Jump to content
Juoksufoorumi.fi



  • Our picks

    • Lotta Hintsa aikoo juosta Karhunkierrosta 24h - Lähtö ke aamulla
      Hintsa aikoo kerätä rahaa syöpätutkimukseen starttaamalla huomenna aamulla Karhunkierrokselle. Tarkoitus juosta 24h. 
       
      Ohessa Iltasanomien juttu: https://www.is.fi/viihde/art-2000006675459.html
       
      Taustalla isän ja ex-aviomiehen syöpätaistelu. Tempaukseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen Roosanauha syöpäsäätiölle. 
       

       
      Kyllähän Lotalla kuntoa riittää, mutta nuo kelit ei ole mitä parhaimmat. Rukallahan on jo mukavasti lunta maassa.
       

       
      Kyllä varmaan 100km menee 🤔 Tuolla on vähän huonosti paikkoja keskeyttää juuri silloin kun 24h on täynnä. Tuohon 53km huoltopaikkaan paluumatkalla? Saa siinä juosta tuossa kelissä jos vetää vaikka Juumaan asti. 
        • Like
      • 14 vastausta
    • Post in 2020 Big's Backyard Ultra MM-kisat - Finland Satellite 17.10. ->
      Nytkö tämä loppu? Karel Sabbe voitti. 75 kierrosta eli 502,5km. Mitäs tässä nyt pitäisi muka tehdä kun ei ole kisaa mitä seurata 😂
       
        • Haha
        • Like
    • Post in 2020 Big's Backyard Ultra MM-kisat - Finland Satellite 17.10. ->
      Tähän väliin Hesarin juttu Kati Ahokkaasta niin on jotain luettavaa kierroksen loppumista odotellessa:
       
      "Alussa etoi, lopussa olisi jaksanut pidempäänkin – ultrajuoksija Kati Ahokas kertoi, miten 40 tunnin voittosuoritus sujui läpi kahden yön"
       
      https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006674960.html
       
        • Like
    • Treenaaminen hijabissa - Najmo tähtää maratoniin ja kannustaa muita
      "Kohti kisoja
      Lenkkarit, juoksuhame, trikoot ja hijab päälle. Najmo hurahti juoksuun, koska se on niin helppoa: kenellekään ei tarvitse maksaa mitään eikä keneltäkään kysyä mitään.
       
      Usein hän juoksee yksin, mutta on myös mukana työpaikan juoksuryhmässä, jossa tsempataan toisia ja jaetaan ajatuksia. Lisäksi hän käy taekwondo-treeneissä siskojensa kanssa.
       
      –Juoksussa on parasta tunne. Jos jokin stressaa tai ärsyttää, saan mielenrauhan. Ajatukset jäsentyvät.
      Välillä hän juoksee omissa aatoksissaan, välillä hän kuuntelee koraania.
       
      –Etenkin metsässä juostessa on ihana kuunnella koraanin osia, joissa puhutaan luonnosta. Juoksu tekee minut niin onnelliseksi, että joskus nauran samalla.
       
      Helsingin Twilight Run & Walk, Espoon Rantamaraton ja Vantaan Maraton. Najmolla on monta kisaa mielessä, joihin hän aikoo osallistua ensi vuonna. Vuoden 2020 Vantaan maratonin hän joutui jättämään välistä hiljattain, sillä polvi on alkanut taas temppuilla, mutta ensi vuonna hän aikoo mennä."
       
      https://www.iltalehti.fi/treeni/a/b12ddaea-1279-4c3c-8562-02f918d3fe5a?fbclid=IwAR1gEPFZoKT0OJzKDaLNxrNdVdts0AAqwbw4kflF2OGUyrs6vR30oox2Hvo
       
        • Thanks
        • Like
      • 0 vastausta
    • 2020 Big's Backyard Ultra MM-kisat - Finland Satellite 17.10. ->
      Vuoden 2020 kovin Backyard Ultra!
       
      Lauantaina 17. päivä lokakuuta starttaa vuoden kovatasoisin Backyard ultra kisa yli kahdessakymmenessä maassa ympäri maailman. Covid-19 viruksesta johtuen tämän vuoden MM-kisat järjestetään hajautetusti ympäri maailman. Jokainen halukas maa on koonnut oman maajoukkueensa taistelemaan kisan voitosta. Myös Suomi on tässä mukana ja olemme saaneet koottua timanttisen kovan tiimin vastaamaan tähän haasteeseen. Tällä hetkellä vahvistetut juoksijaesittelyt löytyvät kotisivuiltamme: https://nuuksiobackyardultra.blogspot.com
       
      Kyseessä ei ole virtuaalikilpailu vaan jokainen maa järjestää erillisen Backyard kilpailun. Siinä vaiheessa kun jossakin maakohtaisessa kilpailussa on jäljellä enää yksi kilpailija niin heidän osaltaan kilpailu päättyy siihen. Tämä vaatii, että useampi juoksija jaksaa haastaa toisiaan yhä pidemmälle epämukavuusalueelle, myös Suomen kisassa. Backyard ultran yksi perimmäinen  ajatus "mies miestä vastaan" tai "juoksija juoksijaa vastaan" toteutuu ainoastaan, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa, "olkapää olkapäässä". Siksi tällä kertaa kilpaillaan erikseen eri maajoukkueiden kesken.
       
      Kilpailussa on yksilökisan lisäksi joukkuekisa, jossa kaikkien viidentoista juoksijan juoksemat kierrokset lasketaan yhteen. Tämä määrittää sijoituksen joukkuekisassa. Näin jokaisen juoksijan panos vaikuttaa lopputulokseen. Tämä laittaa jokaisen juoksijan miettimään myös joukkueen parasta ja uhrautumista joukkueen eteen.
       
      Suomen osalta kilpailu käydään Espoossa uudella reitillä. Emme käytä NBUsta tuttua reittiä Solvallassa vaan reitti kulkee tietä pitkin polkujen sijaan. Noin 4 kilometriä reitistä on hiekkatietä ja loput asfalttia. Noususumma on noin 60 metriä per kierros.
       
        • Like
      • 162 vastausta
  • Paikalla yhteensä   2 Jäsentä, 0 Anonymous, 39 Vierasta (See full list)

  • Blogit

    1. hatapa
      Latest Entry

      Poikkeuksellinen juoksuvuosi paketoitiin lauantaina Vantaalla. Keväällä kaavailin jotakin tämmöistä:

       

      SAUL SM hallit Tampere 22.-23.02.2020. 1500 m ja 3000 m juostu.

      SAUL SM Puolimaraton Helsinki 19.04.2020

      SAUL SM maastot Kurikka 02.05.2020

      Tukholman maraton 30.05.2020

      SAUL SM Yleisurheilu Jyväskylä 13.-14.06.2020

      PM Masters Lohja 04.-05.07.2020

      SAUL SM maantie10 Lahti 29.08.2020

      SAUL SM maraton Jyväskylä 19.09.2020

      Vantaan maraton 10.10.2020

      Kiovan maraton 25.10.2020

       

      Mutta sitten iski Korona ja kalenteri järjesteltiin uudelleen. SM-hallit järjestettiin ja siellä juoksin 3000 m. Sen jälkeen listaltani siirrettiin kaikki tapahtumat joko syksyyn tai seuraavaan vuoteen maantiekymppiin saakka, joka oli alkavan syksyn ensimmäinen kisa. Sen jälkeen lähes jokaisena viikonloppuna aina lokakuulle saakka oli joku numerolappujuoksu. Mitään järkeähän ei ollut juosta joka viikonloppu numerolapun kanssa, mutta kun se oli suunniteltu, niin suunnitelman mukaan mentiin. Lyhyempien matkojen piti olla vauhtilenkkejä SM-maratonia silmälläpitäen. SM-maraton meni kuitenkin pilalle lonkkavaivan vuoksi. Pikamatkojen juokseminen ilman riittäviä palautumisaikoja sai lonkan limapussin ärtymään niin, että hyvin alkanut maraton meni loppumatkasta kävelyksi. SM-maratonin ja Vantaan maratonin väliin mahtuivat SM-maastojuoksu ja puolimaraton.  Juoksemallahan juoksuvammat harvemmin paranevat ja Vantaalla päätin jättää homman kesken puolimatkassa, kun lonkka oli vaivannut heti lähtölaukauksesta alkaen. 

       

      Mitä tästä kaudesta jäi käteen? Eipä juuri mitään. SM-viesteistä saimme yhden pronssimitalin ja kympin ratakisassa sijoitukseni oli paras henkilökohtaisilla matkoilla kautta aikojen.  Ensi vuonna on myöhäistä enää rypistellä, kun se on jo kolmas vuoteni ikäsarjassani ja nuorempien miesten kanssa ei kannata kilpailla. Eli haaveet hyvistä sijoituksista omassa sarjassani siirretään suosiolla muutamalla vuodella eteenpäin seuraavaan ikäsarjaan. 

       

       

    2. Juoksijapoika
      Latest Entry

      Keskiviikkona alkoi pilviä nousta odotetun Tallinnan reissun ylle kun supporterin ja kanssalomailijan roolissa mukaan lähdössä ollut rakkaani sairastui tuiki tavalliseen flunssaan. Tänä poikkeusaikana tuo tarkoitti välitöntä sairaslomaa ja velvoitetta Korona-testiin sekä tulosten odottelun ajaksi karanteeniin. Tarkoituksemme oli mennä paikanpäälle perjantaiaamuna ja jatkaa lomaamme tiistaihin asti kylpylästä ja kiireettömyydestä nauttien. Muutin pikavauhdilla torstaiaamuna oman soolomenomatkani jo torstai-iltapäivälle. Pieni kyrkkä otsassa saavuin Tallink Spa:han, joka sijaitsi sopivan lyhyen matkan päässä niin satamasta kuin Kalamajan alueella sijainneesta kisakeskuksestakin. Valmistautumiseen jäi hyvin aikaa ja pyörä tuli katsottua kuntoon illan aikana. Poikkeusolosuhteista johtuen ilmottautumiseen ja pyörien katsastukseen liittyvät käytännöt olivat eri tavalla määritetty. Olin saanut siirrettyä oman ilmottautumis slotin perjantai-iltapäivälle, jonka jälkeen myös siirtyminen Harku-järvelle pyörän vientiin bussilla onnistui aika sujuvasti. Käsidesiä roiskittiin ja maskit naamalla marssittiin mitä erinäisemmissä paikoissa, mutta kokonaisuus toimi mielestäni kohtuullisen hyvin. Muuttuvia tekijöitä aikatauluissa oli monia ja näistä tiedottamisessa järjestäjillä oli välillä haasteita. Esimerkkinä kisa-aamuna saapuminen vaihtoalueelle oli määritelty 10min välein saapuvissa erissä ja näihin aikatauluihin täsmätyt bussiaikataulut saatiin jakoon vasta edeltävänä iltana klo 21 jälkeen. Kaikki sujui kuitenkin aika kivuttomasti, vaikka pientä haparointia jonotuskäytännöissä välillä esiintyikin.

       
      Kisapäivä valkeni pilvisenä ja kohtuullisen tuulisena. Syyskuinen järvivesikään ei vaikuttanut kaikkein lämpimimmälle. Vahvoille pyöräilijöille povattiin jo ennen starttia huippuaikoja tasaisesta reitistä ja viileästä kelistä johtuen. Uskoakseni tuuli kuitenkin myös näihin kaikkein tykimpiin aikoihin teki lopulta pientä hallaa. Lisäksi iltapäivän mittaan yltynyt jatkuva sade aiheutti oman mausteensa kaikille yli 9 tunnin aikoja tehneille. 
       
      Omaan uintiin lähdin jokseenkin porukan puolesta välistä. Rolling startti mahdollisti jälleen kohtuullisen rauhallisen lähdön. Kylmä vesi teki kuitenkin oman shokkireaktionsa hengitykseen ja tämän tasoittelun kanssa meni ensimmäiset pari sataa metriä jälleen uinnista. Lopulta rytmi kuitenkin löytyi, eikä kylmyys juurikaan haitannut, ja ensimmäiset 2,5 kilometriä tulikin suhteellisen leppoisasti. Viimeinen pidempi suora oli tuulen ja aaltojen suuntaan vähän haasteellisempi ja mutaista järvivettä tuli maisteltua reilumman kanssa. Kuitenkin häämöttävä vaihtopaikka auttoi tuosta pätkästä tsemppaamisessa. Uintiaikana 1h 15min ei ollut ihan timanttia, mutta olosuhteisiin nähden erittäinkin tyydyttävä.
       
      Vaihtoalueella kylmyys muuttui jälleen konkreettisemmaksi hytinäksi. Selkeää oli, että aurinko ei juuri auttamaan saavu, joten ratkaisu takin käytöstä oli helppo tehdä. Pyörän päälle noustessani valkeni hyvin nopeasti, että nyt on jalkojen vireydessä jotain ihmeellistä. Vaihtaessa asentoa aero-asentoon tuntui kuin reidet olisi vetäneet välittömästi hapoille. Samoin pystymmässä polkemisesta oli puhti omituisella tavalla poissa. Ei pyörä missään ihme lennossa ole kuluvana kesänä ollutkaan, mutta paljon parempaa olin odottanut. Treenimäärät viimeisen kuluneen 6kk aikana ovat olleet vuosiin parhaimmalla tasolla ilman sen suurempia haasteita jalkojenkaan kanssa. Ensimmäisen tunnin polkemisen jälkeen oli helppo todeta, että tänään(kään) ei loppuajassa tulla loistamaan. Matka eteni tasaisesti tuulen eri suuntiin heitellessä. Pitkät puuduttavat vastatuulisuorat muuttuivat myrkyksi entistä pahemmin toisella kierroksella ja selät vain loittonivat vuoron perään. Hieman humoristisenkin maun kisaani teki myös noin 120km kohdalla tullut peesaamissakko. Takaani polki loivan ylämäen lopussa ohi pyöräilijä joka päätti ottaa juomatauon mäen päälle saavuttuaan ja nosti selän pystyyn. Vauhti hidastui sen verran, että ajauduin pyöräilijän kantaan. Tiesin kuitenkin olevani meistä hitaampi, joten en lähtenyt välittömästi rynnimään ohikaan. Takaa pyyhälsi samalla sekunnilla moottoripyörä ja liputti iloisesti sinistä 5min penalty-lappua. Tämä 10s kestänyt tilanne, jossa nopeus hipoi 20km/h oli siis viiden minuutin arvoinen. Luvalla sanoen moottoripyörän kyydissä istunut tuomari ei vaikuttanut olevan kovinkaan sinut Triathlonin tai pyöräilyn perusluonteen kanssa, tai ainakaan omannut ihan tuoretta omakohtaista kokemusta. Harmitti, vaikka loppujen lopuksihan tuo on ihan se ja sama. Pyöräilyaika 5:54 oli iso iso pettymys ja onnistui nakertamaan kaiken motivaation myös lähestyvästä juoksusta. 
       
      Sään oltua viileä oli energian tankkaus ja juominen huomattavan helppoa tällä kertaa. Jokaisessa aiemmassa IM:ssä on pyöräilyn loppupuolelta lähtien suurimpia jännitysmomentteja ollut lisääntyvät krampit. Nyt näistä ei ollut tietoakaan vaan elimistö tuntui toimivan siltä osin erinomaisesti. Vauhti ja poweri vain oli hukassa. Juoksuosuus juostiin neljänä kierroksena Pitkin Tallinnan katuja. Kierroksilla pyörähdettiin aivan vanhan kaupungin ytimessä mukulakivillä ja muuten kiemurtelu oli lähinnä Kalamajan alueella. Sade aloitti tihkutellen käytännössä juoksuosuuteni alusta alkaen. Jalat olivat saaneen oloiset, mutta sen suuremmin eivät vastustelleet verkkaista hölkkäämistä. Noin puolen tunnin jälkeen taivas sitten repisi ja sade muuttui hetkittäin reippaaksi syyssateeksi jota tuulen puuskat säestivät. Kadut täyttyivät isoista vesilammikoista ja oli aivan turhaa yrittää niitä enää pujotella, sillä lenkkarit olivat jo täysin uitetut. Raahustin eteenpäin sen enempiä ajasta välittämättä, ajatuksena varmistaa että maaliin tultaisiin hyvävoimaisena. Niin sade kuin Koronatoimet muuttivat Tallinnan katuja paikkapaikoin epätodellisen autioiksi. Toki kannustajaryhmiäkin sieltä täältä löytyi, mutta kaupungin yleiskuva ei ollut eloisa. Järjestelyt huoltopaikoilla olivat ensiluokkaista tasoa, pöytiä oli pitkälle matkalle levitettynä ruuhkien välttämiseksi ja henkilökuntaa erittäin kiitettävästi, jotka muistivat tehdä myös osansa kannustamisesta. Järjestäjille kisapäivästä pitääkin nostaa hattua ja lausua iso kiitos.
       
      Oma raahustus lyheni kilometri kilometriltä ilman sen kummempaa dramatiikkaa ja loppuaika painui lopulta lukemiin 11.47, sisältäen pyöräilyssä hankitun "%"¤!#%#!¤¤"-sakon. Kisan jälkeen noukin kamat vaihtoalueelta rivakasti, ja painuin Tallink Span lämpimiin saunoihin ja kylpyyn nauttimaan kaikesta huolimatta ansaituksi kokemani oluen. Vaikka Korona-rajoitusten vuoksi ravintoloiden alkoholin myyntiä oli rajoitettu klo 23 asti, kerkesin pikaiselle karaokevisiitille sekä ruokailulle myös vanhaan kaupunkiin. Yksi mieleenpainuva hetki kisa päivästä oli kun viho viimeisenä kilpailijana matkaa taittanut, ilmeisesti Britti-rouva kaartoi viimeisellä kierroksella mukulakivikadulle puolen yön paikkeilla. Kaikki liikenteenohjausjärjestelyt pidettiin loppuunasti pystyssä, ja turvallinen sekä ikimuistoinen maaliin pääsy taattiin myös hänelle vaikka virallinen maksimiaika olikin jo ylittynyt. Tämä asia on vuosia lämmittänyt mieltäni Ironman-kisoissa, jokainen kilpailija on tasa-arvoisessa asemassa ja ymmärrys kuinka ainutlaatuisesta hetkestä kilpailijalle on kysymys, osataan pitää arvossaan.
       
      Oma paras palkinto tuli sunnuntaiaamuna kun herätessäni sain puhelimeen viestin, että rakkaani Korona-testitulokset ovat tulleet ja hän on jo satamassa saapumassa kohti Tallinnaa. Saimme kuin saimmekin vietettyä myös parin päivän yhteisen pikaloman.
       
      Olen hokenut koko vuoden itselleni, että seuraavia kilpailuja en enää lähde suunnittelemaan. Saattaa kuitenkin olla, että mihin koira karvoistaan pääsisi....
       
       
      (syyskuu 1403)
       
      13.9. Juoksulenkki 10km (47min)
       
      14.9. Sali 60min
      19.9. Juoksu 21,1km (136min)
       
      21.9. Sali 45min
      22.9. Sali 45min
      23.9. Juoksu 7,5km (53min)
      24.9. Sali 45min
      27.9. Juoksu 13km (72min)
       
      28.9. Juoksu 6km (51min) sisältää hyppyrimäen portaita 6krt. + Uinti 1km (21min)
      29.9. Kuntopyörä 45min
      30.9. Kuntopyörä 45min, sali 40min
      1.10. Juoksulenkki 8,4km (55min) (sisältää 4 kertaa hyppyrimäen raput)
      3.10. Sali 45min
       
      8.10. Sali 30min
      10.10. Spinning 45min
      11.10. Juoksulenkki 10km (49min)
       
      12.10. Spinning 45min
      13.10. Sali 45min
      14.10. Spinning 45min
       
      22.10. Sali 45min
      23.10. Sali 30min, Lihaskunto 45min (vesijumppa)
       
      26.10. Spinning 45min
       
       

  • Garmin Forerunner 245 Music 283e
    Garmin Vívoactive® 3 202e
    Polar Ignite 234e

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy