Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Kaikki tapahtumat

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Tunnin sisään
  2. Mukavahan se tuollainen iso mittari olisi. Mutta itse en käytä sitä, koska haluan ajaa harjoituksissa samalla set-upilla kuin kilpailussa ja kisassa taasen minimalismi rules - tarvitsen matkan, ajan, sykkeen ja (keskiarvoistetut) watit. Nämä saa vaikka kelloonkin yhdelle näytölle näkyviin (tai kuten itselle 5km välein kierroksista ka-watit ja kesto). Kellon voi pyöräyttää ranteessa ympäri, joten on aeroasennossa juurikin silmien edessä. Juoksuun siirryttäessä pyöräyttää kätevästi juoksuun päästyä ympäri, tai voihan sitä noinkin juostessa katsella itse asiassa toimii ihan yhtä "hyvin". Uidessa pidän jo valmiiksi käännettynä märkkärin alla. Tällöin vaihdoissa ei tarvitse ainaskaan elektroniikan kanssa säätää mitään!
  3. Jim

    Pyörä-treeni kysymyksiä

    Kuten @AnttiSnmainitsi, voi käyttää pelkkää kelloa. Tai erillistä mittaria tai kumpaakin, kuten itse käytän Alla oma settini. Noita siirrän maantie- ja Cyclocrosspyörien välillä. Jos lähden pelkästään kauppapyörällä ja haluan mittarin, otan mukaan pelkän Ambitin. Noita telineitä kellolle saa mistä vain Itsellä kaikki liikunta menee Movescountiin, mutta pyöräilyssä Garmin on hyvä mittari ja kun sinne menee pyöräilyt, on siellä hieman Movescounttia paremmat tehoanalyysit Käytän navigointiin enemmän Ambittia kuin Garmin Edgeä. Sitä Ambitin viivaa on helppo seurata.
  4. Today
  5. lataatko noista reiteistä karttafilet kelloon vai käytkö jotenkin ulkomuistista siellä kiertämässä?
  6. vmaksi

    NUTS KK 24.-25.5.2019

    Tähän omatkin vastaukset: - Jos sauvoja ei ole käyttänyt, niin en Kuusamoon ottaisi. Hyötyä lähinnä paluumatkalla, jos totaalinen hyytymys iskee. Jos jaksaa edes auttavasti hölkätä, niin enemmän haittaa. - Rasvaan varpaat aina. Valkovaseliinilla. En muista milloin olisi tullut viimeksi rakkoja muualle kuin kynsien alle. - En ole vielä koskaan vaihtanut kenkiä/sukkia kesken kisan. Tähän pätee projektimiehen vanha sananlasku: "Älä koske toimivaan järjestelmään." Eri asia sitten, jos on ongelmia jo ollut. - Omat rakkoviritykset ja rasvat kannattaa olla Oulangan dropbagissa. Sen ohi menet kahdesti. Hautajärvellä on järjestäjänkin puolesta hyvät palvelut. Älä yliammu dropbageja, laita vain oikeasti tarvittava tavara ja suunnittele täydennykset etukäteen. Huoltoihin ei saa jäädä asumaan 😉 EDIT: Viime vuonna 83 km kisassa mulla ei ollut dropbagia ollenkaan. Kaikki energia alusta asti kannossa.
  7. Taktiikka toimii joskus, varsinkin silloin kun on kunnossa, mutta joskus tuo ei toimi. Toimi karhunkierroksella vuonna 2017 84km matkalla (sija 3.), mutta 2018 ei toiminut 53km matkalla (DNF). Varsinkin tuo välikuolema ja siitä yli pääseminen on suoraan verrannollinen kuntoon. Vuonna 2018 kunto ei kestänyt välikuolemaa, sieltä ei enää saatu energioita ylös. Sen sijaan 2017 kesti hyvin. Karhunkierrosta ajatellen jos olisin PK-seudulta niin kävisin juoksemassa joko Bodom Trailin ykkösosuutta tai Sipoonkorpi trailia. Vastaa melko hyvin korkeuseroiltaan ja vaativuuksiltaan Karhunkierroksen vaikeimpia pätkiä.
  8. No kuten yltä voit lukea, minulle mittari=kello+polkimet. Samalla tavalla siitä kellon näytöstä näkee vauhdit, matkat, ajat, sykkeet, reitin, watit ja kaiken muunkin tarvittavan ja tarpeettoman. Sulta varmasti löytyy kello, joten miksi et käyttäisi sitä? Mittareita löytyy sitten varmaan tuhannen erilaista mallia, sisältäen versiot ilman ja gepsin kanssa. Tässä esimerkiksi läpileikkaus garminin edge-mallistoon: https://www.bikeradar.com/advice/buyers-guides/garmin-edge-bike-computers-buyers-guide-to-all-the-models/
  9. Anaerobinen kynnys eli lactate threshold on se, jolloin maitohappoa alkaa kertyä eksponentiaalisesti, minkä vuoksi se ei enää poistu. Se on se vauhti karkeasti sanottuna, mitä jaksaa juosta tunnin. Eli jos tunnissa pystyy juoksemaan vaikkapa 15 kilsaa, niin silloin se anaerobinen kynnysvauhti on 4 min/km ja perusharjoituksena yleensä kerran viikossa juostava vähintä 20 minuutin tempo tuolla vauhdilla. Hyvin usein juostaan tuolla tasolla 6 tai 8 kilsaa sitä vauhtia. en kaikkiin noihin pysty vastaamaan, mutta on syynsä miksi pitkien matkojenkin vauhtikestävyyttä varten tehdään myös lyhyttä ylivauhtista juoksua ihan lähtien 100m spurteista. Syynä on se, että kovavauhtinen juoksu parantaa juoksutekniikkaa, juoksun taloudellisuutta ja tuo lisää juoksuvoimaa. Olennaisinta toki esim. maratonia ajatellen on se, että pystyy ylläpitämään sitä kisavauhtia mahdollisimman hyvin ja silloin jotain 92-108% kisavauhtista olevalla skaalalla juostaan aika paljon suhteessa esim. kovempiin vetoihin.
  10. käveltiin joskus 82km 3 päivään..iso karhun kierros Ruka n.8h päiviä..oisko ollu 1 totaali lepo..sit jo kyvyttä... täytys tsekkaa hatjoitus päivä krjasta...
  11. en puhu kellosta, vaan pyörän mittarista. Haluan kaupunkipyörään mittarin. Vertaa sitä auton mittariin. Se on siis sellainen missä näkyy aika, nopeus, matkamittari ja trippi. Niissä ei ole yleensä GPS:ää, mutta kysyn, mikä mittari olisi sellainen, missä olisi myös GPS. Mulla oli sellainen langaton mittari jo joskus 1991 eli se teknologia ei ole hirveän uutta. Se mahdollisuus, että olisi myös GPS ja dataa saisi nettiin, olisi uudempi juttu.
  12. En tiiä minkälainen kello sulla on, mutta itellä ihan perus garmin forerunner ja kotona pukiessa päälle isken pyöräilyn päälle, ja viimeistään satulaan istuessa näyttää vihreätä valoa gepsin suhteen. Tämä toimii oikein mainiosti, kun muistaa parittaa kellon vaikka koti-wifiin, josta kello käy automaagisesti aina kotona ollessa hakemassa uudet satelliittien sijainnit ja samalla päivittyy myös, ah niin tärkeä, trainingpeak sun muut härpäkkeet. Ulkona jos näpäyttää harjoituksen tulille, niin ehkä viis sekuntia kestää löytää satelliitit. Kello on nyt yli vuoden vanha, käyttö sisältää yli tuhat tuntia loggausta eli eipä nuo asiat siihen satelliittien löytymiseen kyllä vaikuta. Ainut etu anturissa mielestäni on kadenssi, mutta senkin tiedon saan itse wattipolkimista. Näinpä datankeräykseen riittää urheilukello plus polkimet. Isompi pyöräilymittari olisi vaihtoehto, mutta se on enemmän luxusta kuin välttämätöntä.
  13. No kyllä minä sanoisin hyvin rajoittuneella kokemuksellani, että kun lenkin vetää riittävän rauhassa niin ei siitä paljon sen kauempaa palaudu kuin "normaalista" kolmetuntisesta pitkiksestä. Sykkeen kun pitää ykköstasolla ja kävelee melkein puolet ( käytännössä ylämäet ) sekä tankkaa alusta saakka niin kuin olisi oikealle ultralle lähdössä niin hyvin menee. Korkeintaan jaloista voi sen jälkeen löytyä kolotuksia sellaisista lihaksista mistä ei aiemmin tiennytkään, mutta nehän helpottavat parissa päivässä. Itse olen yrittänyt vetää nämä ylipitkät suurinpiirtein samaa kevyttä tahtia kuin tuleva kisatahti. Aina en ole ole onnistunut vaan mennyt hiukan liian kovaa. Harjoitusvaste tulee sitten toivottavasti myöhemmin. Nämä ovat sitten vain minun ajatuksiani ja jos joku kokeneempi osuu kommentoimaan niin voikin tulla ihan erilaista mielipidettä. Siinähän sitten arvot että mitä tekisit.
  14. max syke nyt 210 49v.. nuorempana 22-30v 220..vauhdit tietty tippuneet..samoin km määrät... nousua laskua ymmärrettävästi kunnon osalta... kun 100 000km + takana...vuosia lampsuttelua 30+..
  15. eikö ultraajien kuten esim. @Don_Validon taktiikka ole yleensä lähteä täysillä liikenteeseen, jotta saadaan hyvät asemat, eikä juututa ruuhkaan? Sitten otetaan välikuolema ja rauhoitutaan, jonka jälkeen normaalisti. Eli eka kilsa alle 4 min/km liikkeelle.
  16. onko sellaista mittaria, joka mittaa fillarin nopeutta ja matkaa anturin mukaan, mutta jonka voi tarvittaessa saada GPS:n kautta mittaamaan sen, jos haluaa saada kartalle reitin? Itse kun en päivittäisessä kaupunkiajossa halua odotella mitään satelliitteja, vaan ajaa vain niin että mittari kerryttää kilsoja, mutta satunnaisesti pidemmällä lenkillä olisi kiva saada kartalle reitti. Niin ja se pitäisi olla sellainen, josta saa siirrettyä datan Stravaan. Mieluiten lyhyet ajot paketoituna päivä- tai viikkokohtaisesti yhtenä harjoituksena ja pidemmät ajot, joissa on käytetty GPS:ää sitten kaikki erikseen.
  17. Omasta tavoitteellisesta juoksuharjoittelusta on aikaa. Viime vuosina toisinaan yrittänyt jonkunlaista juoksuharjoittelua vanhoilla opeilla. Joskus harjoittelin tehoilla PK, P-VK (pitkä vauhtikestävyys), L-VK (lyhyt vauhtikestävyys). Nyt olen yrittänyt muistella että onko tämä L-VK tarkoitus juosta anaerobisen kynnyksen yläpuolisella teholla? Harjoitustehoterminä L-VK on varmaan sama kuin MK (maksimikestävyys). Aerobinen kynnys on ymmärtääkseni teho jolla energiaa aletaan tuottamaan anaerobisesti ja veren maitohappopitoisuus alkaa nousta, ja anaerobinen kynnys teho jolla elimistön kapasiteetti poistaa maitohappoa verestä tulee vastaan ja veren maitohappopitoisuus alkaa nousta jyrkemmin kuin aerobisen ja anaerobisen kynnysten välisellä teholla. Mahtaako anaerobinen syketaso laskea iän myötä? Itse olen ollut havaitsevani että anaerobinen kynnyssyke ja maksimisyke on iän myötä hiukan laskenut, mutta aerobinen syketaso pysynyt ennallaan. Entä kuinka pitkään hiukan anaerobisen kynnyksen alapuolisella teholla pystyy juoksemaan tai anaerobisen kynnyksen yläpuolisella teholla? Esimerkiksi millä teholla maraton tai 10000m juostaan. Entä jos ajatellaan harjoituksen vaikutusta eri tehoalueilla. Kuinka korkealle aerobinen kapasiteetti voi kehittyä pelkällä peruskestävyysharjoittelulla ilman vauhtikestävyysharjoittelua, toisin sanoen tarvitaanko aerobisen kynnyksen nostamiseen tehoharjoittelua. Jos ajatellaan että harjoittelisi pelkkää pk:ta niin olisiko aerobinen ja anaerobinen kynnysteho lopulta lähes sama, sinänsähän aerobisen kapasiteetin ja aerobisen kynnyksen nouseminen nostaa samalla vauhtikestävyyttä eli vauhtikestävyyden pohjalla on peruskestävyys-kapasiteetti. Samaa voi kysyä (pitkästä)vauhtikestävyydestä. Voiko (pitkän)vauhtikestävyyden nostaa maksimikapasiteettiin ilman lyhyttä vauhtikestävyys / MK-harjoittelua? Itse ajattelisin että alemmat tehoalueet (pk, (p-)vk) voi nostaa maksimiinsa ilman ylempää tehoharjoittelua, mutta tehoalueen kehittyminen vaatii alemman tehoalueen harjoittelua pohjalle.
  18. Miten kauan luulisit etta tollaisesta lenkista palautuminen kestaa ? Kannattaako vetaa hissukseen, ehka kenties valilla kavellen, vai mielummin suoritustunnelmissa (eli mahdollisimman lahella kisaa, mutta "vahan" hiljempaa) ?
  19. Miten ihmeessä voit koostaa tietopaketin kilpailusta, mitä et ole ikinä edes kokeillut?
  20. AnttiSn

    Kevätseuranta

    Jollain on tuossa kotipihassa aivan liikaa kevättä rinnassa. Aloittaa kirkumisen, siis aivan kaamean kuuloisen kaakatuksen, jota ensimmäisellä kerralla luulin hätäajoneuvoksi, noin klo 5 aamulla ja lopettaa noin klo 23 illalla. Siinä se puussa istuu, tumma ja selkeästi mustarastasta pienempi. Karsea ääni, näillä tuntomerkeillä mennään ite en järkytykseltä pysty tekemään lajitunnistusta - kuitenkin joku uhanalainen laji, jonka olemassaolosta pitäisi olevinaan iloita. Ei aiheuta iloa tuo!
  21. Eiköhän tässä ole ihan selkeä tavoite verorakenteen muuttamiseen. Kannattaa myös huomioida tapahtumassa oleva teknologinen muutos joka voi luoda uutta työtä. Keskipitkällä tähtäimellä Suomi turvaa ydinvoimaan koska uutta kapasiteettia on tulossa.
  22. Voi ei. Pitääkö nyt jo aloittaa juoksukausi? Melkein puoli vuotta on hiihdetty. Yhtä pitkä juoksutauko on takana. Samalla akilkesjänne on saanut olla rauhassa.
  23. Itse kansallisen tason suunnistajana olen joskus miettinyt maratonin juoksemista ja olen ajatellut että vaatisi parin kuukauden harjoitusjakson asfaltilla jotta saisi jalat kestämään. Puolikkaita olen juossut ja ne menevät vielä aika kivuttomasti. Paras taitaa olla 1:13.
  24. joukor

    Kevätseuranta

    Joo, kaikki mikä peittää parantaa ulkonäköä ja suojaa nahkaa. Puuvillainen pipo on ollut myös hyvä. ( siinä olevat teksti ” pääsuoja ” antaa vielä lisätehoa. Kekomuurahaiset ovat sitten heränneet ja löytäneet tällä kertaa kompostin !
  25. Ilmastomuutokseen perustuva veroluonteisten maksujen luominen on pelkällä kuplalla ratsastamista. Kulutus ei verottamalla muutu. - 70 luvun energiakriisien yhteydessä verotusta kiristettiin öljyn loppumisella uhkaamalla. Ei loppunut öljy, eikä kulutuskaan, mutta verotus jäi pysyväksi. Stalin taannoin rakensi valtavaa kansan sulattamoa. Kansaa sekoiteltiin ja kansallisuuksia hukattiin Siperiaan. Kommunisti ja kelpo sosialisti Tito putsaili Jugoslaviaa ja teki siitä upeaa liittovaltiota. Kävin -81. Oli aika karmea mesta. Hajosi onneksi heti, kun Tito kuoli. EU n piti olla liima, joka yhdistää koko synteettisen Euroopan Aasian mantereesta. Ei ainakaan vielä ole yhdistänyt, mutta on lisännyt paljon separatismia ja aiheuttanut myös melkoisia ongelmia kansalaisten elämään. Kansannousut perustuvat aina käytännössä saman asian variaatioihin. Katalyyttinä kansannousulle toimii eliitin, tai päättäjien oma kupla ts. irtaantuminen todellisuudesta.
  26. Kiitos ja hyvä, että olet löytänyt suunnistuksen - ja näköjään rastejakin. Hyvä juoksukunto on suunnistustouhuissa aluksi vain haitaksi, koska silloin suunnistus jää jalkoihin ja tulee virheitä. Suunnistustaito kehittyy hiljalleen ja jossain vaiheessa maaston helppous ja suunnistustaito kohtaavat niin, että radan voi juosta kovalla teholla lähdöstä maaliin.
  1. Näytä lisää


  • Alennus jopa -70% kaikesta treenistä, jalkapallosta, juoksusta ja paljon muuta


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy