Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Blogit

 

Ironman Kööpenhamina kisarapsa osa2

T2 Vapaaehtoiset nappasivat pyörän hienosti lennosta hellään huomaansa ja itse pääsin hölkkäämään hassussa etukumarassa suoraan vaihtotelttaan. Lenkkarit jalkaan, pari geeliä taskuun, ajokamat pussiin, ja pussi sille varattuun astiaan. Sen jälkeen loputtomalta tuntunut vedenheitto ja juoksuun. Aika 3 minuuttia.   MARATON Suunnitelmana oli juosta ensimmäiset 5km rauhallisesti kutosen kilsoja mutta suoraan pyörän päältä jalat kävivät jotenkin hirveillä kierroksilla enkä millään meinannut onnistua hidastamaan tahtia riittävästi. Ensimmäinen km 5:15, toinen 5:30 ja vasta kolmannella sain vauhdin laskemaan lähelle kuutta. Pelkäsin että liian kova aloitus toisi suuria ongelmia loppumatkasta, joten yritin väkisin pitää vauhdin alhaisena ja sykkeen alapeekooalueella 120 tasoilla. Sen jälkeen kilometrit taittuivat suurinpiirtein 5:35 tahdilla sykkeen ollessa noin 130 eli ylä-pk mitoissa. Tällä tahdilla mentiin oikeastaan seuraavat 30 kilometriä. Kävelin jokaisella 2km välein olleella huoltopisteellä suunnitellut noin 20 askelta ja otin vuorotellen geelin + vettä tai urheilujuomaa. Kaadoin myös vettä päälleni niin paljon kuin mahdollista. Kerran piti lisäksi pysähtyä ottamaan yhteiskuvia tyttären kanssa reitin varrella. Hölkkä tuntui helpolta koko matkan mutta en silti tullut nostaneeksi vauhtia. 21km kohdalla näin oli suunniteltu tehtäväksi, mutta oikeastaan vain syke nousi hieman.   Jatkuvat kävelytauot veivät joka kerran niin paljon aikaa, että päätin hoitaa alavatsaa painavan kushädän vessatauon sijasta näihin kisoihin kuuluvalla tavalla. Laskin siis huoltopisteiden jälkeen hitaasti pieniä määriä housuun puristaen samalla ruunsaasti vettä päälleni sivullisten harhauttamiseksi. Tämä toimi osittain mutta vasen kenkä kastui. Ja kyllä, tämä oli myös raportoitava tänne blogiin. Lopulta oli kuitenkin käytävä kerran myös hurjan hajuisessa bajamajassa.   Kun viimeisen kerran ohitin maalisuoran mutkan, matkaa oli jäljellä noin 9km ja suunniteltu all-out loppukiri lähti liikkeelle. Tätä ei kestänyt kuin hetki kun liian runsaasti nautittu neste aiheutti yhtäkkiä kovia pistoksia alavatsassa. Oli pakko pistää kävelyksi vähäksi aikaa kun vatsa ei kestänyt minkäänlaista pomputusta. Sen jälkeen siirryin asteittain hiihdosta takaisin juoksuun sitä mukaa kun kipu hellitti. Tähän tuhraantui noin 3-4 minuuttia mutta viimeiset 6-7km sain juostua taas noin 5:15 kilometrejä ja siirryin nauttimaan vain pieniä määriä kokista. Sen verran jalat olivat jo tahmeat että aivan suunnitellun kaltaisesti ei edes tuo 7km loppukiri irronnut. Maratonin loppuaika 3h55min, keskisyke 128.   Lopullinen aika siis 11h43min. Ensisijainen tavoite oli 12h alitus, mutta salaa toivoin 11h30min alle menevää aikaa. Täytyy tietenkin olla hyvin tyytyväinen että ensinnäkin vatsa ja välineet toimivat noita pistoksia lukuunottamatta täydellisesti, mikä mahdollisti ehjän suorituksen ja ensisijaisen tavoiteajan alittamisen. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut kuitenkin hieman kovempaakin rutistaa mutta uskallus ei riittänyt. Mutta tätä oli mahdoton tietää etukäteen.   Oliko täysmatka sitten niin hurjaa menemistä elimistön äärirajoilla? Kaiken hehkutuksen arvoista ja matka henkiseen ylivertaisuuteen? Kaiken tehdyn työn arvoista? No ei. Ei ainakaan tällä lailla tylsästi pk-alueella tampaten. En kokenut valaistumista tai löytänyt itsestäni uutta kartoittamatonta kapasiteettia. Nyt viimeistään uskon että matka ei tapa vaan vauhti. Varmasti tuosta matkasta saa myös kärsimysnäytelmän jos vauhtia on liikaa tai tankkaus epäonnistuu, mutta rauhallisesti suoritettuna uskallan suositella sitä kaikille joita asia kiinnostaa mutta jotka ovat epävarmoja kyvyistään. Täysiä juostun maratonin jäljiltä jalat ovat huonommassa kunnossa kuin rauhallisesti tehdyn täysmatkan.   Melko paljon sai tehdä töitä tämän projektin eteen mutta maaliviivalla olo oli kuitenkin hieman hölmistynyt että tässäkö tämä nyt oli. Siltikään en voi kiistää etteikö kisa olisi ollut kokemuksena todella hieno. Reitti oli upea ja maraton juostiin aivan ydinkeskustassa ja tunnelma sen mukainen. Kööpenhaminan Ironman sopii ensikertalaiselle erinomaisesti.    Luulenpa että triathlonkamat menevät tältä erää myyntiin ja keksin jotakin muuta seuraavaksi. Seuraavan vuoden aikana en pystyisikään keräämään riittävästi tunteja vaikka polte iskisikin. Ehkä 7-8h viikossa olisi tulevaisuudessa tehtävissä. Nuts karhunkierros 80km ensi keväänä voisi olla sellainen sopiva haaste että taas hirvittää... 

Runningidiot

Runningidiot

 

Ironman Kööpenhamina kisarapsa osa1

Rypistys on takanapäin ja jonkinlainen raporttihan siitä on kirjoitettava.    Suoritimme reissun laivamatkana Tukholmaan, mistä ajoimme jalka suorana Ruotsin läpi Tanskaan. Olin aikatauluttanut matkan niin, että ehtisimme perjantain viimeiseen ( joskin tanskankieliseen ) kisainfoon mutta ajoon meni reilut 7 tuntia ja viimeinen info oli jo puolivälissä kun saavuimme perille. Hieman stressasin asiaa koska kisainfo oli luokiteltu pakolliseksi ohjelmanumeroksi. Ilmoittautuessa ei asiaa onneksi kukaan kysellytkään. Samalla kävi ilmi että viralliset hienot kisapaidat ovat loppu, samoin kuin oikean väriset uimalakit. Jämäväreistä valitsin itselleni punaisen. Mielestäni naurettavaa että kamoja ei varata tarpeeksi, aivan kuin osallistujamäärä ei olisi tiedossa. Ironman - brändätyn repun kuitenkin sai.    Hotellihuoneemme oli varattu Wake Up Copenhagenista, josta oli lyhyt matka kisapaikoille. Hotelli ei tarjonnut aikaista aamiaista kuin Nirvanan porukalle, joten näpistin lauantain aamiaiselta leivänpäälliset ja hain kaupasta leipää ja banaania. Onneksi infosta sai kahvia kellon ympäri joten suolen sai toimimaan rivakasti kisa-aamuna. Lauantaina kiihdyttelin puoli tuntia Kööpenhaminan katuja liikennevaloista toisiin ja päälle hölkkäilin pienet kiihdytykset läheisessä puistossa. Räkä valui edelleen ja meno oli tukkoista reilusta hiilaritankkauksestakin johtuen. Loppupäivä menikin iloisesti kamojen kanssa räknätessä jatkuvasti juomaa hörppien.   Sunnuntaina kello soi 4.40 mutta aamupalan ja kisajuomien ym kanssa värkätessä aika menikin tiukille. Flunssan suhteen aamuinen olo oli parasta pitkään aikaan joten sitä asiaa ei onneksi tarvinnut kisassa miettiä. 5.30 lähdin kohti metroasemaa ja rannalle saavuin klo 6.15. Jotenkin sain lähtöpaikallakin pienen kiireen aikaiseksi mutta ehdin käydä kuitenkin nopeasti kastautumassa ennen lähtökarsinaan menoa. Lähtöpaikalta kulkevan aidan viereen oli laitettu uinnin aikatavoite kylttejä joiden kohdalle oli tarkoitus sijoittua jonoon. Huomasin myöhemmin että väki olikin pakkautunut eteenpäin ja saapuessani paikalle jouduin jonon häntäpäähän. Tämä tarkoitti sitä että kun lähtölaukaus kajahti klo 07.05, sain jonottaa 50 minuuttia ennen kuin pääsin mereen. Alkulämmöistä ei siis ollut hyötyä, päinvastoin.   UINTI Koska en ollut koskaan uinut 3,8km matkaa, uin varsinkin alun todella rauhallisesti. Pelkäsin ajautuvani jossain vaiheessa pelottavaan ryysikseen jolloin uinti muuttuisi minun taidoillani eloonjäämiskamppailuksi. Mitään ruuhkaa ei kuitenkaan ollut koska lähtijöitä laskettiin mereen mielestäni liiankin pieni määrä kerrallaan. Uinti sujui rennosti mutta mitään tekemisen meininkiä siinä ei ollut. Jossain vaiheessa ensimmäisen kilometrin jälkeen yritin puristaa hieman kovempaa vain todetakseni että tekniikka on aivan hakusessa. Tunne oli kuin makoilisin paksun uimapatjan sisässä keskivartalo löysänä ja vetelisin itseäni hiljalleen eteenpäin. Matkanteko oli siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi mukavaa kirkkaassa vedessä meduusoihin törmäillen. Vasta aivan loppusuoralla sain jollain lailla uinnin kuntoon ja uitua omaa parasta tahtiani. Vedestä noustessa olin hyvävoimainen mutta kello näytti uintiosuuden ajaksi 1h43min.    T1 Vaihtopussi narikasta, märkkäri pois, vaihtotelttassa paita, sukat, kengät, lasit ja kypärä tässä järjestyksessä päälle, uintikamojen sullominen samaan pussiin ja hölkällä kohti pyörää. Matkalla pyörälle piti löytää oikea jäteastia johon heittää vaihtopussi ja lopulta pyörän kanssa hölkäten ulos vaihtokarsinasta. Olin harjoittelut kyseisen reitin ennalta joten pyörä löytyi helposti. Matkat olivat kuitenkin melko pitkät ja aikaa tuhraantui lopulta 8 minuuttia.   PYÖRÄ Noudatin ennalta tekemääni suunnitelmaa ja lähdin ajamaan verkkaista tahtia kohti Köpiksen keskustaa. Aloin nauttimaan nestettä vasta noin 15 minuutin ajon jälkeen. Alkumatkalla fiilis ei jostain syystä ollut katossa, niska oli hieman väsynyt jo uinnin tähystelystä ja sitä vain mietti kuinka paljon onkaan vielä jäljellä. Ensimmäisten 25km aikana keskinopeus pysyi 29,5km/h kulmilla ja syke tukevasti Z1-Z2 alueella. Sen jälkeen sain hieman nostettua vauhtia ja keskari alkoi pysyä 30-31km/h haarukassa. Syke pysyi silti varmuudella pk-alueella joitain pieniä mäennyppylöitä lukuunottamatta. Geels Bakken hieno tunnelma nosti fiilistä myös kypärän sisällä ja toiselle kierrokselle lähtiessä nappasin myös pieneen polvikipuun rakkaan ystäväni 1600mg buranan. Koska olin päässyt mereen vasta häntäpään porukassa, ensimmäiset 100km menivät aivan täysin yksinajeluna. Joko ohitin selvästi hitaampia ajajia tai sitten jo toista kierrosta ajavat kärkikuskit humahtivat ohitse.   Toisella kierroksella tunnelma alkoi nousemaan ja nautin pienestä kisailusta lopulta saavuttamieni samanvauhtisten kuskien kanssa hienossa tyynessä ja aurinkoisessa kelissä. Vauhti pysyi 30km/h paremmalla puolella mutta sen ylläpitämiseksi joutui tekemään hieman enemmän töitä. Sykkeen pidin kuitenkin edelleen tiukasti pk alueella 110-118 lyönneissä. En pysähtynyt ajon aikana kertaakaan hädälle ja olin siksi hieman huolissani olenko nauttinut riittävästi nestettä. Myöhemmin sain kuitenkin todeta että ruokailu ja nesteytys oli onnistunut ajon aikana täydellisesti. Keli oli sen verran lämmin että jokaisella huoltopisteellä jäähdytin itseäni myös ulkoisesti vesijämillä ennen uuden pullon ottoa. Geelejä meni 10kpl, kaksi vitargo energiapatukkaa, yksi banaani, nelisen litraa vettä / urheilujuomaa sekä 0,7 litraa mäskiä missä vettä, suolaa, 3dl maltoa ja elektrolyyttitabuja mauksi. T2:ssa sitä nestettä tulikin sitten laskettua urinaaliin oikein huolella. Osuusaika 5h53min.      

Runningidiot

Runningidiot

 

vk 37 ja 38 / 38 Ironman häämöttää

Viimeiset varsinaiset treeniviikot takana ja jäljellä on enää pieniä kevyitä herkistelyjä. En jaksa laskea kertyneitä tunteja, se on tehty mikä tehtävissä oli ja nyt on liian myöhäistä jossitella. Kevyet viikot olivat kuusituntisia ja pisin viikko 18 tuntinen ja loput kaikkea siltä väliltä. Viiden päivän päästä on oltava aamuvarhaisella märkäpuku päällä 2945:n muun mustapukuisen seassa Kööpenhaminan Ironmanin lähtöpaikalla ja silloin selviää mihin rahkeet riittää.   Ainoana varsinaisena huolena on viime viikolla iskenyt flunssa; miten se on vaikuttanut palautumiseen ja mihin suuntaan se vielä ehtii kehittyä. Eilen ja toissapäivänä sykkeet ovat olleet kevyissä harjoituksissa jo normaalit mutta mitään räjähtävän voimakasta oloa ei kyllä ole ollut. Kuumetta ei ole ollut, ei kurkku- tai lihassärkyä eikä pahaa tukkoisuutta. Pari päivää kestäneen vetämättömän olon jäljiltä on lievää nenän limakalvojen turvotusta ja siitä johtuvaa tuhinaa sekä mietoa rään eritystä. Tässäkin kunnossa lähden kyllä viivalle, mutta toivon sunnuntaiksi vieläkin parempaa oloa. Aiemmin en pitänyt keskeytystä minkäänlaisena vaihtoehtona mutta jos en ole kisassa 100%:ssa kunnossa, täytyy tehdä päätökset reitin varrella tuntemusten mukaan.   Kisapäivän suunnitelma on seuraava: - Aamupala klo 04.30, rannassa klo 06.15. Kumien pumppaus ja pyörän viimeinen tsekkaus. Sen jälkeen märkäpuku päälle ja 10min lämmittely. Juomisen lopetan aamulla klo 06, mutta juuri ennen starttia nappaan yhden geelin tai lasin urheilujuomaa. - Uinnin lähdössä menen 1.30-1.45 tavoiteajan karsinaan. Ensimmäisen kilometrin uin erittäin rauhallisesti kunnes ruuhka on helpottanut ja kroppa lämmennyt kunnolla. - T1:ssä en juo mitään vaan vasta noin 15min pyöräilyn jälkeen kun syke on tasaantunut Z1 tason yläreunoille. - Ensimmäisen 45km pyrin pitämään sykkeen Z1 tasolla, sen jälkeen loppumatka Z2. Jos syke alkaa elämään myöhäisemmässä vaiheessa omaa elämäänsä, ajan tuntemusten mukaan. - Ajon aikana noin vartin välein vettä + geeli / urheilujuomaa. Lisäksi 45min välein dl malto+suolasekoitusta. Kiinteänä ruokana lisäksi pieninä annoksina otettuna Vitargo energiapatukoita 2 kpl sekä reitin varrelta mahdollisesti banaani tai kaksi. Jos keli on kylmä, keskityn enemmän geeleihin kuin urheilujuomaan koska muuten en saa riittävästi kaloreita ilman että pitää olla jatkuvasti kusemassa urheilujuomaa ulos. Tällä tavoin pyrin 300 kaloriin per tunti. - Maratonilla ensimmäiset 4km rauhallisesti noin 5:50-6:00 tahdilla, sen jälkeen kiristys 5:20-5:30 tahtiin. Vaihtokassista otan oman pienen juomapullon millä menen alkumatkan. Tuttu ja turvallinen oma sekoitus nautittuna oman aikataulun mukaan luo turvaa. Sen jälkeen juon noin desin jokaisella 2km välein olevalla juottopisteella. Kävelen jokaisella juottopisteellä pikakävelyä 20 askelta jotta saan sykkeen alhaiseksi ja energian imeytymään.  - 21km kohdalla maratonilla teen ratkaisut loppuvauhdin suhteen, toisin sanoen menen minkä pystyn kohtuuden rajoissa. Kun 10km on jäljellä, yritän tappaa itseni juoksemalla.   Ensikertalaisena on hieman hankalaa tehdä kiveen hakattua suunnitelmaa mutta luin tuolta intternetistä että huonokin suunnitelma on parempi kuin ei suunnitelmaa laisinkaan. Tavoitteena voisin pitää maalintulon lisäksi 12h aikarajaa. Jos menee alle 11h30min niin olen erittäin tyytyväinen. Kisa on alkanut jo pyörimään mielessä jatkuvasti ja hiipinyt myös uniin lähinnä painajaisten muodossa. Ensi kesänä ei ole enää mahdollisuutta treenata näin paljon joten tämä kisa saattaa se yksi ja ainut, joten paineet ovat suht kovat.   VK 37 MA: juoksu pk 80min TI: pyörä + juoksu 60min+40min Z3 KE: pyörä pk 60min TO: juoksu 7 x 1km @ 4:17 + verrat PE: pyörä + juoksu 50min+30min Z3 LA: uinti 70min SU: pyörä pk 80min   VK 38 MA: pyörä + juoksu 40min+20min Z3 TI: kevyt hölkkä 1h KE: pyörä pk 60min sis. 10 sekunnin maksimispurtteja reiluilla palautuksilla TO: yhdistelmä 40min+20min ( sykkeet koholla, orastava flunssa mitä en osannut lukea ) PE: keskeytetty saliharjoitus - peruttu lenkki ( flunssa ) LA: 45min hölköttely sykkeet edelleen ylhäällä SU: 45min hölkkä. Nyt sykkeet jo normaalit joten heitin sekaan 30-60sek Z3 pätkiä 3min hölkkäpalautuksilla

Runningidiot

Runningidiot

 

Viikko kisaan + flunssa = paniikki

Nyt on raaka stressi päällä. On harjoiteltu kuukausitolkulla, maksettu suolainen osallistumishinta Ironmanille, maksettu matkat Tanskaan koko perheelle, hoidettu majoitus ja kaikkea mahdollista. Jopa faija on ostanut lennot Tanskaan. Nyt on flunssa.   Ensin ajattelin että perjantaina alkaneessa olossa on kyseessä normaali taper-vaiheen heikotus ja vetämätön fiilis lisättynä 10 lyöntiä normaalia korkeammilla harjoitussykkeillä, mutta nyt on kai pakko hyväksyä totuus. Lapsella oli flunssa vajaa viikko sitten ja hysteerisestä kontaktin välttelystä, käsidesin kanssa lutraamisesta ja muista toimenpiteistä huolimatta se on nyt minullakin. Lauantaina olo oli niin nihkeä että oli pakko jättää treeni väliin.   Kuumetta ja kovaa lihassärkyä ei tällä kertaa ole ollut ja tänä aamuna yleisolo on jo hieman parempi. Olen nyt siinä vaiheessa että räkää alkaa erittymään. 7 päivää aikaa starttiin. Sinkkiä, c-vitamiinia ja kaikenlaista nappia tulee syötyä kourakaupalla.    Tänään olisi edessä vielä viimeinen kovatehoisempi lyhyt yhdistelmä ja sitten vain kevyttä loppuaika. Paranenko? Missä iskussa olen ensi sunnuntaina? Pääsenkö maaliin?Meneekö kaikki hukkaan?  Ylemmät voimat, immuunijärjestelmä, hyvä tuuri, isä Mitro, Ruben Stiller, kuka vaan. Apua! Auttakaa! 

Runningidiot

Runningidiot

 

Ironman Maastricht-Limburg, maastoajoa?

Tutustumismatka Hollantiin on takana ja paljonhan ennakkoluuloista poikkeavaa siellä olikin. Tällä kertaa reissuun lähdettiin kahden pariskunnan voimin, samalla miehityksellä kuin pari vuotta aiemmin Köpikseen. Mäntymäet olivat rantautuneet Vaasasta Kymenlaaksoon jo hyvissä ajoin ja päätimme lähteä yhdellä autolla matkaan. Ford C-max näytti jälleen kyntensä ja pari pyörälaukkua ja muutama matkalaukku meni sisuksiin neljän ihmisen kera komeasti. Perjantai oli matkustuspäivä. Lensimme Amsterdamiin, josta suoriuduttiin junalla eteenpäin Maastrichtiin. Päivä oli pitkä ja erityisesti noin 3h junamatka 140km siirtymällä ei saanut ihan täysiä pisteitä. Nykyään käsittääkseni myös vähän kovempaa kulkevia junia on =) Majoitukseen aivan aseman viereen päästiin näppärästi ja yö-myssyn ja kebabin jälkeen mukavasti unille.     Maastricht on noin Lahden kokoinen viehättävä pikkukaupunki. Tunnelma oli varsin leppoisa ja ihmiset ystävällisiä. Tässä kaupungissa näki sentään aitoja hollantilaisia, toisin kuin Amsterdamissa. Ilmottautumisten, expon ja kisa-alueen järjestelyt olivat tuttua Ironman kisalle tyypillistä hyvää tasoa. Ainoana miinuksena mieleen tulee saniteettitilojen vähäisyys. Vaihtopaikat, uinnin startit jne. kaikki sijaitsivat kompaktilla alueella reilun puolen kilometrin päässä hotellistamme. Valmistelurutiinit hoitui siis näppärästi lauantai päivällä. Leppoisasti vietellen päivää ja illalla vielä pasta-illallisen voimin päästiin unille jo hyvissä ajoin. Nukuin erittäin hyvin kisaa edeltävän yön. 7 tuntia hyvää unta oli luksusta ja herääminen klo 4.15 ei tuottanut mitään tuskaa. Hotelliin oli vielä järjestetty aamupala kisan johdosta alkamaan jo klo 4, joten liikkeelle lähtö oli erittäin miellyttävä. Könysimme rantaan ennen puolta kuutta. Pilviseksi päiväksi oli luvattu noin 20 astetta lämmintä sekä sadekuuroja. Ihmeempää tuulta ei aamusta ollut, joten uinnille se lupasi ainakin hyvää. Odottelut rannalla sujuivat hyvin ja rolling startilla suoritettuun uintiin valmistautuminen meni hyvin. Hakeuduin itse noin 1.10-1.15 loppuajan joukkoon. Tästä voisi jälkiviisaana sanoa, että olisi hieman enemmän pitänyt luottaa itseensä. Erityisesti ensimmäisen kilometrin aikana ohittelin uimareita todella paljon. Rolling startti eteni ja kävely jokeen kesti osaltani noin 15 minuuttia.     Vesi Maas-joessa oli 21 asteista ja se tuntui aamuiseen viileään ilmaan verrattuna miellyttävän lämpöiselle. Pääsin uintirytmistä kiinni hyvin ja mitään aikaisempien vuosien kaltaista panikointia ei ollut. Uinti sujui ensimmäisen noin kilometrin verran hyvin, lukuunottamatta niitä ohiteltavia. Sen jälkeen reitti kulki parin sillan alta, joihin oli mielestäni hieman typerästi rajattu uintikaista liian kapeaksi. Näiden siltojen kohdalla, pohjakasvillisuutta syöden, tuli jonkun verran kontaktia muiden uimarien kanssa. Sain myös kyynärpäästä silmääni ja toinen linssi oli oikeinkin napakasti integroituna päähän. Onneksi ei tullut mustaa silmää =). 1,5km kohdalla oli uintiin lisätty noin 50m mittainen hölkkäosuus, jossa kierrettiin saarella sijainnut kaupungintalo. Tämä oli ihan miellyttävä lisä uintiin. Siinä sai mukavasti katkaistua pitkälle tuntuvan kauhomisen ja lyötyä muutamia ylävitosia yleisön kanssa, jota olikin ihan mukavasti. Uinti jatkui takaisinpäin jokea ja palatessa tilaa oli jätetty huomattavasti enemmän myös siltojen alla. Ainut kohta, jossa virta vaikutti selkeästi uintiin oli aivan lopussa. Siinä uitiin noin 400m U-kierros kapeammassa kanavakohdassa, jossa takaisin tullessa virta jarrutti menoa ihan huolella. Nousin joesta hyvävoimaisena 1.10 ajassa, mikä oli näin leppoisalla uinnilla erittäin hyvä aika. Vaihtorutiinit menivät kivuttomasti ja kompaktilta vaihtoalueelta päästiin hyvin matkaan. Ironman kisoihin on tänä vuonna tullut uusi elementti AWA (all world athlete)-ranking, jossa verrataan edellisten kisojen suorituksista saatuja ranking-pisteitä muihin kilpailijoihin. Tämän perusteella olin itse rankattuna 10% "kuumaan ryhmään" ja kannoin mm. pronssin väristä uimalakkia. Hauska yksityiskohta, vaikka tuosta statuksesta ei taida mitään muuta iloa ollakaan. Priority check in olisi ollut ilmottautumisessa ja pyörä katsastuksessa, mutta koska jonoja ei ollut muutenkaan, ei tuollakaan mitään väliä ollut. Pyöräpaikka sijaitsi rankatuilla PRO-porukan vieressä ;)     Pyöräosuus olikin sitten se jännin paikka. Hollanti ei ole kaikilta osin vain tasaista maastoa. Maastrichtin seutu on kumpuilevaa ja suunniteltu reitti meni pitkin maaseutua, jossa teiden kunto oli vähintäänkin vaihtelevaa. Pyörätien levyisiä mutkaisia baanoja, joissa asfaltin laatu vaihteli paljon. Laattapintaista tietä, betonipintaista tietä, mukulakiveä, vesivanerilla päällystettyä siltaa jne. kaikkea mahdollista löytyi. Tämä näkyi reitin varrella lukuisina rengasrikkoina, joilta itse onneksi vältyin. Noin tunnin pyöräilyn jälkeen alkaneet sadekuurotkaan eivät helpottaneet tilannetta. Jokaiseen mutkaan piti jarruttaa huolella ja kiihdytyksiä tuli paljon. Myös alamäkien lopussa olleet "pimeät" mutkat pitivät mielen nöyränä ja vauhdit alhaisena. Ensimmäisen 20km jälkeen oli selvää, että tavoiteaikanani pitämään 11h alitukseen olisi tuskin mitään asiaa näillä teillä. Viileähkö keli teki tankkauksesta tällä kertaa helppoa. Nestettä kului yllättävän vähän ja etukäteen sotketut energiapullotkin tuntuivat toimivan ja imeytyvän hyvin. Matkan raskuus alkoi tuntua kunnolla toisen kierroksen ensimmäisissä isoissa nousuissa toden teolla. Menohaluja piti etsiä tosissaan ja useaan otteeseen teki mieli vaihtaa koko homma sunnuntaipyöräilyksi. Jotenkin matka kuitenkin taittui ja pyörän kokonaiskeskinopeudeksi muodostunut 31km/h oli oikeastaan varsin kohtuullinen. Vielä yhtenä mainittavana erikoisuutena reitistä pitää sanoa loppuun hommattu vajaan kilometrkin mukulakivipätkä. Väsyneenä täryttimen läpi ajaminen jäi hyvin mieleen ja ranteisiin sattuu edelleen. Mikäli joku kysyy suosittelenko kisaa niin pyöräosuudesta johtuen, en suosittele.     Juoksuosuudelle lähdin todella raskailla jaloilla. Rauhassa suoritetussa vaihdossa, jossa vessaankin piti hetki jonotella, kaikki sujui ihan hyvin, mutta pyörä oli tehnyt tehtävänsä. Krampeilta vältyin tällä kertaa oikeastaan kokonaan, mutta jalat painoivat vähintään tonnin. Ensimmäisten kilometrien aikana mietin, että pakko olisi kiihdyttää tahtia mikäli edes lähelle neljän tunnin maraton aikaa lähdetään hakemaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vaan raahustaminen sujui höyryveturimaisesti kilometri kerrallaan. Juoksuosuuteen oli niinikään kerätty mielestäni turhaan kaupungin suurimmat mäet mukaan. Neljännellä kierroksella huumori olikin mäissä jo melkoisella koetuksella. Ihmisiä oli reitin varrella kannustamassa hyvin ja äänekkäästi. Tunnelma oli erittäin hyvä. Hauskana yksityiskohtana kaartaessani maalialueen ohi toiselle kierrokselle moikkatutuksi vuosien varrella muodostunut kuuluttaja antoi ylävitoset kommenteilla "Nice to see legend from Finland". =) Tavoiteajaksi muodostui juoksun edetessä 11.30 alittaminen. Tämä oli sopiva eteenpäin potkiva motivaatiotekijä sillä tuskaisimpien kilometrien aikana kävelemisen mahdollisuus pyöri koko ajan mielessä. Kuitenkin 11.30 tavoitteeseen päästäkseni tuota mahdollisuutta ei ollut. Sipsutin maaliin lopulta tasaisen suorituksen jälkeen ajassa 11.28:29. Kaukana alkuperäisestä tavoitteesta, mutta olosuhteet ja valmistautumisen huomioon ottaen olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. https://connect.garmin.com/modern/activity/1287950390/3   Kannustusjoukot pysyivät uskollisesti mukana ja sateesta huolimatta ilmestyivät aina reitin varteen morjestamaan. Kiitoksia siitä! Maastrichtin illassa käytiin katsomassa vielä viimeisten Ironmanien maaliin tuloja ja maalilinjan sulkemisjuhlallisuudet. Kovia pappoja ja mummoja oli jälleen liikenteessä ja vaikka kaikki eivät säädetyssä 16.15 ajassa maalilinjaa saaneetkaan puhkottua, moni tuli kevyellä askeleella hymy herkässä loppuun asti. Amsterdam tuli niinikään koettua myös paluumatkan varrella parilla päivällä. Jos suositella pitää niin lomalle Maastrichtiin, Amsterdam kiertäen ja kisailut jossain ihan muualla =). Alla oleva sertifikaattikuva kertoo aika paljon siitä, minkä oloinen maastoajokisa oikeasti oli.          

Juoksijapoika

Juoksijapoika

 

vk 34, 35 ja 36 / 38

Menneillä viikoilla on ollut jälleen pientä pakkopullan makua harjoittelussa eikä ole siksi tullut blogiakaan päiviteltyä. Vaimo palasi työelämään joten vapaapäivät ovat menneet lapsien hoidossa nyt kun koulutkaan ei ole vielä alkaneet. Vähäisemmäksi käynyt oma aika ja paikoitellen univelka on hieman rajoittanut menohaluja ja kevyellä viikolla 36 tuli pidettyä parin lepsun päivän lisäksi yksi täysi lepopäivä. Yritin kyllä lähteä lenkille mutta yövuoro painoi alla ja motivaatio oli nollissa niin tuli käännyttyä 200 metrin jälkeen takaisin kotiin.   Enää ei onneksi ole jäljellä kuin peak kausi missä harjoitusmäärät tulevat laskemaan viikottain joten eiköhän tämän loppurutistuksen saa hoidettua vielä kunnialla. Suunnitelma jota tulen noudattamaan orjallisesti on seuraava: - Pyörä + juoksu - yhdistelmä VK tasolla 72 tunnin välein. Ensimmäinen harjoitus 60+40min ja jokainen yhdistelmä on edellistä lyhyempi. - Yhdistelmien välipäivät kevyitä harjoituksia, joiden pituudet tulevat myös lyhenemään viikottain - Kolme kevyistä päivistä kuitenkin korvataan kovemmalla vetoharjoituksella, yksi per laji, joista viimeinen viimeistään 10 päivää ennen starttia - Viimeinen yhdistelmä tehdään tasan viikko ennen starttia - Viimeisellä viikolla harjoitukset ovat kevyitä, mutta jokaiseen sisällytetään kevyitä 90 sekunnin Z3 vetoja 3 minuutin Z1/Z2 palauttelulla. Vetojen määrä harjoituksessa on sama kuin päiviä jäljellä starttiin - Kolme päivää ennen starttia alkaa kahden päivän mittainen hiilaritankkaus - Kaksi päivää ennen starttia täysi lepo - Starttia edeltävänä päivänä jälleen normaali ruoka ja kevyt 30+15min yhdistelmä    Tällä kaavalla pyritään siihen että yhdistelmillä saadaan ylläpidettyä kuukausien aikana rakennettua iskukykyä, ja niiden väleissä olevat alati lyhenevät kevyet harjoitukset mahdollistavat elimistön kokonaisvaltaisen palautumisen ennen kisaa. Kuulostipa hienolta. Viimeisellä viikolla pyritään sitten vain pitämään kroppa hereillä ja jonkinlainen tuntuma niillä pienillä pyrähdyksillä. Ei pitäisi ainakaan ylikunto enää iskeä. Voipi olla että suunnitelma on liiankin varovainen mutta mieluummin niin päin.   vk 34, 12h MA: pyörä 60min vetoharjoitus jossa 4x9min Z4, illalla salilla selkää  TI: 7x1km turhan kevyitä juoksuvetoja 4.30 tahdilla + verrat = 70min, illalla keskivartalojumppaa KE: pyörä 60min VK + 2km juoksu, salilla rintaa ja olkapäitä TO: 90min pk lenkki, josta viimeiset 5km kiihtyvänä PE: uintia 30min tasaista poispäin, takaisin aina 50 vetoparia reipasta ja välissä pikkuhetki rintaa. Illalla kyykkyä ja maastavetoa. LA: pyörä 60min sis 5x6min maksimivetoja SU: yhdistelmä 100km + 10km. Pyörällä 90km pk + 10km reipasta, juoksussa ensimmäiset 5km alapeekoota ja toiset 5km yläpeekoota. Ajat 3:12 + 0:55.   vk 35, 9,5h MA: lepo TI: uinti 1h30min, illalla 60min vauhtileikittelylenkki KE: pyörä 80min Z3 + 2km juoksu, salilla leukaa ja olat TO: 80min/14km pk hölkkä, salilla kulmasoutua ja penkkiä PE: 50min pyörä sis 4x9min Z4 vetoja, salilla keskivartaloa LA: 1h50min pyörä-pk SU: uinti 1h sinilevässä, illalla kyykkyä salilla   vk 36, kevyt viikko 4h50min (ukko ihan piipussa) MA: 30min diipadaapa-pyöräilyä TI: 55min pk-hölkkä KE: pyörä-pk 70min, salilla podipildingii TO: lepo  PE: uintia 40min vaihteeksi Kuusijärvellä, salilla kulki hyvin LA: pyöräilyä 65min SU: kyykkyä ja maastavetoa

Runningidiot

Runningidiot

 

Karhunkierros 80km

Laitetaan tämäkin nyt tänne jälkikäteen että säilyy muistoissa   NUTS Karhunkierros 80km 27-29.5.2016   Saavuimme Rukalle perjantaina iltapäivällä ja rekisteröitymisessä kotikatsomon iloksi huomasimme että olimme molemmat saaneet GPS- seurannat kisaan. Mrs Kiljander oli viime vuoden tapaan Trail Tourin 53/55km (kumpi lie totuus) kisassa ja itse olin siis ottanut haasteeksi Karhunkierroksen juoksemisen Hautajärveltä Rukalle (80km). Kisa ei paljoa ihme kyllä jännittänyt etukäteen – ainoastaan jo pitkään kipuillut oikea polvi harmitti, mutta lähinnö vain siitä näkökulmasta että toivottavasti en joutuisi  keskeyttämään sen takia. Itse asiassa koko perjantain jalat kuopivat maata ja himo päästä matkaan oli kova. Hyvä merkki. Olin kaverini kanssa lähdössä 80km matkalle ja sovimme että klo 05.00 tapaamme aamupalalla. Herätyskello oli soimassa 04.45 ja heräsin 03.00. Pyöriskelyä sängyssä ja n klo 04.00 alkoi jostain kuulua bassorummun (?) jytkytystä ja siinähän se loppuyö sitten kuluikin hereillä. Olo oli kuitenkin ihan virkeä 45min bussimatkan jälkeen ja 07.00 törähti lähtölaukaus. Varusteena lyhythihainen paita, irtohihat (aamulla vielä alle 10C), jotka jäivät Oulankaan, lyhyet juoksutrikoot ja Hoka ATR Challengerit. Tavoitteena oli olla n. 10.15 Oulangassa ja juoksu sujui hyvin kevyesti – ensimmäisiä hienoja maisemia oli jo alkutaipaleella. Jälkikäteen pallukoita katsellen olimme lähtökohtaisesti liian lähellä kärkeä alussa, mutta homma sujui niin mikäs siinä. Jossain klo 09.00 kieppeillä syntyi ajatus että olisimme Oulangassa klo 10.00 kannustamassa naisväkeä lähtölaukauksessa mutta sovimme että ei oteta siitä stressiä. Oulankaan (n. 27km) saavuimme kuitenkin ”vasta” 10.06 ja dropbag- ruokailuun / tuhrailuun meni 10min (liikaa), mutta karjalanpiirakka x 2 ja pari suklaapatukkaa upposivat sulavasti. Jo alusta lähtien olin keskittynyt tankkaamiseen ja Oulankaan mennessä geeliä on oli mennyt 5kpl ja nestettä kaikki 3 litraa. Sieltä 3l lisää mukaan. Videokuvaa GoProlla sain otettua ihan mukavasti hienoista maisemista ja juoksusta mutta mitä pidemmälle kisa edistyi sitä vähemmän jaksoi kaivaa sitä repun taskusta.    Ennen Oulankaa juoksukaverini oli varoitellut pari kertaa sykkeistään ja otimme hieman rauhallisemmin alkupätkän sieltä. 80km kilpailijoita meni pari kolme ohitsemme siinä ja 35km kohdalla kaverilleni tuli ensimmäinen kramppi. Käveltiin siinä yhdessä ja hölkättiin vähän välillä. Itse olin totaalisen täynnä virtaa ja puolenvälin (41km/41km kyltti) jälkeen oli vaikea yhteinen päätös erkaantua syntynyt. Lämmin halaus ja sopimus että maalissa tavataan. Siinä oli joku 35km matkaa maaliin kun 80km kisailijoiden selät alkoivat taas tulla vastaan. Homma rullasi todella hyvin ja ohitin useampia edellämenneitä (sijoitus kuulemma 23 => 15 tällä välillä). 55km kilpailijoita oli jonkin verran ilmestynyt eteen ja Kitkajoen hienoissa maisemissa siinä penkalla oli oikein ruuhkaakin mutta tässä oli ihan hyvä mahdollisuus itsellenkin liittyä letkaan ja ottaa iisimmin. Hienoa yhteishenkeä ja mukavaa juttua yhdessä oli kaikilla matkan pituudesta riippumatta! Kitkan jälkeen (50km juostu) alkoi ilmeentyä ensimmäisiä tunteita että ultrakisassa ollaan. Tapasin naisten 80km kolmosen jolla oli ollut pahoinvointia ja sovittiin että tulee peesissäni podiumille (näin lopulta oli käynytkin – terkut ja onneksi olkoon!). 31km ja 53km kisaajien letkaa syntyi yhä enemmän ennen Juumaa ja siinä porukassa mentiin niin että minä vedin pääasiassa. Juttua lensi nyt paljon vähemmän kun väsytti jo jonkin verran. Repussa oleva kännykkäni piippaili suht tiheään (nyballe ja isille kiitos väliaikatiedoista joita en tosin kisan aikana alkanut lukemaan).   Juumassa munasin huollossa aika pahasti. Porukkaa oli kuin pipoa ja jonottamisen lisäksi olin jo niin väsynyt että en meinannut saada juomasäiliötäni millään kiinni. Pari- kolme minuuttia sitä riuhdoin ja kirosin ja olin jo pyytämässä apua kun tajusin että olin taittanut sen yläosan väärinpäin. Kymmeniä kertoja tehty juttu joka ei väsyneenä vaan onnistu. Metsässä olin myös nähnyt mummon marjamättäällä joka olikin todellisuudessa iso kanto. Muutakin ”porukkaa” tapasin syrjäsilmällä siellä korvessa ja pari juurta muuttui kyykärmeiksi joita piti väistellä (normisettiä kuulemma).   Juumasta Kumpuvaaralle meni vielä ihan hyvin mutta nyt jo käveltiin vähän lievempiäkin ylämäkiä. Ohitin kuitenkin edelleen luultavasti lyhyempien matkojen porukkaa. Ruuhkaa reissussa ei kuitenkaan mielestäni ollut. Kumpuvaaran jälkeen Konttasen päällä tuli yksi pieni harha näköalapolulle mutta huutelemalla löysin takaisin reitille. Siinä viimeisen 15km pummipaikassa (jossa mrs Kiljander oli mennyt ihan kunnolla vipuun) huudeltiin porukkaa sieltä mäestä takaisin reitille. Paljon oli juuri siinä risteyksessä tullut ongelmia ja se oli ainoa paikka missä reittimerkinnöissä oli parannettavaa. Näiden pummien jälkeen järjestäjät olivat käyneet kuulemma korjaamassa merkinnät kesken kisan   Viimeinen 10km on sitä ihan saamarin vaikeaa nousua ja laskua ja pelimerkit alkoivat olla itselläni pöydässä ja tiesin että kisa oli mennyt hyvin, joten menin hitaasti ja varmasti kävellen pääosin. Helpossa kohdassa hieman hölkkää. Konttasen huoltoon alas tulin jo varsin heikossa hapessa. 3 litraa juomaa Juumasta oli loppunut jo kolme kilometriä aikaisemmin ja koko reissulla tippui n. 10-11l yhteensä. Sää oli upea koko päivän mutta ei kuitenkaan liian kuuma, mutta juoda piti paljon. Geelit menivät alas enää tippa kerrallaan ja ainoa juoma joka kiinnosti lopussa oli vesi. Vettä join sitten 1l yhdellä kulauksella Konttaisessa. Vilkaisin kellosta siinä särpiessä että 1h20min olisi aikaa alle 11h suoritukseen. Muistin edelliseltä vuodelta että 1h15min meni aikaa viimeiseen 6.5km matkaan joten ei muuta kuin yrittämään. Portaissa joutui jo pari kertaa puuskuttamaan ja yksi 80km kisaaja kuittasi minusta uudelleen ohi. Kuten tyypillistä, Valtavaara ei vain suostunut tulemaan ja aina piti mennä vielä yhdelle huipulle ennen kuin sinne päästiin. Suunnattoman rankkaa ja pahaa teki vaikka maisemat olivat fantastiset. Olin 11h:n aikataulusta siinä jo hieman jäljessä mutta toisaalta tästä eteenpäin oli sitten jo pätkiä missä pystyi ihan juoksemaan. 500 metriä ennen maalia aikaa oli kuitenkin vielä joku 5-6min 11h alitukseen ja sieltä tultiin hyvällä jalalla alamäkeen aikaan 10.57 ja risat. Näemmä menin tänä vuonna lähes minuutilleen samaan aikaan (n.7.50+) sen 53/55km kuin viime vuonna mutta pohjilla oli nyt 3h6min juoksua Oulankaan. Sen verran on siis kunto kasvanut. Suuri syy on tässä varmasti huhtikuun maralle talvella tehty valmistautuminen sekä jonkinlaisen mäkitreenin (kiitos nyba!) mukaanotto.  Maalissa tavoilleni uskollisesti eläimellinen huuto ja tuuletus. En olisi voinut kuvitellakaan (vmaksin, jamon ja isin veikkauksista huolimatta) tällaista suonenvetopäivää itselleni. Sijoitus taisi olla 16/114. Antaa paljon positiivistä energiaa jatkoon ja lähes epäuskoinen olo on tuosta. Mrs Kiljanderilla meni myös 53km hienosti. Upea päivä molemmilla vaimon muutaman minuutin pummista huolimatta.   Polvisärky oli matkassa alkutaipaleella mutta meni ohi tai unohtui Oulangan jälkeen. Viime yönä heräsin jomotukseen illallaotetusta särkylääkkeestä huolimatta. Menin Hoka ATR Challengereilla koko matkan ja kengät olivat todella hyvät, mutta hajosivat pohjasta minkä huomasin vasta maalissa. Totaalinen pohjan repeämä enkä osaa sanoa mahtaako suutari noita melko uusia kenkiä saada parsittua kasaan. Harmi. Nyt sunnuntaina täällä on +22C ja käytiin uudestaaan Rukan huipulla käppäilemässä fiilistelemässä viimeistä kilsaa ennen lennon lähtöä. Paluu arkeen ja katsotaan miten tästä kohti Pallasta. 134km tuntuu ylitsepääsemättömältä haasteelta tällä hetkellä.   Kiitos kannustajille ja järjestäjille. Todella hienosti hoitivat Eppu & co lähes 1000 osallistujaa Rukalla!  

kiljander

kiljander

 

Ylläs-Pallas-Hetta 134km

NUTS Pallas 134km   En edes muista enää kuinka päädyimme vaimoni ja ystävien kanssa vuonna 2015 NUTS Karhunkierroksen 53km matkalle lähtemään, mutta se oli vuonna 2013 alkaneen elämäntaparemontin eräänlainen ensihuipennus - muutaman maratonin jälkeen jotain uutta ja ihmeellistä. Saavuttuamme tuolloin 2015 toukokuussa perjantaina Rukahoviin ja nähtyämme 160km kilpailun lähdön, päädyimme seuraamaan noita 160km ”GPS-pallukoita” Rukahovin aulaan odottaessamme omaa lauantain lähtöämme. Vaikka minulla ei tuona iltana ollut vielä oikein mitään kosketusta ultrajuoksuun, tuo urhoollisten sotureiden eteneminen kansallispuiston yöhon teki minuun lähtemättömän vaikutuksen - halusin olla yksi noista pisimmän matkan tyypeistä joku päivä. Tunne oli ihmeellisen voimakas.   Osana 2016 polku-ultrasuunnitelmaa löysin itseni NUTS Köykkyrin ”kisassa” 2015 Marraskuussa tunkkaamassa 6 tuntia laskettelurinnettä sohjossa ees taas. Asioikseen Kempeleeseen lento tuota varten - ei mitään järkeä, ja niin vaan sitten vielä istuin Joken kanssa pienessä laskettelurinteen kopissa tuon 6h kisan jälkeen maksamassa YPH 134km osallistumismaksua. Vuoden 2015 Pallas-Hetta 55km aurinkoisessa säässä oli aivan mahtava kokemus yhdessä vaimoni kanssa, joten se oli luonteva valinta ensimmäiselle pidemmälle ultrajuoksulle. Alkuvuodesta 2016 varattu luontainen ”reality-check” oli Karhunkierros 80km, jossa onnistuin yllättämään itseni ihan totaalisesti, varsinkin kun olen ollut sellainen fiilis-treenaaja ilman mitään suurta systemaattisuutta.    Noin 14 kuukautta unelman syntymisestä perjantaina 15.7.16 klo 16 saavuimme Ylläkselle hotelli Saagalle, josta kaksi tuntia myöhemmin tapahtui 134km kisan lähtö. Unelmieni täyttymys oli lähellä. Vuosi oli mennyt ilman isompia vammoja nousujohteisesti. Olin samalla lähtöviivalla porukan kanssa, joiden ”pallukoita” ja huikeita suorituksia olin tuntikaupalla kelaillut GPS-seurannoissa ja lukenut jokaikisen blogin vähintään ”muutamaan kertaan”.    Sain hyvää kannustusta kisapäivänä tutuilta ja erityisen tärkeä oli erään kokeneen ultraaja-kaverin puhelinsoitto, jossa päätettiin että maaliin sitten mennään oli mikä tahansa. Ennen lähtöä kävin moikkaamassa paria tuttua ja paiskaamassa kättä mm. Juuson ja Micken kanssa, joiden kisaamista on tullut ihaillen seurattua. Itse asiassa tulin lopulta moikanneeksi koko tulevaa kärkikolmikkoakin. Kovaa jengiä. 134km reitistä en ollut ensimmäisen 80km pätkään kartalla muuten pahemmin tutustunut, mutta heti kärkeen vedettävä nousu Ylläksen laelle ei ollut jäänyt huomaamatta. SInne sitä lähdettiin sitten kapuamaan klo18 ja Epun lupaamaa rankkaa rakkaahan se koko nousu oli. Melkoisen hyvä mahdollisuus saada itsensä jumiin jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, mutta itse pistelin tavoilleni uskollisesti rauhassa ylös joukon keskivaiheilla. Mitään sijoitustoiveita en ollut itselleni asettanut, unelmani oli maaliinpääsy ja siitä oli pidettävä kiinni. Sää oli aivan mahtava ja odotin innolla edessä olevia maisemia ja keskiyön aurinkoa. Jalassa oli Hoka ATR Challengerit, joita olin yhden parin suutarikuntoon jo Karhunkierroksella saanut. Pallaksen dropbagiin laitoin eväiden ja vaihtovaatteiden lisäksi sauvat, mikä osoittautui itselleni loistavaksi ratkaisuksi. Hokan pohjat hajosivat tälläkin kertaa.   Ylläksen huipulta näki käytännössä jo Pallaksen ja Äkäslompolon puolella päädyin juoksemaan yhdessä ”KVn” kanssa. Ylläksen jälkeen toinen merkittävä nousu oli jälleen rakka-kurua pitkin seuraavalle huipulle. Aika jäätävä paikka, mutta sieltä alas tultiin jälleen helpompaa pätkää. Jälkikäteen katsottuna näiltä vaiheilta alkoi pikku hiljaa nousuni. Tuntureiden jälkeen reitillä oli paljon metsäpätkää ja siellä mentiin eteenpäin porukassa jutustellen. Ennen toista huoltopistettä tulin yksin viiden hengen letkan perään ja sen juoksijat herättivät sen verran kunnioitusta että menin jonkin aikaa perässä - alkoi tulla pelko että olin aloittanut liian lujaa. Tämähän oli matkana itselleni täydellinen hyppy tuntemattomaan. Juoksu sujui todella hyvin joten sitten yhdessä sopivassa paikassa koukkasin porukasta moikaten ohitse. Kolmannen huollon jälkeen törmäsin Pekkaan ja tästä lähti toinen todella mukava juoksukimppa joka kesti Pallakselle asti. Ennen Pallasta alkoi olla jo väsy, kävelimme jo paljon, ja keskeyttäminen sinne oli käväissyt mielessä mutta toki olen sysännyt ajatuksen saman tien syrjään. Rakot jaloissa olivat vaivanneet jo pari tuntia (paikoin reitti oli kostea). Erityisen rasittavaa oli se että ”Pallas 5km” kyltin jälkeen mentiin jonkun matkaa ja törmäsimme….toiseen ”Pallas 5km” kylttiin. Kun ”Pallas 3km” kyltti tuli ikuisuuden jälkeen, huusin ruman sanan kovaan ääneen ja päätin alkaa juoksemaan hitaasti.    Hölkkäilin Pallakselle itsekseni n klo 06.30 ja tunnelma oli aika mahtava jo tuossa vaiheessa kun tiesi että kunnon levähdystauko oli edessä. Tommi, joka oli mennyt ohitsemme aiemmin oli pikku hiljaa tekemässä lähtöä kun saavuin. Pyysin nuudelit, ei maistunut. Tilasin pitsaa ja kokista. TAIVAALLISTA! Järkkäilin dropbagistä rakkolaastaria ja teippiä jalkoihin mutta eihän siitä mitään tullut. Roskiin koko sähellys ja kuivat sukat + paita päälle voimakkaan pännimisen vallassa. Rakot seuraisivat loppuun asti. Hetken tuumailin kenkienkin vaihtoa mutta päätin pitää Hokat jalassa. Paita vaihtui lyhythihainen + aamuyöllä lisätyt irtohihat kombinaatiosta kuivaan ja puhtaaseen pitkähihaiseen. Lähdettyäni eteenpäin nousemaan ylös alkoi pikku hiljaa satelemaan mutta ajattelin sen vain hieman virkistävänä vaihteluna kunnes noin 20 min myöhemmin puolessa välissä Pallasta hurjassa puuskatuulessa ja vaakasuorassa vesisateessa olin kaivamassa takkia päälle repustani. Kamat meinasivat kuvainnollisesti lentää käsistäni kuin tuhka tuuleen mutta sain puettua ja matka jatkui. Ainoa asia mikä harmitti oli se että en ollut vaihtanut pitkiä housuja päälle huollossa. Myöhemmin kuulin että kun tuo myrsky alkoi niin ilmeisesti juuri kukaan ei ollut lähtenyt Pallakselta ylös ja huoltoteltta oli suurin piirtein meinannut lähteä lentoon. Jatko Pallakselta sinänsä oli itselleni ihan selviö enkä edes lopulta harkinnut keskeytystä. Valvottu yö ja 80km ei tuntunut mitenkään erityisen pahalta tuolla hetkellä.   Siellä sitten Pallakselta eteenpäin sauvakävelin ja hölkkäilin yksikseni surkeassa säässä ja näkyvyydessä kohti Hettaa. Olin iloinen että olin juossut reitin edellisenä kesänä hyvässä säässä. Muita kilpailijoita ei näkynyt edessä eikä takana ja parilta vaeltajalta kuulin että edessä oltiin n. 10min päässä. Yksin siis rauhassa. En muistanutkaan kuinka hankalasti kuljettava reitti oli kivien suhteen ja rakot tekivät hommasta tunti tunnilta kivuliaampaa. Tuntui että koko vasemman jalan kantapääni oli ”irti” ja niinhän se nahka sitten olikin kun illalla hotellissa vammat tarkastin. Valokuva on olemassa mutta enpä tuota taida kenenkään yökötykseksi jakaa. Myrsky heikkeni hieman jossain välissä kunnes se teki uuden hyökkäyksen yksin taivaltavaa ultraajaa kohtaan ja aloin pelkäämään hypotermian uhkaa kun tuntui että kropan lämmön tuotanto oli siinä rajalla että riittääkö. Tuohon tilanteeseen liittyi ensikohtaamiseni ilmeisesti ”ultrajuoksun ytimen” kanssa. Minua oli varoitettu matkasta mielen syvyyksiin ja sieltä se totaalinen 15 sekunnin romahdus yht´äkkiä tuli. Onneksi tajusin kaivaa GoPron repun sivutaskusta nopeasti ja taltioida tuon itkunsekaisen miniromahduksen (teemana maaliin ja lämpöön pääsy) kaatosateessa keskellä tunturia. Saa nähdä uskallanko itsekään katsoa jälkikäteen. Hetki siitä ja huusin tuleen niin että varmaan Hettaan kuului ”Yeah, nyt mennään eikä meinata!!!”. Melkoista mielen ailahtelua hetkellisesti.   Montellin majalle saapuessani edessä näkyi naisjuoksija (ilmeisesti naisten 4s lopulta) jota tavoitin, mutta hän poikkesi majaan sisälle kun itse jatkoin tetsaamista eteenpäin. Jälkikäteen kuulin että hänelle oli ollut myös hieman huolia sään ja reitillä pysymisen suhteen. Alakulo jatkui mutta eteenpäin oli mentävä ja muutama kilometri myöhemmin tapasin Tommin ja tämä lämmitti suuresti mieltä erityisesti sen takia että enää ei tarvinnut taivaltaa itsekseen. Hyvä seura oli enemmän kuin tervetullutta. Tommin kanssa tultiin sitten koko loppumatka maaliin ja haluan vielä kerran kiittää häntä reissusta. Sauvojen Pallakselta mukaan ottaminen oli toinen reissun pelastus koska en millään olisi enää pystynyt pelkästään juoksemaan riittävästi lämmön ylläpitämiseen. Ikuisuudelta tuntuneen tamppaamisen jälkeen saavuimme lopulta Hannukurun huoltoon jossa viiden minuutin seisoskelu sai viimeisetkin lämmöt katoamaan ja vartin verran oli pakko juosta väkisin ja tempoa sauvaa jänkhään sekä pitkospuuun jotta sai jotenkin kehon vielä kerran heräämään. Kilometrit eivät sitten tunturissa kovin nopeasti edenneet sauvakävellen, mutta maali mielessä eteenpäin kahlattiin.    Pyhäkeron nousu saapui viimeinkin ja siinä vaiheessa todella pitkästä ja loivasta noususta ei jaksanut olla harmissaan kun tiesi että sen jälkeen reitti olisi enemmän tai vähemmän alamäkeä ennen viimeistä tiellä mentävää kymppiä. Näkyvyys oli heikko ja sumussa kivet alkoivat näyttää rakennuksilta ja muutamaan kertaan näin jo mielessäni Pyhäkeron huipun mutta se olikin harhaa. Keron huipulla olevan kiviröykkön näkeminen oli iloinen asia mutta ei sitä jaksanut enää väsyneenä juhlia. Sinänsä juostavaan alamäkeen sain kuitenkin jonkinlaista hölkkää välillä aikaiseksi. Jalkoihin sattui luonnollisesti ihan törkeästi. Nyt myös vasemman jalan akillesjänne sattui jokaisella askeleella. Rakot molskuivat jalanpohjissa.    Viimeisessä huollossa Pyhäkeron alla alkoi olla jo hieman vapautuneempi fiilis maalin lähestyessä ja Tommin ideasta pistäydyimme autiotuvan sisällä muutaman minuutin. Siellä oli pari vaeltajaa lepäämässä ihanassa lämmössä ja aika nopean vihaisesti oli repäistävä itsensä ulos mökin ihanasta raukeasta syleilystä. Pääasiassa Tommin tsemppaamana hölkkäiltiin  ja käveltiin Hokien hajonnut pohja läpsyen viimeistä kymppiä ja noin 1km ennen maalia oli suureksi yllätyksekseni vanhin tyttäreni vastassa. Liikutus meinasi tulla välittömästi mutta se purkautui vasta maalissa. Tommin ehdotuksesta mentiin yhdessä maaliin ja hieman harmillisesti olin tuloksissa häntä yhden pykälän edellä, vaikka hän oli selkeä mentori kaksikossamme viimeiset 25km reissusta. Monilla muilla painoi reissussa varmasti KKn 160km juoksu vielä.   Jossain vaiheessa aamupäivällä oli käynyt mielessä että soitan vaimolleni ja kehotan harkitsemaan, kannattaako 55km kisaan lähteä sään puolesta, mutta ilmeisesti iso osa tästä meni lopulta oman väsymyksen piikkiin. Aika vähän 55km kisaajat loppujen lopuksi säätä valittelivat. Keskeytysprosentti 134km matkalla oli lopulta lähellä viittäkymmentä jakautuen kaikille huoltopisteille. Oma systeemini piti taas hyvin ja geelejä meni parikymmentä kappaletta. Erilaisia patukoita toistakymmentä. Vihreitä kuulia (NAM!!!) huolloista varmaan iso rasiallinen yhteensä. Herkkusuu-ominaisuus on hyvä lähtökohta ultraamiselle? Omaa ja järjestäjien elektrolyytti/urheilujuomaa ja merisuolaa isolla kädellä läpi reissun. Joitain minimaalisia vatsakipuja oli mutta mitään isoja tyhjennysharjoituksia en tehnyt.    Unelmani on saavutettu! YPH Finisher!!! Pakko myöntää että tuo joukkoon kuuluminen oli yksi ajuri tässä unelmassa omien rajojen testaamisen ja luonnossa ultraamisesta ”nauttimisen” lisäksi. Kuulin maalissa suureksi yllätyksekseni että olin sijoittunut viidenneksitoista. Oma käsitys matkalla oli 25-30 välissä, josta olisin ollut jo positiivisesti yllättynyt. Maalissa pystyin pidättelemään jotenkin kyyneleitä kun järjestäjä sekä sukulaisiakin oli valokuvaamassa ja hienoa huoltoa sain myös monilta ihmisiltä. Ilon itku tuli sitten autossa ajaessani muutaman kilometrin matkan maalista majapaikkaan. Hotellissa suoraan kuumaan suihkuun ja vällyjen alle horkassa makaamaan. Yöpöydälle tuotu poropizza ja kokis olivat luonnottoman hyviä mutta pitsasta en jaksanut syödä kuin puolet. Illalla jaksoin käydä tunnin unien jälkeen Hetta-hotellissa moikkaamassa vanhoja ja uusia tuttuja. Oli kivaa! Uni tuli helposti.   Kuuluisaa kommenttia ”pitää tehdä siitä mistä tykkää” lainatakseni polku-ultrat ja luonnossa juokseminen tuntuvat minun jutultani ja selkeästi olen parhaimillani tuollaisissa hyvin hitaita lihassoluja ja omien kykyjen tuntemusta vaativissa reissuissa ja luultavasti sillä tiellä tulen jatkamaan. Ensi vuoden ajatukset ovat jo kehkeytymässä mutta kokeillaan nyt tuo oman seuran Endurancen HUR 12h ensin.    Last but not least, kiitos NUTS- tyypit ja kaikki vapaaehtoiset jälleen kerran!!! 

kiljander

kiljander

 

vk 32 ja 33/38, seurasaaren ympäriuinti ja uusi paras ystävä

Viikon 31 määräennätys painoi sen verran pitkään jaloissa että keventelyviikko tuli selkeästi tarpeeseen. Maanantai-iltana luulin jo typeryyksissäni olevani kunnossa mutta illan kyykkäysyritys kertoi ihan muuta. Pari keskeytynyttä sarjayritystä ja sen jälkeen pillit pussiin ja takaisin palautumissohvalle. Tuli sitten tehtyä koko viikko todella kevyttä kun ei energiaa kerta kaikkiaan ollut. Vasta viikonloppuna olo alkoi olla normaali. Sunnuntaina asetuin uudelleen kyykkytangon alle ja silläkin kertaa treeni päättyi siihen kun perse ei enää noussutkaan. Jonkin aikaa ähelsin mutta lopulta piti pudottaa tanko selästä takana olleen penkin päälle huonoin seurauksin. Uutta tankoa ostamaan.   vk 32, 5,5h MA: kyykkäysyritys  TI: kevyttä pyöräilyä 45min KE: kevyttä lenkkeilyä 45min TO: uintia meressä 45min, illalla salilla penkkiä, kulmasoutua ja keskivartaloa PE: 60min Z2 pyörä LA: uintia 45min SU: 65min Z2 lenkki, illalla kyykky   Seuraavalla viikolla aloitin jälleen hieman totisemman äheltämisen. Kantavana ajatuksena yksi pidempi suoritus joka lajissa. Maanantaina tein tempun mistä vain haaveilin vuosi sitten ja kävin uimassa Seurasaaren ympäri. Hieman jännitti yksin lähteä uiskentelemaan mutta sää oli tyyni ja ajattelin että rauhallisella tahdilla ei pitäisi ongelmia tulla. Jätin auton sillan juureen parkkiin ja kiskoin märkäpuvun päälle. Ovet lukkoon ja avain mukana kävellen saareen missä piilotin autonavaimet kannon juureen, jätin kenkäni rannalle ja lapun niiden juureen jossa kerroin olevani uimassa ja arvioidun saapumisajan.   Uin lenkin myötäpäivään jotta oikealta puolelta hengitellessä olisi helpompi seurailla matkan edistymistä. Pari kertaa ajauduin sellaiseen matalikkoon että oli konttailtava kivikkojen yli mutta muuten reitti oli mukava. Saaren pohjoispäässä oli sillan tuntumassa myös matalaa ja siinä kohdin kädet kauhoivat jatkuvasti mutapohjaa. Jossain kohdissa uin hetken rintaa jotta sain täyden varmuuden oikeasta suunnasta. Matka taittui lopulta ihan mukavasti kun ottaa huomioon että olen surkea uimari. Ainoana ongelmana pieni hiertymä niskassa, joka ei ole suuri asia mutta kisassa täytyy varmaan koittaa vaikka babyoilia ettei sitten tarvitse loppupäivää irvistellä kun hiki valuu hiertymään. Kun noin 500 metriä oli enää matkaa jäljellä, uskalsin jo hieman nostaa vauhtia tai ainakin tein enemmän töitä. Teki hyvää itseluottamukselle huomata että tuollaisen uinnin lopullakaan en ole aivan puhki vaan on varaa kiristää ruuvia. Aikaa kului 1h29min. Matkasta ei ole tietoa kun Garmin teki jälleen perinteiset ja kadotti gepsin.   Viikon seuraava pitkä harjoitus oli 180km pyöräily Söderkullan ympärillä lähes samaa reittiä kuin pari viikkoa aiemmin. Tällä kertaa tuloksena 20 minuuttia nopeampi aika ja pari pykälää korkeampi keskisyke 116 ( aerk 118 ). Pari kusitaukoa kello kiinni ja pullojen vaihto täysiin huoltopisteellä. Olen nyt jokaisen hieman pidemmän lenkin vetänyt energiatankkauksen suhteen samaan tapaan joten uskallan ajaa samalla kaavalla Köpiksessäkin. 180km lenkille tarvitaan 1,5 litraa high5 urheilujuomaa, 1,5 litraa vettä, 8 geeliä, 0,7 litraa malto-suola-elektrolyyttitabu-juomaa, yksi patukka ja banaani. Näiden lisäksi löysin tällä lenkillä uuden parhaan ystäväni. Sen nimi on 1600milliä. Yhteenkirjoitettuna. Olin nimittäin tällä kertaa varautunut polvikivun varalta ja kuinka ollakaan, polvi kipeytyi jo 70km kohdalla. Napattuani kaksi 800mg buranaa, kaikki huolet unohtuivat! Ei pelkästään polvikipu, vaan myös se tuttu ja jatkuva kipu perseessä. Hekottelin lähes ääneen ajaessani toista kierrosta Porvoonväylän viereistä pyörätietä, joka sisältää runsaasti saumoja. Ensimmäisellä kierroksella saumat vielä täräyttelivät ikävästi mutta toisella kierroksella olin jo puuduttanut itseni niin tehokkaasti että saumojen kohdalla hymy vain leveni. Tätä dopingia tulen käyttämään kisassakin. Keskinopeus 29,7km/h. 1600milliä Kolmas pidempi suoritus oli luonnollisesti juoksupitkis, minkä tein hieman kovemmalla tahdilla ja pidemmällä loppunostolla kuin aiemmin. Reittinä tuttu saarien kiertely akselilla Kuusisaari - Lehtisaari - Lauttasaari - Seurasaari ym. Hyvä reitti sikäli että puolimatkassa saa täytettyä juomapullon Hietalahden uimarannan kaivosta. Keskisyke tällä kertaa 126 ( aerk 135 ) ja keskitahti 5:52min/km, josta viimeiset kuusi kilometriä 5:05 - 5:30 väliin osuvilla kilsoilla. Matkaa 32km.   Kaiken kaikkiaan itseluottamusta nostava viikko ja tuntuu että kehitystä on jonkin verran tapahtunut. Ainoa missä kehitys kulkee toiseen suuntaan on yläkropan voimatasot. Semmoista tämä kestävyysharrastelyhömpötys on. Tässä iässä ei sentään enää vertailla rehvakkaina tuloksia poikaporukassa mutta olisi se mukavaa kun salitouhu olisi muutakin kuin jarrukahvan puristamista hallitsemattomassa syöksykierteessä. Muistan vielä ajan kun 165kg nousi nuorena poikana penkistä ja tällä viikolla sain kiittää vaimoani etten hirttynyt tankoni alle kun kolmas nosto 135 kilolla ei noussutkaan. Valintoja valintoja.   vk 33, 15h25min MA: uinti 1h30min, illalla 35min Z2-Z3 pyörävetoja sateessa testimielessä. ( todettu että tyhmää touhua, lisäksi rungon sisään pääsee jostain vettä ) Ti: lenkki 80min vauhtileikittelyä mäkisessä maastossa, illalla salilla keskivartaloa ja selkää KE: pyöräpitkis  TO: lenkki 60min Z2 PE: pyörä 75min Z2-Z3 LA: juoksupitkis SU: täysin vetämätön uinti 40min, luulin jo hukkuvani Munkkiniemen uimarannan veteen

Runningidiot

Runningidiot

 

Hidasta toipumista

Mystinen polvivaiva tähystysleikkattiin huhtikuun lopussa ja ei sieltä mitään merkittävää löytynyt. Vähän siloteltiin sileitä rustopintoja ja poistettiin kudosta.   Odotusarvo oli, että 2 viikon treenitauko. No, taukoa oli ennen operaatiota kertynyt jo 2 kuukautta eli helmikuussa olin pystynyt juoksemaan ennen tätä operaatiota. Operaatio meni hyvin ja toipuminenkin edistyi parin ekan päivän aikana odotetusti, mutta sitten tyssäsi.   Kuntoutusohjelmassa luki, että viikon päästä operaatiosta voi kuntopyörällä kevyesti polkea. Mulla ei kuntopyörää, mutta kilpafillari kylläkin. Operaatiosta oli kulunut 6 päivää, joten 1+1 ja olin fillarilenkillä. Poljin kevyellä välityksellä 12 km ja polvi taipui paljon paremmin. Muutaman tunnin olin tyytyväinen. Yöllä iski kramppi, kipeä sellainen, polveen 8 kertaa. Tätä kramppailua jatkui viikon ajan sekä öisin, että päivällä, jos istuin pidempään kuin 10 minuuttia eli 20+ kertaa päivässä.   Siperia opetti ja odotin ja odotin kiltisti, että neste poistuisi polvesta ja voisin olla kyykyssä pidempään kuin 2 sekuntia. Sitä odottelu keskitin sitten 6 viikkoa eli kesäkuun puolessa välissä uskaltauduin fillarilenkille.   Polvi on ollut siinä hapessa, että sillä kestää vetää viikossa 3 km juoksun ja yhden pyörälenkin. Kokeilin vetää kaksi juoksulenkkiä ja sen seurauksena fillarointikin sattui liikaa useamman päivän ajan. Portaita ei pysyt kulkemaan ylös eikä alas irvistelemättä.   Tällä viikolla on vihdoin menty eteenpäin eli alkuviikon juoksulenkki ei turvottanut enää polvea ihmeellisemmin, joten kokeilin vetää toisen lenkin. Järkevää se ei välttämättä ollut eikä varsinkaan juosta hana auki, mutta tässä ei ole pystynyt vetämään kovaa kuin kerran fillarilla sitten tammikuun.  Aika oli juuri niin huono kuin oletinkin, kun treenitaukoa on 4 kuukautta, josta 1.5 kk täyslepoa, Olen ennätyksestä 3 minuuttia 7 kilsalla perässä. Viimeksi olen ollut yhtä huonossa kunnossa 2008. Huvittavaa kyllä 3:29 maraennätys on edelleen siltä vuodelta, koska olen pystynyt vammojen vuoksi yrittämään maratonia tasan kerran näiden 8 "paremman" vuoden aikana ja silloinkin jännekalvo hajosi kesken juoksun.   Nyt istutaan jäät polvessa ja kädet ristissä pyytäen, että jalka ei olisi ottanut osumaa revityksestä, vaan tässä voisi treenata normaalisti heinäkuun ja juosta Magen Cooperissa 6.8.                      

mage

mage

 

Finntriathlon Vierumäki, välimallin jätkän, välimallin vuoden, ensimmäinen välimallin matkan kisa

Tavoilleni uskollisena koitan kirjoittaa edes lyhyen sepustuksen kaikista numerolappurinnassa suoritetuista kisoista. Niin myös tällä kertaa. Kulunut vuosi on ollut jälleen kerran edellisen kauden jäljiltä uhon täyteinen, mutta teot eivät puhu puolestaan. Selityksiä löytyy joka lähtöön. Tammikuussa luokkasin toisen polveni, jonka tulehdusten parantelu otti yhteensä noin 4 kuukautta. Koko tänä aikana en kyennyt juoksemaan ollenkaan. Tämä aika vaikutti mieleen ja sinetöi viimeistään kehitystoiveiden hautaamisen. Samaan aikaan kuitenkin nilkka, joka on vaivannut pari viimeistä vuotta, sai oivallista lepoa ja on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Polvivamma vei niinikään hiihtomahdollisuudet, mutta varovasti spinningiä pääsin vääntämään jo hyvissä ajoin. Siihen kylkeen tuli tehtyä hieman enemmän salitreeniä kuin normaalisti, mutta laiskuus ja jonkun sortin alakulo verotti treenimotivaatiota aika huolella. Huhtikuun puolen välin kieppeillä alkoi näyttää jo hieman valoisammalle ja sen jälkeen onkin vaihtelevalla menestyksellä koitettu paikata tilanteita. Paikat on kestänyt hyvin näillä varsin vaatimattomilla treenimäärillä, josta olen tyytyväinen. Kunto on ehkä jollain tapaa viimeisen kuukauden aikana alkanut kohenemaankin, mutta tavoitteet on nyt jo pistetty selkeästi realistisemmalle tasolle kuin ne välillä huitelivat. Jos lähelle viime ja toissa vuoden tuntumia päästään niin olen erittäin iloinen. Tähän jo otsikossa viitaten elän välimallin jätkän välimallin kautta, joten tuloksetkin ovat välimallin mukaisia.   Vierumäen perusmatkan kilpailu käytiin lauantaina lämpimässä säässä. Mittari pyöri 24-25 asteen tietämillä ja aurinko porotteli välillä oikeinkin lämpimästi. Päivän mittaan kuitenkin hieman yltynyt tuuli alkoi tuomaan enemmän pilviä taivaalle. Keliolosuhteet oli kuitenkin mielestäni varsin erinomaiset.  Vierumäelle ei kotoa ole kuin noin 50km matka, joten tämä kisa saatiin hoidettua kivuttomasti kotoa käsin. Koko perhe lähtikin urhoollisesti myös kannustushommiin. Jälkeenpäin katsottuna en ollut varma kummalla oli rankempaa kannustajilla vai kilpailijalla ;) Hienosti 5 ja 7-vuotiaat pojat sekä vaimo jaksoivat viettää päivän ja antoivatkin hyvää tsemppiä niin itselleni kuin muillekin Kajo Triathlonin seurakavereille.   Olin ikäryhmäni mukaisesti sijoitettuna jälkimmäiseen starttiryhmään, joka ponkaisi matkaan reilun tunnin ensimmäisetn ryhmän perään. Järjestelyt ja porrastukset pelasivat loistavasti. Koko kisasta en keksi huonoa sanottavaa. Hyvää työtä! Uintia ennen kävin tavoista poiketen kastautumassa järvessä ja se tuntui ainakin eilen olleen hyvä ratkaisu. 5 minuutin totuttelu mielestäni viileään veteen, joka kuitenkin oli sen 21 astetta, sai hengityksen rauhoittumaan sopivasti ja uintiin oli helppo lähteä. Kisassa startattiin ns. rolling startilla, eli veteen mentiin nätissä jonossa tavoiteaikojen mukaisesti. Tällaisella osallistujamäärällä tuo oli suorastaan miellyttävää. Lukuun ottamatta ensimmäistä poijua, ei muista uimareista juuri haittaa ollut.    Lähdin uintiin asenteella, että rauhassa mennään ja koitin välttää itselleni tyypillistä paniikkirektiota. Taktiikka onnistui hyvin ja ensimmäisen 300m pätkän tarkoitus olikin vain tottua rytmiin. Tuon 300m jälkeen ylitettiin juosten pieni kannast ja hypättiin jatkamaan reilun 700m pätkä toisen järven puolelle. Uinti oli suorastaan mukavaa kun kokoajan tapahtui jotain, oli kannasta, poijua, kääntöä, kannasta jne. kokoajan pysyi kirkkaani mielessä missä vaiheessa uintia edettiin ja tähystettävät matkat jäivät varsin lyhyiksi. Toisen kannaksen ylityksen jälkeen uitiin vielä viimeiset sadat metrit ja nousiin maihin. Homma pysyi loppuunasti rauhallisena ja nousin järvestä 28.33 ajassa, joka on ihan jees siihen nähden kuinka paljon energiaa käytin.   Uinnin jälkeinen vaihtopaikka oli muutaman sadan metrin päässä ja sinne noustiin jyrkkää pyörätietä pitkin. Suurin osa kilpailijoista päätti ottaa tuon pätkän kävellen ja palautella tasapainoa, näin myös minä. Vaihtoalueella ei hässäkkää syntynyt vaikka sitä hieman ennakkoon pelkäsin koska mitään osoitettua aluetta kamojen vaihtamiselle ei ollut. Rolling start toimi myös tässä suhteessa. Rauhallisen vaihdon jälkeen pyörä telineestä ja polkemaan pyöräreitille. Reitin alkuosa oli siirtymätaipale vanhalle Lahden tielle ja tämän jälkeen ajettiin edestakaisin 3kpl noin 11km pitkiä kierroksia. Tuuli oli toiseen suuntaan selkeästi vastainen ja toiseen myötäinen. Reitille oli saatu kivasti korkeuseroa ja Garminiin kertyikin 400m nousua näinkin lyhyellä pätkällä mikä on mielestäni ihan hyvä. Tylsää tuollaista reilun tunnin pyrähdystä olisi täysin tasaisessa tuutatakaan. Olin kisassa ekan kerran uusilla ZIPP:n 808 vanteilla, joista kyllä sainkin mielestäni ihan hyvää apua varsinkin myötätuuliosuuksilla, joissa välillä kellotettiin reilusti yli 60km/h vauhteja ja kaikki tuulipinta oli vain hyväksi. Pyörä kulki aika tasaisesti ja oikeastaan vasta siirryttäessa rinksoilta takaisin kohti kilpailukeskusta alkoi hapot kunnolla painamaan jaloissa. Join matkan aikana mielestäni melko vähän Dexalia, alle 1,5 pullollista, mutta siitä huolimatta maha alkoi valittamaan aiheesta. Pyöräilyaika oli 1h 10min paikkeilla ja keskarit noin 34km/h joka oli ihan onnistunut veto omasta mielestäni.    Vaihto sujui ongelmitta ja läksin hölkkäämään oireilevan mahan kanssa rauhallisesti. Heti ensimmäisten satojen metrien kohdalla oli selvää, että nyt mennään täysin pistosten ehdoilla. Jalat oli ihan ok kunnossa, toki hieman painavat, mutta ei mitään isompia ongelmia. Maha sen sijaan ei antanut yhtään armoa. Koitin hengitellä rauhassa ja mennä hissun kissun. Homma ei kuitenkaan lähtenyt aukeamaan. Meno oli ärsyttävää kun kiihdyttämiseen ei ollut mitään asiaa. Vasta noin 8km kohdalla alkoi tuntua, että voin yrittää tähdätä johonkin aikaan. Katsoin kellosta, että noin 4:45 kilometerillä pääsisin alle 2:35 loppuaikaan. Salaa toivottu 2,5 tunnin alitus oli siis jo hylätty juoksun alkumetreillä. Viimeiset kilometrit kulkivatkin jo huomattavasti kepoisemmin ja maaliin tulin ihan hyvässä nosteessa. Matka loppui ikäänkuin kesken =). Loppuaika 2.34:59 oli ihan jees. Tässä vielä Garmin dataa  https://connect.garmin.com/modern/activity/1238295480   Kotiin päästiin mukavan kesäpäivän vieton päätteeksi ja hommasta jäi kokonaisuutena hyvä maku.    Nyt aikaa on 4 viikkoa kauden päätavoitteeseen Maastricht-Limburg:n Ironmaniin. Alkava viikko on vielä kesälomaa, jonka aikana olen pitkälti kiinni lasten kanssa ja treenaaminen on ... haastavaa. Niinikään sääennusteet ei lupaa kummoisia ulkoilukelejä. Tavoitteena on kuitenkin saada vielä noin 2 viikkoa nousujohteista treeniä alle, sisältäen ehkä 2 pidempää (3-4h harjoitusta).  Muuten uskon, että näillä mennään ja tärkeintä on pitää nyt itsensä edelleen terveenä ja paikat ehjinä. Nilkka antoi eilisen kisan jälkeen pienen viitteen ettei oikein tykännyt, mutta uskoisin sen olevan vielä kuitenkin ihan iskussaan kunhan en liikaa innostu. Virallinen tavoite Hollannista on ehjä kisa, mutta oikeasti en haluaisi yli 11h aikoja omaan Ironman kavalkaadiini ;)       ma 4.7. Juoksumatto 25min (5,1km) ja sali 55min ti 5.7. Kuntopyörä 90min To 7.7. Kuntopyora 60 min ja juoksulenkki 24km (129min) Pe 8.7. Kuntopyora 60 min     ma 11.7. Kuntopyörä 25min ja sali 45min la 16.7. Juoksulenkki 20km (110min)   ti 19.7. Pyörällä töihin 42,8km (86min) Pyörällä kotiin 42,8km (76min) to 21.7. Kuntopyörä 60min la 23.7. Juoksulenkki 10km (52min) su 24.7. Pyörälenkki 67,5km (122min) ja juoksu 1km (5min)   ma 25.7. Pyörällä töihin 47km (92min) ja pyörällä kotiin 42,8km (80min) ti 26.7. Uinti 1,3km järvessä (35min?) to 28.7. Juoksulenkki 7km (45min) su 31.7. Ironman uinti 4,0km (71min), pyörä 182,4km (354min) ja juoksu 42,1km (253min) https://connect.garmin.com/modern/activity/1287950390/3   su 7.8. Juoksumatto 20min (3,8km), sali 40min   ma 8.8. Kuntopyörä 15min, sali 55min ti 9.8. Kuntopyörä 30min, sali 45min ke 10.8. Juoksulenkki 8km (45min) to 11.8. Kuntopyörä 45min, Sali 50min. su 14.8. Kuntopyörä 10min, Sali 40min   ma 15.8. Kuntopyörä 45min, illalla juoksulenkki 10km (49min 4:52/km) ja raput 5 kertaa (15min) ti 16.8. Kuntopyörä 15min + sali 45min ke 17.8. Kuntopyörä 15min + sali 55min   to 25.8. Juoksumatto 25min (5km) + sali 35min pe 26.8. Kuntopyörä 25min + sali 40min su 28.8. Juoksulenkki 15km (73min 4:54/km)     ke 31.8. Juoksumatto 50min (9,4km), sali 35min to 1.9. Spinning 60min   ti 6.9. Juoksumatto 45min (8,8km) + sali 30min   ti 13.9. Juoksumatto 30min (6,3km) + sali 30min. Kylki venähti jotenkin kahvakuulan heiluutuksessa..... saas nährä. ke 14.9. Spinning 60min to 15.9. Kuntopyörä 10min + sali 35min + juoksumatto 15min (3,1km). Kylki taitaa mennä säikähdyksellä ohi, vähän vielä arka, mutta ei paha.   ma 19.9. Juoksumatto 60min (11,7km) ke 21.9. Spinning 45min to 22.9. Juoksulenkki 8km (45min) la 24.9. Juoksumatto 20min (4km) ja sali 40min   ma 26.9. Kuntopyörä 20min + sali 40min, illalla juoksulenkki 11km (60min) + 5xportaat (15min) ti 27.9. Spinning 60min to 29.9. Kuntopyörä 30min pe 30.9. Kuntopyörä 45min la 1.10. Juoksumatto 15min + sali 45min   la 8.10. Juoksumatto 20min + sali 40min   ma 10.10. Portaita juosten 15 kertaa (total. 2160 porrasta) 50min ti 11.10. Spinning 70min to 13.10. Juoksumatto 25min (5km vetoja) + sali 35min  la 15.10. Kuntopyörä 20min + sali 40min su 16.10. BodyPump (60min) + spinning 45min   ma 17.10. Juoksumatto 35min (7km) + sali 25min ti 18.10. Kuntopyörä 30min + sali 30min ke 19.10. Kuntopyörä 30min to 20.10 Juoksulenkki purulla 8km (45min) su 23.10. BodyPump + spinning 50min   ma 24.10. Kuntopyörä 20min + sali 40min ti 25.10. Juoksumatto 60min (11,6km) ke 26.10. Spinning 25min + sali 25min + juoksumatto 11min (2km) pe 28.10. Uinti 2km (42min) la 29.10. Juoksumatto 30min (6km) ja sali 30min ma 31.10. Portaat 10 kertaa (35min) ke 2.11. Kuntopyörä 20min + sali 40min su 6.11. Spinning 60min   ti 8.11. Kuntopyörä 45min to 10.11. Kuntopyörä 45min pe 11.11. Kuntopyörä 45min la 12.11. Kuntopyörä 10min + sali 60min   to 17.11. Juoksumatto 35min (6,8km) + sali 25min pe 18.11. Kuntopyörä 30min su 20.11. BodyPump + Spinning 50min   ti 22.11. Juoksumatto 30min (6km) + sali 30min ke 23.11. Kuntopyörä 20min + sali 40min to 24.11. Juoksumatto 45min (8,4km) pe 25.11. Kuntopyörä 30min   ma 28.11. Kuntopyörä 45min , illalla porrasjuoksu 13 kertaa (40min) ti 29.11. Juoksumatto 30min (6,1km) + sali 30min ke 30.11. Spinning 60min to 1.12. Juoksumatto 10min (2km) + sali 50min   ma 5.12. Kuntopyörä 15min + sali 45min ke 7.12. Juoksumatto 40min (8,2km) + kuntopyörä 20min to 8.12. Kuntopyörä 10min + sali 50min la 10.12. Hiihtolenkki 15km (66min) su 11.12. BodyPump + Spinning 50min   ma 12.12. Kuntopyörä 45min ti 13.12. Kuntopyörä 45min la 17.12. Uinti 1,5km    ma 19.12. Kuntopyörä 15min + sali 45min ti 20.12. Juoksumatto 30min (6,2km) + sali 30min pe 23.12. Juoksumatto 10min (2,1km) + sali 30min    ma 26.12. Juoksumatto 20min (4,2km) + Kuntopyörä 10min + sali 25min ti 27.12. Kuntopyörä 20min + sali 45min ke 28.12. Spinning 30min + juoksumatto 30min (6,3km) to 29.12. Kuntopyörä 15min + sali 45min pe 30.12. Uinti 1,5km (30min)   ma 2.1. Spinning 50min + BodyPump ti 3.1. Kuntopyörä 30min + sali 30min ke 4.1. Juoksumatto 30min (6,2km) + kuntopyörä 30min to 5.1. Kuntopyörä 10min + sali 55min, juoksumatto 5min (1km) + spinning 50min   ma 9.1. Kuntopyörä 45min , Juoksu 45min rappuset 15 kertaa ti 10.1. Kuntopyörä 45min, sali 45min ke 11.1. Kuntopyörä 45min to 12.1. Kuntopyörä 45min pe 13.1. Juoksumatto 30min  ja sali 15min la 14.1. Juoksumatto  15min (3,2km) ja sali 45min    su 22.1. Kuntopyörä 45min   ma 23.1. Kuntopyörä 45min, juoksu rappuset 15 kertaa (45min) ti 24.1. Kuntopyörä 60min ke 25.1. Kuntopyörä 45min, sali 45min To 26.1. Kuntopyörä 45min, juoksulenkki 45min (8,5km) Pe 27.1. Jääkiekko 50min Su 29.1. Uinti 2km (40min)   ma 30.1. Juoksumatto 40min (8,2km) + sali 20min, Juoksumatto 30min (6,3km) ja Kuntopyörä 30min ti 31.1. Kuntopyörä 15min + sali 45min ke 1.2. Uinti 2km (40min) la 4.2. Kuntopyörä 80min su 5.2. Juoksumatto 30min (6,3km) + sali 30min   ma 6.2. Kuntopyörä 45min , juoksu rappuset 15 kertaa (45min) ti 7.2. Kuntopyörä 45min, juoksumatto 30min (6km) + sali 30min ke 8.2. Kuntopyörä 45min to 9.2. Kuntopyörä 45min, illalla lihaskunto 30min pe 10.2. Kuntopyörä 45min la 11.2. Yhdistelmä (20+20+10+10+10+10) Kuntopyörä 40min + juoksumatto 40min (8,1km)   ma 13.2. Uinti 2km (39min) la 18.2. Kuntopyörä 90min su 19.2. Juoksumatto 30min (6,4km) + sali 30min   ma 20.2. Kuntopyörä 60min, juoksu 45min portaat 15 kertaa ti 21.2. Kuntopyörä 60min, illalla juoksumatto 20min (4,2km) + sali 40min ke 22.2. Kuntopyörä 60min to 23.2. Kuntopyörä 45min, illalla kuntopyörä 45min pe 24.2. Kuntopyörä 50min, illalla uinti 2km (39min) la 25.2. Hiihto 15km (66min)   to 2.3. Kuntopyörä 45min, olkapäävaivaa ja päänsärkyä sitä johtuen, reilu viikko su 5.3. Kuntopyörä 45min + juoksumatto 45min (9,1km), yhdistelmätreeni kiihtyen (20+20+15+15+10+10)   ma 6.3. Kuntopyörä 45min, illalla rappuset 15 kertaa (45min) ti 7.3. Kuntopyörä 45min ke 8.3. Kuntopyörä 50min to 9.3. Kuntopyörä 60min, illalla juoksulenkki 9,6km (50min) pe 10.3. Kuntopyörä 50min, illalla yhdistelmä (30+30+20+20+10+1 kramppiin loppui viiminen juoksu)  kuntopyörä 60min, juoksumatto 51min (10,4km) su 12.3. Juoksulenkki 6,5km (32min) + kuntopyörä 30min   ma 13.3. Kuntopyörä 15min + sali 20min ke 15.3. Spinning 65min to 16.3. Kuntopyörä 15min + sali 30min, illalla juoksulenkki 105min (n. 19km) la 18.3. Kuntopyörä 90min su 19.3. Kuntopyörä 45min + Juoksumatto 45min (9,3km) , yhdistelmätreeni 20+20+15+15+10+10   ma 20.3. Kuntopyörä 60min ti 21.3. Kuntopyörä 60min ke 22.3. Kuntopyörä 45min to 23.3. Juoksulenkki 10,6km (60min) Fuengirola beach su 26.3. Pyörälenkki 75km (210min) , hyvää nousua ja paljon ympäriinsä   ma 27.3. Pyörälenkki 24km (80min), hyvää nousua kunnes rengasrikko ja risa pumppu pakotti evakuointiin ti 28.3. Pyörälenkki 17km (50min), nousulla lähti, mutta jälleen rengasrikon jälkeen evakuointi. Semmoiset lomapyöräilyt tällä kertaa.   ma 3.4. Yhdistelmä (15+15+10+10+5+5) kovaa, kuntopyörä 30min ja juoksumatto 30min (6,3km) ti 4.4. Kuntopyörä 45min ja illalla jääkiekko 80min ke 5.4. Kuntopyörä 45min to 6.4. Kuntopyörä 45min ja ilalla juoksulenkki 46min (n. 9km) pe 7.4. Kuntopyörä 45min  la 8.4. Uinti 45min (2,3km) su 9.4. Kuntopyörä 60min + juoksumatto 60min (11,3km) yhdistelmätreeninä (30+30+20+20+10+10)   ma 10.4. Kuntopyörä 25min + lihaskunto 35min ke 12.4. Kuntopyörä 45min pe 14.4. Kuntopyörä 45min su 16.4. Kuntopyörä 60min + Juoksumatto 60min (12,2km). Yhdistelmä (30+30+20+20+10+10)   ma 17.4. Juoksulenkki 17,1km (90min) ti 18.4. Kuntopyörä 75min ke 19.4. Kuntopyörä 60min, illalla spinning 50min to 20.4. Kuntopyörä 60min, illalla juoksulenkki 8,2km (45min) pe 21.4. Kuntopyörä 45min     ti 25.4. Kuntosali 45min to 27.4. Uinti 2km (40min) la 29.4. Kuntopyörä 45min, Juoksumatto 45min (9,2km). Yhdistelmätreeni 20+20+15+15+10+10 su 30.4. Juoksumatto 20min (4,3km), Sali 30min   ti 2.5. Kuntopyörä 75min, illalla juoksulenkki 10,1km purulla (60min) ke 3.5. Kuntopyörä 75min, illalla pyöräily 21km (36min) to 4.5. Kuntopyörä 60min, illalla juoksulenkki 9,1km (45min) pe 5.5. Kuntopyörä 60min   ma 8.5. Kuntopyörä 15min + sali 30min, illalla juoksulenkki 14,5km (90min) ti 9,5, Uinti 3km (60min) to 11.5. Juoksulenkki 12,2km (58min) pe 12.5. Kuntopyörä 45min la 13.5. Juoksulenkki 17km (98min) su 14.5. Pyörälenkki 73,5km (158min)   ma 15.5. Kuntopyörä 75min, illalla juoksumatto 20min (4km) + sali 40min ti 16.5. Kuntopyörä 60min, illalla pyörälenkki 38,8km (75min) ke 17.5. Kuntopyörä 60min, illalla juoksulenkki 11,8km (67min) to 18.5. Kuntopyörä 60min pe 19.5. Kuntopyörä 60min su 21.5. Pyörälenkki 67,8km (128min)    ma 22.5. Juoksumatto 25min (5km) + sali 35min ti 23.5. Juoksulenkki 21,8km (121min) to 25.5. Pyörälenkki 67,8km (126min) pe 26.5. Pyörällä töihin 42,8km (88min), Pyörällä kotiin 42,8km (80min) la 27.5. Juoksulenkki 12km (65min)   ma 29.5. Kuntopyörä 60min, Illalla juoksumatto 15min (3,1km) ja sali 30min ti 30.5. Kuntopyörä 75min ke 31.5. Kuntopyörä 60min, illalla yhdistelmätreeni (25+25+20+20+10+10) Kuntopyörä 55min + Juoksumatto 55min (11,6km) to 1.6. Kuntopyörä 70min pe 2.6. Kuntopyörä 60min la 3.6. Juoksulenkki 11km (60min), Uinti 2km (40min) su 4.6. Pyöräily 82,1km (164min)   ti 6.6. Juoksulenkki 17,2km (90min) ke 7.6. Pyörällä kotiin 42,8km (83min), juoksulenkki 8,8km (47min) to 8.6. Pyörällä töihin 42,8km (78min) la 10.6. Pyörälenkki 85,8km (160min) su 11.6. Juoksulenkki 20km (114min)   ma 12.6. Kuntopyörä 60min, Juoksumatto 20min (4km) ja sali 40min ti 13.6. Kuntopyörä 60min la 17.6. Pyöräily 67,8km (121min)   ti 20.6. Juoksumatto 30min (6,1km), kuntopyörä 15min, sali 30min ke 21.6. Yhdistelmätreeni (45+45+30+30) Spinning 75min +Juoksumatto 75min (13,9km) to 22.6. Kuntopyörä 90min, juoksumatto 10min (2,1km) ja sali 35min pe 23.6. Juoksulenkki 22,7km (120min)   ma 26.6. Pyörällä töihin 42,8km (85min) ti 27.6. Juoksu junalle 69min (12,5km) , pyörällä kotiin 42,8km (72min) myötätuulessa ke 28.6. Kuntopyörä 90min, juoksumatto 10min (2,1km) ja sali 35min to 29.6. Pyörällä töihin 42,8km (87min), pyörällä kotiin 42,8km (83min) pe 30.6. Kuntopyörä 90min   ti 4.7. Pyörälenkki 40,5km (77min) + juoksu 1,5km (13min) ke 5.7. Juoksulenkki 19km (105min) to 6.7. Pyörälenkki 76,5km (157min) pe 7.7. Uinti 10min (500m) avovedessä kokeilua la 8.7. Juoksulenkki 17km (92min)   ma 10.7. Uinti 2km (32min) avovedessä, uskoiskohan tuota vauhtia... ke 12.7. Kuntopyörä 50min pe 14.7. Kuntopyörä 45min + juoksumatto 45min (9,2km). Yhdistelmätreeninä (20+20+15+15+10+10) la 15.7. Juoksulenkki 12,5km (68min)   ma 17.7. Kuntopyörä 45min + juoksumatto 45min (9,6km). Yhdistelmätreeninä (20+20+15+15+10+10) pe 21.7. Kuntopyörä 45min + juoksumatto 45min (9,1km). Yhdistelmätreeninä (20+20+15+15+10+10) la 22.7. Kuntopyörä 45min, juoksulenkki 22,3km (126min) ja kuntopyörä 30min su 23.7. Pyörälenkki 137,4km (267min)   ma 24.7. Kuntopyörä 60min, juoksumatto 30min (6km) ja sali 60min ti 25.7. Kuntopyörä 90min, juoksu salille 8,4km (45min) ja sali 30min ke 26.7. Juoksulenkki 21,2km (120min) to 27.7. Pyörälenkki 97,5km (197min) pe 28.7. Kuntopyörä 45min + juoksumatto 45min (9km). Yhdistelmätreeninä (20+20+15+15+10+10)   ke 2.8. Juoksulenkki 11,6km (61min) to 3.8. Pyörälenkki 35km (66min)   ma 7.8. Kuntopyörä 45min ti 8.8. Pyörällä töihin 42,8km (82min), Pyörällä kotiin 42,8km (76min) ke 9.8. Kuntopyörä 30min to 10.8. Uinti 30min (n. 1,7km) pe 11.8. Kuntopyörä 45min   ti 15.8. Juoksulenkki 9km (44min) su 20.8. Uinti 3,8km (74min), Pyöräily 181,5km (325min), Juoksu 42,2km (246min)  

Juoksijapoika

Juoksijapoika

 

viikolla 31 uusi määräennätys

Kerrankin on syytä avata viikon ohjelma hieman tarkemmin kun sain mätettyä ennenkuulumattomat tunnit tauluun. Nyt alkoi jo tulla perheeltäkin palautetta kun isiä ei juuri treenien ja töiden vuoksi kotona näkynyt. Silloin kun näkyi, iskä makasi nollat taulussa sohvalla loppuunpalaneen näköisenä. Joillekin tämmöinen touhu on arkipäivää mutta useampaa viikkoa putkeen ei itselläni kunto tällaista tahkoamista kestäisi. Edeltävät viikot olivat 13 ja reilu 14 tuntiset ja nyt kertyi 18h20min ja pari saliharjoitusta päälle.    MA: Pyörälenkki 180km / 6h25min. Keskariksi tuli reilu 28km/h. Lenkin loppukolmanneksen polvi temppuili mikä aiheutti ongelmia mutta enpä usko että siltikään olisin kolmeakymppiä painellut. Totuus on että pienemmätkin mäet näin pitkällä lenkillä vetävät meikäläisellä mehut aika pahasti. Heti lenkin jälkeen olo oli vielä sellainen että kyllähän tässä juoksemaan voisi lähteä mutta illalla jalkojen kangistuessa oli vähän eri meininki.   TI: Uintia Kuusijärvellä 1h40min. En tiedä paljonko kertyi matkaa mutta toivottavasti 4km täyttyi. Garmin pomppii niin pahasti että siihen ei ole luottamista. 20min välein pidin noin 30 sekunnin tauon. Viime vuonna Joroisilla viihdyin vedessä huimat 47 minuuttia mikä lupailisi täysmatkalla 1h40min alitusta mutta saapa nähdä. Yksi ylimittainen uinti pitäisi vielä tehdä ja Seurasaaren ympäriuinti on myös suunnitelmissa.   KE: Juoksu töihin: 2km alkulämpöä ja sen jälkeen 10km ylikova VK. Tajusin että tuleekin kiire töihin niin tahdiksi muodostui 4:50min/km ja syke nousi noin 144 tasolle. Töiden jälkeen salilla rintaa ja sitten hölkkäillen kotiin 25min betonisilla etureisillä.   TO: Pyöräilyä 75min josta 50min reipasta menoa korkealla kadenssilla. Keskari alkulämpöineen 32,5km/h, syke reippaassa vauhdissa noin 130.   PE: Pitkä lenkki 30km / 3h. Tuli ehkä juostua tarpeettomankin kovaa kun keli jäähtyi kesken matkan. Kaksi viimeistä kilometriä 5:20 tahdilla. Keskisyke 122. Illalla salilla selkätreeni, mistä päivän lenkki oli syönyt parhaan terän.   LA: Yövuoron ja edellispäivän lenkin jäljiltä ukko aika puhki, joten tuloksena tunnin "hupi"ajelu cyclolla ympäri taajamia. Ihan pakkopullaa. Huomasin jälleen kuinka tärkeää uni olisi palautumisen kannalta.   SU: Yhdistelmä 90km + 8km. Suunnitelma oli ajaa ensimmäiset 60km pk-sykkeellä ja viimeinen 30km kovaa jotta saisin jalat sopivan puhki juoksulenkille ja jollain lailla simuloitua tulevan kisan juoksutuntumaa. Valitettavasti Garminista hyytyi akku kesken kaiken ja se on tallentanut vain osia harjoituksesta. Ensimmäinen 30km meni noin 114 sykkeellä ja aikaa siihen kului 58 minuuttia, mikä muuttuu noin 31km/h keskariksi. Toinen 30km oli sykkeen ja tuntuman puolesta samanlaista menoa, mutta viimeiselle 30:lle nostin sykkeen 125-130 välille. Olisi todella kiva tietää mikä muodostui noilla osilla vauhdiksi mutta eipä ole jälki tallentunut. Tämän jälkeen 8km juoksu 5:34 keskitahdilla. Alku meni lennokkaasti mutta jo parin kilsan jälkeen syke nousi aerobisen kynnyksen yläpuolelle yli 135:n ja vauhti hidastui. Raskasta oli ja sain luullakseni pientä tuntumaa siitä miten vaikeaa juoksusta täysmatkalla tulee.   Ajoin tuon yhdistelmäharjoituksen vanhaa lahdentietä edestakaisin hinkaten ja onhan se aivan eri asia ajaa lähes tasamaastoa hyvällä asfaltilla kuin rupisia kumpuilevia maanteitä. Felt B16 fillarinikaan ei ole mikään mäkipeli, painoa riittää ja TTR4 vanteet eivät ole mitkään keijukaiset. Cyclollani mäet nousevat paljon kevyemmin. Sen verran sentään tein budjettihifistelyä että tilasin eteen Michelin pro4 Service Course kumin alkuperäisen Vittoria Zaffiro Slickin tilalle. Painoa lähtee yli 100 grammaa ja vierintävastus kevenee. Kohta kulkee!:D   Nyt alkaa jälleen kaivattu kevyt viikko ja sen jälkeen vielä kolmen viikon rypistys ennen viimeistä kevyttä viikkoa ja sitä seuraavaa Peak-kautta. Hyvät Jussit kaikille jälkikäteen!

Runningidiot

Runningidiot

 

vk 28,29 ja 30 / 38

Kävin tänään ajamassa ensimmäistä kertaa tulevan kisamatkan eli 180km ja tuli opittua kaikenlaista. Löysin hepon sivuilta sopivan 88km reitin minkä ajoin kaksi kertaa läpi ja hieman päälle jotta sain kilsat täyteen: https://ridewithgps.com/routes/13125299   Edeltävät viikot polvi on toiminut aika lailla moitteetta mutta nyt tein noin 100km kohdalla vaihtovirheen ja heitin sekä etu- että takarattaalla samanaikaisesti pienempää silmään ja polkaisin ns tyhjää, jolloin polvi vihlaisi ikävästi. Seuraavat 70km olikin sitten kipuilusta johtuvaa polven varomista. Tämä aiheutti sen että käytin korostetusti vain oikeaa jalkaa ja jossain vaiheessa oikea pakara olikin aivan loppu. Vasta lenkin lopussa ajellessani vanhan lahdentien täydellistä päällystettä sain riittävän nopean tasaisen pyörityksen päälle niin että polvikipu alkoi helpottaa ja ajo tuntui jopa mukavan kevyeltä. Pitää muistaa keventää polkemista vaihtaessa ettei vastaavaa tapahtuisi enää.   Toinen ongelma on kadenssi. Toisin kuin trainerissa, maantiellä ei tule pidettyä riittävän korkeaa kadenssia ja kumpuilevassa maastossa homma menee liiaksi runnomiseksi. Sen tajuaa vasta sitten kun on polkenut voimalla riittävän kauan ja kone hyytyy. Sitä jotenkin ei huvita vaihtaa loivassa ylämäessä pienempää silmään ja mäen päällä taas ajattelee että turhaan minä enää vaihdan kun kohta vauhti kiihtyy ja kadenssi nousee. Sitten tuleekin heti toinen nousu ja homma jatkuu samanlaisena. 90km tämä vielä toimii mutta ei pidemmälle. PAKKO muistaa tämäkin asia vastaisuudessa.   Opin myös että päällysteen laadulla on suuri merkitys. Ensinnäkin jos baana on huonoa, joutuu tähystämään paljon pidemmälle ja niska väsyy. Sitten on pakko nousta polkemaan kahvoilta ja tri-satulani ei selvästikään ole siihen suunniteltu. Suurempi ongelma on osittain edellisestäkin johtuva hanurin kipeytyminen joka johtaa moniin ongelmiin. Pyöritys muuttuu polkemiseksi ja kadenssi laskee kun pyrkii sillä tavoin keventämään painetta perineumissa. Ei tee mieli vetää polkimia ylös varsinkaan huonolla päällysteellä kun jokainen sauma, kuoppa tai routavaurio saa naaman irvistykseen. Ajoin tänään tri-pöksyissä ja pitää vielä harkita laittaako kisaan pyöräilyhousut vai asennoituuko vain ennalta kovaan kipuun ja vetää vaikka buranaa naamaan. Toivottavasti Tanska on pyöräilijän unelmamaana päällystetty kauttaaltaan peilintasaisella asfaltilla. Täytyy jostakin kaivaa tietoa Köpiksen reitistä jotta tietää mitä odottaa.   vk 28 MA: 40min työmatkakiihdyttelyä fillarilla TI: yhdistelmä P30min + L20min KE: kevyt 50min lenkki jossa 4x90sek vetoa TO: uinti 40min  PE: 40min kevyttä fillarointia ja muutamat kiihdytykset LA: lenkki 30min  SU: Vantaa triathlon   vk 29 MA: salilla rintaa ja leukaa TI: 90min kevyttä pyöräilyä KE: 25km hölkkä TO: pyörä 70min josta 50min Z3 PE: työmatkat 25min hölkkää + kotiinpäin 50min vauhtileikittelyä LA: 130km pyörälenkki SU: uinti 1h20min Kuusijärvellä, illalla jalkatreeni salilla   vk 30  MA: 1h45min cyclopyöräilyä taajamissa TI: 160km pyörälenkki KE: uinti 1h20min kuusijärvessä, salilla rintaa ja selkää TO: salilla jalat ja hieman yläroppaa PE: 75min pyörällä radan vartta eestaas sis 4x10min Z3/Z4 LA: 28km hölkkä SU: umpisurkea uinti/kelluminen 40min, ei mitään voimia jäljellä viikon ja edellisyön työvuoron jäljiltä    Edit 21.6. Nyt se polvi onkin sitten kunnolla kipeä. Voi perkaleen perkale. Toivottavasti en rikkonut sieltä mitään ettei polvi mene taas siihen kuntoon ettei se kestä ajoa lainkaan. Näin kävi viime syksynä ja kesti kuukausikaupalla saada se jonkinlaiseen kuntoon...  

Runningidiot

Runningidiot

 

Vantaan triathlon kisarapsa

Perusmatka on kisailtu ja fiilis pääosin pettynyt. Olin päässyt treenaamaan terveenä ja odotin lopputulosta isompaa aikaparannusta. Jonkin verran täytyy antaa itselleen anteeksi ja muistaa että treeni on ollut pääasiassa pidemmälle matkalle tähtäävää enkä ollut tehnyt pohjille hirveän paljon tällaiseen flat-out kilpailuun valmistavaa harjoittelua.   Saavuin paikalle hyvissä ajoin kannustamaan aiemmassa lähdössä kisaavaa kaveriani ja katselin rauhassa hänen uintilähtönsä ja saapumisen ensimmäiseltä uintikierrokselta. Samalla ihailin kärkimiehen uintia. Siellä yksi supermies tykitti järvessä ylhäisessä yksinäisyydessään sellaista vauhtia että saapui uintiosuuden maaliin jo ennen kuin kaverini nousi laiturille toista uintikierrosta varten. Näytti uineen 1500 metriä aikaan 19:24. On se vaan hyvän näköistä touhua kun joku osaa kunnolla uida.   Lähtiessäni itse vaihtamaan märkkäriä päälle tajusin että kiire tulee. Tässä tohinassa unohdin pakata geelit tripöksyjen taskuihin mutta yhden geelin muistin kuitenkin vetäistä naamariin. En ehtinytkään lopulta tehdä kuin parin minuutin uintiverryttelyn kun käskettiin jo lähtökarsinaan odottelemaan. Karsinassa sitten pyörittelin käsiäni sen minkä pystyin ja sen jälkeen rivin vasempaan laitaan odottamaan lähtölaukausta.   UINTI Ensimmäiselle poijulle meno tuntui ihan hyvältä ja pysyin jotenkin vielä porukan mukana mutta käännöksen jälkeen täytyi jo keventää tahtia. Välillä yritin palautella keskittymällä pidempään liukuun ja välillä taas nostin vetotahtia. En oikein tiedä kumpi tyyli oli nopeampaa kun tekniikkani on sitä huonompaa mitä riehakkaammin pärskin. Ensimmäinen kierros meni aikaan 17 minuuttia. Toisella kierroksella alkoi puuduttaa selvästi enemmän ja huomasin välillä jo kusettavani itseänikin päästämällä ranteen taipumaan vetovaiheessa kun ei ollut voimia kunnolliseen vetoon. Potkut piti jälleen jättää ihan minimiin kun muuten tunnuin kuluttavan enemmän happea kuin ehdin kerätä. Toinen kierros menikin sitten surkeasti 19 minuuttiin ja osuusaika aika tasan 36 minuuttia mikä on vain minuutin nopeammin kuin viime vuonna.    Jos nyt ottaa huomioon että olen noin 9kk ajan käynyt uimassa 2-3 krt viikossa ja tässä tulos niin ei voi kovin tyytyväinen olla. Olisi senkin ajan voinut käyttää pyörän päällä niin olisi varmasti tullut ajankäytölle enemmän vastinetta. Loput vähät uintikerrat ennen Köpistä täytyy kyllä käyttää meressä että saa edes suunnistuksen toimimaan paremmin. Muuta en juuri ehdi tässä vajaan 12 viikon aikana enää tekemään. Pääpaino pitää nyt kuitenkin siirtää pyörään ja saada pitkiä pyörälenkkejä vyön alle. Toivoakseni peruskestävyys on kuitenkin uinnissa parantunut jotta jaksan sen 4km uida.    T1 Olin edellisenä iltana pakannut vain teknisen T-paidan kisavarusteeksi joten ei tarvinnut miettiä onko se liian vähän vai sopivasti. Kylmä oli joka tapauksessa. Kamat niskaan ja pyörän päälle. Aika rapiat 5 minuuttia.   PYÖRÄ Pyörän päälle päästyäni lähdin runttaamaan vanhaa lahdentietä kohti pohjoista ja ensimmäiseen loivaan ylämäkeen iskikin melko navakka vastatuuli yhdistettynä raekuurolla. Melkein alkoi naurattamaan kun tuntui ettei pyörä liiku mihinkään ja rakeet hakkasivat käsille sekä naamaan. Kuuro onneksi väistyi nopeasti ja tuulikin oli edestakaisin sahatessa välillä myötäinen. Yritin vilkuilla kellosta sykkeitä mutta vastatuulessa paidan rintamus lepatti sen verran että se hakkasi sykevyöhön komeat 180+ lukemat. Myötätuulessa sykkeet näyttivät pyörivän siinä 124 hujakoilla. Palelin myös sen verran että sykkeiden mukaan ajamisen sai unohtaa.    Matkalla sain todeta että jerkkua ei ole perseessä edelleenkään tarpeeksi. Rajoittimena matkavauhdille toimivat siis pakaralihakset. Nostin välillä kadenssin lähemmäs sataa jotta pääsisin hyödyntämään (puuttuvan) raa-an lihasvoiman sijasta aerobista koneistoani. Keskikadenssiksi tuli 90 joten olisin voinut pyörittää ehkä vielä hieman rivakamminkin. Join matkalla pullollisen laihahkoa urheilujuomaa ja hieman kaipasin niitä kassissa olevia geelejäni. Osuuden maaliin pääsin ajassa 1:09:XX, parannusta viime vuotiseen 2,5 minuuttia. Niin paljon ei kokemusta vielä ole että olisin uskaltanut ihan täpöillä painella koko matkaa.   Keskariksi tuli 32,7km/h. Siitä kun alkaa laskeskelemaan minkälaista vauhtia uskaltaa täysmatkalla ajella niin voipi tulla pitkä reissu:)   T2 Tässä ei mitään ihmeitä. Kamat telineeseen ja kengät jalkaan. Kyllä taas kiittelin pikanauhoja kun ei tarvinnut kohmeisilla käsillä räpeltää kengännauhoja. Aika 1:40.   JUOKSU Juoksu lähti ihan hyvin rullaamaan ja tuntui ihanalta antaa välillä pakaroille ja takareisille helpotusta. Ensimmäiset 10 minuuttia sykkeet hakkasivat kellon mukaan hurjissa 165 lyönnin lukemissa. Tiedä sitten pitikö paikkansa. Jätin tässäkin touhussa siis sykkeiden tuijottamisen kokonaan ja keskityin juoksemaan noin 4:40 kilometriaikoja. Hieman mäkisellä reitillä tämä onnistui ihan kiitettävästi ja ensimmäisen kierroksen kilometritahdit heiluivat 4:55 ja 4:25 välillä. Odotin että matkalla olisi tullut geelipiste mutta tarjolla olikin vain vettä ja urheilujuomaa. Sen verran kushätä painoi alavatsassa että päätin jättää juomatta.   Toiselle kierrokselle lähtiessä sykelukemat olivat jo tasaantuneet ja sydän hakkasi keskimäärin semmoista 142 tahtia eli ihan sopivaa VK-tasoa. Vauhti ei tuntunut kuitenkaan pahalta ja päätin siirtyä vauhtikestävyysalueelta maksimikestävyyden puolelle. Sykkeet nousivat toisella kierroksella lähemmäs 155:tä ja vauhti nousi sen verran että toinen kierros meni keskimäärin 4:25 vauhdilla. Juoksussa vauhdinjako onnistui ja sain puristettua lopulta mehut ihan hyvin irti. Maaliin tullessa kuuluttajakin tämän noteerasi "... KAIKKENSA ANTANEENA" selostuksella. Enempää en puuskutukseltani kuullut. Kuolat ja limat pitkin leukaa ja naamaa kuten asiaan kuuluu. Juoksun osuusaika 44 minuuttia, parannusta viime vuoteen 3 minuuttia.   Juoksu oli siis se osuus mikä meni odotettua paremmin kun muissa lajeissa tulos ei ollut toivottu. Jäin juoksussa vain kaksi minuuttia radalla juoksemastani kympin ennätyksestä ja päihitin mm sen uintia dominoineen delfiinin ja ihmisen risteytyksen.    Loppuaika hieman alle 2:37 ja kokonaisparannusta viime vuoteen 6,5 minuuttia. Jos osaisi uida niin kellossa olisi ihan kelpo keskikastin loppuaika. Vaikeaa tämä triathlon kun pitäisi kaikkea osata.

Runningidiot

Runningidiot

 

Keskeyttämisen moraalikysymyksiä

Tukholmassa tuli sitten taas risteiltyä noroviruslaivalla. Kumihanskat oli mukana, mikä yhdessä vaseliinin kanssa herätti suuria tunteita hyttikavereissa. No norolta vältyttiin, tosin ei ne oddsit tainnu olla enää kuin 0.5-1% luokkaa. Mutta kyllä toi antoi maratonille taas yhden muuttujan lisää,  eli yksi lisää näitä ei välttämättä juoksijan hallinnassa oleva olosuhdelisiä.Norosta ei nyt sen enempää, vaan piehtaroin sunnuntai-iltana morkkiksen ja ketutuksen keskellä.   Yhdeksäs maraton, ja ensimmäistä kertaa keskeytys. Tein sen aika heppoisasti ex tempore 26.5k kohdalla lääkintäteltan edessä. Lähdin ihan rauhassa matkaan, 4:50 tavoitevauhtia. Rotterdamiin verrattuna vedin reilu puoli minuuttia hitaamman ekan puolikkaan. Aurinko oli onnistunut pehmittämään mua ja Koknästornetin lenkki oli jotenkin kuuma. Rimpuilin 3:30 jänisten edessä ton pätkän, vaikka olin ohittunut ton porukan ennen puolimatkaa. Vauhti ruppes sakkaa pahasti. 21k-25k otin 15s/km pataan. 27. kilsaan osu sitte 5:22min/km, Rotterdamissa tota vauhtia mentiin vasta 35k jälkeen. Jano oli kova ja kelasin nopeasti ett tää kisa on hajoamassa. Pysähdyin juomapisteelle ja kävelin lääkintäteltalle ja kerroin ett vauhti sakkaa, helvetin kuuma, 2v sitte sydäri, pitäisköhän olla fiksu ja lopettaa. Saikku suositteli ehdottomasti ja mainosti ilmastoitua taxia.   Moraalitonta vai ei. Tukholman on hieno kisa ja pelkän tunnelman takia ois tietenkin pitänyt kiertää vielä toiste kaupunki. Toisaalta nyt on nopeampi palautuminen. Päästään coren kimppuun, katotaan fyssarin kanssa eri heikkouksia. VK treeniä ja vedetään muutaman alimatkakisa. Fine, hyvä idea oli. Jos olin ehkä vähän paahtumassa niin sydäripotilaana ehkä toi olla ihan fiksu veto. 2014 kesällä Heinolan puolikkaalla yritin 33 asteessa enkkaa, loppuajaksi tuli 1:44 sijaan 1:52. Söin rannalla lihiksen ja fantan ja yrjösin kotimatkalla 7 kertaa.   7 kertaa 8 kisassa ennätyksen saavuttaneena voi putki joskus katketa. Oisko pitänyt juosta hiipuva 3:35? Ehkä toi hiipuva sana on tossa se miks oli ok keskeyttää. Jos olisin osannut lukea päivän kuntoa, laivassa huonosti nukutun yön huomioiden, ja oisin hahmottanut ton kelin, niin sitä ois voinut lähteä 10-15s hitaammalla vauhdilla ja sitten vaikka kiristää jos siltä tuntunut. Jälkiviisaudella voi sanoa ett 3:24 tavoite Tukholmaan 3:30 Rotterdamin jälkeen ei ollut realismia sää ja reitti huomioiden. Viime vuonna Tukholma meni 3:36:36, en halunnut fiilistä ett vedin tänä vuonna saman ajan. Ja ett Rotterdamin 3:30 olis vain reitin ansiosta. Siellä muuten pulahti 25k juomapisteen juomat ton 27k kohdalla, mutt jatkoin sisukkaasti matkaa.   No turha tätä märehtiä. Tehty mikä tehty. Ei ne tukholmalaiset ehkä huomanneet mun puuttumista tokalta rundilta, ja kovasti toivottivat tervetulleeksi taas ens vuonna.   Ai niin, meidän hytti kokonaisuutena performoi kun Juha Y juoksi PB:n 2:58. Terveen miehen paperit. Hurja jätkä. Eikä valitellut kelistä mitään. Onnittelut        

puttex

puttex

 

vk 26 ja 27 / 38

Vantaan triathlon puskee päälle ja mietin tässä että olisi kai lähdettävä kauppaan ostamaan hiilarimössöä. Tuskin tuohon rypistykseen kauheaa latausta tarvitsee mutta jos nyt vähän tankkaisi kuitenkin. Tänään pitäisi lisäksi käydä vielä ajelemassa vähän pyörällä ja sisällyttää ajoon muutama kovempi 90 sekunttinen. Huomenna sitten vielä puolen tunnin hölkkälenkki ja pari kiihdytystä niin eiköhän se ole siinä.   Olen tehnyt pari yhdistelmäharjoitusta männä viikolla enkä niiden pohjalta odota kovaa tulosparannusta viime vuotiseen. Vauhti näyttää sykeohjatusti vedettynä aika samalta kuin samoissa harjoituksissa viime vuonna. Vallitseva lämpötila vaikuttaa kyllä paljon ja se vähän sotkee vertailua. Pyörä ehkä liikkuu hieman kovempaa sunnuntaina mutta juoksuvauhti ei ennakoi mitään sensaatiota. Liian vähän kovavauhtisia juoksuja alla. Kävin eilen myös uimassa uintireitin kertaalleen rennosti läpi ja sillä uinnilla vauhti oli samaa kuin vuosi sitten kisassa. Täytyy kyllä lähteä pusertamaan vähän kovempaa ja rohkeammin joka lajissa kuin viime vuonna josko se aika siitä vähän paranisi. Voihan sitä järvessäkin pysähtyä vaikka hetkeksi huilaamaan jos tulee liian kovaa revittyä. Yritettiin kaverin kanssa myös vähän harjoitella peesausta järvessä mutta paskat siitä mitään tullut. Lähdössä vasempaan laitaan ja takariviin on homman nimi tänäkin vuonna.   Keli näyttäisi olevan sunnuntaina aika optimaalinen joten jos pääsen paikalle ajoissa ja muistan pakata kaikki romutkin vielä mukaan niin eiköhän siitä ihan hyvä päivä tule.   Viime viikolla (vk27) aloin jo hieman keventämään harjoituksia siten että joka kolmas päivä reippaampi veto ja välipäivät kevyempää. Kisaviikon maanantaina vielä viimeinen reipasvauhtinen yhdistelmä ja loppuviikko kevyempiä lenkkejä joissa vain lyhyitä kisavauhtisia pätkiä. En tiedä onko näin pitkä keventely tarpeellista perusmatkalle mutta ihan mukavaa se on ainakin päästää itsensä välillä hieman helpommalla.   vk 26: MA: pyörä 60min Z2 TI: uinti 50min kevyttä, illalla yläkroppaa salilla KE: lenkki 75 vauhtileikittely, illalla mavea ja jalkoja muutenkin TO: uinti 70min PE: rintaa, selkää ja keskivartaloa salilla LA: lenkki VK 65min @5min/km, illalla pk pyörää 45min SU: trainer 70min sis 4x4min Z5 vetoja sekä päälle 20min Z4, illalla palauttava hölkkä 30min   vk 27 MA: uinti 60min, salilla selkää TI: pyörä 60min kevyttä sis 7x90sek kisavauhtia Z3 KE: yhdistelmä 50min pyörä + 30min juoksu kisavauhtisina TO: lenkki 60min kevyttä sis 6x90sek kisavauhtia, illalla kyykky ja mave PE: uinti avovesi 50min, illalla rinta+olat salilla LA: yhdistelmä 40+30min kisavauhtia SU: pk lenkki 50min   Terveiset vielä Vantaalle että laittakaa vaan kunnollisen kokoiset oranssit reittimerkit sinne veteen kuten viimekin vuonna! Eilenvielä oli ainakin vain pienet valkoiset poijut ja suunnistus oli melko haastavaa auringonpaisteessa.

Runningidiot

Runningidiot

 

Juoksu raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Hei!    Pitkästä aikaa taas Juoksufoorumilla ja tämän viime vuonna aloittamani blogin parissa! :) Tässä välissä minulle on syntynyt pieni ihana tytär, jonka syntymästä on kohta 3 kk. Tytär syntyi siis nyt viime maaliskuussa ja harrastin juoksua ihan raskauden viimeiselle kolmannekselle asti. Alkuraskauden kovan väsymyksen takia pitkikset jäivät todella vähiin, mutta normaalit pk-lenkit sujuivat varsin pitkälle syksyyn. Joulukuussa ja tammikuun alussa lenkit olivat sitten jo kevyitä, noin puolen tunnin hölkkälenkkejä. Pari viimeistä kuukautta kävelin paljon ja tein lihaskuntoa kotona. Tällä oli todella suuri vaikutus energiatasoihin ja jaksamiseen raskauden loppumetreillä! Itse synnytys ja siitä toipuminenkin meni todella hyvin. Itse asiassa niinkin hyvin, että lähdin ensimmäiselle juoksulenkille kolme viikkoa synnytyksen jälkeen. Tämä on vastoin virallisia suosituksia, mutta päätin vain kuulostella omaa kroppaani. Mitään ongelmia esimerkiksi lantionpohjanlihasten kanssa ei tullut, joten tästä vain lisäsin juoksukilometrejä pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan olen todella kiitollinen siitä, että niin raskaus, synnytys ja siitä toipuminen sujuivat ongelmitta.   Tytär on nukkunut tähän asti hyvin öisin, joten se on antanut varsin hyvän startin harrastaa juoksua. Käyn tyttären kanssa lähes päivittäin vaunujuoksemassa tavallisilla emmaljungan isopyöräisillä vaunuilla. Ne rullaavat yllättävän hyvin asfaltilla, ja pystyn arkisin tekemään mainiosti kevyitä, lyhyehköjä pk-lenkkejä. Yleensä viikonloppuisin ja satunnaisina arki-iltoina pääsen itsekseni lenkille mieheni hoitaessa sillä välin tytärtä. Juoksu on minulle siis oikea henkireikä ja antaa ihan hirmuisesti energiaa äitiyteen ja arkeen! Olen harkinnut osallistuvani ensi syyskuussa Finlandia-maratonille, ja olenkin vauva-arjen ehdoilla noudattanut 2+1 -tyyppistä maratonohjelmaa, jossa kahta kovempaa viikkoa seuraa yksi kevyt viikko. Esimerkkinä kovemmasta viikosta viime viikko: ma: aamu: 6 km kevyttä vaunujuoksua, ilta: 6 km vk (5min/km), ti: 7 km kevyttä vaunujuoksua, ke: 10 km kevyt pk, to: lepo, pe: 5,5 km kevyttä vaunujuoksua, la: 9,5 km, johon sisältyi 2 x 3000 m vedot vauhdeilla 4:45-5:00 min/km + lihaskunto 15 min ja su: 16 km pitkis, keskivauhti 6:11/km. Yhteensä 60 km. Vielä tällä hetkellä pitkikset ovat lyhyitä, ja ongelmana onkin jalkojen kestävyyden puute juostessa vähän pidempiä matkoja. Vinkkejä harjoitusohjelmaan otetaan vastaan!   Syyskuinen Finlandia-maraton olisi minulle neljäs täysmaraton. Hieman arveluttaa saanko kunnon kohotettua takaisin täysmaratonin vaatimalle tasolle (juoksin täysmaran viimeksi Vantaalla 2014, aika 3:47:xx) vai pitäisikö suosiolla mennä juoksemaan puolimaraton. Tähän vaikuttaa myös suuresti se, jatkuuko arki yhtä mallikkaasti pikkuneidin kanssa, nukkuuko hän yhtä hyvin kuin tähänkin asti jne. :-)

Lauzart

Lauzart

 

vk 24 ja 25 / 38

Sellainen muistijälki jäänyt näiltä viikoilta että alkaa hiljalleen ns kulkemaan, eikä kroppa ole enää niin shokissa vaikka sykkeitä nostetaan välillä kunnollakin. Vauhtia on tullut jonkin verran lisää sekä lenkkipolulla että pyörän päällä mutta nyt kun selaan harjoituksia läpi niin huomaan että juoksua on kyllä hiljalleen lisättävä. Tässä on kolme viikkoa jäljellä ennen Vantaan triathlonia joten myös avoveteen pitäisi kohta uskaltaa hypätä. Niin kiire sinne ei onneksi ole kuin viime vuonna joten antaa veden vielä viikon verran lämmetä. Jos joku osaa kertoa Kuusijärven lämpötiloista niin kiinnostaa kovasti. Joitain yhdistelmäharjoituksiakin täytyy hiljalleen alkaa ottaa. Summattuna voisi todeta että kaikkea pitäisi tehdä enemmän.   Olen viime aikoina ottanut tavaksi tehdä yläkropan salitreenit samana päivänä uinnin kanssa, jotta ehtisin taas palautua kunnolla ennen seuraavaa uintia. Tuntuu hieman auttavan kun ei ainakaan pahin salijumi ole päällä altaaseen hypätessä. Toisaalta olisi kiva kokeilla joskus uida myös palautuneilla jaloilla että jaksaisi potkiakin. Uinneissa on tullut oikeastaan vain vuoroteltua kolmea erilaista harjoitusta eli 200m vetoja reilulla palautuksella, 100m vedot lyhyemmällä palautuksella sekä hidasta ja pitkää pk-uintia minkä yhteydessä muutama rivakka 25/50 metrinen loppuun.   vk 24 MA: uinti 70min, salilla olat ja kulmasoutua TI: trainerissa 60min tempo, illalla 60min kiihtyvä lenkki KE: trainer 60min anavetoja 1,2,3,4,4,3,2,1min yhtä pitkillä palautuksilla, illalla kyykkyä ja keskivartaloa TO: 50min pk lenkki PE: uinti 60min, sali rintaa ja leukoja LA: trainer 90min Z2 SU: 60min kevyt pk-lenkki   vk 25 MA: trainer 70min sis 5x8min Z4 vetoja suht matalalla kadenssilla TI: uinti 70min, salilla olat ja selkää KE: 73min VK lenkki TO: trainer 70min sis 4x5min anavetoja + 15min Z4 tempoa (aivan kuningasharjoitus joskin raskas), illalla kyykky PE: uinti 50min hidasta jyystöä LA: trainer 45min kevyttä, illalla penaa ja leukaa, yöllä jäätävät punaviinikalsarikännit  SU: lenkki 50min pk   Viikon 25 perjantaina aloitin 5 päivän palautumisjakson. Sen jälkeen on tarkoitus vetää 12 päivää hiki hatussa ja kisaviikolla sitten jälleen hieman keventää kohti Vantaata josko saisi siellä vertailukelpoisen tuloksen viime vuoteen nähden. Sen jälkeen alkaa viimeinen kolmen kuukauden rypistys kohti Köpiksen Ironmania. Tiedossa on neljän viikon peruskuntokausi, neljä viikkoa tehokautta ja kolme viikkoa kuntohuipun hakua sekä keventelyjaksot väliin. Odotan pelonsekaisella innolla.   Ai niin, kertokaapas tyhmälle että mistä johtuu keventelyjaksoilla esiintyvä jalkalihasten jäykistyminen? Lihakset tuntuvat siis venyteltäessä normaalia kireämmiltä ja lenkillä lähdettäessä jäykiltä vaikka homman luulisi menevän juuri toisinpäin. Tämä on yleensä pahimmillaan noin puolessa välissä keventelyjaksoa eli vasta pari päivää sen jälkeen kun vetänyt viimeiset kovemmat harjoitukset. 

Runningidiot

Runningidiot

 

Teivocooper 11.5.2016

Keskiviikkona kävin osallistumassa Teivocooperiin. Joka juostaisiin Teivon kaviouralla, jokainen kierros tasan yhden kilsan mittainen. Ensin puolitoistakilsaa alkuverkkaa toki alle, melko pehmeältä alusta vaikutti.   Toissayönä olin muuten herännyt kylmän hiessä kauheaan painajaiseen, juoksin unessa Cooperia ja pääsin vain 3035m. Tämä uni mielessäni olin kauhusta lähes kankea Cooperin lähtöviivalla.   Toteutuisivatko unen tapahtumat tosielämässä? Juoksisinko vain hädin tuskin päälle 3000m Cooperissa? Pelko kouraisi sisintäni, oliko uni ollut enne tulevasta?   Kaiken rohkeuteni keräten lähestyin lähtöviivaa. Tossuina NB 1400 V3, jotka olivat osoittautuneet hyviksi. Lähettäjä lähetti meidät matkaan lähtölaskentana viidestä nollaan, niin että nollalla lähtisimme. Juoksu alkoi. Eka kaarre tuli melkein heti ja pitkä suora sen jälkeen. Juoksin jotain 3:18-3:20/km vauhtia, mutta toisen kaarteen tullessa meno hidastui. Se oli jyrkkä ja melko vaikea siinä oli juosta, jouduinkin siirtymään ulkoradalle. Selvisin kaarteesta kun pudotin hieman vauhtia ja pääsin etusuoralle.   Pitkä loppusuora oli pehmeä kuin mikä ja juoksinkin myös sen aina ulkorataa pitkin.   Eka kilsa sujahti aikaan 3:30. Kavioura oli sisäosaltaan äärimmäisen pehmeä, melko vaikeasti juostava ja juoksinkin paljolti ulkoradalla.  Toinen kilsa oli vaikea, varsinkin jyrkät kaarteet tuottivat ongelmia. Kahden kilsan jälkeen oli mennyt se perus-Teivocupin kahden kilsan väliaikani eli 7:25 min. Sinne 7:20-7:30 väliinhän se yleensä tuppaa menemään, vain huhtikuun Teivocup oli poikkeus, silloin ekat 2 kilsaa solahti yhteisajassa 6:55 min.   Huhtikuun iskussa en nyt siis tainnut olla, se oli jo käynyt kristallinkirkkaaksi. Mutta pelkäämäni kauhuskenaario 3035m Cooperistakaan tuskin toteutuisi.   Kolmannen kilsan jälkeen oli vielä runsaasti aikaa, mutta mitään kirivaihdetta en tuntunut saavan silmään. Jatkoin kuitenkin samaa vauhtia kuin siihenkin asti. Vielä viimeiset sekunnit ja Cooper päättyi.   Huomasin merkeistä että yli 3200m oli mennyt, ei kuitenkaan kovin paljoa yli. Tarkka Cooper lukema oli lopulta 3230m.   Kesäkuussa parannusta tuohon ja tavoitteeksi rohkeasti 3300m.   Keskiviikkona yhteensä juoksua 19,9 km, eli lähes taas se 20 km. Iltapäivällä ensin VL-metsälenkki 10km @ 4:36/km + loppuun kevyttä 5,2km ja yhteensä siten 15,2km @ 4:56/km ja illalla Cooper 3230m + alkuverkkaa1,5 km. Hyvä treenipäivä.                                            

Jodlaaja

Jodlaaja

 

vk 21, 22 ja 23 / 38

Kiireet ovat jatkuneet sen verran pahoina että tavoitetunnit eivät ole aivan täyttyneet viime viikoilla. Yksi luovutuskin tosin tuli annettua kun ei vaan yksinkertaisesti jaksanut/huvittanut päivän toisena harjoituksena polkea pk-ajoa trainerilla klo 20-22 välistä aikaa vaan lopetin tunnin kohdalla. Myöhemmin iski morkkis:) Morkkis lähti kun aloin miettimään asioita hieman tarkemmin ja isommassa kuvassa; yksi menetetty tunti aiheuttaa mahdollisesti häviävän pienen eron ironmanin loppuaikaani, mutta yksi ylimääräinen tunti voi potentiaalisesti tuhota koko perkeleen projektin kun runnoo itsensä väkisin telakalle. Tehoja useimmissa harjoituksissa on kuitenkin ollut ihan riittävästi joten eiköhän tämä tästä. Jopa siinä määrin että polvi on alkanut taas vähän kipuilemaan ja aiheuttaa varmasti stressiä lähitulevaisuudessa.   Viikolla 22 iski perjantain aamu-uinnin jälkeen todella kova heikotus ja kun sain pyöräiltyä kotiin, meinasin kävellä seiniä päin kun jalat notkui. Illalla iski flunssan oireet lihassärkyineen ja limaisine kurkkuineen joten loppuilta sekä koko lauantai meni levon merkeissä. Itse uinti sujui perjantaina kyllä oikein kivasti ja kahdesta tonnin vedosta jälkimmäinen meni ensimmäistä paremmin ja aikakin painui alle 25 minuutin. "Tauti" tosin kerrankin hävisi yhtä nopeasti kuin tulikin ja sunnuntaina lenkkipolulla sai yllättyä hyvästä menosta. Vaimolla samanlainen pikatauti. Uinti on viimeinkin alkanut muutenkin tuntumaan vähän paremmalta ja kellokin näyttää että jotain pientä kehitystä on tullut. Ehkä less is more - pitää tällä kertaa paikkansa kun olen leikannut uintimäärät kahteen kertaan viikossa.   vk 21 Kevyt viikko, jonka kirjanpito hävinnyt jääkaapin ovesta johonkin.   vk 22 MA: lenkki vauhtileikittely 80min TI: uinti 70min 100:ia yms, salilla rintaa ja selkää KE: trainerissa 80min Z2 TO: trainer 60min sis 4x8min vetoa Z4-Z5 matalalla kadenssilla, illalla 35min Z1 lenkki PE: uinti 80min 2x1000m ym. ilta saikkua LA:  SU: lenkki 63min VK, illalla salilla jalkoja ja keskivartaloa   vk 23 MA: yhdistelmä: uinti 50min 100:ia + lenkki 60min Z2 TI: trainer 60min 1-4min anaerobisia vetoja, illalla pumppasin lihaksia KE: lenkki 70min VK TO: uinti 60min 200:ia yms, trainerilla 60min Z2 PE: salilla mavea, etureisiä, lonkan ojentajia ja sisentäjiä sekä korsettia LA: juoksua 67min sis 3,6,9,6,3min Z4-Z5 vedot  SU: trainer 60min Z1-Z5 revittelyä   Vantaan perusmatkalle pistin muuten ilmon sisään. Jälkimmäisen miehet yleinen - lähtöryhmän hännille olisi tarkoitus lähteä räpiköimään edellä uivien lämpimäksi kusemaan Kuusijärveen. 

Runningidiot

Runningidiot

 

Helsingin kevät

Muutama vuosi sitten Endurancen leirillä luennoi erään ultrajuoksijan valmentaja ja sieltä korvieni väliin jäi muutamia pointteja. Oma tulkintani niistä: on lenkkeilijöitä ja on juoksijoita. Kilpailuun valmistautuminen ja harjoittelu erottavat nämä selkeimmin toisistaan. Lenkkeilijä menee vaan tapahtumaan ilman sen parempaa suunnitelmaa huollosta, vauhdinjaosta tai mistään muustakaan. Juoksijalla on jonkinlainen suunnitelma kilpailusta ja sen etenemisestä. Harjoittelussa lenkkeilijä juoksee lenkkejä silloin, kun se itselle sattuu sopimaan, juoksija noudattaa jonkinlaista harjoitusohjelmaa, joka tähtää jos nyt aina ennätyksiin, niin ainakin nousujohteiseen kunnon parantamiseen.       Joku pari vuotta sitten taisin täällä kirjoitella, että en enää juokse kisoja aikatavoitteellisesti, vaan omaksi ilokseni. Kun en koskaan ole ollut mikään urheilija vaan vain harrastelijahölkkääjä, niin tuon asian sisäistämisen luulisi olevan helppoa. Mutta kun ei. Käyn jatkuvaa Jaakobinpainia itseni kanssa kun numerolappu pistetään rintaan ja lähtölaukaus pamahtaa. Niin tänäänkin.   Lähtökohdat päivän suoritukseen eivät olleet kovin hyvät. Viimeisen kuukauden aikana ei ollut yhtään ehjää viikkoa, joka olisi edes jollakin tavalla ollut kehittävää. Ensin palautelua hallimaratonilta, sitten meni parisen viikkoa enempi vähempi flunssan kourissa ja edellisen viikonlopun puolimaraton taisi olla liian lähellä optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Tänään lähdin ehkä hieman, tai siis aivan liian kovaa liikkeelle. Alkumatkan vauhdit pyörivät lähempänä viittä minuuttia/km, kuin etukäteen ajattelemaani 5.20 km-vauhtia. Jopo siis keuli hyvässä säässä heti alussa. Puolimatkaan saakka juoksu meni vielä kohtuullisesti, väliaika n. 1.47, mutta sen jälkeen jalat alkoivat painamaan tolkuttomasti ja vauhti alkoi vääjäämättömästi hyytyä.  Loppumatka oli enempi vähempi tuskaista, kun pohkeetkin alkoivat kramppailemaan viileässä kevättuulessa. 39 km:n kohdalla muistin jäsen stutan illalla lähettämän kannustusviestin: viimeinen 3000 m 12 minuuttiin. Tuon muistaminen toi vinon hymyn huulilleni. Saatin siinä jopa naurahtaakin. Loppumatkan  juoksin samanlaisten ongelmien kanssa painivan kaverin kanssa ja maaliin tulimme yhteisymmärryksessä samaan, 4.06, aikaan.     Isompaa harmitusta tai masennusta tästä ei tule, vaan juokseminen jatkuu kohti syksyn maratoneja. Seuraava etappi on kolmen viikon kuluttua Riiassa.  

hatapa

hatapa

 

Ongelmat poistukoon

Lyhyt kertaus: viime keväänä olin elämäni kunnossa, kunnes polveen iski mystinen kipu varoittamatta: ei kestänyt askeltakaan kesken lenkin, jalkaa heilutteli minuutin ja taas pystyi juoksemaan. Kaikki olivat samaa mieltä, että siellä meni jotain väliin : magneetti ja mitään ei näkynyt. 6 viikkoa juoksematta, feilaus Forssassa ja kesä oli taputeltu.   Talvi meni vähän hankalasti : 2 * 2 viikon kuumeflussa totaalilevolla, toipumista räkätaudista perään 2*2 viikkoa. Kun välissä olin juoksukunnossa, tammikuun pakkaset terrosoivat juoksua aika pahasti.   Helmikuussa pääsin juoksun makuun ja poks: sama polvivaiva kuin viime keväänä iski. Nyt se tuli vielä pahempana eli jäälläkään ei välillä pystynyt käymään. Tosi omituinen vaiva polven yläosassa, mutta siellä sisällä. Kävin uudestaan magneetissa ja ei mitään. 5 viikon breikin jälkeen kokeilin juosta ja pari lenkkiä meni, kunnes tuli taas kipusignaali. Juoksu ei kestä, mutta kakkosdivari voi vetää jäällä usein ongelmitta. Pari peliä on jäänyt kesken.   Yläkerran ihmeenä työpaikan vakuutus maksaa tähystyksen, joten siihen nyt tulevana maanantaina. Mielenkiinnolla odotan, löytyykö sieltä mitään. Ainakin rustopintoja silotellaan ja rasvakudosta poistetaan, koska arvaus on, että sinne tulee tulehdus, jotakin paisuu ja menee väliin. Ja juu, tulehtuskipulääkkeillä yritettiin, mutta ilman tulosta.   Viimeksi tähystyksestä ei tullut kuin parin viikon breikki treeniin. Jos toukokuun puolivälistä pääsisi treenaamaan täysipainoisesti, syksyllä voisi vielä suunnata kisoihin.

mage

mage

 

vk 18, 19 ja 20 / 38

Pieniä motivaatio-ongelmia havaittavissa. Jatkuva vapaa-ajan poltto erilaisiin harjoituksiin alkaa näemmä pidemmän päälle maistumaan puulle. Elokuuhun on vielä tuhottoman pitkä aika ja viime aikoina työssäkäynnin lisäksi aikatauluja on kiristänyt vaimon osittainen paluu työelämään mikä tarkoittaa minulle lapsenhoitovuoroja vapaapäiville. Lisäksi ostimme tontin ja vaikka talon rakennuttamisprojekti on aika lailla alkutekijöissä, tuntuu kaikenlaisten siihen liittyvien asioiden hoito vievän aikaa. Varsinkin ensikertalaiselle tiedonkeruu internetistä polttaa aikaa eikä ole ollut siksi energiaa päivitellä tätä blogia kovinkaan aktiivisesti.   Viikolla 19 alkoi ns build-kausi eli pääsin aloittamaan tehojen esille kaivamisen. Odotin tätä kovasti mutta nyt kun pääsin tekemisen makuun, kroppa alkoikin huutaa hoosiannaa. Alkushokki joka toivottavasti helpottaa piakkoin. Viikon 20 jälkeen oli kuitenkin aloitettava suunnitelmasta poiketen kevyt viikko kun töitä oli normaalia enemmän ja tunsin itseni melko väsyneeksi.   Jotain treenejä on kuitenkin tullut tehtyä: vk 18 (kevyt viikko) MA: TI:  uinti 60min, salilla kulmasoutua ja pystypunnerrusta KE: trainer 50min Z2, salilla keskivartalo TO: kyykkyä ja mavea PE: lenkki 1h Z2 LA: uintia 1h, salilla rintaa ja selkää SU: trainer 1h Z2   vk 19 MA: uinti 1h, trainer 1h vetoja TI: lenkki 85min vauhtileikittelyä KE: trainerilla 1h sis 4x6min voimavetoja matalammalla kadenssilla, salilla olkaa ja selkää TO: lenkki 65min Z3 VK, illalla 25min Z1 lenkki PE: uinti 90min 3x1000m, salilla lihaksia LA: lenkki 70min Z2 SU: trainer 1h40min Z2-Z3, salilla jalkoja   vk 20 MA: yhdistelmä trainer 1h15min Z2-Z3 + lenkki 25min Z2 TI: lenkki 1h Z3 VK KE:  TO: uinti 80min, trainer 60min sis vetoja lähelle anakynnystä PE: lenkki 80min Z2 LA: uinti 65min 200m vetoja, trainer 55min 4min vetoja yli anakynnyksen SU: lenkki 60min kiihtyvänä, trainer 50min Z2   Ei tässä jaksa enempää jaaritella. Pitää lähteä salille.  

Runningidiot

Runningidiot

×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy