Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Kaikki tapahtumat

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Tunnin sisään
  2. Eilen illalla hirvinaaras paineli melkein nenän edestä mökkitiellä juostessa. Rastaan poikanen taas jähmettyi tielle maastoutuen, sillä ei tainnut lentohommat olla vielä oikein hanskassa.
  3. jartukka

    Garmin Forerunner 935

    Nyt kun laitoin tuohon z4 viimeeks juostun testikympin keskisykkeen 149, ni kisaennusteet laski vielä enemmän 😄 Kellon mukaan mun VO2 max näyttää 50.
  4. Today
  5. jartukka

    Garmin Forerunner 935

    Sitä itekkin mietin, ku mulla aika korkea max syke, mut sen saamiseks tarttee juosta täysillä ylämäkeen. Max syke laskettu viime vuonna 205 ja jos halun sykkeen nousevan lenkillä yli 180, ni tarttee juosta alle 4min/km vauhtia, mikä on mulle todella railakasta menoa. Olen asettunut tosiaan max sykkeeksi eli zone5 205. Mikä on varmaankin liian korkea. Niinkuin tuossa edellä mainitsin max syke mulla aika korkea, mut siihen päästäkseen tarvii vetää kohtuu jyrkkää ylämäkeä täysillä. Muuta tuota max sykettä tuohon 10km keskisykkeeseen ja katotaan mitä se sitten antaa.
  6. AnttiSn

    Garmin Forerunner 935

    Peruskestävyys periaatteessa paranee nyt varovaisesti sanottuna 20 vuotta. Se, että saako sillä enää mitään etua esim. 10km kisassa onkin sitten toinen juttu. Miten sulla on nuo sykealueet määritelty kelloon? Jos ei mitenkään, vedä tosiaan täysivauhtinen 10km kisa ja laita siitä keskisyke z4 ylärajaksi, on hyvä arvio ja tuon jälkeen pitäisi ennusteiden olla kohtuu hyvät ainaskin 10km kisaa ajatellen!
  7. ErAh

    Garmin Forerunner 935

    Varmaan toi Garminin kisaennuste tulisi tarkemmaksi, jos laittaa vaikka kympin kisan keskisykkeen Z4 ylärajaksi. Noi UFO-ennusteethan johtuu siitä, ettei todellisuudessa kykene vetämään kymppiä yläkynnyksellä, tai hieman sen yläpuolella.
  8. jartukka

    Garmin Forerunner 935

    Eli 3-4 vuodessa ei ole kestävyys vielä tarpeeksi kehittynyt ?
  9. LauriH

    Garmin Forerunner 935

    Kestävyydellä tässä yhteydessä tarkoitin kisavauhdin kestoa. Vauhtikestävyys ja maksimikestävyys on tärkeimpiä kestävyyden osa-alueita kun puhutaan matkoista välillä 5 km - puolimaraton. Nopeammilla toki myös maratonilla tarvitaan hyvä VK alueen kestävyys. PK alueen harjoittaminen on toki hyvin tärkeää monestakin syystä kaikkia matkoja ajatellen, mutta sen kehittämiseen menee tosiaan vuosia kuten @AnttiSn mainitsi.
  10. jtv76

    Twilight run 2019

    Aikataulun vuoksi twilight run valikoitui kisaksi. Kyllä kun reittiä katsoo kartalta aika sekaiselta näyttää, vieläpä puolikkaalla joutuu kiertämään jonkin lisä kiemuran kummalakin kierroksella. Varmaan jos seudun tuntee reitti on selvä mutta kun itsellä ainut kokemus hietsusta on metallican konsertti muutaman vuoden takaa niin ei maastot jäänyt hirveästi mieleen😀. Mutta toivottavasti järjestelyt toimii reitin opastamiseen suhteen hyvin.
  11. Pääsarjan kilpasuunnistajien kilpailemismäärä on ainakin vähentynyt. Useissa suurissa kansallisissa kilpailuissa yksittäiset veteraanisarjat ovat osallistujamäärältään suurempia kuin H21, vaikka H21:n ikähaarukka sisältää viitisentoista syntymävuosiluokkaa verrattuna yksittäisen veteraanisarjan viiteen syntymävuosiluokkaan. Ja vaikka suuri osa H35 / osa H40 / pieni osa H45 :n suunnistajista juoksee pääsarjassa. Jukolan viestin avausosuudesta on vaikea suorituksen perusteella etsiä huippusuunnistajaa. Ainakin vielä tovi sitten moni suunnistuksen harrastelija, toisen kestävyyslajin mies, tuli kymppisakissa vaihtoon kun hajonnat osuivat kohdilleen. En myöskään pidä entisiä huippusuunnistajia, jotka ovat huippusatsauksensa aikoja sitten lopettaneet, enää huippusuunnistajina, kuten Jani Lakasta tms. Välillä ihmetyttääkin esimerkiksi polkujuoksujen uutisointi, joissa mukana on milloin mikäkin huippusuunnistaja tai suunnistuksen maailmanmestari. Totta toki, mutta kestävyysurheilun satsaus ja sesonki usein heillä tapahtunut jo vuosia sitten, eikä kunto enää sillä tasolla kuin annetaan suunnistusta seuraamattomien ymmärtää. Räikein otsikkoesimerkki iltapäivälehdissä laajasti uutisoitu huippusuunnistajien (Jukolavoittaja+suomenmestari ja maailmanmestari) väsähtäminen ja alokasmainen eksyily tunturissa. Jos juttuun jaksaa syventyä oleellinen pointti on että he ovat jo seitsenkymppisiä.
  12. Olen odotellut tänä vuonna sitä päivää, jolloin kulkisi. Tänään se oli! Seuraavaa saa varmaan taas odotella ensi vuoteen. Lämmittelyksi 10,0 km@19,8 km/h, työosa 8,0 km@23,1 km/h, jäähdytellen 2,0 km@20,8 km/h, avg 140/min ja maksimeiksi ylämäkeen 167/min. Nopein kilometri 2:22,4 eli @25,3 km/h, peesasin pyöräilijää. Sorry, jos oli jfoorumilainen... Tuon päälle kävin sitten vielä kähöilemässä, vaikkei Jfoorumin tietäjien mukaan kävelystä tai hitaasta hölkästä kai ole mitään hyötyä. Tuo sisälsi 2 km:n ja 1 km:n pätkät yhtäjaksoista hölkkää@6:48, käytännössä ilman kipua.
  13. Jim

    Twilight run 2019

    Järjestäjä taitaa olla Runners High eli sama, joka järjestää mm. HHM:n, joka on kokemukseni mukaan hyvin järjestetty. Olen juossut pari kertaa Twilight runissa ja muuten ok tapahtuma, mutta en pidä reitistä, koska ei tunnu nopealta. Hiekka- ja asfalttiteiden sekoitus, josta osa myös pitää
  14. ruiskarhu

    Pyöräilykunto

    Vaik tämä on pyöräilyyn liittyvä ketju, täytyy kommentoida, että kiva juoksijana huomata, että onhan @Spica juoksussa kehittynyt aivan helvetisti viime vuosina. En tiedä kuinka tarkka juoksumatka oli esim. Kuusijärven spinteissä, mutta vauhtia oli sielläkin joka tapauksessa.
  15. Spica

    Pyöräilykunto

    Heh, no, se oli ehkä vähän kieli poskella heitetty 😛 kovia löytyy myös tämän kisan ulkopuolelta. Ja olinhan lopulta kisan kolmas, kun koveMPI venäläinen juoksi ohi hyvin kevyen näköisesti 15km jälkeen. Joo, uinnissa ja juoksussa parannusta vaatii, jos haluaa kansainvälisesti pärjätä. Tasaisesti parannusta Joroisilla vuosien myötä. 2011 6.24 (ei Joroisilla tehty debyytti), 2013 ~4.29, 2015 ~4.20, 2016 ~4.11, 2017 ~4.01 ja nyt 2019 ~3.51.
  16. Omasta entisen ja nyttemmin myös nykyisen lajin harrastajan näkökulmastani voisin tehdä jokseenkin tuon saman määritelmän että Suomessa on n. 20 aktiivista mieshuippusuunnistajaa (tai 40-50 jos ajatellaan katsastusten, SM finaalien ym osallistujia, osahan on eri syistä "telakalla" tai keskenkuntoisia ym jolloin se huipun käsite vähän horjuu). Voisihan sitä ruuvia penkkiurheilijan näkökulmasta vielä kiristääkin ja miettiä mikä ero on kansainvälisen tason huippusuunnistajalla ja kotimaan huipulla. Esittää esimerkiksi kysymyksen onko kv-tason huippusuunnistusta jos häviää MM keskimatkalla 4-5 minuuttia voittajalle vaikka oliskin paras suomalainen? Kirmulan maailmancup-suoritus kesäkuun alussa oli selkeästi kv-tason huippusuunnistusta, Jani Lakanen urasaavutustensa puolesta on kiistattomasti kansainvälinen huippu mutta välttämättä vielä maajoukkuepaidassa esiintyminen sinänsä ei ole kansainvälistä huippusuunnistusta suorittamisen tasolla vaan ainoastaan tapahtumaan osallistumisen tasolla. Toisin päin: Jos mietitään seurajoukkueita vaikkapa Jukolan viestin 100 parhaan joukossa niin kyllä ne joukkueiden jäsenet ovat kaikki "huippuja" seuratason lajin harrastajien näkökulmasta vaikka osa itsekin kokee olevansa lähinnä kuntoilijoita. Tätä vertailua ovat oikeutettuja tekemään esimerkiksi lapset ja kuntosuunnistuksia sekä ikäsarjoja koluavat veteraanit tai minkä tahansa ikäiset seuratason toimijat jotka ylipäänsä mahdollistavat koko lajin. Kilpaurheilun tai "yleisen sarjan" näkökulma on mielestäni hieman kapea - ei sinänsä väärä - vaikka onhan se toki hauska spekuloida mitä itsekin tässä kovasti teen. Mutta se että joku on vuodesta toiseen kesät talvet suunnistuksen seuratoiminnassa mukana niin hänellä on oikeus fanittaa oman seuran "tähtisuunnistajia" aivan kuten jollekin pikkupojalle saattavat olla paikallisen kakkossarjan joukkueen jalkapalloilijat sankareita. Eihän sitä tiedä vaikka jonain päivänä pelaavat korkeammalla sarjatasolla. Tuo piti kyllä paikkaansa silloin 90-luvulla että huippunopea ei-niin-taitava voi voittaa ja voihan se vieläkin kansallisissa tai jossain määrin juniorien ja ikäsarjojen suunnistuksessa isommissakin kilpailussa päteä jos on selvästi kovempi kulkemaan kuin sarjan muut urheilijat mutta viitaten edelliseenkin kommenttiini tämä mahdollisuus kaventuu vuosi vuodelta. Ketju koskee alun perin kuntosuunnistusta joten palaan siihen: Oman kokemuksen kautta voin todeta että 90-luvulla saattoi kuntorastit (iltarastit) voittaa älyttömällä sekoilulla jolla nykyään ei pääse viiden parhaan joukkoon. Juoksuvauhti metsässä minulla on sama kuin nuoruudessa, vähän kömpelömpää mutta hyvänä päivänä kestävämpää menoa. Toki voi olla että suunnistusnopeus oli aikoinaan korkeampi mutta suorituksen hallinta kuntorastiolosuhteissa ei ollut. Lyhyesti siis on todettava että kuntosuunnistajatkin ovat nykyään melko taitavia. Lienee enempi filosofinen kysymys voiko puhua suoranaisesta huipputaidosta. Hyviä sijoituksia voi silti kuntosuunnistuksissa ottaa yhä tänä päivänä "kävellen" (tietynlaisissa maastoissa) mutta ei pummaten. Tällä viittaan taas siihen että parin päivän takaiseen kommenttiini että virheistä koostuu suurin aikaero huippujen ja normaalien ihmisten välillä kisojen tulosluettelossa riippumatta siitä onko kyseessä SM-karsinta vai kuntosuunnistusrata. Näin periaatteessa myös MM-kisoissa tai vaikkapa SM-sprintin tai SM-keskimatkan finaalissa mutta puhutaan ajallisesti niin pienistä marginaaleista etteivät ne välttämättä kaikilla harrastajilla täyttäisi edes pummin kriteeriä. Ennen vanhaan kun pysähtyi 5-10 sekuntia varmistaakseen missä on niin tämä oli periaatteessa myönteinen asia, nykyään se mitä ilmeisimmin lasketaan jo virheeksi (jatkuva ajatus ja juoksuvauhti ovat katkenneet). Tuommoisia "virheitä" kun tekee 24 rastin radalla vaikkapa keskimäärin yhden / väli niin se on 3 minuuttia, siihen ynnää pienet sivuunajot tai huonot reitinvalinnat joita kertyy jopa 2 minuuttia niin yhteensä voi olla turhaa ajanhukkaa 5 minuuttia ilman että suunnistaja itse edes kokee tehneensä virheitä. Taitolaji. Tuo väite tason laskemisesta niin taitotason suhteen tuoreet havainnot eivät tue ajatusta. Kokonaisuuteen en koe näillä "pohjilla" olevani valmis ottamaan edes kantaa. Ehkä vuoden päästä jos ketju on vielä olemassa. Kunto nyt on ihmisillä laskenut jokaisessa lajissa. Räikeimmin näkyy tietysti kestävyysjuoksussa mutta se ei kuulu tähän ketjuun mitenkään. Ehkä sen verran voin tuota kestävyysjuoksun tason laskua tässä yhteydessä spekuloida että kysehän ei sinänsä ole yksittäisten urheilijoiden kunnon putoamisesta, menetelmien heikentymisestä tms vaan yksinkertaisesti siitä että tietyn tyyppistä kestävyysharjoittelua ja sitä tukevaa elämäntapaa harrastetaan n. 5-10 kertaa vähemmän kuin 20-40 vuotta sitten joka taas johtaa siihen että osallistujia ratajuoksujen ym lähtöviivalla on 5-10 kertaa vähemmän kuin aiemmin. Tämä saattaa jossain määrin heijastua myös suunnistukseen. Juniorisarjoista olen tehnyt havainnon että osallistujamäärät ovat kovasti pudonneet 20-30 vuoden takaisesta. Nikulaisen kommentista en enää jaksa muistaa onko se ensimmäisen vai toisen käden tietoa. En nyt ihmeenä pitäisi vaikka se 10km olisikin liikahtanut parhaimmillaan 33 minuuttiin tai jopa kovempaakin. Yllättävän useinkin ihmisillä on taipumus vähätellä omaa juoksukuntoa n. 5% verran ja ns taitosuunnistajat ovat tässä selvästi yliedustettuna. Joka tapauksessa Pekan suusta tuo arvio 35 minuuttia on, heitetty joskus 90-luvulla. En muista enää sitäkään milloin ja missä. Mitä taas Jukolan viestin aloitukseen tulee niin riippunee myös melkoisen paljon aloitusosuuden pituudesta, maastosta ja radan sekä kyseisen aloituksen luonteesta ylipäänsä millaiseksi tuo 1:s vs 100:s aikaero lopulta muodostuu. Esimerkiksi tänä vuonna aikaero vaihdossa taisi olla jotain aivan muuta kuin mihin viimeiset väliajat olisivat antaneet viitteitä. Itse esim Pärnävaaran (?) kangasmaastossa vuosituhannen vaihteessa jäin yli 10 minuuttia Ropekille ja sijoitus oli kuitenkin jotain 130, poikkeuksellisen heikkotasoinen vuosi vai tapahtuiko tason romahdus kun vuosituhat vaihtui? Tänä vuonna sadas 6:52, viime vuonna 6:11, kaksi vuotta sitten 7:50, vuonna 2016 4:37. Nuo kolme ensiksi mainittua toki voidaan pyöristää 10 minuuttiin, sillä logiikalla kolmen vuoden takainen kuitenkin 0 minuuttiin = yhtä letkaa. ihan huvikseen oli pakko vilkaista myös 90-luvun aloituksia kun niitä tuli silloin hyvinkin tiiviisti syystä jos toisesta seurailtua, sijoitus 300 Juva +12.18, Lappajärvi/Vimpeli +11.13, Vehkalahti +12.23, Paimio +10.50, Luosto +9.45, Sipoo +11.03, Rautavaara +10.17, Jyväskylä +15.39, Siuntio +14.52 elikkäs kyllähän tuo muistikuva "10 minuutista" pitää suunnilleen paikkaansa, tämä itsellänikin oli, 11 minuuttia näyttää todellisuudessa keskimäärin olevan. Jos vertaillaan tätä päättynyttä 2010-lukua niin Kangasala +17.29, Hollola +15.37, Eno +20.57, Lappeenranta +15.44, Paimio +23.03, Kuopio +17.58, Jämsä +15.24, Vantaa +19.12, Vehkalahti +17.01, Kytäjä +21.01 = keskimäärin 18 minuuttia, Minkä verran tämä kertoo suunnistaja-aineksen heikentymisestä ja miten? Edelleenkin pidän tiukasti kiinni siitä että suunnistajien taitotaso on noussut viime vuosituhannesta. Varsinkin kun Jukolan viestin aloitusosuus ei välttämättä ole se kaikkein paras mahdollinen suunnistuksen lajitaidon mittari yleisesti ottaen vaan yhtäältä aloituksessa vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia jotka eivät niin korostu vaikkapa henkilökohtaisissa kilpailuissa tai päinvastoin jossain kohtaa on jopa pieni mahdollisuus "oikoa" oman taidon puutteita vaikka perustaito toki pitää aloituksessakin olla jonkinmoinen ja sitä myös käyttää jos aikoo ylipäänsä kohtuullisilla sijoilla tulla vaihtoon. Oletetaan (tämä on pelkkä oletus, en jaksa tehdä tarkempaa analyysia vaikka sekin olisi mahdollista, jos joku muu haluaa tehdä sen niin olisin kiinnostunut) että ratojen pituus ja vaatimustaso olisi Jukolan aloituksessa kuitenkin säilynyt vuodesta toiseen jokseenkin samanlaisena. 90-luvulla sijalla 300 aloituksessa tuleva jäi siis n. 15% kärkeen ajallisesti. Nyt 2010-luvulla vastaavasti n. 20% Hakisin syytä tähän ennen kaikkea siitä että "nuorison kunto on heikentynyt" joka ei ole pelkästään suunnistuksen vaan kaikkien lajien ilmiö josta aiemmin tässä kommentissa jo kirjoitinkin. Tuon kuitenkin sivuhuomiona esiin että nyt 2010-luvulla Jukolan viestin aloituksen 20 parhaan joukossa on ollut keskimäärin 5 suomalaista / vuosi ja 1990-luvulla keskimäärin 9. Kertooko se pelkästään a) lajin kansainvälistymisestä, b) siitä että aloitukseen pistetään nykyään ulkomaalaiset vahvistukset, c) suomalaissuunnistajien kunnon heikentymisestä vai d) jostain muusta? Sattumaa ei kuitenkaan 10 vuoden havaintojakso ole. Tänä vuonnahan 20 joukossa taisi olla vain 1 tai 2 suomalaista joten ilmiö on vahvistumaan päin. Enempää en ala tehdä tulkintoja mutta tuon kuitenkin havainnon esiin koska voihan se olla että joku tuonkin pystyy selittämään "apteekin hyllyltä".
  17. Mun henkilökohtaisella listalla Twilight run 2018 on järjestelyiden puolesta tähän saakka alimpana kaikista. Kysyit @jtv76 erityisesti reitistä, se oli kaoottinen, populaa oli kesäisenä iltana liikkeellä paljon, kävelijöitä, pyöräilijöitä, rinnakkain. Yleisellä tasolla järjestelyitä leimasi jonkinlainen epätietoisuus, tuntui kaikki ovat ensikertalaisena paikalla. Se on tietysti mukavaa järjestelijöitä tulee ylipäänsä ja varsinkin uusia, mutta kaupunkiympäristössä, kiireellisellä aikataululla ja kohtalaisen isolla osallistujajoukolla se on haasteellista. Jumputtavaa kovalla pauhaavaa musiikkia, ja tunnelman nostatusta, ne jäi myös mieleen. Varmaan Twilight voi parantaa täksi vuodeksi, mutta mua toi Hämeenlinnan juoksu kiinnostaisi kanssa.
  18. Tavoite Tokiossa 2020. Uskoisin, että tänä vuonna ennätys voisi pudota sopivassa kisassa tuonne 8.15 pintaan. Ensi vuonna ehkä 8.10 ja 1500m 3.35...ja Tokiossa ”hidasvauhtinen” estefinaali
  19. AnttiSn

    Garmin Forerunner 935

    Kuten tuossa jo yllä vastattiin, niin noinhan se menee. VO2max on jossain mielessä perinnöllistäkin, eli vaikkei tekisi oikeastaan yhtään kestävyysharjoittelua, niin Cooper voi liikahtaa lähelle 3000m, jos lahjakkuutta löytyy! Sen sijaan turha kuvitella, että tuolla lahjakkuudella juostaisiin kymppi, puolimaraton tahi maraton. Pitää muistaa, että kestävyyskunnon nostamiseen kuluu vuosia, ellei vuosikymmen, eli päästääkseen sille tasolle kestävyydessä, missä hapenottokyky jo nyt on, voi ottaa oman aikansa. Käytännössä mitä pidempään on kestävyysurheilua harrastanut, niin sitä lähemmäs nuo arviot menee todellisuutta. Jos harjoittelee vain esim. kympille ja tekee oikein täsmäreeniä sitä matkaa silmällä pitäen, voi se 10k mennä ennusteen allekin. Ennustetta varmaan päivitetään sykkeiden ja vauhtien pohjalta. Eli jos sykerajat aseteltu väärin, sitten tuo ennustekin on varmuudella väärin.
  20. Aloitusviestiä ei näköjään pääse enää muokkaamaan? Noi ATR4 myyntiin, hinta 50e.
  21. villea

    Pyöräilykunto

    Tämän ketjun otsikon kohdalle voit varmaan laittaa jo rastin. Uinnissa ja juoksussa näyttäisi referenssiin nähden muutama minuutti tekemistä, vaikka kovaahan nekin kulkevat. Live ajanotossa oli juoksussa oudot ajat ensin, voittajalle näytti 1:06 aikaa. Ajattelin ensin, että reitti alimittainen, mutta lopputuloksissa näytti järkevältä. Eihän spicakaan älyttömän kova ollut 5 vuotta sitten, mutta kova treeni, systemaattinen valmistautuminen ja ehkä vähän lahjakkuuskin tekevät sellaiseksi.
  22. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Itellä repeäisi perna ja puhkeaisi munuaiset, jos yrittäisin parikin kilsaa tuota vauhtia... Et voi käyttää kovat on kovia monikossa, jos tuut toiseksi! Jos haluat sulkea ittesi pois kovista niin sitten voit alkaa käyttämään muotoja "Kova oli kova" tahi "Kova oli taas kovempi", mutta ihan huoletta voit kyllä laskea ittes kovien joukkoon! Varmaan myöhemmin teet analyysin, miksi pyörä kulki paremmin kuin oletettu. Laittelehan sitten tänne opitut jipot, millä sait kisassa CDAn painettua alhaista alemmaksi!
  23. Two horses too many

    Polar M430

    Kierrosajat on M430:ssa reilusti optimistisia esim. radalla, aiemmin oon päätellyt se johtuu GPS:sta. Mielenkiintoinen @dioglanes:in havainto, täytyypä seuraavalla kerralla katsoa löytyykö omasta vastaava ominaisuus. Isompi haaste tällä hetkellä on vaivannut 2 viikkoa, ja se liittyy tähän: Mun Polar M430 on ollut käytössä 1.5 vuotta, viimeiset pari viikkoa sykemittaukset ovat näyttäneet mitä sattuu. Erot todelliseen sykkeeseen ovat "muutamia kymmeniä", kun syke on vaikkapa 110-120 -välillä, kello näyttää 145-160. Kellon virhenäyttämän olen todentanut lukuisia kertoja, juoksua jatkamalla samalla vauhdilla, mittaamalla sykkeen kaulalta käsipelillä/sekuntikellolla ja vertaamalla M430:n ilmoittamaan. Välillä kello löytää oikealle skaalalle, mutta satunnaiselta vaikuttaa, sykenäyttö heittelee aika-ajoin sinne tänne niin luonnollisesti se joskus oikeinkin näyttää. Käynnistin laitteen uudestaan tästä ketjusta löytyneellä ohjeella, havainnoin seuraavalla lenkillä auttoiko. Jatkostepit on sen jälkeen "factory-reset" itse tehtynä, ja sen jälkeen yhteydenotto Polar:iin viimeisenä jos ei korjaannu.
  24. jartukka

    Garmin Forerunner 935

    Treeniohjelmani painottuu nimenomaan kestävyystreeneihin ja mukana on vain muutama vauhtitreeni kuukaudessa. Pääsääntöisesti 3x PK + pitkis tai 2xPK+VK+pitkis.
  25. Ingebrigtsenien veljekset on kovia juoksijoita..ilo katsella kun kipittävät kovaa.....Norjassa osataan..panostetaan juoksuun- valmennus - ja tekijät...
  1. Näytä lisää




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy