Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Kaikki tapahtumat

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Tunnin sisään
  2. Vastusmahdollisuus oli tietysti hyvä tuoda esiin. Myös se että jos tekee jotain virallisempia lyhyitä peesikisoja tai fillaristien kilpailuja harjoituksena niin ne triathlonpyörän aerotangot on usein kielletty ja se pyörä ei enää riitä vaikka 10kk tuijottelisikin sillä olkkarin lattiaan.
  3. On niin hyvä soppa että sotken osaltani. - Vuosien ympärivuotisen työmatka-ajelun kokemuksella väitän että siihen hommaan pitää olla kaksi pyörää. Nopea kesäpyörä ja maastopyörä talveksi 2.25 kumeilla. Sen kyklon kanssa runkkaaminen talvella kapeilla nastarenkailla jäätyneessä koppurasohjossa on ihan perseestä. - Triathlon harrastukseen ei tarvita kuin yksi pyörä. Triathlonpyörä. 10 kuukautta 12:sta veivaat sillä triathlonpyörällä harjoitusvastuksella laadukkaita treenejä ja otat ulos sen vasta nätillä kesäkelillä ja / tai kisoihin. Ulkona liikenteessä on aina jotain häiriötekijöitä jotka pilaavat suunnittelemasi täydellisen harjoituksen. Sisällä harjoitusvastuksella saa aina tehtyä kunnon harjoitteen eikä mene yhtään ylimääräistä aikaa. Kun kuitenkin haluat menestyä, osta lajiin kuuluva pyörä ja harjoitusvastus. Jos siis pää kestää ajaa sisällä ja tuijottaa seinää.
  4. Kyllä, nyt olet oivaltanut asian aivan oikein. Joten aloittakaamme Helsinki-Vantaan kentän liikenteen lopettamisesta.. Saisikohan sinne 200 000 ihmiselle asunnot? Liikenneyhteydetkin olisivat jo hyvät Kehäradan ansiosta. Sittenhän kyllä pitäisi olla syöttöliikenne Malmin lentokentältä Tallinnnan lentokentälle, että esim. vihreimmät edustajamme pääsisivät nopeasti maailmalle ilmastokokouksiin. Täten vaihdamme myös ryhmittymämme nimen Joukon Porukat rp:stä @Uolevin Porukat rp:ksi, sorry @joukor...
  5. Today
  6. Kyllähän pyöräily talvikeleillä, etenkin jos työmatkat on tarkoitus hoitaa niin cyclo, johon saa nastat alle, lokasuojat, yms. En nyt tiedä onko sitten joku hybridi välttämättä huonompi, itse riisuin pyörästä aerotangon pois pelkälle suoralle tangolle. Onhan se liukkaalla ehkä vähän varmempi kun on kohtuu leveässä otteessa suora tanko ja hallintalaitteet aina siinä näpeissä, käyrätangolla ja aerolla ne näpit voi olla siellä tai täällä. Kuitenkin reaktionopeutta tarvitaan KUN pyörä karkaa alta. Toisaalta talven työmatkapyöräilyyn voi sitten miettiä jotakin todella low-tech ratkaisua, ainakin itselle viime talvi oli sen verran karvasta kalkkia jäätyvine vaihteineen että vakavasti harkitsisin joko napavaihdetta tai jopa ihan kiinteätä yksi vaihteista. Kuiva pakkaskeli on ok, +-0 asteet on sitten yhtä perkelettä, tiet paakkuista perunapeltoja jotka hakkaa jäätyviä ja tukkoisia vaihtajia miten sattuu umpeen jäätyneessä hammasrattaissa. Eli välillä pelaa jotenkin ja välillä kammet pyörii tyhjää jäätyneiden hampaiden yli. En tiedä onko noissa olosuhteissa toimivaa avovaihderatkaisua ollenkaan. Kovasti mietin että ensi vuodeksi koitan oman sähköhybridin muuntaa yksivaihteiseksi... Mutta sitten se on kyllä saatanallisen raskas liikkellelähdöissä jos kaipalee 30km/h vauhdeista tiestöllä (joka kyllä voi olla jo itsemurhaa). Siinä mielessä vaikkapa työjuhtana toimiva (halpa) napavaihde-hybridi ja nopea harjoitus/kisapyörä primadonnana voisi olla toimiva ratkaisu, itselläni on nyt siis sähköhybridi työjuhtana kun olosuhteet on perseestä ja maantiepyörä kun olosuhteet on priimaa, ihan toimiva ratkaisu tuokin. Mene ja tiedä, kantapään kauttahan sitä joutuu oppimaan että mikä itselle sopii ja mikä ei, etenkin talvi on oma vekkuli koetinkivensä. Mutta tuskin tuo cyclo ainakaan huono ajatus on.
  7. Ilmoittauduin maratonille. Aurinko laskee 23:42 eli hyvin pitäisi ehtiä maaliin ennen iltahämärää.
  8. Niin, ehkä vähän yksitotisesti todettu juttu, mutta pienellä oletuksella kyllä ihan faktaa. Jos nyt tehdään se oletus, että polkupyörällä haluaa ajella ulkona, joka esim. työmatkapyöräilyssä on ikäänkuin välttämättömyys kun halutaan tehdä A->B->A siirtymä, niin kyllä ympäri vuoden tapahtuvaan polkemiseen yhdeksi pyöräksi sopii ylivoimaisesti parhaiten cyclo. Tämä siksi, että sillä voi ajella hiekalla, asvaltilla, metsässä, pellolla tai ihan oikeastaan missä vaan alustalla. Siihen saa alle nastat, lokarit ja tarvittaessa ohkasin renkain se on käytännössä ihan validi maantiepyörä ja aerotangoilla se on jo kohtuu nopea tri-pyörä aloittelevan harrastajan tarpeisiin. Toki mihinkään noista se ei paras ole, mutta toisaalta mikään muu ei sovellu yhtä hyvin noinhin kaikkiin. Jos työmatka on 20km asvalttia pitkin maantiellä ja haluaa ajaa vain kesällä, ei varmaan kannata hankkia cycloa. Tai jos ajelee 90% keskellä kaupunkia, niin sama vaikka työntää jopolla sitten liikennevalosta seuraavaan odottelemaan. Kuten mainittua, niin yhden pyörän taktiikka on aina kompromissi! Suomen olosuhteet ovat karkeasti ottaen: lunta, jäätä, hiekkatietä, hyvä- ja huonokuntoista asvalttia ja näin edelleen. Kaupungissa ajelut sitten vähän erikseen, mutta harvemmin sitä kait pyöräreenejä lähdetäänkään keskustaan tekemään. Cyclolla pystyy kyllä kaupunkiajotkin hoitamaan siinä missä muutkin. Itellä cyclo on sitä tarkoitusta varten, että voin sen varastosta ottaa alle ja lähteä polkemaan ja sitten kesken lenkin päättää ajanko asvalttia pitkin vai menenkö vaikka soralla oleville ulkoilureiteille. Se on melko likainen jatkuvaan ja hyvä osasarja on mun mielestä juuri ton takia tärkeä, että ne toimii myös mutaisina ja kestää vähän paremmin olosuhteita ja käyttöä. Tietty tunnollinen puunaa jokaisen lenkin jälkeen pyöränsä, ite puunaan cyclon ehkä 2-3 krt/vuosi. Tri-pyörän puunaan melkeinpä 200km välein, jotta voimalinja säilyy puhtaana ja tehohäviöitä ei synny...
  9. Fatbike moottorilla joo talveksi. Kuulin, että joku malli kulkee 70 km/h. Silloin ei lumikaan hidasta, kun ainakin Baanalla tuntuu, että ne fatbikejannut eivät jaksa talvella kunnolla polkea.
  10. Uintivauhtihan on jo kohtuullista, jos tuntiin menee yli 3k. Cyclo lienee tuossa tapauksessa paras. Itse haaveilen fatbikeä syksyn ja talven pk-ajoihin. Tallista löytyy maantie ja tri-pyörä.
  11. mitkä ne Suomen olosuhteet ovat? Jotenkin tuntuu kummallisilta tällaiset fanaattiset näkemykset, että joku asia on ainoa oikea. Mä olen kokeillut aika paljon erilaisia pyöriä ja tullut sellaiseen lopputulemaan, että mä en ainakaan tarvitse cyclocrossaria mihinkään. Toki jollekin se voi sopia erinomaisesti riippuen siitä, missä ajaa, mutta muuten tämä tuntuu taas siltä samanlaiselta keskustelulta kuin alkoholilainkin suhteen, että joku asia ei sovi just nimenomaan suomalaisille. Jos ajaa talvella ja muuallakin kuin asfalttiteillä, niin cyclocrossari on varmasti oikea ratkaisu, mutta erityisesti jos ajaa pitkiä assulenkkejä paljon, niin ei se paras mahdollinen vaihtoehto ole. Lisäksi monet nimen omaan triathlonia harrastavat ajavat viileinä vuodenaikoina käytännössä vain trainerilla hyödyntäen jotain Zwiftiä. Eli pyörävalinta riippunee siitä, mihin sitä käyttää.
  12. Niin. Maantiepyörä tai cycklo nyt aluksi ja syksyn/talven/kevään aikana sitten kunnollinen tripyörä jos vielä budjetti sekä psyyke kestää tätä touhua. Syksyllä jos alkaisi löytymään halvemmalla vähän käytettyjä kisapyöriä, niin siihen saumaan isken budjetti edellä...
  13. Paras ja kallein kombinaatio on kolme pyörää eli talvi/off-roadpyörä, perinteinen maantiepyörä ja triathlonpyörä jolla maksimoidaan aerodynamiikka eli aika kisassa. Sitten kun tuosta aletaan karsia niin cyclocrossarilla voi hoitaa nuo kaikki, mutta kisaan sillä ei saa ihan parasta aikaa kun ajoasentoa ei saa kaikkein nopeimmaksi mukavalla tavalla ja pyörissä on myös hieman extrapainoa. Jos taas ajaa vain kesällä niin voi mennä pelkällä triathlonpyörällä tai pelkällä maantiepyörällä. Jälkimmäiseen ei saa ihan parasta asentoa kisanopeuden kannalta mutta se on hieman mukavampi harjoittelussa, etenkin ylämäkiä noustaessa ja siinä on enemmän ajoasentoja joissa viihtyy pitkin päivää. Myöskin turvallisempi ja kivempi asento kaupunkialueella ja mukavampi niskoille maisemia katsellessa. Triathlonpyörän etu on että aerodynaamisimman ja siten nopeimman kisa-asennon saa juuri kohdilleen mukavimmalla tavalla. Sillä voi periaatteessa tehdä vaikka kaiken treenin maantiellä, joskin tuossa asennossa ei ole ihan niin mukavaa viettää viikkotolkulla aikaa kuin maantiepyörän päällä. Mukavinta olisi valita noista kolmesta aina tilanteen mukaan sopivin eli meneekö treenaamaan kisanomaisesti vai tekemään mukavaa pitkää lenkkiä vaihtelevalle maantielle vai talvi/soratie/maastolenkkiä. Tosielämässä joutuu joskus tekemään kompromissin suuntaan tai toiseen.
  14. Suomen olosuhteisiin yhdeksi yleispyöräksi cyclo on ainoa oikea valinta. Mutta kannattaako sitten cyclolla ajella tri-reeniä? Tästä on varmaan eriäviä mielipiteitä. Ite sitä mieltä, ettei ne jalat nyt niin tunnista mikä pyörä on alla kunhan lukkopolkimet ja jossain määrin järkevä ajoasento. Iteki 80% ajoista cyclolla tulee tehtyä. Mitä katsonut ns. ammattilaisten reenipäiväkirjoja, niin jotkut ihan absoluuttiset pyörähuiput (kuten Cam Wurf) ajelee suurimman osan treenitunneista ihan muulla kuin tri-pyörällä (jotkut esim. voitteko kuvitella tätä kotona MAASTOPYÖRÄLLÄ!?!) Mitä lähemmäksi kisat tulee, sitä enemmän pitäisi sitten pystyä puskemaan kisa-asennossa ja kisavermeillä, että se tulee lihasmuistiin tutuksi. Lainaamallahan saa oikean pyörän kyllä kisaan, mutta kyllä se aika iso muutos on cyclosta aeroasentoon. Ja ei todellakaan ole sama asia ajaa cyclolla ja aerotangoilla kuin tri-pyörällä! Sitten erikseen on se keskustelu paljonko häviää cyclo+aerotangot vs. tri-pyörä ja missä muodossa häviö tulee (tri-pyörä joillakin säästää juoksulihaksia huomattavasti enemmän kuin cyclo+aerotangot). Omasta mielestäni niin paljon, että jos on vuoden tavoitteellisesti harjoitellut kisaa varten, niin hukkaan on mennyt puolet (pyörä)tunneista. Jos siis tähtäimessä on muutakin kuin läpäisy ja retkeilyvauhti. Eli jos vähän epäröintiä ja haluaa vaan yhden pyörän, jolla aivan hyvin pääsee treenailemaan hyvinkin pitkälle ja ei varmuudella mene eurot hukkaan, niin ehdottomasti kohtuu laadukas cyclo (ite sanoisin osasarjan minimilaaduksi kyllä Ultegra). Tällöin tehtävä plan B millä ajaa kisassa. En uskoisi lainaamisen olevan iso ongelma (ainaskin oma pöyrä joutaa lainaan tietyin ehdoin tulokunmiehille kunhan itellä ei ole kisaa/tärkeää reeniä justiinsa siinä kohden ja uskoisin muiltakin löytyvän pyöriä lainaan). Mutta eihän se lainapyörä ole sama kuin oma, jonka saa säädettyä just eikä melkein kohdilleen ja tuntee kuin omat taskunsa...
  15. Saatan ajella. Etupäässä mietin, että talvella voisi ajella vaikka työmatkaa samalla pyörällä ja voisin käyttää muuhunkin kuin treenaamiseen. Varsinkin jos motivaatio loppuu triatloniin, niin ainakin olisi kalustolle muutakin käyttötarkoitusta. Ja kiitos.
  16. Aiotko ajaa hiekalla? Jos ajat niin sitten cyclo, mutta jos ajat paremmilla teillä, minusta maantiepyörä on se ratkaisu, jolla pääsee nopeammin tuohonkin lajiin käsiksi. Kisoja ajatellen sitten aika-ajo/triathlonpyörä ja talvea varten / soratierallitteluun joku kolmas pyörä, mutta jos oikeasti haluaa paljon ajaa, niin hankkisin ensiksi maantiepyörän, missä on 105 osasarja. Jos on huonot osat, pyöräilyyn kyllästyy nopeasti. Toivotan onnea ja samalla totean, että ihmettelen, jos pidät triathlonista.
  17. Kuten porukka täällä oli bongannut, ei todellakaan tarkoitus ollut sanoa 40km/vko vaan 40km/kk! Eli noin 10km viikossa, joka tarkoittaa kerran ~4000m ja 3krt 2000m. Noihin kun sisällyttää sopivissa määrin tehollista uintia (vähintään 2000m/vko ja välillä reilusti enemmänkin), niin alkaa tulosta syntyä. Ite huomannut sen, että mikään 80/20 sääntö ei päde kyllä uintiin, pystyy ilman ongelmia vetämään jopa 50/50 viikkoja, joka esim. juosten olisi täysi mahdottumuus itselle! Tuota tahtia pitää vaan jaksaa rynkyttää läpi talven ja tarvittaessa välillä keventää/kiristää! Hyvin ite omalla kohtaa huomannut, että 10m uimarista sinne 4km ("helpolla efortilla") uimariksi ottaa noin kaksi vuotta. Ensimmäinen vuosi meni käytännössä tekniikan kanssa räpeltäessä ja kehitellessä olemattomia uintilihaksia. Toisena vuotena on jo voinut harjoitella kuin uimari, vaikka vauhti on edelleen todella vaatimatonta suhteessa niihin, jotka on joskus aiemminkin uineet. Siihen peilaten ei kyllä sellainen noin 1h05min IM-uinti ole tuolla ForrestGn historialla mitenkään mahdoton ajatus ja sillä aletaan olemaan jo ainaskin kansallisissa kisoissa ihan siellä kärkipäässä tai ainaskin hyökkäsasetelmissa loppukisaa silmällä pitäen. Uskoisin, että pyöräkin alkaa liikahtamaan kohtuu hyvin, kun kerran on riittävä tausta voimailusta. Pitää vaan saada se punttivoima siirrettyä kampien kautta renkaisiin. Varmasti tehotreenejä pyörälläkin vaatii, mutta kun muistaa, että juoksulla sitä PKta ei varmaankaan tarkoitus ole ongelmien takia hinkata niin varmaan se pyörä on ihan optimaalinen tuohon -> 1-2 krt tehoja ja loput PKta ja etenkin keväällä sitten reilusti määrää pyörällä, aeroasennon ja tankkailun hiomista pyörällä. Kohtuullisen kunnon omaavan pitkis pyörällä voi ihan hyvin olla 5+h, eikä tuosta palautumiseen mene kuin loppupäivä ja korkeintaan seuraava aamu. Näissä keho oppii samalla sen, ettei se harjoittelu välttämättä lopu 3-4h vääntämisen jälkeen vaan se suoritus voi kestää huomattavasti pidempäänkin. Pitää vaan tehot alhaalla niin erittäin hyvää reeniä nämä pitkät pyöräilyt.
  18. Palkintokengät, ei ollut omaa kokoa. New Balance W890LC6, koko 39, UK6. Uudet käyttämättömät laatikossa. Tarjoushinta 99€, myyn 70€.
  19. Olen täysin samaa mieltä tuon artikkelin kanssa. Kuntosaleilla on tänä päivänä vääränlainen meininki. Kyykätään miljoonalla kilolla ja sitten kävellään 10 minuuttia juoksumatolla hitaasti samalla kännykkää räpläten ja väitetään olevan huippukuntoisia urheilijoita, jotka treenaavat kaksi kertaa päivässä. Tiedän mm-tasolla pärjänneitä fitnesskilpailijoita, joiden fyysinen kunto on mallia surkea, vaikka lihaskunto voi olla timanttia. Samoin tunnen henkilöitä, jotka harrastavat HIITiä, mutta heidän kuntonsa on oikeasti todella huono. Menevät autolla jonnekin missä on portaat ja juoksevat niitä rappusia muutaman kerran täysillä ylös ja alas ollen ihan sippi ja sitten kertovat kuinka ovat harjoitelleet. Tuon lisäksi eivät muuten juokse tai kovinkaan paljon ilman autoa liiku. On myöskin totta se, ettei kaikilla ole sellainen kunto, että voisivat juosta - ainakaan pk-sykkeillä. Jos ei ole kuntoa, ei pidä yrittää väkisin tehdä sellaista, mihin kunto ei edellytä. On paljon fiksumpaa käydä pyöräilemässä, uimassa, patikoimassa, harrastaa hyötyliikuntaa jne. eli liikkua monipuolisesti kuin yrittää löytää sellainen vauhti, jolla voi juosta pk-sykkeillä, jos kunto ei sitä mahdollista. Eli siis kun juoksee, voi juosta kovemmilla sykkeillä ja tehdä muu liikunta kevyemmin. Pitää muistaa sekin, että jos kunto on huono, lihakset, jänteet ja muut vastaavat voivat olla niitä pullonkauloja, minkä takia ei voi juosta niin paljon, joten sekin puoltaa monipuolista liikuntaa. Parempi käydä vaikka vesijuoksemassa ne pk-treenit ja kun juoksee, niin juoksee kunnolla. Sellainen ylihidas eteneminen "juosten" ei auta huonokuntoisia tai aloittelijoita yhtään, jos tavoitteena on päästä sieltä huonosta kunnosta keskinkertaiseen kuntoon edes jollain järkevällä aikataululla. Hiljaa köpöttelemällä se kunto on huono vielä ensikin vuonna, koska määrää tuskin tulee riittävästi. Mitä tulee sitten juoksijoiden kykyyn juosta hiljaisilla vauhdeilla kuten @puujalka aiempana mainitsi, niin sillä ei ole kovinkaan paljon yhteistä huonokuntoisten PT asiakkaiden kanssa. On lukemattomia syitä, miksi juoksijoilla on edellytyksiä juosta enemmän ja monipuolisilla vauhdeilla. Jutun ainoa ongelma on se, mitä @Pasi_P tuossa mainitsi eli se, että annetaan joku tietty 2700m luku, mutta luulen, että siinä on haluttu vain painottaa sitä, että jos kunto on huono, PT:n kannattaa suositella muuta pk-liikuntaa. Tottakai jokainen valmentaja voi tapauskohtaisesti katsoa, mikä sopii sille asiakkaalle ja mikä ei. Minusta tässä on hyvä esimerkki siitä, että nykypäivänä pahastutaan siitä, jos joku kertoo niin kuin asiat ovat, eikä artikkeleita osata lukea kokonaisuuden kannalta. Yhden sanan vuoksi moni on valmis lähtemään barrikaadeille, kun kokevat, että heidät on ikään kuin suljettu ulkopuolelle. Tässä tapauksessa ketään ei edes pyritä rajaamaan ulos, vaan otetaan esille ajatus siitä, että entäpä jos pk-harjoittelun voisi tehdä muuta liikuntaa harrastamalla ja koko artikkeli on minusta lähinnä informaatiota tottumattomille personal trainereille, joilla ei ole kenties kykyä valmentaa asiakkaitaan muun kuin sen kuntosaliharjoittelun suhteen. Tulee mieleen eräs tapaus, kun keskusteltiin siitä, että yhdet juoksumatot sammuivat yht'äkkiä tunnin jälkeen. Silloin tämä toinen osapuoli sanoi, ettei hän pysty sitä kokeilemaan. Herää kysymys, miten niin ei pysty olemaan tuntia matolla, jos on alan ammattilainen. Nämä henkilöt sitten valmentavat niitä asiakkaita, vaikkeivat itsekään harrasta mitään kestävyysurheilua tai -liikuntaa. Niinpä on hyvä, että niille PT:ille tarjotaan informaatiota.
  20. Tämä lähti myös tilaukseen! Lienee tuolla hinnalla parhaimpia älykello-ostoksia tällä hetkellä. Ennen ollut Ambit, Ambit 2 Sapphire ja vielä Ambit 3 Peak Sapphire ja tyytyväinen olen noihinkin ollut, mutta tuleepahan vaihdettua välillä leiriä.
  21. Itse olen tilanteessa, jossa PK-treenit on vaikea vetää juosten. Periaatteessa tuonne pk2 alueelle (126-145) onnistuisi hitaasti juosten (7 min/km) mutta täytyy sanoa ettei se juoksu tunnu hyvältä, vaan paikkoja rupeaa menemään jumiin jne. Kävellen sykkeet jäävät sitten alle tuon 125, normaalisti reipas kävely niin sykkeet on jossain 100-120 välissä. Sitten taas hyvältä tuntuva juoksu pitää sykkeet tuossa 150-155 välissä. Eli jää tuollainen sykealue (130-145) aika tehokkaasti väliin treeneissä..
  22. Se on varmasti juuri noin kuin 226 sanoo. Varsinkin tuolla ironman matkalla kannattaa pitää mielessä että uinnin merkitys on vähän niinkuin mennä se vain läpi mahdollisimman helposti ja päästä mukaan kisaan. Mm. olympiamatkan uintivalmentajat sanovat että se on laji niille jotka eivät osaa uida. 40km /vko on käytännössä turhan paljon säännöllisesti koska fokus pitäisi varsinkin FG:llä hyvänä juoksijana olla aika vahvasti juuri pyöräilyn kehittämisessä. Eli tekniikkaa kuntoon ja toki sitten määrän kelailua ja vauhtikestävyyttäkin jonkin verran pitää olla että lihaksisto sopeutuu uintiin eikä joudu siinä liikaa uhraamaan energiaa. Mutta 10-15km viikkoon max. riittää varmasti jo hyviin tuloksiin jopa fg:n kunnianhimolla. Suomen talvessa hiihto ja mahdollisesti luistelu voivat olla hyviä korvaavia muotoja pyöräilylle ja toki maasto/c-crossipyörällä voi myös ajella. Pyörällä pitäisi saada tunteja jos siinä haluaa olla hyvä. Ja toki myös lihaskestävyyttä / lajivoimaa. Suomalainen talvi tuo tuohon oman mausteensa.
  23. Joo, pitää ehkä vähän lyhentää noita kertoja varsinkin jos on tuo valo päällä. Tuosta tärinähoidosta löytyykin mielenkiintoisia juttuja netistä, on siinä ideaa.
  24. JH1

    Kangasala-Jukola 2019

    Yhteislähtö on aina jollakin tavalla epäreilu, jos tavoitteena on saada hyvä aika ja lähtöpaikka on karttatelineen peräpäässä. Kangasalan ankkuriosuuden yhteislähdössä oli mieletön määrä joukkueita ja metsä alkoi jo 50 metrin päässä ensimmäisen "rivin" lähtijöistä. Ei mikään paras järjestely. No olipahan aikaa lukea karttaa, kun seisottiin jonossa polulla. K-pisteelle meni pieni ikuisuus, vaikka tuo väli pitäisi olla nopea. Sitten hirveää repimistä ja ohittelua mikä tapahtuu uran ulkopuolella ja vähemmän edullisten mikroreittien kautta. Tänä vuonna tuli nukuttua useampi tunti ennen ankkuriosuutta. 👍 Jätin aamupalan väliin ja tankkasin vain nestettä ja juoksin vessassa. Hyvin tuntui toimivan, kun ajatus luistaa edes vähäsen eikä vatsassa kuorma paina. Jaksoi sitten nauttia loppupäivästäkin ihan eri tavalla ja ajella turvallisesti kotiin.
  25. Täällä taitaa suurin osa keskustelijoista olla harjaantuneita juoksijoita; ajattelin tuoda mukaan 55 v sohvaperunan kokemukset. Cooper-kunto on alle 2200 luokkaa, mutta 6-7 km pk-lenkit menee vallan mukavasti noin 7 min/km vauhtia, nenän kautta hengitellen ja matalilla sykkeillä. Eli ainakin osa meistä rapakuntoisista pystyy tekemään pk-harjoitukset juosten. Tässä "huonokuntoisten juoksussa" tulee vain mieleen, kuinka paljon on kyse juoksutekniikasta? Epäilemättä suurin osa pidempään harrastaneista on jossain vaiheessa perehtynyt juoksutekniikan parantamiseen, sen sijaan ekaa kertaa vuosikymmeniin lenkkarit pukeneella on todennäköisesti huono ja vähemmän taloudellinen juoksutyyli - vedä siinä sitten pk-lenkkiä hengästymättä. Siinä artikkelissa mainitussa tutkimuksessa koehenkilöt olivat "vuosien kestävyysharjoittelutaustan omaavia kuntojuoksijoita".
  26. Ennen luettiin sadut paperillta ja lapset oli rautaa. Nyt on lapset paperia ja sadut tulee koneelta.. 🙂
  27. Kellosta sovittu eilen illasta kaupat tälle päivälle. Palaan asiaan, jos ei mene. Edit: Forerunner 935 vaihdettu pois
  1. Näytä lisää


  • Alennukset jopa -70%


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy