Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 06.06.2018 in all areas

  1. 11 points
    Tässä välillä poluilla seikkailevan tiejuoksijan raportti perusmatkalta Tähän kisaan lähdin tavoitteenani päästä ensisijaisesti maaliin ja mielluummin nopeammin, kuin viimeksi kolme vuotta sitten. Silloin aikani oli vajaa 16 minuuttia alle maksimiajan. Tuo aika on edelleen miesten hitausennätys. Tänä vuonna paras yrittäjä pääsi 57:n sekuntin päähän, joten läheltä piti. Todettakoon tosin, että enntyksen rikkomisen teki tällä kertaa vaikeammaksi nopeampi reitti ja ennen kaikkea huomattavasti paremmat reittimerknnät. Jo pysymällä reitillä voittaisin toista tuntia edelliseen kertaan nähden. Muuten lähtökohdat olivat aika vastaavat: kevään päätavoite oli nyt Kaarinan 12h kisa kuusi viikkoa aiemmin (kolme vuotta sitten Torinon 24h kisa). Satsaus tuohon kisaan kannatti ja tulos oli omiin lähtökohtiini erinomainen (kisakertomus löytyy kyseisestä ketjusta). Tuo antoi luottamuksen, että riittävällä palautumisella pääsisin perusmatkasta läpi vaatimattomillakin polkujuoksutreenillä. Tässä välissä ehdin tehdä perushölkkäilyn lisäksi yhden vertikaalitonnin Kauniaisissa, missä ylämäet portaita ja alamäet helppoa polkua. Tuo alamäkihurjastelu tuntui sitten jaloissa useamman päivän, mutta varmaankin kannatti, koska Karhunkierroksen alamäissä ei sitten ollut kummempia ongelmia. Kävin loppuvaiheessa myös viisi kertaa juoksemassa lyhyitä pätkiä poluilla. Tietysti joku voi ihmetellä mitä järkeä on panostaa rataultraan vähän ennen Karhunkierroksen perusmatkaa. Tähän voin todeta, että millään järjellisellä harjoittelulla en pääse kovin korkealle pitkässä polkukisassa. Aivan erityyppinen kisa näin lyhyellä välillä on henkisesti paljon helpompi. Polkukisat ovat minulle muutenkin enemmän pitkiä hienoja juoksuvaelelukisa, kun taas varsinkin kierroksina juostavat rata- ja tiekisat ovat enemmän puhtaasti tuloskisoja. Kummissakin on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka tuovat mukavasti vaihtelua harrastukseen. En ollut edes ainoa joka teki näin - myös Kaarinan 12h kisan naisten voittaja oli mukana ja juoksi hienosti maaliin. Rukalle lähdettiin perheen voimin töiden jälkeen keskiviikkoiltana. Väliyöpymisen jälkeen ajoimme loppumatkan Rukalle torstaina ja majoituimme muutaman sadan metrin päähän kisakeskuksesta Ruka Hotelliin kuuluvaan osaan. Perjantaina sitten mentiin syömään runsas aamiainen suhteellisen myöhään. Aamiaiselle otin mukaan repun ja drop-bagiin tulevat tavarat. Aamiaisen jälkeen kävin sitten varustetarkastuksessa (tarkastamassa Jyrki Kukko, jolla on pitkä liuta oman sarjani, M50, ultramatkojen Suomen ennätyksiä), sain numerolapun ja gps-laitteen sekä jätin drop-bagit. Kaikki ruuat ja varakengät menivät Oulankaan. Olin jakanut kisan omien huoltotarvikkeiden suhteen edelliskerran tapaan kolmeen kolmannekseen, joista yksi on Hautajärvelle ja takaisin. Hautajärvelle meni ainoastaan latauspalikka ja johto kellon lataukseen. Kämpillä vaihdoin kisakamppeet söin vielä vajaa tunti ennen kisaa kolmen desin jogurtin banaanin kanssa. Lähtöpaikalle saavuin hyvissä ajoin ja siellä näkyikin paljon tuttuja ja tuntemattomia naamoja. Lähtijöitä oli nyt noin kolme kertaa enemmän kuin kolme vuotta sitten. Kenkinä oli Speedgoat 2:t koko matkan. Lähdössä ajauduin aivan eturivin laidalle, kun sinne ei ollut tunkua. Pyrin kuitenkin juoksemaan alun hieman laidalla, joten nopeammat pääsivät hyvin ohi, enkä tietääkseni ollut pahemmin tukkeena. Menomatkan vaarat otin ehkä turhankin reippaasti, joskin eipä tuosta isompaa haittaa ollut. Pitempiä pätkiä juoksin Kari Karhulan matkassa samoja vauhteja aina Oulankajoen rannoille asti. Olimme taivaltaneet Nuts YPH:n -kisassa pari vuotta sitten samaa matkaa Pallakselta viimeiselle huoltopitseelle. En tosin tunnistanut häntä ensin, koska edellisellä kerralla vaakasateessa naamaa näkyi aika rajoitetusti. Kuvia otin alkumatkasta paljon vähemmän kuin viimeksi koska nyt oli raaempi valo. Viimeksihän lähtö oli illalla klo 18. Tämä sitten korjaantui myöhemmin. Viimeksi nimittäin kamera lakkasi kosteuden takia toimimasta jo Pienellä Karhunkierroksella. Ei niitä kuvia tosin jäänyt karsinnan jälkeen kuin 126. Joku ohijuokseva tosin taisi kysellä vointia jossain kohdassa, missä makasin kuvaamassa neidonkenkiä. Kyseessä on harvinainen Oulangan kansallispuiston logossakin esiintyvä orkidealaji, joka nyt kukki ja jota näkyi useammassakin kohdassa reitin vartta. Toivottavasti kaikki huomasivat niitä ihailla ja varoivat tallomasta. Korvasieniäkin näkyi monessa kohdassa. Eläinhavaintoja sen sijaan oli vähemmän, mutta paluumatkalla yksi kuukkeli liikkui aika lähellä ja yksi sammakko loikki reitillä. Ja niin, olihan siellä menossa se juoksutapahtumakin. Basecamp oli uusi tuttavuus, kun viimeksi huolto oli kierroksen vieressä. Kitkajoesta ja yhdestä purosta otin lisää vettä, kun sää oli aika lämmin. Siltikin minulta loppui vesi Oulankajoen varrella. Hieman kuivakkana saavuin Oulangan huoltoon, mutta olin silti saanut hyvin hölkättyä helpot osuudet. Matkalla kokeilin tehdä reitin helpommaksi potkimalla juuria ja kiviä pois polulta. Eivät vain lähteneet, mutta varpaat sain kipeiksi. Ainoa kaatuminen sattui Oulankajoen varteen menevällä reitin helpoimmalla kangaspolulla. Jotenkin onnistuin siinä osumaan yhteen harvoista juurista. Oulangan huollossa sitten join pari mukia limpsaa ja siellä oli omat huoltajatkin paikalla. Muihin huoltoihin eivät sitten päässeet, kun heidän piti nukkuakin. Oulangan jälkeen olikin sitten hyvin energiaa ja sain hyödynnettyä huollon jälkeisen helpomman pätkän. Lämpötilakin alkoi olla juoksun kannalta mukavampi. Yö oli valoisa, eikä lamppuja tarvittu. Minulla oli mukana irtohihat, jotka hyvin riittivät viileämpään aikaan. Hautajärvelle saavuin ajassa 14.09.13. Juoksu alkoi olla jo aika raskasta, mutta ainakin aikaa paluumatkaan olisi reilusti. Söin huollossa järjestäjien pitsan (uusi kokeilu), mandariininpalasia, banaaninpalan ja en muista oliko muuta. Sisällä oli mukava istuskella, mutta paluumatkalle piti lähteä. Huoltoon meni noin 28 minuuttia. Sitten alkoi pitkä paluumatka. Aikaa olisi reilusti. Pitkospuut ja helpot osuudet enimmäkseen juoksin paluumatkallakin. Jostain syystä vain aika monet menomatkalla juostavat kohdat olivat muuttuneet teknisemmiksi ja aika paljon tuli hidasta kävelyä. NUTS:in vapaaehtoiset olivat ilmeisesti käyneet lisäämässä juuria ja kiviä reitille? Kannattaisi kai treenata polkukävelyäkin enemmän, niin säästyisi aika paljon aikaa vaikeammissa kohdissa. Oma kävelyvauhtini kun tuppasi menemään turhan hitaaksi. Oulangan ohi ehdin vajaa pari tuntia ennen 53 km lähtöä. Pari ensimmäistä 80 km juoksijaa tuli takaa ohi kovalla töminällä vähän sen jälkeen, kun olin noussut Oulankajoen laaksosta ylemmäksi puolivälin paikkeille. Siitä jonkin ajan kuluttua alkoi lapata ohi porukkaa enemmänkin. Jonkin verran menoa hidasti erityisesti Kitkajoen varrella nopeampien väisteleminen. Siellä useimmissa kohdissa ei mahtunut ohittamaan, jos ei erikseen laskenut ohi ja tässä vaiheessa vauhtiero oli sen verran suuri, että oli hyvä laskea. Ei aivan optimaalinen paikka väistellä nopeimpia. Jossain vaiheessa sitten laskeuduttiin Pienelle Karhunkierrokselle ja alkoi näkyä pikamatkan juoksijoita ja muiden vauhti alkoi olla vähän lähempänä omaani. Leveällä polulla ei tarvinut enää väistellä. Tulihan se Basecampin huoltokin taas lopulta. Sieltä oli limpsat loppu, mutta muuta kaikkea löytyi hyvin. Ystävällinen tuttu huoltaja täytti pullot. Matka jatkui ja porukkaa lappasi ohi jatkuvalla syötöllä. Jossain vaiheessa 17 km ennen maalia alkoi matka käydä raskaaksi. Otin geelin ja menin viideksi minuutiksi istumaan kivelle. Lepotauko olisi ollut onnistuneempi, jos ei jatkuvasti olisi tarvinut vastata kysymyksiin voinnista. Hyväähän toki tarkoittivat. Pitää kai näihin ottaa varalle lappu: "Pidän taukoa, voin hyvin". Lyhyt tauko silti piristi ja tiesin jaksavani lopun hyvin. Ylämäet otin korostetun rauhallisesti, jotta energia ei pääsisi ainakaan loppumaan. Pääasia oli kuitenkin maaliin pääsy. Portaattomissa alamäissä piti katsoa, ettei paino mene kipeille varpaille, mutta muuten laskeutuminen sujui sujuvasti. Viimein Konttaisen huolto tuli ja meni ja mäkiä tuntui olevan selvästi enemmän kuin menomatkalla. Rauhallisesti edeten ne kuitenkin ylittyivät. Vihdoinkin Valtavaaralle päästyäni sain hitusen nopeamman vaihteen päälle. Ajattelin josko ehtisi alle 33 tunnin. Mäkeä oli jäljellä kuitenkin enemmän kuin muistin ja ei aivan mennyt. Rukan juurella iskin päälle kirivaihteen, kun enää ei voimia tarvinnut säästellä. Nousun loppuvaiheessa vähän alkoi mietityttää kestääkö kiri, mutta onneksi nousu oli kuitenkin melko lyhyt. Sitten oli vain juoksua. Alas juoksin portaita pitkin varpaita säästääkseni, vaikka portaiden vieressä olisi ollut nopeampaa. Lopussa sitten kirmaisin mitä jaloista lähtee, kun maasto oli vihdoin tiejuoksijalle sopiva. Varmaan oikeasti aika säälittävä näky. Loppuaika 33:05:32 ja sijoitus 42/56 maaliin tulleista miehistä. Hienommalta tosin kuulostaa sanoa, että sijoitukseni oli omalla matkallani miehistä 42. tapahtumassa, jossa oli 2600 osallistujaa. Jalkapöydät olivat hieman turvoksissa kisan jälkeen, mutta eivät aivan siinä määrin, kuin edellisellä kerralla. Nyt olen jo voinut käydä normaalisti lenkillä, joten hyvältä näyttää NUTS YPH:ta ajatellen. Toki vielä palautuminen silti osin kesken. Tähän vielä vertailu osuusajoista meno ja paluumatkalla sekä hidastuskerroin: Lähtö - Konttainen 1:12:43 1:59:06 1,64 Konttainen huolto 1:57 7:55 Konttainen-Basecamp 2:22:55 3:55:05 1,65 Basecamp holto 4:10 6:39 Basecap-Oulanka 5:23:40 6:48:29 1,26 Oulanka Hautajärvi 5:04:05 5:30:49 1,09 Hautajärven huolto 28:16 Suunnittain Hautajärvelle 14.09.13 Hautajärvi 0.28.16 paluu Rukalle 18:28:03 hidastuskerroin 1,30
  2. 6 points
    Voittajien kisaraportteja Antti Itkonen (160k) Tero Ruokolainen (80k) Hyviä ajatuksia myös treenaamisesta
  3. 2 points
    Jalkaväkimiinat voisivat toimia. Jos yksi oikaisee ja astuu miinaan, seuraavat 199 eivät ehkä yhtä innokkaasti seuraa. Vähemmän militaristisena vaihtoehtona voisi kokeilla esim. sen muovisen nauhan korvaamista samanlaisilla teräsaidoilla, joilla stadionin ympäristö on suljettu liikenteeltä. Kyllähän niistäkin yli pääsee, mutta varmaan enin osa juoksijoista ei lähde noiden aitojen yli hyppimään.
  4. 2 points
    Mikäs noissa on pelkäämistä? Samalla puolella ollaan.. Talven hiihdossa näkyi ensin möykkyjä öisellä järvellä. Kun sain nämä hiihdettyä kiinni niin ensin antoi yksi joukkue latua, sitten toinen ja vielä kolmas (yhteensä komppania, korjaus). Pojilla oli paljon raskaampi aseistus kuin mulla 😊
  5. 1 point
    Lounaaksi mukillinen vettä ja omena.
  6. 1 point
    Voisiko siis jalkapallosta sanoa saman kuin jääkiekosta: sitä harrastetaan tosissaan vain muutamassa maassa.
  7. 1 point
    Hernekeittoa ja ruisleipää (sitä parasta, ohuen ohutta) 🙂
  8. 1 point
    Toivottavasti meni kivasti Solttilannummella. Siellä oli aikamoinen vauhtimaasto pl. suoalue! Jos käyttää iltarasteilla ajanottoa, tulee helposti suorituspaineita ja liikaa kiirettä suunnistustaitoihin nähden. Siksi kannattaa jättää ajanotto pois tai käydä tekemässä omia harjoituksia kaikessa rauhassa "käsijarru päällä" eli suunnistamiseen keskittyen. Tuollaisia kun tekee vielä muutaman ennen Jukolaa, niin aivan varmasti taito kehittyy pikkuisen. Nurmijärven kunnan sivuilta löytyy karttoja tulostettavaksi: https://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/liikunta_ja_ulkoilu/liikuntapaikat_ja_-tilat/suunnistuskarttoja Siihen voi sitten piirtää oman radan. Rastin pitää olla sellaisessa kohteessa, joka on merkattu karttaan. Onkin mielenkiintoista etsiä kohdetta eikä odottaa rastilippua näkyväksi. Mä odottelen vielä tietoa omasta osuudesta. Kunpa pääsisi juoksemaan valoisassa. :)
  9. 1 point
    Garmin 310XT toimii tosi hyvin korkeutta mitatessa. Mökin takana on 1350m korkea kukkula, möksä on 350m mpy. Tasaisen varmasti mittari näyttää 1020m nousua kun ylösmentäessä on jokupätkä alamäkeä. Heitto alle 20m/km korkeuserossa.
  10. 1 point
    Nyt tuli tehtyä viimeisille 7 viikolle ennen tunturimaratonia jotain tämän tyyppistä ohjelmaa. Aion nimittäin nyt juosta kovempien jaksojen pitkikset pk2 tasoisina, eli reippaina. Uskon että toimii paremmin myös mulle. Tässä on jo 4 vuotta menty alhaisemmilla pk tasoilla, ja junnattu paikallaan. Lisäksi suunnittelin jaksot 10 päivän mittaisina, en viikkoina. Viikkoihin ei saa mahtumaan kaikkea. 10 päivään saa kaikki tarvittavat erilaiset kehittävät treenit sisällytettyä ja paremmat palautumisajat näin vanhalle 😉
  11. 1 point
    Sen verran pohtinut asiaa, että taitaa jäädä katsomatta kaikki ottelut, kun Venäjällä päättivät pitää kisat. Varmaan ihan viihdyttävää palloa pelaavat, mutta silti. Ensimmäiset pallon arvotkisat 20v joita ei tule katsottua. Mahdollisesti.
  12. 1 point
    Olen aina Englannin puolella näissä karkeloissa. Enkä ikinä ole tyytyväinen kisojen jälkeen 😆 No, Saksa kyllä onneksi pisti viimeksi tuulemaan, joten jäi hyvä maku kisoista. Mieleni pahoitan sen sijaan kaikenlaisista "kaatuilija joukkueista", joihin luen mm. Kreikan Portugalin, Argentiinan, Brasilian (Neymar)...
  13. 1 point
    Ensin pelataan 90 minuuttia ja sen jälkeen Saksa voittaa, toivottavasti se pätee myös nyt.
  14. 1 point
    Lounaaksi työpaikkaruokalassa surullisia kasviskroketteja. Kohta pitää ottaa omat eväät mukaan. Hmph. Päivälliseksi eilistä uunilohta paistetun riisin kanssa, jonne meni porkkanaa ja herneitä ja käteen osuneita mausteita. Jälkkäriksi päärynä.
  15. 1 point
    ^Puijo: jo puretun pienen mäen portaat olivat mainiot porrasjuoksuun, yli kolmekymmentä vuotta sitten tuli niitä vedettyä veljen kanssa. Kun loivemman osuuden veti parin, kolmen askelman loikin, tikkasi jyrkemmän liukumäkiosuuden, juoksi alas sekä toisti tämän kolmeen kertaan, niin johan kroppa sai happoa. Muutoinkin mainiot polkumaastot siellä. O tempores! 🙂
  16. 1 point
    Tässä vähän pidempi rapsa minun kokemuksesta 80 km:llä: https://hyvakuntoisena-hautaan.blogspot.com/2018/05/nuts-karhunkierros-80-km.html
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy