Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Kaikki tapahtumat

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Eilen
  2. Ja iso ongelma on varmasti myös pakkauskoko. Kun kattilasta lapataan evästä lautaselle niin ihmisellä kuitenkin on jonkinlainen kyky säännöstellä annoskokoa niin että se sovittautuu energian tarpeeseen. Valmisruoka tulee valmiin kokoisena annoksena ja ihminen tuppaa syömään sen kaiken. Jos yksi annos ei riitä viemään nälkää pois niin sitten syödään vielä toinen annos (kun neljännes olisi riittänyt).
  3. perttu

    Yleisurheilukausi 2019

    Japanissa juostu taas tasokas kansallinen puolikkaan kisa, Ageo City Half Marathon. Linkin mukaan tuossa Top-25:ssä 21 juoksijaa parantanut omaa aiempaa ennätystä ja kolmelle kisa oli eka puolikas. Tilastopajan mukaan Suomen kauden kärki on Vattulainen ajalla 1:07:09.
  4. kovin reeni mulla - väsymys - palautuminen . kävely 82km Rukalla - 3 päivää.. ja nukuin yöt.
  5. 49. Suomi-Juoksu 100 km juostaan 6.-7.6.2020 Salossa. Lähtö: 6.6.2019 klo 19:00 Aikaraja: 15 h eli maali sulkeutuu su-aamuna klo 10. Sarjat: Miehet & Naiset Matkat: 100 km Reitti on sama vaativa ja kauniiksi kehuttu reitti kuin viimeksikin. Reitti ja ajankohta tarjoaa Etelä-Suomalaista maalaismaisemaa ja kesäyötä parhaimmillaan. Huolto on myös järjestetty viime kerran tapaan 15-20 km välein ja mahdollisuus omaan drop bagiin kahdessa huoltopisteessä. Muutoksiakin on luvassa: Tapahtumassa on GPS-seurantalaite kaikilla juoksijoilla ja live-seuranta. Tämä mahdollistaa yleisölle ja huoltojoukoille paljon paremmat madollisuudet seurata kilpailun tapahtumia. Reitin parempaan merkintään tullaan panostamaan paljon, ja merkintätavassa on isoja muutoksia. Merkintä toteutetaan oranssi-valkoisilla lipuilla ja opaskylteillä risteyksissä. Kaikissa opasteissa on heijastin. Merkintälippuja tulee tasaisin välein myös suorille osuuksille risteysten välillä. Kaikki opasmerkinnät katuun tehdään paremmin näkyvällä oranssilla merkntämaalilla. Aikaraja on nostettu 15 tuntiin aikaisemmasta 14 tunnista. Tällä muutoksella toivottavasti saadaan tällä kertaa mukaan monta juoksijaa, jotka viimeksi jäivät pois aikarajan haasteellisuuden vuoksi. Web: https://endurance.fi/suomi-juoksu/ Facebook: https://www.facebook.com/suomijuoksu/
  6. -Emilia-

    Verona marathon 17.11.

    Täällä yksi Veronan osallistuja. Omalla kohdalla juoksu jäi kesken 29 km:n kohdalla kun yläreisi-/lantiovaiva joka on viime aikoina vaivannut alkoi kipuilemaan sen verta pahasti ettei ollut järkeä jatkaa. Tuuli oli kyllä aikamoinen monissa paikoin ja söi pahasti voimia! Ennen starttia kaikki pelasi kuin unelma kun italialainen valmentajani sai meidät starttaamaan keulasta jossa voitiin rauhassa lämmitellä starttiin asti eikä tarvinu vessajonoihinkaan vaivautua kun pääsin starttipaikan vieressä olleeseen Michelin ravintolaan vessaan.👌 Järjestäjät oli myös todella ystävällisiä kun hoitivat mulle kuljetusta keskeytyspaikalta maalialueelle ja antoivat omia ylimääräisiä vaatteitaan päälle etten paleltunut kyytiä odotellessa.
  7. Olen ollut hyvin yksinkertainen ukki, mutta en ole enää! Sillä Helmareitten tuleva hyökkääjätähti putkahti tänään reilusti etuajassa maailmaan...
  8. Mä koin saavani säännöllisistä kävelylenkeistä hyvää pohjaa pidempiin polkukisoihin. Toki juoksinkin ohessa, mutta vedin myös 1-3 kertaa viikossa 16km reippaita kävelylenkkejä. Ja paino sanalla reipas, ei mitään koirankusetuslonnimista, vaan koko ajan määrätietoisesti eteenpäin. Näillä lenkeillä sai kuitenkin keskisykkeet noin sataan ja mäkisestä maastosta johtuen hyvää sykevaihtelua koko lenkin ajaksi. Ja iskutustahan näistä ei tule kuin juoksemisesta, joten jalat kestää ohessa hyvin juoksuakin. Toisaalta, minun on vaikea uskoa, että muutaman kilometrin kävelylenkeistä olisi mitään todellista hyötyä. Toki niistä saa hyvää mieltä, raitista ilmaa ja verenkierto pääsee töihin, jos muuten vain röhnöttää sohvalla, mutta treenimielessä kävelylenkkien pitänee olla jossain määrin pitkiä ja oikeasti reippaita, jotta niistä saa todellista hyötyä irti.
  9. Mulla oli ammattikoulun kolmannella luokalla luokkani paras cooper tulos, 2350m. Ei ollu taso häävi 😄 Eikös Paavo nurmi treenannut talvikauden pääosin kävelemällä?
  10. Itselläni on vähän huonoja kokemuksia kävelystä pääasiallisena liikuntamuotona. Olin muutama vuosi sitten mukamas niin kiireinen, ettei erilliseen liikuntaan ollut aikaa, joten vannoin hyötyliikunnan nimiin. 2,3 kilometrin työmatka päivittäin kävellen, 8. kerroksessa sijaitsevaan toimistoon aina portaat ylös, lähes aina kävelyetäisyydellä olevaan lähikauppaan ruokaostoksille eikä automarkettiin, yms. Silti, kun kovatehoista liikuntaa ei tullut, kunto oli surkea. Cooperissa tulos oli noin 2300 metriä, joka vähän päälle kolmekymppiselle normaalipainoiselle miehelle on järkyttävän huono luku. Eli ainakin itselleni oli huomattava käänne parempaan, kun nykyisin harrastan päivittäin jotain kovempitehoista liikuntaa, vaikka hyötyliikunta onkin vähentynyt.
  11. 226

    Uintikunto

    Tässä vähän kommentteja aikaisempiin. Ihan mahdollista, että jollekin uinnista on apua pyöräilyyn, mutta ei yhtään juoksuun. Minulle tilanne oli ihan toinen. Uintiharjoittelu ei auttanut yhtään pyöräilyyn, mutta esim. juoksussa olin jo varsin kova ennen kuin edes aloitin juoksuharjoittelun. Takana oli siis jo noin 13 vuotta kilpauintia. Myös silloin uinnista oli iso apu juoksuun, kun en jalkavammojen takia pystynyt juoksemaan ollenkaan. Syy siihen, että kovat uintitreenit auttoivat juoksua oli siinä, että uinnissa harjoitettavuus oli niin hyvä, että pystyi nostamaan sykettä ja työskentelemään pitkään korkealla teholla, ja treenaamaan uintia helposti vaikka kaksi kertaa päivässä, jolloin myös vauhtikestävyys ja peruskunto kehittyi. Minulla oli myös hyvin vahva potku, joka todennäköisesti auttoi myös juoksuun. Sen sijaan pyöräilyn lajinomaista liikettä ei uinnissa tule ja reisivoimani olivat uintitaustan jälkeen heikot. Pyöräilyssä maksimisyke oli 20 pykälää alempi kuin juoksussa ja vauhditkin sen mukaiset. Juoksussa olin parin triathlonvuoden jälkeen yhtä hyvä kuin uinnissa, mutta pyöräilyssä siihen meni yli kymmenen vuotta, ja vielä silloinkin pyöräily oli heikon lenkkini. Sama nykyisin, uinnista ei ole mitään hyötyä pyöräilyyn, mutta vielä jotain pientä hyötyä juoksuun kuitenkin. Kisoissa tuo vahva uinti vain korostui juoksuosuudella. Ei ollut mitään merkitystä juoksuvauhtiini oli takana uinti tai ei. Ei edes täydellä matkalla. Josta neuvona Samikolle, että jos uintia ei enää kovasti yritä kehittää, niin kannattaa sinne kilpailukauden kynnykselle ottaa kuitenkin joitain pitempiä uintitreenejä mukaan. Vaikka 8, 9 ja 10 km. Noilla kolmella uintitreenillä voi olla eroa siihen, että uinnin jälkeen on aika freesi olo, vaikka niillä ei suurta merkitystä olisikaan 3,8 km vauhtiin. Tuo tuli erään swimrun parin kanssa viime talvena hyvin todettua. He uivat muutaman 8-10 km uintitreenin ennen huhtikuun kisaa, ja siinä kisassa uintivauhti säilyi hyvin, vaikka matkaa tuli kisassa noin 8 km. Uskon, että on aika paljon sellaisia triathlonisteja, jotka kuvittelevat, että kun treeneissä jaksaa uida 3,8 km, niin se riittää. On kuitenkin vähän eri asia uida 3,8 km kovaa, siitä sen enempää väsymättä, kuin uida 3,8 km pk-vauhtia ja olla melko puhki ja iloinen siitä, että selvisi pyörän selkään. Syklikselle, että tietenkin saa ja pitää kirjoitella tasosta riippumatta. Moni muukin tuskailee 2 min/100 m kanssa, joten varmasti kiinnostusta löytyy kuulla kokemuksia myös hitaammilta uimareilta, etenkin jos uinti vielä kehittyy. AnttiSn meillä uintiporukassa yksi käyttää tuollaisia kelluttavia housuja. Vauhti parani yli 2 min/km, koska hänellä jalkojen uppoaminen ja jäykkyys ovat suurin hidaste. Sanoisin, että paremmin se potku paranee potkuja harjoittelemalla, mutta jos tähtää vaikka swimruniin, niin ei ole ihan välttämätöntä edes opetella hyväksi potkijaksi, kun potkua ei siinä lajissa tehdä, vaan jalkoja vaan kellutellaan perässä. Over all uimarille/triathlonistille kyllä suosittelen ennemmin potkujen opettelemista, koska joskus uidaan ilman märkäpukuakin. Voi niillä housuilla olla jotain opettavaakin vaikutusta, kun asento paranee. Tuo henkilö on jonkun verran sanonut, että selkä joutuu rankemmalle kun jalat nousee pintaan.
  12. Kyllähän niistä kirjoitettiin siihenkin aikaan. Näihin kirjoituksiinhan tarttui silloinen Juoksija-lehti päätoimittajansa Tapio Pekolan kynällä hyvinkin terävästi. Tässä yksi näyte Juoksijasta nro 9/1975. Asiatekstiä! 🙂 Juoksija_nro9_1975.pdf
  13. Pikainen käynti metsässä. Eivät ole suppikset pakkasesta moksiskaan. Ensi viikolla on 7 C, joten vielä ehtii. Kuvassa, vaimo kerää laatua, mulla taas on määrää..
  14. AnttiSn

    Uintikunto

    Juttelinkin jo tuolla omassa ketjussa noista kelluhousuista. Sehän tuntuu tosiaan olevan trendikäs apuväline etenkin meillä uppoavilla triathlonisteilla. Mikä on raadin näkemys noihin? Itse siis ostin moiset, kokeilin vähän ja vauhti samalla efortilla kasvoi noin 10-15s/100m. Käytännössä pääsin siis lähelle märkkävauhtia ja tuntumaa uidessa. Oma ajatus on, että kait se noilla on alettava uimaan pääasiassa. Uinti kuitenkin on aika pirun paljon luontevampaa ja kevyempää kuin uppoavana tukkina. Epäilen jopa, että näitä käyttäen saattaisin saada aikaan lihasmuistin hyvästä uintiasennosta, joka jalostuisi parempaan uintiasentoon ilman kelluttavia housuja uidessa. Ja tämän siis nopeammin kuin tahkoamalla ilman housuja. Niin, ja en tietenkään muistanut sitä kameraa taaskaan ottaa mukaan. Ensi viikonloppua varten pitänee laittaa uimakassiin jo hyvissä ajoin! Viimeistään 30. päivä minulla on käytössä sitten ihan oma hovikuvaaja eli silloin tulee jotain kuvamateriaalia kyllä tallennettua...
  15. Tarkennuksena vielä omaan edelliseen kirjoitukseen. Ylikunto kestävyysurheilussa on käsittääkseni parasympaattisen hermoston yliaktivoituminen. Huonokuntoisella kestävyysurheilijalla sympaattinen puoli aktivoituu ensin ainakin oman kokemuksen perusteella. Tästä tilasta toipuu kuitenkin kohtuullisen lyhyessä ajassa. Tai jos toipuminen vie paljon aikaa niin sitten varmaan muutakin on pielessä kuin harjoittelusta johtuva kuormitus esim työstressi. Ylen juttu on ennemminkin kuvausta huonosta kunnosta kuin ylikunnosta.
  16. samiko

    Uintikunto

    Juu, näin minäkin olen ajatellut, uinti lähinnä ylläpitävää ja siten kisaa lähempänä vähän enemmän. Tuo 2018 Kona juoksu oli kyllä jonkin asteinen pamahdus, ei se ihan noin vaikeaa normaalisti ole. 15km jälkeen vaan hyytyi täysin ja sitä onkin ollut mukava arvuutella miksi. Pyörä oli aika konservatiivinen eli vaikea uskoa että siitä olisi jäänyt kiinni, yhden 200kcal geelin kadotin juoksun alussa, eli siinä olisi vakioselitys tarjolla, mutta tiedä häntä. Toivottavasti seuraavassa kisassa menee paremmin. Lisää juoksua ja voimaa niin eiköhän se siitä
  17. Kävely on usein fyysistä aktiivisuutta kunnosta ja tavoitteista riippumatta. Inaktiivisuus määritellään < 1,5 MET, jolloin energiaa kuluu enimmillään 1,5 kertaa perusaineenvaihdunnan tasoon verrattuna. 1 MET on hapenkulutuksena 3,5 ml/kg/min ja kevyelläkin kävelyvauhdilla intensiteetti on helposti jo 3-4 MET. Esim. itselleni helpohko 6 km/h kävelyvauhti kuluttaa happea / energiaa jo aika lailla kuusinkertaisesti löhöilyyn verrattuna. Kävely on hyvä ja edullinen liikuntamuoto väestötason terveyden edistämiseen. Pelkkään aktiivisuustasoon verrattuna kardiorespiratorinen kunto vaikuttaa kuitenkin terveyteen enemmän, joten kunnonmukaisesti intensiivisempääkin monipuolista liikuntaa tarvitaan. Kävely on silti erittäin hyvä keino rikkoa vallitsevaa inaktiivisuutta ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa.
  18. Täältä etelän pimeän ja märän marraskuun keskeltä toi 31 cm kuulostaa kiehtovan valkoiselta. Kaikille matkoille näkyy yhä olevan hyvin tilaa. Mitä siellä nyt on listoilla, reilut 3000 ilmoittautunutta? Jonkinlainen kysynnän ylätaso ehkä noilla tienoilla.
  19. I. Niskanen voitti Oloksella sekä perinteisen että vapaan kisat selvillä eroilla muihin. Taakse jäivät mm. Bolshunov ja Spitsov. Maailmancupin alkua voi odottaa melko luottavaisin mielin.
  20. "Oikean" kuntoilun ohessa peruskävelyä ei tietty lasketa kuntoiluksi ollenkaan, mutta joskus virkistää aivoja ja parantaa mieltä käydä rennosti käppäilemässä. Jos kävelystä haluaa kunnon kuntoilua, kannattaa ottaa sauvat käteen ja laittaa muksu rinkkaan ja rinkka selkään sekä siirtyä vaativaan maastoon.
  21. Joo. Esim. Kreikka jäi taakse vaikka se taisi voittaa joskus mestaruuden. Eikä tarvinnut kytätä jotain takaporttia josta ehkä voisi luikahtaa kisoihin. Onhan se varmaan suomalaisten jalkapallon kovin saavutus sitten 1912 olympiakisojen neljännen sijan ja Litmasen parhaiden saavutusten.
  22. työ - reenaus oltava tasapainossa..vaikka monet työ hommat ovat keventyneet melkoiseti ..jos vertaa vaikka metsätöitä, rakennus alaa yms. ja jotkut tekevät melko kevyttä duunia...täytyy nukkua riittävästi. monet ovat huonossa-jopa surkeassa kunnossa...
  23. Tämä on hyvä kysymys että mikä on hyvä kunto ja miten se määritellään tai arvostetaan. Pitänee avata sille oma ketju. Vaihtoehto a vaatinee 3-5 kertaa käppäilyä viikossa, 3-6 km per kerta? b kohta vaikeampi, vaatinee jo totisempaa touhua, mäkimaastoa, portaita, pitkiä vaelluksia ja intervalleja eli monipuolisuutta. Lähtökohtana tietysti oma terveys.
  24. Itselläni oli pari vuotta sitten tilanne, että säännöllistä liikuntaa en ollut harrastanut pariinkymmeneen vuoteen ja painokin oli kohonnut omasta mielestäni turhan korkealle. Lähtötilanne ennen tilanteen korjaamista oli mies 50 v. pituus 178 cm paino 86 kg. Asetin itselleni tavoitteeksi tiputtaa paino 74 kiloon ja nostaa kunto sellaiselle tasolle, että voin juosta 10 km noin. 40 minuuttiin. Äkkiä en tämän uskonut tapahtuvan joten aikaa tavoitteen saavuttamiseen laitoin 3 vuotta, josta nyt on käytetty 17 kuukautta. Liikunta oli aluksi kävely/hölkkää etupäässä kävelyä, mutta säännöllistä ja paljon tunteja sisältävää. Kun hölkkä alkoi sujua niin sitten pelkästään hölkkää. Kun hölkkä muuttui kevyeksi niin sitten vähitellen juoksua. Talvella tein melko paljon rauhallista hiihtoa. Paino lähti tällä systeemillä laskemaan tasaisesti noin kilo per kuukausi tahdilla. Tällä hetkellä paino on 73 kg. Olen syönyt korostetusti hiilihydraatteja ja määrällisesti kaikkea ruokaa reilusti enemmän kuin aiemmin. Liikunnan jälkeen olen aina syönyt jotain suhteutettuna suorituksen määrään. Painoa olen seurannut päivittäin joka aamu. Jos paino on laskenut enemmän kuin edellisen päivän urheilusuoritus antaisi olettaa olen pitänyt sitä merkkinä nestevajauksesta, liian vähäisestä ruokailusta tai muuten keskeneräisestä palautumisesta. Tällöin olen harjoitellut kevyemmin. Liikuntasuoritusten kalorikulutus on mittareiden perusteella ollut noin 20.000 kcal per kuukausi. Alussa vähemmän ja nykyään enemmän. Harjoitusmäärä on ollut sellaista, että se on ollut kuormittavaa välillä kuitenkin helpompia jaksoja. Nykyään keho alkaa kestämään aika hyvin harjoittelua ja palautuminen on nopeampaa myös intervalli ja kovempi vauhtiset alkavat sujumaan hyvin. Harjoittelustani noin 85-90% on ollut PK1 ja PK2 tasolla mittareiden mukaan. Tuo Ylen:n uutinen on mielestäni jotenkin virheellinen vaikka sinällään ihan asiallinen. Ylikunto on käsittääkseni tila joka syntyy, kun henkilö on erittäin hyvässä kunnossa ja harjoittelee tämän vuoksi liian kovalla teholla ja yksipuolisesti ilman palauttavaa jaksoa. Harjoitus kulkee ns. liian helposti ja olo on kuolematon kunnes käy köpelösti. Suomessa kohderyhmä on varmaankin aika pieni, kun hyvä kuntoisia ei ole montaa. Ylen jutussa oleva tila voi syntyä, jos elämä vaikka työn kautta on liian stressaavaa. Urheilun ”vaarallisuutta” korostetaan jotenkin turhaan. Elämän pitää olla tasapainossa ja urheilu on osattava suhteuttaa muuhun elämän kuormitukseen.
  25. niin millainen kävely.. vauhti- matka. ite tulee käveltyä reeni mielessä melko vähän.. tahkon portaat . n. 50m-1h. joskus joku 2.14 + 14km.. ja Rukalla tuo 82km - kolmeen päivään. kilpakävelystä ei kokemusta..tekniikka ...
  1. Näytä lisää




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy