point
    On kyllä pitkästä aikaa todella ajatteluttava ketju. Osuu meikäläisellä hetkeen täydellisesti, kun väliaikainen hyvinvointi kirvoittaa kaikenlaisia ajatuksia päähän pyörimään. Mistähän tämänkin olisi muualta saanut - rahallakaan...
  20. 1 point
    Eilen taas lenkillä pohdin näitä juttuja. Käytännössä omat sykerajat on +5 noihin Snaksterin käyttämiin. Silloin se tarkoittaisi itselläni, että pk1 alue olisi noin 140 lyöntiin asti ja pk2 sitten 10-15 lyöntiä siihen päälle. Käytännössä omat lenkurat on mennyt aika pitkälle tuossa pk1 puolella tai sitten tuohon välimaastoon. 135-145. Silloin liiutaan vauhdeissa noin 5.00-5.15 lukemissa, heikompana päivänä +10sek. Juoksu on lepposta ja helpon tuntuista. Kun mennään pk2 alueelle (143-155) niin vauhdit menee 4.20-4.50 tietämiin ja töitä saa tehdä kyllä paljon enemmän. Esimerkiksi eilisellä lenkillä eka puolikas oli pk1 ja se tuntu helpolta. Jälkimmäinen tarkoituksella pk2 ja tuntu kyllä jaloissa. Eli huomaamattani taidankin harjoitella enemmän tuota pk1 aluetta kuin pk2:sta. Kyllähän tuohon pk1 ja pk2 jakoon vaikuttaa paljon vauhdit joilla liikutaan. Jos vauhdeissa ei tapahdu suurta muutosta niin silloin tuota pk2:sta pääsee tavallaan helpommalla. Jos kummallakin alueella liikutaan juoksemalla niin jalat saa kuitenkin iskutusta ja juoksun tarjoamaa harjoitusvaikutusta. Jos pk1 liikkuminen on kävelyä tai väkinäistä juoksua, pk2 taas juoksua niin onhan tuo tilanne erillainen. Vaatii kyllä kuntoakin että voi rennosti juosta pk1 sykkeillä. Voisiko tilannetta tiivistää niin, että juoksumäärien ja kunnon kasvaessa pk1 harjoittelun osuus juoksulenkeistä kasvaa. Sinänsä ihan toivottava tilanne. Pk2 juoksuilla voi sitten säädellä rasituksen määrää. Jos palautuu hyvin viikon maratonvauhtisesta ja kovemmasta (eli kyseiset harjoitukset on pystynyt tekemään suunnitellusti) niin voihan sinne väliin mättää pk2:sta. Jos taas tekee tiukkaa niin sitten tasoitaa tilannetta jättämällä pk2 juoksut vähemmälle. Eihän tuolla pk2 alueella liikuttaessa tarvi painaa alueen yläreunassa vaan se voi olla myös alareunassa juoksentelua. Muutos vauhdissa on selkeä, saa toisenlaista rasitusta jaloille kun vauhti kasvaa, mutta samalla palautuminen pysyy hallussa.
  21. 1 point
    Korostaisin nyt kuitenkin vielä sitä, että todella olen vetänyt viikottain pk-lenkkien lisäksi yhden vk1:n ja yhden vk2:n. Vk1 on ollut noin maravauhtista eli vauhdit osuneet välille 4.05-4.15 min/km ja treenin pituus on ollut 12-18 km tuota vauhtia. Vk2 on ollut joko pidempiä vetoja, mutta erityisesti tasavauhtista kovaa, esim 8 km 3.50-3.55 -vauhdilla. En hetkeäkään epäile, etteikö vauhdit junnaa paikallaan, jos tahkoaa pelkkää pk:ta, ihan riippumatta onko se pk1:stä vai pk2:sta, mutta itse arvelen, että reippaammin juostut pk-lenkit eivät olisi mahdollistaneet noiden kahden kehittävän harjoituksen tekemistä kunnolla. Toki treenata voi hyvinkin eri tavoilla, mutta itselleni tämä systeemi on ilmeisesti sopinut ihan hyvin, kun maratonenkka on vuodessa parantunut 20 minuuttia, puokin enkka kuusi minuuttia ja kympin enkka kaksi minuuttia. Tietysti sitä voi vain arvailla, miten hurjassa tikissä olisinkaan, jos olisin vielä vetänyt pk-lenkit lähempänä kynnystä. Itse arvelen, että lähinnä telakalla.
  22. 1 point
    Mun mielestä pointti on nimenomaan siinä, miten hyvin pystyy palautumaan niihin kehittäviin koviin (kisasuorituksen kannalta spesifisiin) treeneihin. Jos juoksee paljon ja mennään määrän kannalta ylärajoilla ja muutenkin tiukoilla, vauhtia hidastamalla saadaan kroppa pysymään kunnossa, josta pystyy palautumaan vielä hyvin koviin treeneihin. Jos juostaan vähemmän esim. muiden menojen takia, voi hyvinkin juosta enemmän reippaampaa pk:ta, kun silti jaksaa palautua koviin treeneihin. Eikä se ole mitenkään oikein tai väärin, vaan ajan ja treenin maksimointia. Tähän vaikuttaa myös paljon se, kuinka paljon kovaa harjoittelua on. Jos juoksee vaikka kerran viikossa kovaa, verrattuna toiseen henkilöön joka juoksee kahdesti kovaa, niin tottakai kerran viikossa kovaa juokseva voi juosta myös osan pk-lenkeistäänkin kovempaa, koska ei tarvitse palautumista samalla tavalla. Tästä hyvä esimerkki on myös ratajuoksijat; mitä kovempi kisavauhti ja kovemmat kovat treenit, sen hitaampaa on muu juokseminen palautumisen parantamiseksi. Itse kun pidin 10vko juoksukauden syksyllä, jossa tuli juostua reilu 120km/vko keskiarvollisesti, oli siinä alkuun vain pk:ta ja loppua kohden kerran viikkoon vk:ta, joten kyllähän siinä pk:ta pystyn mättämään vähän kovemmallakin teholla verrattuna, jos kahdesti viikkoon olisi kovaa juossut koko ajan.


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy