Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 25.09.2016 in all areas

  1. 20 points
    Kiitos onnitteluista! Oli ihan mukava saada onnistuminen maratonilla pitkästä aikaa, toki pronssinen mitalikin olisi kelvannut, kun mahdollisuus saattoi jäädä ainutkertaiseksi tilaisuudeksi, se oli aika lähellä. Mutta neljäs sija kelpaa ja ensisijaisesti itselle hyvä juoksu, ennätys siis parani vajaalla kahdella minuutilla 2.57.57 lukemiin.
  2. 15 points
    Joo, sijatavoite (15.) täyttyi, aikatavoite jäi 40 sekunnin päähän. Arvokisojen hengen mukaisesti riskillä lähdettiin vetämään ja puolimatkaan kellotin 1:21. Oikeastaan riski oli oikea ratkaisu, koska edellä meni selkiä ja takaa ei tullut kukaan ohi. Sijoistahan täällä taistellaan. Voi tietysti olla, että rauhallisemmalla alkuvauhdilla lopussa olisi voinut poimia muutaman sijan. Toisaalta silloin olisi pitänyt vetää koko juoksu yksin. Nyt pääsin peesaamaan kaksi kierrosta huippu-urheilijaa, eli Mannisen Lauraa. Puolentoista minuutin päähän jäi neljä sijaa... Suomenmestaruuskisat ja oma ennätys, on tää hienoa!
  3. 6 points
    Ruiskarhun lyhyet rapskat jälleen........ Kiva lopettaa syyskausi sekä sijoituksellisesti hyvin että tuloksellisestikin ihan okei, ottaen huomioon hieman väsyneet viime ajat ja vireen lasku. Reilun viikon lomamatka oli hommattu jo, kun huomasin, että suht vähällä vaivalla (päivän vuokra-autoireissu, jossa kisaamista ja sen jälkeen Mallorcan ranta- ja kyläteitä kierrellen taas majapaikalle) pääsisi nopealla reitillä vielä 10k:n juoksemaan. Olin myös stalkannut sen, että viimeksi 37-alkuisella oli päässyt ikäsarjassani palkinnoille, joten pöljänä päivänä voisi onnistua. Nyt ikäsarja tuloksissa M35, joka vastaa sarjaani, mutta tuossa oli vissiin kaikki alle 45v:t mukana. Ko sarja oli ilmoittaumisvaiheessa vielä M40, jossa minäkin siis olin. Sekavaa? Aamulla siis aikaisin liikkeelle ja autolla kohti Palmaa, tarkemmin Son Castellón kaupunginosaa. Kisana Surasportsin (paikallinen seura) Carrera Popular 2016 Ayuda El Chad (hyväntekeväisyysjuoksu Tsadin lapsille, jos en väärin ole ymmärtänyt) 5/10k. Normiselvittelyä taas dorsalia hakiessa, kun en paitaa ja Corredorin bolsaa saanut. Olin ilmoittautunut viimeistään 15.9 mennessä, mutta ymmärtänyt väärin. Espanjassa ilmoitettu päivä tarkoittaa päivää jolloin olet jo myöhässä :). No alkuverrassa en moista enää viitsinyt murehtia. En tiennyt juoksun suhteen yhtään mitä on luvassa, mutta muutamat kiihdytykset tuntui ihan hyviltä, vaikken missään timanttisessa kunnossa enää olekaan. Starttiaika klo 11.30 paikallista aikaa hieman venähti, kun vitosen juoksijoita oli vielä radalla. En tiedä oliko heidän startti klo 10.45 venähtänyt myös. No klo 11.40 näytti jo lupaavalta, kunnes lähtöpaikan kaari romahti :). Puhaltimesta meni sähköt. Kaari ehdittiin just siirtää sivuun, kun puhallin saatiin toimimaan. Sitten vaan äkkiä johto irti. Olin mennyt varjoon jo monta kertaa ennen, mutta vielä hetkeksi menin. Sitten kuuluttaja ja lähettäjä kävelivät vauhdikkaasti paikalle ja selitti jotain. Ajattelin siirtyä keskemmälle. Sitten meni alle 5s enää lähtöön, kun lähettäjä huuti tres dos uno ja ampui jollain lähetyshärvelillä paukun. Lähdin noin 3.40 min/km liikkeelle ja aikalailla siinä pysyi toiseen suuntaan, mutta toiseen suuntaan suoralla oli aina hitaampaa. Olisiko ollut hieman ala- ja ylämäkeä, muttei kyllä edes useampaa metriä. Reitti oli 4 x 2,5km kierros, jossa oli 3 180 asteen käännöstä ja 2 90 asteen nopeaa mutkaa. 180 asteen käännöksissä vauhti tippui 16-17 km/h:sta lähes nollaan ja aina piti jaksaa kiihdyttää vauhtiin. Loppua kohti vaikeutui. Eka kierros 9.30, 2. kierroksen jälkeen (5k) 19.02 tms..... Taisi hidastua koko ajan. Kierrosaikoja ei vielä Elitechipin sivuilla näy. Jokatapauksessa huomasin olevani 7. kaikista jossain vaiheessa (pyöräilijä ja kärkijuoksijat tulivat aina vastaan käännöksen jälkeen, oli helppo laskea). Jossain vaiheessa katsoin, että muutama päässyt edelle vaikken ole huomannut, mutta he olivatkin jo kierroksellaohitettuja. Erästä sollerilaista seurailin kisan alkuvaiheessa hetken, kun oli tasaista ja hyvää vauhtia. Sitten jäin. Kuitenkin 3. kierroksella kaveri oli heittänyt kävelyksi ja lähti erään espanjalaisen kannustamana taas hölkkäämään. 4. kierroksella, heti käännöksen jälkeen 8 kilsalla tuo sama kaveri juoksi taas ohi. Ajattelin, että nyt yritän pysyä kyydissä. 500m suoralla ennen 90 asteen mutkaa huomasin, että olin kyseistä juoksijaa vastaan kuitenkin vahvoilla ja hän jäi muutaman metrin. M45 -sarjalainen otti viimeisellä suoralla hyvän kirin ja jäin, mutta em. samansarjalainen (myöhemmin huomasin tämän) oli käännyttäessä viimeiselle pidemmälle suoralle kannassa. Lisäsin vauhtia heti käännöksen jälkeen tarkoituksella vähän riskilläkin, mutta hölläsin sitten. Ajattelin, että ei yritä liikaa, kun laitan vastaan. Seurasin sitten autoliikkeiden ikkunoiden kautta miten lähellä kaveri on ja tiesin, että loppukiriin vielä on paukkuja. Peruskierrokselta maalia kohti oikealle käännyttäessä spurttasin viimeiselle vajaalle 100m:lle täyteen vauhtiin sarjan voittajana. En tiennyt kyllä asiasta mitään ennen kuin kisan jälkeen kyselin aikaani (38.44). Sää oli selvästi muillekin rankka (miksi paikalliset ei pärjää lämmissä oloissa suomalaiselle :)), sillä joulukuussa samassa kisassa juostiin paljon kovempia aikoja. Nyt oli tietty paremmat selvästi pois, vaikka naisten voittaja juoksikin 36-alkuisen, häviten koko kisan voittaneelle miehelle 19s. No mutta suuta kuivasi jo ekalla reilun 500m suoralla, enkä viittaa nyt alkoholintarpeeseen. Nyt hieman lepoa ja erittäin kevyttä noin 3 viikkoa. Lokakuu ihan kuntoilumielessä (4-5 lenkkiä ja 2-3 lihaskuntoa /vko), kilometrejä melkein vältellen, mutta lyhyitä lenkkejä usein. Marraskuusta sitten jo enemmän treeniä, mutta progressiivisesti edeten. 36-alkuinen 10k oli tämän kauden yksi tavoite ja sitä haen todennäköisesti joulukuussa. Tämän vuoden saldo 10k:lta (38.14, 38.39, 38.50, 38.44) osoittaa ainakin tasaisuutta, kun on ollut hiekkapintaista alustaa, ratajuoksua, sateista katujuoksua ja lämmissä oloissa juoksua, eikä aika paljoa ole muuttunut. Kuntokin on vaihdellut nousukunnosta alavireeseen. Paras kunto osui tonninvetosettiin radalla (7x1k 90s ka 3.32) tai olisi ollut melko heti sen jälkeen. Opin ainakin sen, että jos 300m:t (8x, 10x) tekee 10k:n vauhdista helpontuntuista, niin samalla alle minuutin palautuksella nousee hapenottokykykin aika hyvällä kertoimella. Ne ajoitettava viisaammin seuraavan kerran. No mutta osaan selvästi stalkata kisat oikein sillä 2014 olin eka kertaa palkinnoilla ja sen jälkeen joka kausi pysynyt podiumilla :). Vielä kun saisi tuon ison pokaalin turvatarkastuksesta läpi........
  4. 6 points
    Koska sydänlihassolu eroaa hiukan ominaisuuksiltaan luustolihassoluista. Kyse on ns. refraktääriajasta joka sydänlihassolulla on pitkä luustolihassoluun verrattuna. Lyhyt refraktööriaika tarkoittaa sitä, että lihassolu voi ottaa tiheällä frekvenssillä sähköisiä impulsseja vastaa ja täten voi pysyä jännittyneenä pitkiä aikoja kerrallaan. Sydänlihassolu taas, pitkästä refraktääriajasta johtuen, ei pysty jännittymään samalla tavalla kuin tavallinen luustolihas vaan se ensin jännittyy hetkeksi ja sitten se on vielä hetken rentoutuneena ennenkuin se voi jännittyä uudelleen. Tästä johtuen sydänlihas ei voi esim. mennä kramppiin. Tämä refraktääriaika on luonnollisesti yksilöllinen ja se asettaa sykkeelle maksimi rajan. Sydänlihaksen täytyy olla rentoutuneena "lyöntien" välillä jotta sinne voi virrata verta laskimosta. Jos syke nousee hyvin korkeaksi sydämmeen ei ehdi virrata paljoa verta ja sydämmen pumppausteho heikkenee. Ja näin voi oikestikin käydä kun syke lähestyy maksimisykettä. Puhutaan ns. minuuttitilavuudesta, joka on syketaajuus x iskutilavuus. Iskutilavuus tässä tarkoittaa kammiossa olevan veren määrää. Syketaajuuden nousu luonnollisestikin kasvattaa minuuttitilavuutta mutta jossakin vaiheessa saavutetaan minuuttitilavuuden maksimi, jonka jälkeen minuuttitilavuus alkaa laskea. Toki elimistöllä on myöskin keinoja kasvattaa iskutilavuutta fyysisen rasituksen aikana. Karkeana yleistyksenä terveellä ihmisellä kammiot täyttyvät noin kolmasosassa leposykkeen lyöntien välisestä ajasta. Sydänlihas tuottaa itse kaiken sen tarvitseman sähköisen toiminnan. Tämä tapahtuu sinus-noodissa, josta lähtevä sähköinen impulssi leviää läpi sydänlihaksen. Eli ilman ulkopuolista hermokytkentää sydän jytkyttelee menemään tietyllä tasaisella rytmillä. Ihmisellä on kaksi autonomista hermostoa, sympaattinen ja parasympaattinen. Sympaattisen aktiivisuus kasvattaa sykettä ja parasympaattisen laskee sykettä. Vaikuttavat toki muihinkin elimistön toimintoihin, esim. sympaattisen aktiivisuus vähentää verenkiertoa ruoansulatusjärjestelmään ja munuaisten aktiivisuutta. Eli vaikuttaa ravinteiden imeytymiseen ja nesteenpoistumiseen kehosta. Siinä hiukan sydämmen toiminnasta yleisemminkin. Toivottavasti tuo ylläoleva olisi jotenkin ymmärrettävää tekstiä. Yritin ulkomuistista tätä kirjoittaa joten voi olla termit vähän hakusessa jne.
  5. 4 points
    Kannatti lähteä rohkeasti kokeilemaan, enkasta höylääntyi 17 minuuttia 3:51 asti ja varaa olisi ollut päästä hyvin 3:50 alle.
  6. 3 points
    Ruskontien kevari on ollut perinteinen tasaisen maaston testijuoksun paikka. Tarkoitus oli juosta 46 minuutin kymppi, mutta 'liian kovaa' meni! GPS kun näyttää yleensä hieman liian optimistista vauhtia, niin juoksin varmuuden vuoksi 10,07 km ja se meni aikaan 45:14! No onhan tuosta vielä yli puolet matkasta jäljellä maaliin, kukaan ei tiedä mitä loppukilometreillä tapahtuu. Kuuma meinasi tulla pitkähihaisessa, mutta eiköhän sää tässä parin viikon aikana hieman viilene.
  7. 3 points
    Morchen ja sk hienosti ennätyksiinsä.
  8. 3 points
    Päivitetääs tilannetta: Hyvä nousukunto katkesi kuin seinään, kun teloin nilkkani heinäkuun alussa. Sitä seurannut 4-6vk olikin yhtä tuskaa, kun nilkka ei kestänyt juuri mitään ja kuntokin romahti samalla. Elokuun lopulla pääsi kuitenkin suht yllättäen juoksunmakuun ja nyt kun 3vk on menty 70-80-80-kilsoilla, kuntokin on taas noussut oikein kivasti. Tämän viikon MA meni 24km niin että viimeinen 7km 4.30/km. Eilen (LA) 16km 4.38/km. Kymppiä en ole vielä alle 45min juossut, mutta ens vk ajattelin tuon hoitaa. 3vk:n päästä saatan käydä kelottamassa maran Wihalla. Joku 3.25-3.35 on tuolloin tähtäimessä. Ennätys on 3.25.20, mutta saattaa olla liian tiukassa. Sen verran vähillä kokonaiskilsoilla kuitenkin menty. Eli matkaa on vielä kolmeen tuntiin, mutta jos ajattelee huhtikuun tilannetta tai vaikkapa heinäkuun lopun, niin tässsä on kuin uudesti syntynyt. Motivaatio vetää tuollaisia 60-100km viikkoja läpi syksyn/talven on kova ja keväällä maraton pitääkin pyörähtää alle 3.15-vauhdilla. Sitten ollaan vähän lähempänä taas 3h-rajaakin.
  9. 2 points
    Morchenin netto 2.45.38. Ei mennyt ihan tavoitteeseen, mutta komea kehitys ollut vuoden aikana.
  10. 2 points
    Das Erste uhkailee näyttävänsä streamin... http://www.daserste.de/live/index.html http://www.sportschau.de/
  11. 1 point
    Kevään vekkuli polkujuoksu Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa 26.-27.5.2017. Matkoja on tarjolla 160 km (Ultra Trail Tour Finland osakilpailu), 80 km ja 53 km (BUFF Trail Tour Finland osakilpailu). Ultrien ulkopuolelta pikamatkana 31 km. Ilmoittautuminen aukeaa 4.10. kello 18:00. Tommosia tunnelmia videomuodossa Parit kuvakirjastot, Aapo Laiho Ja David Ariño
  12. 1 point
    Äh! Menee jo purnauksen puolelle, mutta tuntuu tuollaiset käsineet olevan kiven alla. Onko tällaisille ohuen ohuille sormikkaille sitten jotain muita vaihtoehtoja? On jo puuvillaisia ja joku muukin aluskäsine käytössä, mutta silkkisetkin tai vastaavat yhtä mukavat hiki- & peruskäyttöön aluskäsineeksi. Ebayn-sivut jo auki, kun ei ainakaan netin avustuksella ole löytänyt tampereen seudulta kuin kaksi liikettä joista silkkisormikkaita löytyisi suurin piirtein "kohtuuhintaan" 10-12€ Aasiasta tulisi kaksi paria omaan postilaatikkoon jaettuna samaan hintaan.
  13. 1 point
    Kiitoksia taas! Oli hyvä kova treeni ja kisa, vaikka siirryinkin viime kerran maratonin voittajasta nyt viimeiseksi maaliin tulleeksi. Oma aika tosin parani silti 10 minuuttia. Asiaa auttoi se, ettei tällä kertaa ollut aivan yhtä kuuma. Lämpötila olikin jokseenkin optimaalinen maratonjuoksuun. Alussa lähdin maratonin kolmen kärkiryhmään, vaikka toiset kaksi olivatkin 24h SE -mies ja polku-ultran maailmanmestaruuskisojen edustaja. Toisella kierroksella aloin jo huomata, että jalkavoimat alkavat loppua ylämäissä, mutta alamäissä sain sitten vielä otettua eron kiinni. Näin vielä puolet kolmannesta kierroksestakin, mutta sitten piti antaa nopeampien mennä. Siitä se vauhti sitten hiipuikin kierros kierrokselta. Onnistunut vauhdinjako sikäli, että nopea alku mäkisellä reitillä mahdollisti väsynneillä jaloilla juoksun harjoittelun aikaisemmassa vaiheessa. Viimeisellä kierroksella vauhti hidastui 5.32 /km -tasolle. Olihan tuokin vielä hyvää satasen vauhtia varsinkin reitin mäkisyys huomioiden, joten hyvä vauhdikkaampi treeni neljä viikkoa ennen pääkisaa. Siellä ei sitten pitäisi olla pahemmin ylämäkiä ja vauhtikin saa olla rauhallisempi. Reitinkin pitäisi periaatteessa olla valaistu yöllä.
  14. 1 point
    Kiitos mielenkiinnosta. Tänään oli helppo perusjuoksu enkä juossut täysillä missään vaiheessa. Pitää säästellä vähän paikkoja, että ehdin palautua Vantaalle ja Wihan tuplalle.
  15. 1 point
    Paljon Morchenin aika? SK:n tiedänkin, hyvin vedetty!
  16. 1 point
  17. 1 point
  18. 1 point
    Joo mäkeähän siellä Eteläpäässä ei paljon ole, mutta kiveä ja mutkaa polussa riittää. Sitä ei myöskään ole kuljettu niin paljon kun tuota "perusreittiä". Hauskasti oli muuten nuo ko. sankarin PK1-treenilenkin kilsavauhdit aikalailla juuri ne mitä itse laskeskelin itselleni ns. pöljän päivän vauhdiksi noille pätkille kisaan ekalle kiekalle =)
  19. 1 point
    Ride63 jahtaa kolmen tunnin rajaa #19534
  20. 1 point
    Joo, katselin kanssa ettei ihan perushölkkää lähdetty menemään.
  21. 1 point
  22. 1 point
    Startti on ilmeisesti klo 10.15 Suomen aikaa. Tuleeko ME? Mitenhän kestävyysjuoksukuningas Bekele pärjää? Aiemmat maratonit ovatkin menneet Kenenisalta vihkoon (jotain 2.05 ja 2.06). Tämä lienee hyvä linkki seurata kisaa: http://results.scc-events.com/2016/?lang=EN&pid=leader_public ps. hatapa pärjää kyllä
  23. 1 point
    Tässä kenkätestiraportti, tältä päivältä. Raportti voi sisältää joitain huomaamattomia tuotesijoitteluja, mallia otettu Elixir -ohjelmista. Olin sumuinen syyskuun aamupäivä. Testiryhmämme suuntasi Mazda 6 keulan etelää kohti, Vuokatinvaaran henkeäsalpaaviin maisemiin. Tämän epäurheilullisen automallin konepellin alla hengittää vapaasti hengittävä moottori. Ensin suuntasimme Vuokatin Intersport -urheiluliikkeeseen, josta löytyy urheiluvälineet, vaatteet, suksivoiteet ja ravintolisät kilpaurheilijoille, kuntourheilijoille ja totaali luusereille. Tällä kertaa ostoskoriimme löytyi kahden maastolenkkarit: Salomon Speed Trak ja Salomon S-LAB Wings 8. Käteen laitettiin Garmin GPS kello, jonka digitaalinen näyttö ja taustavalo näyttävät askelparien tuoman matkan pimeällä ja suunnistuksessa myös harmaalla alueella. Testireitiksi olimme valinneet Sapporo-vaellusreitiltä 500 metrin pitkän, loivahkon nousun, joka sisälsi runsaasti kiviä ja juurakkoa. Verryttelyjen jälkeen vetoja juostiin 10 kpl ylämäkeen, niin kovaa kuin tasaisesti pääsi ja alamäkeen kevyesti palautellen ja nilkkojen nyrjäytystä varoen. Ensimmäiset 5 vetoa S-LAB mallilla ja toiset 5 vetoa Speed Trakillä: S-LAB on pohjaltaan verrokkia kiertojäykempi ja hieman kovempi pohjamateriaali ja matalampi kuviointi. S-LAB piti varsin hyvin märkien kivien ja juurienkin päällä, sekä jäykkyytensä ansiosta esti paremmin nilkan nyrjähtämistä, jos sillä astui vinosti juureen tai kiveen. Kumpikin kenkä piti hyvin pitkospuilla, jotka toisin olivat uudet ja siten pinnaltaan karheat. Speed Trak oli kevyen ja miellyttävän oloinen jalassa, sekä piti S-LAB:ia paremmin pehmeässä maassa, kuten hiekassa, märässä maassa ja kuusen havuissa. Löysyydestä johtuen kivien päälle ei uskaltanut loikkia niin rohkeasti kuin S-LAB kengillä, koska nilkka muljui kengän mukana. Kenkä myös luiskahti juurien päältä S-LAB:ia herkemmin. Alamäkeen juostessa S-LAB oli turvallisempi valinta ja kengän tukevampi istuvuus nilkan ympäriltä auttoi myös siinä, ettei varpaat osunut kengän kärkiin jyrkemmissäkään kohdissa, kuten saattoi joskus sattua Speed Trakillä. Kumpikin kenkämalli olisi ihan hyvä valinta Sipoonkorpi Trail run polkujuoksuun. Mitä helpompi reitti, sitä enemmän vaakakuppi kallistuu Speed Trakin puolelle ja hankalalla reitillä, etenkin kivikossa S-LAB on parempi vaihtoehto. Nopeudessa ei ollut käytännössä mitään eroa. Speed Trakilla tuli nopein aika (10. veto) ja S-LAB:illa hitain (1. veto), mutta kaikki muut vedot menivät muutaman sekunnin haarukkaan 2.35-2.38. Raskaan treenin jälkeen testiryhmä ajatteli suunnata majoitukseen Kylpylähotelli Holiday Club Katinkultaan, joka soveltuu erittäin hyvin sekä perhematkailuun että hauskanpitoon. Lopulta yhden hengen testiryhmä majoittui kuitenkin kotona, koska sinne oli vain muutama kilometri matkaa.
  24. 1 point
    Nuo mainitut Lidlin sormikkaat ovat kyllä melko erikoiset. Niissä sormia palelee, vaikka sään puolesta ehkä juuri ja juuri tarkensi ilman hanskoja.
  25. 1 point
    Aika viileetä alkaa jo olemaan, mutta pitihän se vielä kerran laittaa piikkarit jalkaan ja mitäs muuta kuin maksimitonnia kokeilemaan! Kyllä kannatti lähteä, alitin sittenkin vielä tänä vuonna tuon maagisen 3,5 minuutin rajan, kun kello pysähtyi lukemiin 3:29,3! Pitkä on matka siihen, että ensimmäinen numero muuttuisi, mutta ensi vuonna voisi tähdätä tällä matkalla <3:20 -tulokseen. Päätähtäin ensi vuonna kuitenkin edelleen vitosella. Joko saa ilmoittautua Lohjan SM-kisoihin?
  26. 1 point
    Kiitos taas mukavasta tapahtumasta, ruiskarhua lainatakseni, hyvän mielen kisa. Kyllä unohtu raskas työviikko totaalisesti:-) Seuraava tapahtumaa odotellessa, toivottavasti pääsen mukaan.
  27. 1 point
    Tsemppiä kisaan ja varsinkin @Morchen:lle!! Naks naks!
  28. 1 point
    Vielä yksi tutustumislenkki Vantaan Maratonille ja se on ensi maanantaina 26.9 klo 18.00 Tikkurilan uimahallin luota. Mukaan vaan, jos haluat tulla tutustumaan reittiin!
  29. 1 point
    Kyllä opasteet on hyvät. Pari kertaa joku on koettanut mennä väkisellä eri suuntaan, mutta reitinvalvojat ovat palauttaneet reitille :-) Lähtökarsinat on. Eka ryhmä alle kolme tuntia siitä sitten taitaa olla puolen tunnin välein seuraavat ryhmät. Tuota mutkaa käydään vähän tsekkaamassa leveämmäksi ennen kisaa. Toivottavasti osallistujamäärä lisääntyy 50%:lla tässä parin viikon aikana. Lähdön jälkeen kyllä baanalle mahtuu. Kyllä ne mäet humaa, mutta vasta viimeisellä kierroksella ja silloin miettii, että kuka ne sinne on rahdannut... Maratonilla ei ole virallisia jäniksiä, koska reitti on kuitenkin sen verran kapea,että ison lössin ohittaminen kierroksella on vaikeaa.
  30. 1 point
    Kokeneena eksyjänä voin todeta, että Vantaalla se on vaikeaa.
  31. 1 point
    Perusterveeltä pitäisi onnistua myös kymppi (HS010916). Harjoittelematta siis.
  32. 1 point
    Eilen juostiin timanttiliigassa tämä kestävyysurheilun päämittayksikkö eli min/km. Voittajan aika oli 2:13,49. Norjan F. Ingebrigtsen juoksi ajan 2:16,95. Huikeita aikoja, mutta kyllä minusta jo 3 minuutin alitus ko. matkalla on huikea suoritus. Ko. ajan alittanut voi sanoa ns. osaavansa juosta eli pelkällä kunnolla 3 minuuttia ei alitu, vaan juoksutekniikankin pitää olla jonkinlaisessa kuosissa. https://www.iaaf.org/results/diamond-league-meetings/2016/athletissima-5844/men/1000-metres/final/result#resultheader
  33. 1 point
    Täytyy kyllä pyörtää omia vanhoja mielipiteitä tästä otsikon mukaisesta väittämästä. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että eipä varmasti meikäläinen ainakaan pysty tuota aikaa alittamaan. No puolitoista vuotta maraton juoksua ja treenailua ko. matkalle takana. Ja nyt ollaan jo pelottavan lähellä tuota 3 tunnin rajaa. Enkä edes ole perusterve :) No katsotaan josko tavoite alittaa 3 tuntia olisi jo tehtynä ensi vuonna tähän aikaan.
  34. 1 point
    Laiton FBhen pikkuraportin omista mietteistä ja kisasta videon. https://m.facebook.com/ForrestGuuri/
  35. 1 point
    Kannattaa tuossa vauhdinjaossa huomioida myös reitin profiili, hidastaa suosiolla ylämäissä ja kiristä vähän alamäissä. Muuten ylämäissä tulee tarpeettoman paljon maitohappoa verrattuna saavutettuun hyötyyn. Jos vähän himmaa, niin vauhti mäen jälkeen on myös kovempi kuin jos yrittää mäet vetää kovaa. Jos tavoite on tärkeä "kaikki tai ei mitään", niin silloin lähde juoksemaan mahdollisimman tasavauhtista. Varo ettei alussa mene liian kovaa, äläkä lähde pujottelemaan muiden ohi. Jos juokset pelkän kellon ja kilometrimerkkien mukaan, kannattaa muistaa etteivät merkit ole aina juuri oikeissa paikoissa, jos taas gps:n mukaan, niin kellon näyttämä matka saattaa olla helposti joitain kymmeniä metrejä todellista pidempi, jolloin liian hilkulle jätetty kilometrivauhti johtaakin ikävästi pikkuisen yli 50 min tulokseen. Jos tavoite ei ole niin tarkka, kannattaa lähteä hitaammin ja kiristää, se on hauskempaa.
  36. 1 point
    45-49 v juoksijat Amerikassa pistelee 3000m 8.36+ parhaimmat tai paras... kovaa menee vielä tuossa iässä ... Pete Magill is a coach and elite masters runner. He has won the national masters cross country championship four times, and holds three American records in the 45-49 age group: 8:36.86 for 3,000m, 14:34. 27 for 5,000m and 31:27.3 for 10,000m. Tossa vielä muutamien matkojen aikoja " veteraaneilta "
  37. 1 point
    Mulle on ny jääny vähän epäselväksi, että kuis sitä vitosta varten kannattis harjoitella. Muutama muu juttu sitte taas on vahvistanut sangen mainiosti jo aiemminkin ajattelemiani asioita tätä ketjua lukiessani :D Ite paransin muuten omaa vitosen enkkaani vuodessa 18.15min --> 17.42min ja niin, että tuo 18.15min on juostu radalla ja 17.42min maantiellä, enkä tehnyt yhtään tonnin vetoa tai varsinaista vetoreeniä koko vuoden aikana, vaan keskityin ihan vain hyvän peruskunnon hankkimiseen sekä maraton- ja ultrajuoksuharjoitteluun. Mut varmaan kohdistetummalla vitosen harjoittelulla, mihin kyllä uskoisin sisältyvän vetoharjoituksia, niin lyhyitä kuin pidempiäkin vetoja sekä voimaharjoittelua, niiden avulla kyllä vitonen vois kulkea jopa lähelle 17min.. Mutta ei ne pelkät vedot taida autuaaksi kyllä tehdä, tarvitaan paljon paljon muutakin sekä hyvä aerobinen kunto, että voi tehdä laadukkaita vetoharjoituskia sekä tv-kovia. Vitonen on kuiten kestävyysmatka. Yksi omasta mielestä hyvä vitosen reeni on kyllä tv-kova 10km. En missään nimessä unohtaisi itse tv-koviakaan vitosen harjoittelusta. Jos alkaisin vitosta varten harjoittelemaan, niin näin äkkiseltään ajateltuna kolme avaintreeniä vois itseäni ja omia kehitettäviä ominaisuuksiani ajatellen olla 10x400m/1min vetoharjoitus, 8-10km tv-kova ja kova punttiharjoitus. Kaikki loppu helppoa aerobista juoksua. Edit: Itse en usko, että kaikille sopii juuri samanlainen harjoittelu optimaaliseen tulokseen pääsemiseksi jollakin tietyllä matkalla. Minun mielestäni yksittäisiä harjoituksia tärkeämpää on ainakin harrastelijalla opetella harjoittelun oikeanlainen rytmittäminen omaan elämäntilanteeseen ja taustoihin nähden, sekä opetella tekemään kovat harjoitukset levänneenä ja omiin tavoitteisiin sopivilla tehoilla. Sitten kun nämä on edes suurinpiirtein kunnossa, sitten voi alkaa hifisteleen sillä, että onko 6x1000m parempi vai huonompi kuin esim. 10x1000m tai 6km tv-kova.
  38. 1 point
    Tuohon ketjun kysymykseen kommenttia. Eli mitä mielestäni vaatii 9min kolmosella (oma aika 8.57), niin joku 5 sek ero kierrosvauhdeissa 400m-800m-1500m-3000m kuvaisi mielestäni realistisemmin vauhteja alimatkoilla kuin Horwillin 4sek erotus per kierrosvauhti. Eli 3000m tavoitevauhti 3min/km = 72sek/400m --> 1500m pitäisi kulkea lähelle 67sek/400m (4.11,25/1500m), 800m lähelle 62sek/400m (2.04) ja 400m siis lähelle 57sek. Omalla kohdalla ääripäät oli se 8.57 ja 53,01, joten ihan tuo 5 sekuntiakaan erotus ei ollut tarpeeksi, mutta jollain luontaisesti (olettaen harjoittelun olleen asiallista) kestävämmällä tyypillä olisi se varmasti lähempänä totuutta. 3000m:n ja tonnin kisavauhdilla erotusta tarvitsin 25sek, kun taas kestävämpi tyyppi pärjää pienemmällä vauhtireservillä, mutta kyllä alle 2.40 tonni olisi useimmissa tapauksissa taituttava jotta toiveet 9min kolmosesta olisivat realistisempia. Ainakin kaltaisellani ei-luonnonlahjakkuudella. Vertailuksi luontaisesti lahjakkaampi (toki sukupuolikin vaikuttaa) Sandra Eriksson ja vauhdit: 800 m: 2.07,25 (2014) = 63,63/400m (-3.32sek ero tonnivitosen vauhtiin) 1 500 m: 4.11,05 (2014) =66,95/400m (-4.35sek ero kolmosen vauhtiin) 3 000 m: 8.55,13 (2014) = 71,3/400m (2.58,4 tonnit) Tonni "vain" 2.46,56 eli reserviä vain ~12sek.
  39. 1 point
    Kävin hankkimassa perusterveen paperit (sertificado de salud basico), joskin muistelisin, että se alkuperäinen perusterveen raja oli 2.45, mikä kai pitääkin olla se lopullinen tavoite, jos itseään jotenkin terveeksi yrittää tituleerata. Vähän oli kyllä siinä mielessä tylsäkin projekti, että se ei lopulta vaatinut kuin tavoitteen asettamisen, järkevän progressiivisen treenaamisen kokeneiden juoksijoiden ohjeiden mukaisesti sekä kisan juoksemisen suunnitelman mukaan. Treeniä tuli tälle vuodelle ennen sunnuntain kilpailua 2950 km, josta noin 75 % oli vauhdeilla 5.00-5.40 ja loput 4.20 tai kovempaa. Oleellinen asia oli talvella ja keskikesällä kunnollinen ylimenokausi ja varsinkin syksyllä eheä treenikausi, jossa fokus oli tiukasti suunnitelluissa asioissa. Uskoisin myös, että onnistuin pitämään kevyet viikot riittävän kevyinä (40-60 km), jolloin kovemmilla viikoilla pystyi takomaan kunnollista treeniä. Loppuaika oli 2.55.03 ja seuraavaksi sitten niitä varsinaisia perusterveen papereita hankkimaan. Onneksi nyt on taas kokemusta enemmän sekä itsellä että lähipiiriini kuuluvilla ennestäänkin erittäin kokeneilla juoksijoilla. Arvelen myös, että edellisiltana nautittu pizza ja sitä edellisen päivän kilo karkkia auttoivat tavoitteen saavuttamisessa.
  40. 1 point
    Pitääpä laittaa vähän tähän analyysia omasta matkastani kolmen tunnin alittaineiden kerhoon, mikä tapahtui viime lauantaina Kankaanpäässä 40 sekunnin turvin..:) Juoksua en ollut ennen vuotta 2007 juurikaan harrastanut, vaan silloiset pohjat oli lähinnä salibandystä ja harrastekiekosta. Kolmen kuukauden lenkkeilyllä opiskeluaikana juoksin ekan maratonin Rovaniemellä hieman alle 4h. Siitä juoksukipinä puraisi ja jatkoin lenkkeilyä syksyä kohti, jolloin Levillä juoksin puolikkaan 1.36. Silloin otin tavoitteeksi, että juoksen vielä jonain päivänä maratonin alle 3h. 2008 syntyi ensimmäinen lapsi ja joukkuepelit jäi vähälle ja mielenkiinto muutenkin siirtyi kestävyyslajien puolelle ja hankin sukset. Keväällä turhan innokkaana lenkkipoluille ja 3kk juoksijan polvi esti harjoittelun pitkälle kesään. Syksyllä 2008 juoksin jo omalla lenkillä 1.28 puolikkaan gps:n mukaan ja vuonna 2009 maraton ensin kesällä 3.26 ja syksyllä 3.14 Kiimingissä. Sinä vuonna syntyi myös toinen lapsemme. Harjoittelu on ollut kokoajan ihan näihin aikoihin saakka sellaista, että keskimäärin n. 1500-2000km vuodessa lukuunottamatta vuotta 2012 joka oli välivuosi, mutta siitä vähän myöhemmin. Ensimmäinen yritys maratonilla alle 3h tapahtui sitten jo vuonna 2010, josta on aika hyvää informaatiota tuolla vanhojen blogien puolella. Oulussa jalat kantoivat 28km saakka, mutta loppu oli tuskaa ja loppuaika 3.07. Harjoittelu siitä sujui eteenpäin hyvin ja syksyllä 2010 juoksin yhä voimassa olevan ennätyksen puolikkaalla 1.22.52. Tuona päivänä maraton olisi mennyt isolla todennäköisyydellä alle 3h, mutta maratonille oli tarkoitus lähteä vasta Kiimingissä muutama viikko myöhemmin. Levin nappijuoksu meni niin jäseniin, että Kiimingissä tuli ensimmäinen keskeyttäminen maratonilla kun jalat eivät olleet lainkaan palautuneet. 2011 en juossut talvella hirveästi ja aloittelin vasta keväällä juoksemaan. Samalla siirryin työelämään ja treenejä joutu alkaa suunnitteleen aivan uudella tavalla samoin kuin perhe-elämää kun perheeseen syntyi kolmas lapsi. Syksyllä juoksin 3.04 Levillä ja se ennätys säilyi viimevuoteen saakka voimassa. 2012 oli lähes välivuosi juoksussa ja silloin seuraavat noteeraukset: Kesällä Rovaniemimaratonilla kymppi 43min ja syksyllä Kiimingissä maraton hölkkäillen alle 4h. Tavoite oli vain säilyttää vuotuinen maratonputki ehjänä. Siitä innostuin taas lenkkeilemään ja 2013 juoksin Jyväskylässä 3.14 kunnon kanttauksella. 2014 tuli ennätyskilsat kun 2400km ylittyi ja ennätys parani aikaan 3.02.28. Tänä vuonna sitten määrä on säilynyt juoksun osalta suht. samana, mutta keväällä tuli hiihdeltyä n. 500km, mikä on nostanut kokonaismäärää jonkin verran. Tälle vuodelle on tasan 2000km juoksua ja n 600km hiihtoa/rullahiihtoa takana tällä hetkellä. Treeni on ollut suhteellisen yksinkertaista ja täysin muun elämän ehdoilla tehtyä. Viikossa on ollut pitkä 25-30km ja yks kovempi lenkki. Muuten kevyttä juoksua ja silloin tälläin tonnin tai kahden vetoja. Olen siis kohtuullisella panostuksella päässyt tuohon 3h kerhoon, mutta toisaalta ei varmaan huonoin ruumiinrakenne ole juoksuun kun paino on 63-64kg ja pituutta 176. Oma fiilis on, että perusterve mies juoksee tuon rajan alle, mutta se mitä uhrauksia se vaatii on sitten kiinni hyvin pitkälti ruumiinrakenteesta, lahjakkuudesta ja muista kestävyysomainaisuuksista. Toiset lenkkeilee vuoden ja paukauttaa alle 3h. Toiset tekee tasaisesti vuositolkulla maltillisella määrällä töitä ja jossain vaiheessa raja rikkoontuu. Toiset taas eivät saavuttaisi rajaa ilman täydellistä omistautumista treenaamiselle ja tästä kai tässä ketjussa on lopun perin kyse, että raja on kaikille mahdollinen, mutta toiset juoksee siihen 5000km/vuosi ja toinen pääsee 1000km:lla.
  41. 1 point
    1000m juoksu on aika yksinkertainen laji, ei tarvita sen kummempia tankkauksia tms vaan kyse on siitä että on riittävästi nopeutta ja kestävyyttä. Maailman parhailla 1000m juoksijoilla on pelkistetysti lajille sopiva fysiologia, solutasolla. Mutta jokainen tietenkin voi harjoittaa omien rajojensa rajoissa niitä solujaan matkalle sopivaan tasapainoon. Tonnin juoksu on aina kiehtonut minua, kellotetaanhan jokíkinen vauhti aina km-vauhteina, josta on helppo laskea erilaisia prosenttilaskuja ja vertailla kuinka lähelle 1000m aikaa päästään. Jos sattuu kiinnostamaan. Uran alussa tähtäin olisi hyvä olla näillä lyhyemmillä matkoilla oli tuleva päämatka mikä tahansa. En tiedä mitä Alisa Vainio on tonnin juossut tai kykenevä mutta se kiinnostaisi lähivuosina enemmän kuin mahdolliset maratonit - uskon että hänenkin olisi hyvä panostaa nyt enemmän vauhtiin kuin jaksamiseen uran tässä vaiheessa. Mutta jos tähdätään parhaaseen mahdolliseen 1km aikaan se riippuu tietenkin tapauksesta. Jollakin saattaa olla kestävyyttä mutta ei nopeutta, jollakin toisella toisinpäin.. Harjoituskauden alussa sitten mietitään strategia kohdilleen yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Mutta yksinkertaistettuna sinun pitää pystyä juoksemaan 100m riittävän nopeasti, kuten myös 200m ja 400m ja aina 1000m asti. Riittävä nopeus on kaiken lähtökohta, viitaten tapaus A.Vainioon. Mahdollinen harjoitusvirhe että on keskitytty liikaa kestävyyteen (tai nopeuteen jne.) menneisyydessä ei välttämättä ole maailmanloppu, vaatii vain enemmän työtä saada nopeus tms. ominaisuus nostettua matkan vaatimalle tasolle. Monesti juoksijan uran alku on sen parhaan matkan hakemista kun ei ole vielä selvinnyt onko kyseessä nopea vai kestävä vai joku siltä väliltä eli keskimatkuri. Siksikin olisi hyvä tilanne jos ensiksi keskitytään lyhyemmille matkoille varmistaen samalla suorituskykyisyys, jonka pohjilta on helppo työ siirtyä painottamaan enenmmän kestävyyttä. Reitin voi silti kulkea myös "väärinpäin" kestävyyden kautta jolloin vain kaivetaan nopeus esiin. 1000m vaatii siis: anaerobinen kapasiteetti - aerobinen kapasiteetti - anaerobinen kestävyys - maksimikestävyys. Nyt kun eletään lokakuuta on painotus yleensä kahdessa ensimmäisessä ominaisuudessa.
  42. 1 point
    Jos harjoittelun pointti on juosta 1000m mahdollisimman nopeasti niin itse pyrkisin tekemään kuntopiikin tuohon kilpailu tai testi ajankohtaan. Tämä tietenkin vaikuttaa mahdollisiin muihin tavoitteisiin ja niiden harjoitteluun, mutta riippuu ihan siitä miten tärkeä tuo tavoite on. Olennaista harjoittelun suhteen ei ole se kuinka kovan rasituksen saat aikaiseksi treeneissä vaan se kuinka kovaa pystyt juoksemaan 1000m kilpailussa. Tekniikka pitää ensin laittaa kuntoon ja sitten kuntohuippu tehdään muutamalla kovalla tehoharjoituksella. Jos tekniikka ei ole kunnossa niin herkästi noilla korkean volyymin intervalleilla vetää kropan jumiin ja kehitystä ei tapahdu. Nimimerkillä kokemusta on. 1000m on kuitenkin suhteellisen lyhyt rykäisy eli alusta asti pitää vetää kovalla temmolla. Harjoittelun suhteen aloittaisin näin kesäaikaan esim. 10x100m nurmella paljasjaloin noin 20s per 100m sitten pikku hiljaa vauhtia kiristellen ja kun kilpailu lähestyy niin muutaman kovemman esim. 2x2,5min kovaa, 5min palautuksella saat hapenottokyvyn ylös. Muuten peruskuntoa ylläpitävää juoksua sekä juoksutekniikkaa kehittäviä drilejä ja liikkuvuusharjoitteita. Mattojuoksua ei suotta kannata kesällä harrastaa kun uloskin pääsee. Tämä on oma näkemykseni ja uskon että se toimisi myös sinulla.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy