Get Adobe Flash player
RSS syöte

Petex

  1. Claire Squires

    Sunnuntaina juostu Lontoon maraton on ollut hyvin esillä brittimediassa. Tosin syynä on ikävä tapaus, kun 30-vuotias Claire Squires kuoli vain noin maili ennen maalia. Tämä kaunis neito juoksi tarkoituksenaan kerätä hyväntekeväisyyteen 500 £. Tarkoitukseen hän oli tehnyt pari viikkoa sitten JustGiving-sivustolle oman sivunsa, jossa toivoi ainakin 100 henkilön lahjoittavan kukin 5 £. Hyväntekeväisyyden kohteeksi oli valittu Samaritans-järjestö, joka on eräänlainen auttava puhelin -palvelu, jossa Clairen äiti on toiminut yli 20 vuotta. Clairen oma veli oli kuollut huumeiden yliannostukseen vuonna 2001, viikko sen jälkeen, kun tämän tyttöystävä oli kuollut auto-onnettomuudessa.
    Eilen aamulla järjestön nokkanainen oli BBC:n aamu-tv:ssä puhumassa järjestöstä. Siinä vaiheessa Clairen sivun kautta oli tullut lahjoituksia jo n. 250 000 £. (Tällä hetkellä näyttää olevan jo yli 632 000 £.)
    Clairen kuolinsyytä ei vielä tiedetä, mutta hän oli ensimmäinen Lontoon maratonilla kuollut nainen, kun kuolemantapauksia on ollut yhteensä kymmenen vuodesta 1981 lähtien. Claire oli juossut puolimaratonin aikaan 1:50:50 vuonna 2008 ja kiivennyt Kilimanjarolle, vaikka nuo eivät kummoisia suorituksia olekaan.
    Joka tapauksessa yksi nimen ja kasvon saama tapaus ilmeisesti koskettaa ihmisiä eri tavalla kuin esim. muutama tuhat maanjäristyksen uhria.
    Categories
    Yleinen
  2. Lydiardin opit vuodelta 1962

    Arthur L. Lydiard lienee vaikuttanut merkittävästi suomalaisten juoksumenestykseen 1970-luvulla. Mm. olympiavoittajien Peter Snellin (800, 1500 m) ja Murray Halbergin (5000 m) valmentajana tunnetuksi tullut uusiseelantilainen Lydiard oli Suomessa kutsuttuna puhujana 1960-luvulla. Anekdoottejakin on siitä, kuinka Lydiard oli mukana suomalaisten edustusjuoksijoiden lenkillä. Lydiardilla ei ollut alan koulutusta, mutta oli itse oppinut oman juoksuharjoittelun ja valmentamisen kautta.

    Kestävyys. Juoksija, maratoonari sekä keski-matkan juoksija, tarvitsee kovan peruskunnon, jotta kestää nopeusharjoittelun. Lydiardin mukaan viikossa on juostava 100 mailia (160km), jotta kehitetään riittävä kestävyys. Tämä ei siis tarkoita mitään vähimmäismäärää, vaan tarkkaa viikkomäärää. Lydiardin mukaan vähempi määrä ei kehitä riittävästi kestävyyttä ja suurempi määrä johtaa ylirasitukseen. Aloittelijan tulee tietysti aloittaa varovaisesti. Juosta esim. 5 minuutin päähän ja takaisin, kunnes vähitellen pystyy juoksemaan helposti tunnin päähän ja takaisin.

    Perusnopeus. Perusnopeuden testaamiseen paras matka on 200 m. Lyhyemmillä matkoilla lähdön merkitys korostuu liikaa. Jos 200 m menee yli 26 s, voi unohtaa menestyksen 800 m:llä, mutta jos juoksee alle 22,5 s, voi kehittyä olympiavoittajaksi. Snell juoksi 200 m 22,5 s, Halberg n. 25 s.

    Askellus. Kaikki energia tulee suunnata eteenpäin menemiseen. Jos juokse märällä hiekalla, niin maahan tulee jäädä jalanjäljistä yksi suora viiva. Jos jää kaksi, tulee sivuttaisliikettä ja energiaa menetetään vähän mutta merkittävästi pois eteenpäin vievästä liikkeestä. Askelluksen tulee tapahtua tasaisesti koko jalalla, kantapään koskettaessa aavistuksen ensin. Päkiäjuoksu kuormittaa pohjelihaksia luonnottomasti. Päkiäjuoksu on tarpeen vain 800 m:llä ja lyhyemmillä matkoilla. Askelluksen pituutta ei pidä miettiä, oikea pituus tulee luontaisesti.

    Hengitys. Ei ole erityistä sääntöä, miten tulee hengittää. Ei tule käyttää suomalaisten (!) kehittämää menetelmää, jossa aluksi neljä askelta sisäänhengitystä ja kaksi askelta uloshengitystä kohti, kunnes kasvaa 8 askeleeseen sisään- ja 6:een uloshengitystä kohti. Tämä on vastoin luonnollista ja rentoa juoksutapaa. Suu vain riittävästi auki ja vedät ilmaa niin paljon kuin pystyt asiaa enemmän miettimättä. Nenän kautta ei saa tarpeeksi ilmaa. Vireniltä kysyttiin joskus, pitääkö hengittää nenän vain suun kautta. vastaus oli, että molempien.

    Asento. Ei tule miettiä kropan painopistettä tai erityisesti selän asentoa. Oikea asento löytyy luonnollisesti. Pitkällä juoksijalla on pitempi askel ja siten selkä nojaa enemmän eteenpäin, lyhyellä juoksijalla selkä on pystympänä. Jos olet epävarma oikeasta asennosta, yritä keskittää katseesi maahan noin 20 m päähän.

    Kädet. Käsien tulee olla matalalla, mieluiten peukaloiden hipoessa shortsien saumoja. Kädet eivät osallistu juurikaan juoksuun, joten niiden liikettä ei tule liioitella.

    Tyyli. Juoksutyylin ulkonäkö ei ole tärkeää, vain eteenpäin meno on oleellista. Tämä ei ole ristiriidassa rennon etenemisen kanssa. Älä kuitenkaan ota kevyitäkään juoksuja huolimattomasti kiinnittämättä huomiota askellukseen, tasapainoon ja käsien asentoon. Vääristä tottumuksista on vaikea päästä myöhemmin eroon.

    Jaksotus. Vuosikalenteri esim. maratoonarille voisi olla 10 viikkoa kestävyyttä (10 x 160 km), 6 viikkoa mäkiharjoittelua (6 x 100 km), 12 viikkoa rataharjoittelua (12 x 100 km), 16 viikkoa harrier-treeniä (16 x 80 km), 8 viikkoa katujuoksua (8 x 110 km). Koko vuotena siis noin 5560 km. Monen muun mailerin valmentaja hämmästyi Snellin harjoitusmääriä. Harrier-treeni tarkoitti eräänlaista joukkueharjoitusta säännöllisiin aikoihin säästä ja olosuhteista välittämättä. Ne olivat usein myös aikatestejä, mutta eri matkoilla kuin varsinaiset kilpailumatkat.
    Nykyään ei taideta uskoa näin selkeään jaksotukseen, vaan kaikkia elementtejä tulisi olla mukana pitkin vuotta.

    Viikko. Joka päivä harjoitellaan, siis ilman lepopäiviä. Harjoitusten tulee vaihdella riittävästi myös päivästä toiseen. Kahta kovaa treeniä ei tehdä peräkkäin. Esimerkki:
    maanantai: 16 km mäkisessä maastossa puoliteholla
    tiistai: 24 km helpossa maastossa neljännesteholla
    keskiviikko: 18 km vauhtileikittely
    torstai: 30 km helpolla reitillä neljännesteholla
    perjantai: 16 km kovaa tasaisessa maastossa ¾ teholla
    lauantai: 30-42 km tasaisella reitillä neljännesteholla
    sunnuntai: 24 km tasaisella reitillä neljännesteholla
    Jos lenkin jälkeen heikottaa, niin on nautittava riittävästi suolaa ja glukoosia sisältävää juomaa.
    Lydiardin ”tehoasteikolla” esim. jos 10 km:n ennätys on 35:00, niin ¾ teho on 35:40, ½ teho 36:20, ¼ teho 37:00 vauhtia. Nykyään harjoittelun rasitusta mitataan yleensä sykkeellä, mikä ei tuona aikana ollut mahdollista, paitsi levossa tai esim. vedon jälkeen.

    Mäkiharjoittelu ...
    Tags: lydiard
    Categories
    Yleinen
  3. Ensimmäinen 24h - Ennustemalli

    Kun tutkittiin (Knechle et al., Personal best marathon time and longest training run, not anthropometry, predict performance in recreational 24-hour ultrarunners, 2011) 63 harrastelijatason MIESultrajuoksijaa, jotka osallistuivat 24 h:n juoksuun ja joilta selvitettiin: paino, painoindeksi, rasvaprosentti, ihonalaisen rasvakerroksen paksuus 9 eri kohdassa, keskimääräinen viikkoharjoitusmäärä kilometreinä, pisin juostu matka ja paras aika maratonilla, niin monen muuttujan regressioanalyysissä selvisi, että loppuaika korreloi parhaiten maratonennätyksen ja pisimmän juostun matkan kanssa.

    Keskimääräinen tulos noilla juoksijoilla oli 146,1 km (sd 43,1 km), mikä vastaa hyvin myös suomalaisia vuorokauden juoksuja.

    24 tunnin juoksun kilometrimäärän ennusteeksi voidaan esittää kaava:

    Tulos (km) = 234,7 + 0,481 x (pisin juoksumatka, km) – 0,594 x (maratonennätys, minuuttia)

    (NAISILLE on myös tehty ennustekaavoja, mutta niissä korreloivaksi parametriksi tulee myös olkavarren rasvakerroksen paksuus sekä maratonilla että pidemmillä matkoilla, miehillä vain maratonille asti. Maratonia pidemmillä matkoilla miesten alaraajojen rasvamäärällä ei ole korrelaatiota lopputuloksen kanssa.)

    Taulukkomuodossa: vaaka-asteikolla pisin aiemmin juostu matka (km), pystyasteikolla maratonennätys.

    42,2 60 100 140 160 180 200
    2:30:00 166 174 194 213 223 232 242
    2:40:00 160 169 188 207 217 226 236
    2:50:00 154 163 182 201 211 220 230
    3:00:00 148 157 176 195 205 214 224
    3:10:00 142 151 170 189 199 208 218
    ...

    Updated 20.4.2012 at 17:08 by Petex

    Categories
    Yleinen
  4. Osallistujamäärien "kasvu"

    "Juoksuharrastus on suositumpaa kuin koskaan." Luulisi näkyvän myös kilpailujen osallistujamäärissä. Ainakin HCR:ään ja moniin muihin tapahtumiin, joihin osallistutaan työ- ym. porukoissa, riittää tunkua. Ohessa tilastoa osallistujamääristä valituissa tapahtumissa:
    Länsiväylä 17 ja 6,5 km, HCM, Pääkaupunkijuoksu 1/2 maraton ja 1/4 maraton, Aktia 10 km ja 5 km (5 osakilpailua yhteensä), Vantaa maraton ja 1/2 maraton, Tuusulanjärvi maraton, 1/2 maraton ja 10 km. Ihan täydellistä taulukkoa en ole ehtinyt kasata, vaikka esim. PK-juoksustakin niitä löytyisi.

    L17
    L6,5
    HCM
    P1/2
    P1/4
    A10
    A5
    Vm
    V1/2
    Tm
    T1/2
    T10
    2011 1306 187 4344 897 274 1061 396 546 755 115 366 98
    2010 1385 172 5095 1040 342 960 368 579 674 117 333 76
    2009 1788 178 4939 1326 348 887 406 449 594 299 608 97
    2008 1667 207 5406 1161 377 909 354 585 441 146 357 78
    2007 1682 189 5411 1600 376 754 277 491 566 334 559
    2006 1364 157 5136 1353 354 781 291 457 336 111 283 84
    2005 1452 219 5005 1353 337 775 231 468 316 87 212 56
    ...

    Updated 16.4.2012 at 18:01 by Petex

    Categories
    Yleinen
  5. Nummelanharjun hölkkä 7 km

    Jos huhtikuussa kisajuoksu tuntuu tuskalta, niin tarviharjoittelu on onnistunut.

    Eilen vasta hokasin, että mullahan on tänään päivällä mahdollisuus käydä vaikka kisaamassa. Katsoin kisakalenteria, ja siellä oli tarjolla Nummelassa 7 km:n juoksu. Autolla sinne hurautti hetkessä. Helppo oli löytää perille (Nummelanharjun koulu), hyvät pysäköintitilat ja selkeät opastukset kisatoimistoon. Osallistumismaksu oli vain 8 €.

    Väkeä oli sopivasti, ei liikaa, mutta tarpeeksi, jotta ei tarvinnut yksin juosta. Lämmittelyssä oli mukava kierrellä harjun maisemia, todella käy kateeksi Nummelalaisia, kun on noin hienot puitteet juosta maastossa. Itse kisa tosin juostiin koko matka asfaltilla. Lämpötila nousi koko ajan, että lähdössä taisivat useimmat olla paljain päin. Taisi lopussa olla lämpötila jo 10 astetta.

    Aloitin varovasti. Onneksi, sillä jo aluksi juostiin pitkähkö ylämäki, jossa ohitin monta, jotka vielä koulun pihalla olivat edellä. 1. kilometrin jälkeen juostiin autotien (Kehätie) viertä. Ketään en enää sen jälkeen ohittanut, eikä minuakaan ohitettu, vaikka takanani kuulinkin koko matkan kovaa puuskutusta. 2 km:n kohdalla Garmin näytti vain 1,77 km. Käännöspaikkoihin oli maalattu nuolet asfalttiin, lisäksi oli reitinopastajat huolehtimassa, ettei kukaan juokse harhaan, vaikka reitti olikin selkeäpiirteinen (lentokentän ympäri).

    Maalissa reilusti alle puolen tunnin. Tosin matkaksi mittasin 6,56 km. Pukuhuoneessa joku mainitsi mitanneensa 6,57 km. Todellinen km-vauhti lienee ollut 4:29. No joo, kylmiltään ihan ok. Olihan siellä paljon vanhaa kovakuntoista ukkoa mukana, että itse tunsi olevansa lähes nuorukainen.

    Maalissa oli mehua ja mitalinkin sai kouraan. Mukava tunnelma. Juniorit juoksivat 2 km (2x1 km) koulualueen ympäri sinä aikana, kun aikuiset juoksivat omaa juoksuaan.
Sivu 1/2 1 2 ViimeinenViimeinen
Sports 728x90