Jump to content
Juoksufoorumi.fi



  • entries
    29
  • kommenttia
    26
  • views
    5 466

Verinen mitalitaistelu


hatapa

589 katselukerta

Vain viikko Tukholman keikan jälkeen isänmaa kutsui poikaansa uuteen taisteluun. Tällä kertaa SAUL:n SM-viesteihin Valkeakoskelle. Lähtökohdat onnistuneelle suoritukselle eivät siis olleet otolliset, päinvastoin. Palautuminen oli vielä vähän vaiheessa, eikä nopeustreenejä 400 m:lle ollut tullut tehtyä ollenkaan. Asiaa ei yhtään helpottanut sekään, että kvartettimme oli nuorimman jäsenen mukaan sijoitettu M45-sarjaan. Joukkueessa meitä oli värisuora: M45-, M50-, M55- ja M60-sarjoista.

 

Lähdimme Nykäskylästä aamutuimaan bussilla kohti tapahtumapaikkaa. Perillä meillä oli reilusti aikaa valmistautua omiin suorituksiimme. Aurinko paistoi kirkkaasti ja lämmitti katsomossa istuvia urheilijoita. Taisi siinä pääkin hieman palaa, kun auringonpaisteessa oli niin mukavan lämmin vastapainona varjoisiin ja tuulisiin paikkoihin. Kävimme hörppäämässä kaffet puhvetissa. Siellä säikähdin, että olisin unohtanut rahapussiin kotiin, vaikka olin sen tarkoituksella sinne jättänyt. Mukanani oli vain korttikotelo, jossa pankki- ja henkilökortti. rahaa ei taskuissani ollut yhtään, joten joukkuekaveri maksoi kahvini. Kahvit hörpittyämme tutustuimme kilpailualueeseen ja sen fasiliteetteihin. Kahvio, pukkarit, WC:t ja soppatykki ruokatelttoineen olivat paikoillaan. Tulostaululla olivat juoksujen aikataulut ja ratajärjestykset. Kävin vilkaisemassa, että meille oli myönnetty sisärataetu.

 

Olimme sopineet juoksujärjestyksen siten, että minä juoksen kakkososuuden 400 m:llä, koska siinä on suurin mahdollisuus tehdä virhe kiilaamalla sisäradalle liian aikaisin. Nyt tosin tuotakaan mahdollisuutta ei ollut, kun meillä oli sisärata. Lähettäjällä oli käytössään sähköinen starttipistooli, joten kunnollista lähtölaukausta ei edes kuulunut. Ensimmäinen viestinviejä piti joukkueemme värit kärjen tuntumassa, vaihto tapahtui samaan aikaan johtavan juoksijan kanssa. Lähdimme kaartamaan etukaarteeseen ja sieltä takasuoralle, missä kaveri siirtyi sisäradalle eteeni. Yritin pysyä peesissä mahdollisimman lähellä. Puristus ei kuitenkaan riittänyt, vaan jäimme muutaman metrin ennen toista vaihtoa. Kolmas viestinviejämme jäi vielä jokusen metrin lisää ja peli kullan osalta oli menetetty. Ankkurille jäi tehtäväksi vain tuoda viesti maaliin ja niinhän hän tekikin. Palkinnoksi hopeaa.

 

Koska minun ei ollut tarkoitus juosta kuin tämä yksi matka, niin lähdin syömään soppatykistä jauhelihakeittoa. Hyvää oli. Sen jälkeen suunnistin läheiseen kauppaan hakemaan hieman palautusjuomaa. Sen join kentän ulkopuolella, etten häiritsisi omiin koitoksiinsa valmistautuvia juoksijoita kaljanjuonnillani. Pintti Sandelsia meni lähes ykkösellä alas. Makkarakojusta otin vielä palanpainikkeeksi pari grillimakkaraa, jotka söin siinä teltalla. Kun palasin katsomoon, niin siellä odottikin yllätys. Yksi joukkueen jäsen valitteli polveaan ja sanoi, ettei kykene juoksemaan 1500 m:n viestiä. Vanhana partiolaisena mietin sekunnin tuhannesosan ja nappasin reppuni ja suunnistin pukkariin vaihtamaan hikiset juoksukamppeet takaisin päälleni. Eikä tullut edes kiire, kun aikaa lähtöön oli kymmenkunta minuuttia. Kentällä menimme istuskelemaan sellaiselle katetulle jalkapalloilijoiden vaihtopenkille. Ehdin varoitella muita istujia matalasta katosta ja sen reunasta, johon muutamat olivat lyöneet päänsä. Kun tuli oma aikani nousta seisomaan, niin olin unohtanut omat varoitukseni ja kajautin otsani suoraan siihen metallireunukseen. Pyyhkäisin otsaa kädelläni ja käsi muuttui punaiseksi. Vieressäni istunut kaveri onneksi havaitsi tilanteen ja kaivoi kassistaan nenäliinan, jolla sain pyyhittyä verta otsastani. Lähtiessäni taivaltamaan toista osuutta, pidin viestikapulaa oikeassa ja nenäliinaa vasemmassa kädessäni. Juostessani pyyhkäisin aina välillä veret otsaltani. Juoksu kulki yllättävän hyvin, vaikka viimehetken valmistautuminen ei ollut ollut mitenkään optimaalinen. Sinnittelin oman sarjamme kärkipaikalla alkumatkasta, mutta lopulta vahvempi kaveri tuli tuoreilla jaloilla ohi ja johdatti joukkueensa kultaan. Meille jäi toinen hopeatila. 400 m:llä aikamme oli hieman viimevuotista parempi ja vastaavasti pitkällä matkalla muutaman sekunnin heikompi.

 

Kaikkiaan tämän kertaiset SM-viestit olivat seurallemme menestyksekkäät. Laskujeni mukaan saalistimme 30 mitalisijaa.

 

Sen verran jobinpostia sain, että vasemman jalan polvi tuntuu hieman aristavan viimeaikojen rasituksista. Joutunen harkitsemaan juhannusviikonlopun juoksuja uudemman kerran, mutta onneksi sinne on vielä aikaa.

 

0 Comments


Recommended Comments

There are no comments to display.

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Add a comment...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy