Viime lauantaina kävin JyNun kanssa testaamassa hienoja retkiluistelu mahdollisuuksia Naantalissa.... parisenkymmentä kilometriä löytyy aurattuna, suosittelen jos täälläpäin liikuskelee....
http://connect.garmin.com/activity/23058487
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
48km:n kohdalla menossa
Viime lauantaina kävin JyNun kanssa testaamassa hienoja retkiluistelu mahdollisuuksia Naantalissa.... parisenkymmentä kilometriä löytyy aurattuna, suosittelen jos täälläpäin liikuskelee....
http://connect.garmin.com/activity/23058487
24h 161km 196m, 100km 11.45,51... 6h 62km 123m, 50km 4:49:59, Maraton 3:48:24, puolikas 1:37:24, 1/4 mara 46:35,7
Retki Rogaining 2010 24h, XO sij. 15
Ultraintervalli 8x13km 10.56,45
No mikäs ne siinä pilaa. Innostuuko siinä viulua soittamaan, vai muuten vaan sahailemaan vinoon rennolla kädellä vedellessä?Alkuperäisen viestin lähetti ainatäysii
Ammattiteroittaja, yep yep. Puhutaanko me siitä samasta itseoppineesta kentänhoitajasta, joka kesän kalkkiviivojen vetelyn jälkeen höylää jäätä hallissa.
Jos itse retkiluistelisin, niin varmaankin kerran kaudessa kävisin muodon teroituttamassa, mutta muuten vetelisin itse terät kuntoon lenkkien välillä, jopa niiden aikana. Helppoa kuin heinän teko.
Oletko nyt varmasti kartalla, terät siis teroitetaan erityistä telinettä ja timanttikiveä käyttäen, homma tehdään aivan itse, moneen vuoteen en ole vienyt ammattilaiselle, muoto säilyy jos käyttää kyseistä huolellista työtapaa, katso se Oulun Tarmon video.
retkiluistelukartalla ollaan tukevasti.
Onko kukaan tehnyt useampipäivästä reissua ja ensimmäisen päivän alussa ajanut kiveen tylsyttäen luistimensa? Miten on selvitty? Onko vaan kärsitty, vai onko luistin teroitettu kenttäolosuhteissa? Mikä oli lopputulos? Teroittaako kukaan luistimiansa käsivaraisesti, välttääkö lopputulos retkiluisteluun?
JTG, käytkösä jossain avomerellä luistelemessa? Ilmeisesti et, koska siellähän ei ole kiviä. Mutta ei kait noilla auratuilla radoilla viitsi montaa päivää hinkata? En edes kutsuisi auratuilla radoilla luistelua retkiluisteluksi vaan matkaluisteluksi.
En käy, mutta ihan jääkiekkoluistimilla olen kersana luistellut ihan riittämiin ja itse on terät teroitettu "välttävään" kuntoon
Ei tästä teroittamisesta nyt kannata tehdä mitään kynnyskysymystä. Kyllähän niitä varmasti voi teroittaa hätätilassa vaikka minkälaisella kovasimella ja käsivaralla jos ei muuta vehjettä ole käsillä. Vähän siihen tyyliin kuin pilkkijöitä neuvotaan kiveen kierrettyä jääkairaa tekohengittämään puukonhamaralla vetäisemällä, jos ei ole matkaan sattunut parempaa teroitusvehjettä
Olen käsittänyt, että jossain saaristossa on luisteltu iät ajat, mutta tuskin heillä on mitään luistintenteroituspukkeja ollut.
Koska itse en ole harrastanut noita pitkiä luisteluretkiä, ainoastaan muutaman kilometrin radan kiertämistä, niin en tiedä varman päälle miten noilla retkillä toimitaan. Mutta olettaisin, että heillä on matkassa tuollaisia pikkuteroittimia kuin tuossa linkissä olevat. http://koti.nettilinja.fi/~welho/pdf...asto150110.pdf
Niillä sitten hoidetaan se ensiapu jos sattuu kiveen karahtamaan. Mutta se on ainakin varmaa, että peruskunnostuksen he tekevät luistimiinsa siten, että se on kiinni jonkinlaisessa hiontatelineessä.
Tietysti sitä voi olla joitain sellaisia perusaskeetteja jotka nysväävät jo ihan periaatteen vuoksi jossain pirtissä päreenvalossa käsikopelolla teriä luistimiinsa sahaviilalla jonka vaari oli sotasaaliina pelastanut Raatteen motista. Se oikeus heille suotakoon ja toivotetaan onnea valitsemalleen tielle ja liukkaita potkuja luistimiin. Sillä niitä ne ovat, mutta sivullepäin.
Kyllähän niillä luistimilla pääsee eteenpäin vaikka niitä ei teroittaisi koskaan. Mutta miksi niin tekisi, jos kerran pienellä vaivalla saa sellaiset pelit jotka toimivat kunnolla. Se on vähän sama kuin tekisi sukset hankittuaan sellaisen periaatepäätöksen, että en käytä muuta voidetta kuin liisteriä. Kyllähän niilläkin aina eteenpäin pääsee, mutta miten.
En minä mitään tukkilaisromantiikkaa hae, taikka pyrkisi Seppo Ilmariseen samaistumaan, vaan ajattelin toimintaa ihan vaikka sähkövalossa. Kovasimena käyttäisin varmaan tuota kahvoineen noin 40 senttistä timantti puikkoa, jolla pidän laadukkaat kokkiveitset yhä laadukkaina. Puikolla on pituutta jo sen verran että silmämääräiseti sen saa trimmattua suoraan kun luistimen tasainen pääliosa lepää pöytää vasten. Muutamalla Ripeän rauhallisella vetäsyllä voimaa sopivasti annostellen terä on valmis kun sen tekisi jokaisen lenkin jälkeen. Sikäli mikäli käyttäisin lyhyempää kovasinta, niin katsoisin sen ainakin olevan tasapaksuinen ja teippaisin sen sitten johonkin ~40 senttiseen kapulaan päästäkseni riittävään käyttötarkkuuteen. jne..
kaiken maailman DIR jutut on kyllä tuttua (Do It Right), mutta ei niitä kannata liian arkisiin asioihin sotkea. Voitelen leivän, keitän kahvit, ja teroittaisin luistimet niin kuin teen. Perusasiathan kun noissa pitää mielessä ja ymmärtää miten niihin pääsee, niin lopputulos on yleensä riittävä.
Toisekseen, esimerkiksi tuollaisella telineellä kahta luistinta samaan aikaan "aivottomasti" hioen saadaan todennäköisemmin kuoppa terään, kuin yhtä kerralla hioen pitäen mielessä mitä tekee ja miksi. Ainakin minusta olisi helppo alkaa varomaan suoralta osalta tippumista noissa teline viritelmissä.
Toki osaavissa käsissä tuolla telineellä syntyy parempaa jälkeä varmasti, mutta maksaako vaivaa? Esimerkiksi hyväteräisen puukon teroittaa kyllä partaveitsen teräväksi, mutta mitä iloa siitä on eräpuukkona kun se on ensimmäisen pajupillin jälkeen tasan yhtä pureva, kuin se käsivaralta teroitettu ja nahvyöhön viimeistelemätön veljensä. Toki sellaisella lähtisi pajupillin vuolemiskisoihin, niinkuin hyvin viimeistellyllä luistimella kisoihin?
Kuinka usein rataluistelijat teroittavat luistimensa? Joka startin, eli jopa 500m luistelun jälkeen silloin asiat tehdään esim. arvokisoissa DIR-tyyliin?
Tätäkin konstia olen käyttänyt aiemmin sovelletusti. Kuten tuolla jossain aiemmassa viestissäni kerroin, niin laitoin luistimet kiinni siteistään rinnakkain neljän millin terästappiin ja siitä em. tyylillä selälleen lattialle maton päälle ja hiontaan. Tuo on jo puolivoittoa, koska siinä hiomapuikko kulkee tasaisesti molemmilla luistimilla, jos vertaa tuohon yhdellä luistimella kikkailuun, jossa saa olla todellinen lasersilmä ja täsmäkäsi jos aikoo luistimestaan saada kunnollisen.
Tuon tappivirityksen huonopuoli on se, että kun luistimet ovat selällään niin ne jäävät "siteestä kantamaa".Eli kun työnnät teroitinta eteenpäin niin siteen ohitettuaan luistimet hempahtavat nokalleen. Täytyisi olla se Konsta Pylkkäsen välikäsi kolmantena millä pidettäisiin luistimia paikallaan. Vaihtoehtoina joku toinen kiinnipitäjä tai jotain koroketta luistin alle että ne pysyvät paikoillaan. Kun näin joidenkin toisten miettineen tämän asian jo kuntoon, niin päädyin heidän hyväksi kokemaansa ratkaisuun, enkä ole katunut.
Eikä siinä mitään kuoppia tule keskelle kun vedot tehdään alusta loppuun tasaisella paineella. Paine on helppo pitää tasaisena kun ei tarvitse huolehtia siitä että mihin suuntaa se luistin on milloinkin keikahtamassa
Koska näissä DIY jutuissa suurimpana pontimena ovat kustannusten välttäminen, niin siinäkin on onnistuttu. Välittömät kustannukset olivat nuo kaksi Honkkarista ostettua lukkokantapulttia yhteensä 0,17 euroa.
Mutta kukin teroittaa parhaaksi näkemällään tavalla, vaikka sitten rälläkällä silpaisemalla, pitäen luistinta jalkapohjiensa välissä istuen lattialla sammakkoasennossa. Minä ainakin teroitan siten kun hyvä tulee, eli sillä esittämälläni tavalla.
Puukon terottamisesta tuttu sääntö voitanee ulottaa myös retkiluistimiin. Se kuuluu näin: "Rälläkällä tai smirkelillä pilattua moraa ei enää kukaan saa teroitetuksi"
Lähinnä tästä provosoidun suhteuttamaan asioita oikeille tasoilleen:
Pikkusen liian itsevarmaa ehdottomuutta ja varmaa tietoa minun makuuni vain.Aivan ehdottomasti tarvitaan, muuten voidaan puhua terien nirhaamisesta, käytännössä terät menevät pilalle, tai voihan ammattiteroittaja ne vielä pelastaa, näitä taas harvassa.
Reilut parikymmentä vuotta noiden kanssa askerrellut, siltä pohjalta helppo olla melko ehdoton, oppinut kantapään kautta mikä toimii ja mikä ei. Timanttikivi pitää olla semmoinen levymäinen n. 20x5cm, mielellään aika vääntöjäykkä, Ohlssonilta saa hyvän, palikkamainen jossa joka sivulla eri karkeus. Aluksi tein tavallisella hiomakivellä(karkea ja hieno puoli), ei tullut läheskään yhtä hyvää jälkeä kuin timantilla.
Minulla on Bilteman timanttilattoja, mutta ne ovat aika karkeita. Lisäksi löytyy tuollainen Lapstone Professional. Sivulla näyttäisi olevan myöskin tähän hommaan oikein täsmävärkki, mutta tuolla proffalla onnistuu hyvin.
http://dianova-ab.se/finska/produkt.htm
Testattiin tuo Someron reitti tänään. Ihan mukava. Koko perhe siellä mentiin, ja kun tuli veivattua vähän edestakaisin siinä lapsia paimentaessa, niin yhteensä 18 kilsaa kertyi mittariin.
Sydän-Hämeen Talvilehdessä oli mielenkiintoista juttua retkiluistelusta. Siinä
haastateltiin tuon klappi-retkiluistimen kehittäjää Antti-Jussi Tiitolaa. On mielenkiintoista nähdä, että minkälainen on hänen uusi innovaationsa luistimesta joka ei uppoa railoon.
Viestien säännöt
Vastaa lainaten
