PDA

View Full Version : Kuntotesti 6 x1000 (TesKu)



Sivut : 1 2 3 4 [5] 6 7

Eräpolku
11.7.2008, 15:48
Meille Jääskeläinen sanoi ennen testiä että jos hapot ovat 10...12 paikkeilla tai yli niin varmasti on pistänyt minkä kintuista pääsee... nämähän ovat tietenkin jokaisella yksilöllisiä. Yli 15 on muuten jo tosi kova arvo....

Itse sain Teskun testissä hapot lopussa yli 17:n. Käsittääkseni tuo viittaa puolimailerityyppiseen harjoitteluun tai ylipäänsä kovaan rutistuskykyyn.

Olin testausajankohtana varmaan sellaisessa 3:40-3:50 -maratonkunnossa. Harjoitteluun kuului jonkin verran parin-kolmen minuutin vetoja, jotka vedin aika reippaasti. Hiihdin, juoksin ja pyöräilin edeltävänä talvena ja kesänä ennen kaikkea pitkiä lenkkejä, mutta melko usein ilmeisesti hieman liian kovalla vauhdilla. Tämän päälle tuli vetoharjoituksia ja joitakin suunnistuskilpailuja (täysiä).

Onko joku muu mittauttanut samanlaisia laktaattiarvoja? Minkälaisella treenillä ne ovat tulleet?

Holle
11.7.2008, 17:53
Itse sain Teskun testissä hapot lopussa yli 17:n. Käsittääkseni tuo viittaa puolimailerityyppiseen harjoitteluun tai ylipäänsä kovaan rutistuskykyyn.


Kovasti olet rutistanu!!!... ootko kokeillu keskipitkiä matkoja? Tuntuu tuo haponsieto olevan kohdallaan....

Eräpolku
11.7.2008, 18:29
Kovasti olet rutistanu!!!... ootko kokeillu keskipitkiä matkoja? Tuntuu tuo haponsieto olevan kohdallaan....

En sitten kouluaikojen, jolloin olin keskitason alapuolella. Cooperissa pääsin 20-vuotiaana 3300, testivuonna ei olisi mennyt yhtä paljon.

En siis ole koskaan ollut mitenkään kova juoksija, joten tulkitsisin tuollaisen lukeman kertovan vain kyvystä mennä lähelle omia rajoja.

muhola
11.7.2008, 18:32
Eräpolku, minulla tuli myös melko kovat hapot lopussa teskun testissä seitsämännellä tonnilla: 19.

Treenit tammikuusta alkaen: joka toinen viikko hyvin hidas pitkis ja sitten sekalaisilla vauhdeilla lyhyempiä lenkkejä ja myös silloin tällöin myös 400m-1000m vetoja. Km-määrät viikossa ovat olleet 25-50km. Ehkä tuo vetojen tekeminen auttaa tosiaan kestämään korkeitakin happopitoisuuksia.

Parin viimeisen tonnin tulokset:
Krs syke maitohappo min/km VO2
bpm (mmol/l) (mm:ss) (ml/kg)
6 177 9 03:54 53.8
7 189 19 03:27 60.6

puujalka
11.7.2008, 19:38
Onko joku muu mittauttanut samanlaisia laktaattiarvoja? Minkälaisella treenillä ne ovat tulleet?
Mulla n. 16. Ihan tavallisella kestävyystreenillä, 80-90% kilsoista on reippaasti alle aerobisen kynnyksen. Kai tuolla on joku yhteys "tyyppiin". Mulla on aina ollut tuntuma että yli 5km matkoja ei pysty oikein kunnolla juoksemaan. Voi olla toki vaan harjoituksen puutetta.

Eräpolku
12.7.2008, 13:59
Mulla n. 16. Ihan tavallisella kestävyystreenillä, 80-90% kilsoista on reippaasti alle aerobisen kynnyksen. Kai tuolla on joku yhteys "tyyppiin". Mulla on aina ollut tuntuma että yli 5km matkoja ei pysty oikein kunnolla juoksemaan.

Minä taas olen aina pitänyt itseäni nimenomaan hitaana. Olen kuitenkin aika raskasrakenteinen, joten ehkä olisi sitten pitänyt tähdätä pikamatkoille. :)


Eräpolku, minulla tuli myös melko kovat hapot lopussa teskun testissä seitsämännellä tonnilla: 19.

Saitko arvosta jonkinlaisia kommentteja?

Löytyykö palstalaisilta vielä korkeampia arvoja?

puujalka
12.7.2008, 15:46
Minä taas olen aina pitänyt itseäni nimenomaan hitaana.
Niin, se että ei ole kestävä ei tarkoita että olisi nopea :-). No kai noilla hapoilla on loppupeleissä yhtä paljon merkitystä kuin vaikkapa maksimisykkeellä.

muhola
12.7.2008, 22:04
Minä taas olen aina pitänyt itseäni nimenomaan hitaana. Olen kuitenkin aika raskasrakenteinen, joten ehkä olisi sitten pitänyt tähdätä pikamatkoille. :)



Saitko arvosta jonkinlaisia kommentteja?

Löytyykö palstalaisilta vielä korkeampia arvoja?

Sain kommenttina vain, että mahdollisesti minulla on nopeat solut. Mikään luontainen räjähtävä pikajuoksija en kyllä ole koskaan ollut, vaikka periaatteessa olen jonkun verran nopeutta (mutta myös kestävyyttä) vaativia lajeja harrastanut nuorempana. (jalkapallo, jääkiekko)

Mara.S
24.8.2008, 17:25
Vasen lukuarvo vuodelta 06 - oikeanpuoleinen lukuarvo uusin testitulos Myllypurossa.
06 - 07 - 08
Rasvanpudotustavoite
4 kg - 0 kg - 1.9 kg
Aerobinen kynnys
52% - 64% -67% maksimista
27 - 35 - 35 ml/kg/min
7:45 - 6:15 - 6:00 min/km
131 - 131 - 133 syke
1.8 - 1.3 - 1.2 laktaatti
Anaerobinen kynnys
77% - 87% - 90% maksimista
40 - 48 - 47 ml/kg/min
5:15 - 4:30 - 4:30 min/km
161 - 161 - 163 syke
3.0 - 3.1 - 3.5 laktaatti
Max hapenottokyky
52 - 55 - 52 ml/kg/min
4:06 - 3:59 - 4:08 min/km
186 - 181 - 178 syke
6.6 - 6.9 - 6.3 laktaatti
MK treenin puute näkyy kovemmassa vauhdinpidossa. Muutoin ihan kivat tulokset.

trophy1200
25.8.2008, 21:30
Tämmösiä - ja pitkää & hidasta lenkkiä on lisätty sittemmin.
Lokakuussa olis eka maraton edessä... Jotain tollasta neljää tuntia ajattelin haeskella. Realismia oletan? Viimeisin Pirkka 2:55, Ideaparkin allergiapuolikas 1:45. Ja niin joskus 10 vuotta sitten puolikas 1:30 - mutta se ei enää taida vaikuttaa tähän...

28.05.2008
Pituus: 176
Paino: 80,5
Rasva%: 19,6
Rasvanpudotustavoite/kg: 4,2

AEROB.KYNNYS
%maksimista: 53
l/min: 2,50
ml/kg/min: 31
Suoritus min/km: 6:50
Syke: 146
La: 1,4
Arvosana 5

ANAEROB.KYNNYS
%maksimista: 83
l/min: 3,85
ml/kg/min: 48
Suoritus min/km: 4,25
Syke: 178
La: 3,5
Arvosana 5

MAKS.VO2
l/min: 4,65
ml/kg/min: 58
Suoritus min/km: 3,36
Syke: 193
La: 9,2
Arvosana: 5

fubar
25.8.2008, 21:50
AEROB.KYNNYS
Suoritus min/km: 6:50

MAKS.VO2
ml/kg/min: 58
Suoritus min/km: 3,36
En näistä tasoista kovin hyvin ole perillä, mutta näyttää minun silmiin aika isolta kontrastilta maksimitason ja aerobisen kynnyksen välillä. Aerobinen kapasiteetti riittää todella koviin aikoihn (erityisesti kun laskee mukaan turhista rasvoista luopumisen), mutta peruskestävyyden puolella näyttäisi olevan aika paljon vielä parannettavaa. No, niin se taitaa meillä vähemmän juosseilla useimmiten olla. Lokakuun maratonille ei juuri mitään enää ole tehtävissä, mutta noin pidemmällä aikavälillä lääke tuohon vaivaan lienee yksinkertaisesti kilometrien keräily. Paljon keveitä harjoituksia vaan alle, niin tuo skaala hieman tasapainottuu, eli kevyt vauhti nopeutuu paremmin maksimivauhtia vastaavaksi.

Toh
2.9.2008, 14:16
Avaudutaan nyt sitten (juoksin 4*2km + 1km + 1km):

31.8.2008 (Varala, Tahmelan ryytimaa)
Pituus: 179
Paino: 74
Rasva%: 15,9
Rasvanpudotustavoite/kg: 0,8

AEROB.KYNNYS
%maksimista: 67
l/min: 2,75
ml/kg/min: 37
Suoritus min/km: 5:40
Syke: 134
La: 1,3
Arvosana 5

ANAEROB.KYNNYS
%maksimista: 87
l/min: 3,55
ml/kg/min: 48
Suoritus min/km: 4:20
Syke: 159
La: 3,4
Arvosana 5

MAKS.VO2
l/min: 4,05
ml/kg/min: 55
Suoritus min/km: 3,56
Syke: 172
La: 8,6
Arvosana: 5

Kun olen nylkyttänyt pelkkiä hitaita lenkkejä, on max VO2 ja vauhti tippunut selvästi parin vuoden takaisesta testistä. Tosin kuten laktaattikin kertoo, en jaksanut lopussa oikein rutistaa. Mutta en kai minä pikamatkoille harjoittelekaan ...

hatapa
2.9.2008, 15:12
Avaudutaan nyt sitten (juoksin 4*2km + 1km + 1km):

31.8.2008 (Varala, Tahmelan ryytimaa)
Pituus: 179
Paino: 74
Rasva%: 15,9
Rasvanpudotustavoite/kg: 0,8

AEROB.KYNNYS
%maksimista: 67
l/min: 2,75
ml/kg/min: 37
Suoritus min/km: 5:40
Syke: 134
La: 1,3
Arvosana 5

ANAEROB.KYNNYS
%maksimista: 87
l/min: 3,55
ml/kg/min: 48
Suoritus min/km: 4:20
Syke: 159
La: 3,4
Arvosana 5

MAKS.VO2
l/min: 4,05
ml/kg/min: 55
Suoritus min/km: 3,56
Syke: 172
La: 8,6
Arvosana: 5

Kun olen nylkyttänyt pelkkiä hitaita lenkkejä, on max VO2 ja vauhti tippunut selvästi parin vuoden takaisesta testistä. Tosin kuten laktaattikin kertoo, en jaksanut lopussa oikein rutistaa. Mutta en kai minä pikamatkoille harjoittelekaan ...


Mielenkiintoista luettavaa. Aion itsekin käväistä testissä, kunhan tämän kauden juoksut on juostu.

mage
2.9.2008, 16:01
En löytänyt hakusanalla vastausta, joten kysyn (vaikka on varmasti kysytty aikaisemmin).

Miten nopeasti ennätystä tavoittelevan maratonin jälkeen tuollaiseen testiin voi/kannattaa mennä ?

hatapa
2.9.2008, 16:06
En löytänyt hakusanalla vastausta, joten kysyn (vaikka on varmasti kysytty aikaisemmin).

Miten nopeasti ennätystä tavoittelevan maratonin jälkeen tuollaiseen testiin voi/kannattaa mennä ?

Ei aavistustakaan. Valistunut arvaukseni on, heti kun on täydellisesti palautunut.

Toh
2.9.2008, 16:18
Ei aavistustakaan. Valistunut arvaukseni on, heti kun on täydellisesti palautunut.


varmaankin näin, mutta kannattaa kysäistä suoraan testin tekijältä tesku@tesku.fi

itse kävin testiä edeltävänä päivänä juoksemassa 19 km vk-lenkin, mutta se ei ehkä ole aivan suositeltavaa :viheltely:

fubar
2.9.2008, 16:25
Miten nopeasti ennätystä tavoittelevan maratonin jälkeen tuollaiseen testiin voi/kannattaa mennä ?
En osaa minäkään tähän vastausta antaa, mutta yksi oleellinen näkökulma testaukseen on mielestäni pidemmän tähtäimen seuranta, ja sen vuoksi olisi tietysti tärkeää, että testi tehdään mahdollisen vuosittaisen kausirytmityksen kannalta samassa vaiheessa. Testi antanee aika lailla erilaisia tuloksia keskellä peruskuntokautta kuin heti kauden päätavoitteen (= kuntohuipun) jälkeen.

orteju
2.9.2008, 16:37
Minä olen käynyt testissä PK kauden jälkeen palauttavan viikon loppupuolella. Tuolloin testi kertoo miten aer kynnyt on kehittynyt ja antaa myös lähtökohdat kovempivauhtisen harjoitteluun kesän kisoja ja silmälläpitäen. Kisakauden testit onkin sitten itse kisoissa. Peesaan fubaria, hyvä tehdä vuosittain samaan aikaan kausiohjelmassa jos sellaista harrastaa. Testi tulee teettää samalla menetelmällä, samaa testaajaa käyttäen jottei käsialaerot sotke vertailtavuutta.

vasen pakki
15.9.2008, 14:13
Kertokaa nyt alan ammattilaiset ihmeessä maalaiselle, mikä ja missä tuo Tesku on ? Paljonko maksaa ja saako punaisena?

Tiedän kyllä, että jos satut olemaan (edes omasta mielestäsi) jonkun alan suvereeni asiantuntija, niin mikään ei ole mukavampaa kuin käyttää lyhenteitä ja sivistyssanoja, joita maallikot eivät ymmärrä.

Olen minäkin juossut kaksi kertaa eläessäni valojänistestin. Tosin ihmettelin kovasti molemmilla kerroilla, kun en nähnyt sitä jänistä ollenkaan. Se meni kai sitten niin kovaa jossain kaukana edellä? Osaisiko joku valaista tätä asiaa?

Tärkeintä on se, että kaikilla on (edes joskus) hauskaa!!!

mage
15.9.2008, 14:16
Kertokaa nyt alan ammattilaiset ihmeessä maalaiselle, mikä ja missä tuo Tesku on ? Paljonko maksaa ja saako punaisena?

Osaan auttaa millin eteenpäin eli Tesku (http://www.tesku.fi).
Tekevät testejä Tampereen lisäksi ainakin Hesassa (Liikuntamylly). Hinnasta ei tietoa.

vasen pakki
15.9.2008, 14:54
Kiitos paljon. Linkki auttoi eteenpäin. Tiedän nyt ihan tarpeeksi.

Tulee varmaan joskus kokeiltua.

JP
15.11.2008, 13:00
Suoratesti Paavo Nurmi keskuksessa (vauhdit heikkoja) sykkeet reilusti ylempänä kuin tiellä...
Yllättävän iso ero hapenottokyvyn teoreettisessa ja todellisessa arvossa (joka jäi kauas...)

4. KESTÄVYYSKUNTO
AEROBINEN KYNNYS
Nopeus, km/h 10,5
Nopeus, min/km 5,43
Teor. VO2, ml/kg/min 37
Teor. VO2, %:a maksimista 65
VO2, l/min 2,74
VO2, ml/kg/min 35,4
VO2, %:a maksimista 72
Syke, krt/min 165
Maitohappo, mmol/l 1,42

ANAEROBINEN KYNNYS
Nopeus, km/h 13
Nopeus, min/km 4,37
Teor. VO2, ml/kg/min 46
Teor. VO2, %:a maksimista 81
VO2, l/min 3,33
VO2, ml/kg/min 43,0
VO2, %:a maksimista 88
Syke, krt/min 182
Maitohappo, mmol/l 2,90

MAKSIMI
Nopeus, km/h 16
Nopeus, min/km 3,45
Teor. VO2, l/min 4,39
Teor. VO2, ml/kg/min 57
VO2, l/min 3,80
VO2, ml/kg/min 49,1
Syke, krt/min 200
Maitohappo, mmol/l 11,00

fubar
15.11.2008, 13:43
Yllättävän iso ero hapenottokyvyn teoreettisessa ja todellisessa arvossa (joka jäi kauas...)
Ellen ihan väärin ole teoreettisen VO2max-arvon merkitystä ymmärtänyt, tämä kertoo vain juoksun hyvästä taloudellisuudesta, eli ei syytä murheeseen.

zxcv
17.11.2008, 21:59
Ellen ihan väärin ole teoreettisen VO2max-arvon merkitystä ymmärtänyt, tämä kertoo vain juoksun hyvästä taloudellisuudesta, eli ei syytä murheeseen.

Ei kerro, vaan se kertoo lähinnä epätarkasta teoriasta ja ehkä suhteellisesti paremmasta kyvystä juosta VO2maxin ylittävillä vauhdeilla kuin niillä muilla, josta malli on laskettu.

Taloudellisuus näyttää noiden lukujen perusteella olevan hyvä ja hyvin lähellä keskivertoa.

JP
18.11.2008, 17:54
Tuosta testistä jäi kysymysmerkkejä muitakin. Kun nuo kynnysvauhdit (muutkin testin vauhdit) jäi reilusti eli parhaimmillaan 1min/km hitaammiksi kuin ulkona samoilla sykkeillä. Selityksinä tarjottu jännittämistä, matolla juoksu osaamattomuutta, huonoa päivää, asteen kallistuksen vaikutusta...

tipo62
19.11.2008, 21:28
kävimpä minäkin testissä 2,5 vk sitten, raporttia vaan ei ole kuulunut. muutenkin testirupeama oli vähän sitä sun tätä. mikään ei oikein toiminut. ei laitteet eikä testaaja.
oli vähän sellaista että tehdään tää testi nyt kun oot tänne tullu.

Toh
19.11.2008, 22:29
Ottamatta nyt sen enempää kantaa itse testiin, niin kovalla (jopa liian?) rutiinilla näitä (Tesku/Varala) testejä kyllä tehdään, ja siksi tuntuukin oudolta tuo kommenttisi.

tipo62
21.11.2008, 16:40
testauspaikkana oli tanhuvaara ja kyllä sielläkin pitkään on testejä tehty, joten odotukset
testin suhteen oli vähän korkeammalla. olisi esim. luullut testaajaa kiinnostavan testattavan harjoittelutausta.

pekkam
10.12.2008, 12:54
Olen lenkkeillyt säännöllisesti reilun vuoden (n. 30 km/viikko). Alla Teskun testin ja Pirkan hölkän tulokset vuosilta 2007 ja 2008. Mitä testin tuloksista voi päätellä? "Kisäjännitys" nosti sykkeet paljon normaalia korkeammalle. Kynnys vauhdit ovat kaukana oikeista. Voiko kynnyssykkeisiinkään luottaa?

Teskun testi:
07 08
--------------------
Pituus(cm): 184
Paino(kg): 82 80
Rasva(%): 14.9 13.0
--------------------
Aerobinen kynnys:
% max: 50% 44%
ml/kg/min: 29 28
min/km: 7:20 7:35
syke: 139 145
laktaatti: 2.0 2.2
--------------------
Anaerobinen kynnys:
% max: 71% 63%
ml/kg/min: 41 40
min/km: 5:05 5:25
syke: 174 175
laktaatti: 4.0 4.0
--------------------
Max hapenottokyky:
ml/kg/min: 58 63
min/km: 3:39 3:20
syke: 189 195
laktaatti: 12.5 14.4

Pirkan hölkkä (33km):
07 08
-------------------
Aika: 3:10 2:57
min/km: 5:46 5:22

zxcv
10.12.2008, 14:13
Mitä testin tuloksista voi päätellä? "Kisäjännitys" nosti sykkeet paljon normaalia korkeammalle. Kynnys vauhdit ovat kaukana oikeista. Voiko kynnyssykkeisiinkään luottaa?
...
min/km: 7:20 7:35
syke: 139 145
laktaatti: 2.0 2.2
--------------------
min/km: 5:05 5:25
syke: 174 175
laktaatti: 4.0 4.0
--------------------
Max hapenottokyky:
ml/kg/min: 58 63
min/km: 3:39 3:20
syke: 189 195
laktaatti: 12.5 14.4
...
Pirkan hölkkä (33km):
07 08
-------------------
Aika: 3:10 2:57
min/km: 5:46 5:22

Maksimitonnissa on tapahtunut hienosti kehitystä. Testivauhdit kynnyksillä eivät ole mitenkään linjassa Pirkkojen kanssa. En osaa edes arvata, että miksi ne ovat noin paljon pielessä.

Sykeohjanteiseen harjoitteluun toimii sinulla varmaankin paremmin vanha neuvo, että pk suunnilleen 64% reservistä tai vähäsen alle ja reippaat veekoot 75 pinnaa tässä vaiheessa kautta kun ei runtata vielä täysiä ja kynnykset sitten on mitä on.

JH
10.12.2008, 15:39
Maksimitonnissa on tapahtunut hienosti kehitystä. Testivauhdit kynnyksillä eivät ole mitenkään linjassa Pirkkojen kanssa. En osaa edes arvata, että miksi ne ovat noin paljon pielessä.

Mun arvio on se että toi testi on ihan perseestä. Piste.

Aerkank
10.12.2008, 16:16
Mitä testin tuloksista voi päätellä?

Sen verran mielenkiintoiset arvot ovat, että ne herättävät väkisinkin spekulaatioita. Mutta tässä tapauksessa pelkkien kynnys- ja maksimiarvojen perusteella johtopäätöksiä ei parane tehdä.


Mun arvio on se että toi testi on ihan perseestä. Piste.

Koskiko toi kommentti tätä yksittäistä testikertaa, 6*1000 m laktaatein -kenttätestiä vai yleensä testausta? Olisiko esittää jotain perseestä olevaa testiä parempaa testiä ja perusteluja valinnalle?

JH
10.12.2008, 16:45
Koskiko toi kommentti tätä yksittäistä testikertaa, 6*1000 m laktaatein -kenttätestiä vai yleensä testausta? Olisiko esittää jotain perseestä olevaa testiä parempaa testiä ja perusteluja valinnalle?

Kenttätesti on perseestä verrattuna suoraan happikaasuista tehtävään mittaukseen. Erityisesti kokemukset eräästä tähankin ketjuun liittyvästä kenttätestistä on aika synkät. Edellä oleva esimerkki todella herättää kummastusta ja vastaavia outoja kokemuksia on monella muullakin ollut.

zxcv
10.12.2008, 16:53
parempaa testiä ja perusteluja valinnalle?

Minun mielestäni kuntotestaus on hienoa toimintaa ja itselleni kuntotestit ovat enemmänkin semmoista elämyskuntoilua, mutta jos kuvitellaan tilannetta, että joutuisin hyödyntämään testauspalveluita oman harjoitteluni seurantaan samalla tavoin kuin käytän muitakin mittaustuloksia rutiininomaisesti, niin tarvitsisin:

- enemmän toistoja, yksi mittaus ei riitä
- tiedot miten ja koska mittalaitteet on kalibroitu, luottamusvälit niiden lukemille
- menetelmäkuvaus, mukaanlukien miten virheet arvioidaan ottaen huomioon minun testistä-testiin vaihteluni, mittalaitteiden virhe ja kulloisenkin harjoitusrasituksen ynnä muiden tekijöiden vaikutuksen arviointi kyseiseen testiin
- jokaikiselle annetulle mittaustulokselle virhearviot ja perustelut virhelähteisiin

Edelleen ongelmana olisi miten saatuja tuloksia hyödyntäisin ja suhteuttaisin omaan harjoitteluuni.

Usein pelkkä jonkun riittävän mystisen paljaan numeron mittaaminen mielletään jollain tavalla "tieteellisen tarkaksi" (mutta vauhdin mittausta sinällään ei, koska kyseessä on niin arkipäiväinen juttu), mutta tieteen viitekehyksen soveltaminen tähän kuulostaisi monen mielestä varmaankin omituiselta, koska data huomioiden tulos olisi useimmiten, vaikkapa että "30% todennäköisyydellä aerobinen kynnyksesi on korkeampi kuin edellisellä mittauskerralla".

Tällä tavoin ajateltuna esimerkiksi Mailerin ja JH:n 800m:n vedosta olisi tullut fifty-sixty-tilanne, koska mittausten perusteella ei voida täsmällisesti sanoa kumpi on nopeampi kasin juoksija. Siis nimenomaan siksi, että tuloksissa on JH:sta ja Mailerista riippuvia isojakin mittauskohtaisia vaihteluita JA MITTAUKSEN TARKOITUS on kyetä ENNUSTAMAAN TULEVAISUUTTA, siis tietää, mitä seuraavasta samoissa olosuhteissa tapahtuvasta mittauksesta tulisi. Ehkä voidaan sanoa, että JH on melko todennäköisesti nopeampi, mutta en ole varma. Ja tässä tilanteessa mittalaitteiden virhe oli täysin olematon.

Jagge
10.12.2008, 17:28
Esim 12 km testijuoksu maksimisuorituksena, sen viimeisen kympin vauhti ja kesksisyke = anaerobinen kynnys. Tuon perusteella arvio aerobisesta kynnyksestä: aerobinen kynnyssyke = anarobinen kynnyssyke - 20 lyöntiä. Aerobisen vauhti on sitten vauhti tuolla sykkeellä.

Ihan terveellistä kokeilla joskus ja uskoa testitulksia vain jos ank on linjassa linjassa tuon testin kanssa tai mahdolinen ero on selitettävissä päivän kunnolla tai olosuhteilla. Eli käytännlössä niin päin, että 12km testi voi antaa huonommat arvot kun oli liukasta, vastatuulta tai piti seisoa liikennevaloissa tms. Mutta niinpäin ei voi mennä, että joku juoksisi yksinään 12km testin rajusti kovempaa kuin ank.

tyrsky
14.12.2008, 09:46
Voisiko joku fiksumpi vääntää rautalangasta yksinkertaiselle, että millä perusteella nuo kynnykset määritellään Teskun testissä? Laktaatin määrällä on mitä ilmeisemmin vailutusta asiaan? Kävin itse tuossa kyseisessä testissä, siinä määriteltiin AeK:si minulle 139, laktaatin määrä oli 1,5. Mutta sama 1,5 oli edelleen laktaattiarvona sykkeen ollessa 144. Miksi 144 ei voi olla Aek:ni??? Täh, mitä, Häh???

poppeli
14.12.2008, 10:58
Voisiko joku fiksumpi vääntää rautalangasta yksinkertaiselle, että millä perusteella nuo kynnykset määritellään Teskun testissä? Laktaatin määrällä on mitä ilmeisemmin vailutusta asiaan? Kävin itse tuossa kyseisessä testissä, siinä määriteltiin AeK:si minulle 139, laktaatin määrä oli 1,5. Mutta sama 1,5 oli edelleen laktaattiarvona sykkeen ollessa 144. Miksi 144 ei voi olla Aek:ni??? Täh, mitä, Häh???

Teskun kynnysarvon määrittelytapaan en ota kantaa. Yleisesti voin kylläkin yrittää kommentoida. Selitys on yksinkertaistettu, aivan kuten selittäjäkin.

Laktaatin määrää veressä luonnehtiva kuvaaja on periaatteessa 3. asteen yhtälö. Pienillä rasitustasoilla laktaattia on veressä tietty vakiomäärä. Kun rasitusta lisätään, alkaa laktaatin määrä ensin yleensä laskea. Rasituksen intensiteetin noustessa lähtee laktaatin määrä kuitenkin nousuun kiihtyvällä tahdilla.

Ensimmäinen sinulle saatu 1,5 mmol on arvo, joka on mitattu laktaatin määrän laskiessa. Ns. kynnysarvoksi kutsutaan arvoa, joka saadaan laktaatin määrän noustessa uudestaan "kuopasta" ylöspäin. Siksi vasta toista samansuuruista lukuarvoa on sinun kohdallasi käytetty rajana.

Yksimielisyyttä ei ole siitä, mikä lukuarvo on käyttökelpoinen. Ilmeisesti sinulla määre on 1,5 mmol. Joku muu testaaja voisi käyttää rajana 2,5 tai jotain muuta arvoa. Kaiken lisäksi kuvaajassa ei oikeasti ole edes mitään kynnystä, vaan kuvaaja on jatkuva. Kulmikkuus tulee vain mittauspisteiden pienestä määrästä.

Ajatus kuitenkin on, että kun kuvaajan derivaatta, eli kulmakerroin, kasvaa riittäväksi, kuvitellaan ns. kynnysarvon löytyneen.

Koko kynnysteoriasta ja sen valideetista on tutkijoiden keskuudessa reippaasti eriäviä mielipiteitä. Näin pitääkin olla terveessa akateemisessa keskustelussa. Malli on tästä huolimatta paljon käytetty ja sovellettu.

LöysäLönkyttelijä
16.12.2008, 16:54
mulla ainakin käppyrä y=f(x) joka parhaiten osuu mitattujen arvojen sarjaan on muotoa :
y = ax^4 - bx^3 + cx^2 - dx + e
jossa ^ on potenssiin korotuksen merkki ja vakioita a,b,c,d,e.

Kolmannen asteen yhteys poukkoilee samoin kuin viidennenkin mielestäni aivan liikaa omilla tuloksillani.

Samoin samoista mitausjaksoista laskettu nopeus km/h on neljättä astetta tai jopa viides aste on aika lähellä.

Molemmat käppyrät saa mukavasti samaan Pistekaavioon (siis syntyy excelillä) koska molempien y arvot ovat ainakin tällaisella hupihölkkärilla luokkaa 1-12.

Sitten on eri asia mihin testaaja asettaa Sinun tilanteeseesi sopivat kynnysarvot :039:

Hupiahan tämä...

fubar
16.12.2008, 21:59
mulla ainakin käppyrä y=f(x) joka parhaiten osuu mitattujen arvojen sarjaan on muotoa :
y = ax^4 - bx^3 + cx^2 - dx + e
jossa ^ on potenssiin korotuksen merkki ja vakioita a,b,c,d,e.
Tämä on vähän hassu lähestymistapa, sillä mille tahansa n:lle datapisteelle löytyy polynomi astetta n-1, joka kulkee tasan näiden pisten kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos otetaan pisteitä näiden alkuperäisten datapisteiden väliltä (tai erityisesti suurimman ja pienimmän määräämän välin ulkopuolelta), pisteet osuisivat sinne päinkään. Lisäksi näissä maitohappomittauksissa minua on aina hämännyt se, että koko hommassa unohdetaan yksi minun perstuntumani mukaan oleellinen muuttuja eli aika. Maitohappotaso kun tasatehoisessa suorituksessa on minun ymmärrykseni mukaan riippuvainen käytetyn tehon lisäksi myös käytetystä ajasta ko. tehoalueella. Alhaisilla tehoilla maitohappotaso pysyy suorituksen kestosta riippumatta kohtuullisen alhaisena, mutta eikös (vähänkin) yli anaerobisen kynnyksen menevillä tehoilla taso ole sitä korkeampi, mitä pidempään tällä teholla töitä tehdään?

zxcv
17.12.2008, 00:47
Alhaisilla tehoilla maitohappotaso pysyy suorituksen kestosta riippumatta kohtuullisen alhaisena, mutta eikös (vähänkin) yli anaerobisen kynnyksen menevillä tehoilla taso ole sitä korkeampi, mitä pidempään tällä teholla töitä tehdään?

Eikun tämän pisteen nimi on kuvaavasti maximum lacatate steady state, enkä tiedä miten se on tekemisissä AnK:n kanssa, mutta se makaa jossain kynnyksen välissä.


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8775160?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsP anel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=2&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed



Eli siis tämä olisi suunnilleen semmoinen rennon 75% harjoituksen teho.

Jokke
29.12.2008, 22:34
Pari viikkoa sitten juostun kuntotestin tulokset tulivat tänään postissa. Kyseessä oli ns. suora juoksumattotesti. Suluissa olevat luvut ovat edellisestä testistä, joka oli teskun 6x1000 metriä joulukuussa 2005.

Molemmilla kerroilla testi on tehty muutama viikko uuden treenikauden aloituksen jälkeen. Vuonna 2005 syksyn maraton kulki 3:57 ja puolikas 1:44 ja tänä vuonna 3:32 ja 1:36. Testien välillä on harjoituspäiväkirjan mukaan nylkytetty noin 7000 km.


Pituus: 185 cm (185 cm)
Paino: 68,5 kg (71 kg)
Rasvaa: 13,1 % (13,8 %)
-------------------------
Aerobinen kynnys:
% VO2max: 61% (54%)
ml/kg/min: 36 (31)
min/km: 6:00 (6:55)
syke: 150 (144)
laktaatti: 1,6 mmol/l (1,4)
-------------------------
Anaerobinen kynnys:
% VO2max: 87% (77%)
ml/kg/min: 47 (44)
min/km: 4:27 (4:45)
syke: 174 (172)
laktaatti: 3,9 mmol/l (3,5)
-------------------------
Max hapenottokyky:
ml/kg/min: 53 (57)
min/km: 3:42 (3:41)
syke: 190 (190)
laktaatti: 13,2 mmol/l (9,8)

Kaikkiaan näyttäisi siltä, että tulokset ovat pysyneet melko lailla samansuuntaisina. Maksimi on lähes täysin sama, mutta muissa arvoissa on sentään pientä kehitystä.

Ja sitten vaan treenaamaan...

isotee
13.1.2009, 23:06
Reipas vuosi lenkkeilyä, pyöräilyä ja uintia takana. Tukholmassa mennään ensimmäinen maraton, johon harjoittelu käynnissä.

Kuortaneen urheiluopistolla 2 testiä viime vuodelta:

Tulokset:
Pvm: 11.12.2008 10.1.2008
Pituus [cm]: 183 183
Paino [kg]: 70,0 77,0
BMI: 23,0 23,0
E-arvo: 6 6

MAKSIMISUORITUS - Maksimaalinen hapenotto VO2:
Syke [krt/min]: 204 208
Vauhti [min/km]: 03:10 03:29
Työ [ml/kg/min]: 68 62
Kuntoluokitus (1-5): 5 - Erinomainen 5 - Erinomainen
Laktaatti [mmol] 10,7 6,9

VAUHTIKESTÄVYYS - Anaerobisen kynnyksen alue
Syke [krt/min]: 179 176
Vauhti [min/km]: 04:14 05:10
Työ [ml/kg/min]: 51 41
Kuntoluokitus (1-5): 5 - Erinomainen 4 - Hyvä
Työ maksimista [%]: 74 % 65 %
Laktaatti [mmol] 3,0 3,0

PERUSKESTÄVYYS - Aerobisen kynnyksen alue
Syke [krt/min]: 150 krt/min 150 krt/min
Vauhti [min/km]: 05:46 06:50
Työ [ml/kg/min]: 37 30
Kuntoluokitus (1-5): 5 - Erinomainen 3 - Keskitaso
Työ maksimista [%]: 54 % 49 %
Laktaatti [mmol] 1,4 1,8

Parannusta joka osa-alueilla :thumbsup: Sykkeet tippuneet kaikilla vauhdeilla. Tästä on hyvä jatkaa, kun vain paikat kestävät.

kymppi: 39, ½maraton 1.28 ja 137vrk:n päästä tietää maratonin ajan :-)

fubar
14.1.2009, 16:08
MAKSIMISUORITUS - Maksimaalinen hapenotto VO2:
Vauhti [min/km]: 03:10 03:29
Työ [ml/kg/min]: 68 62

PERUSKESTÄVYYS - Aerobisen kynnyksen alue
Vauhti [min/km]: 05:46 06:50

kymppi: 39, ½maraton 1.28 ja 137vrk:n päästä tietää maratonin ajan :-)
Jokin tässä ei ihan täsmää. Sinulla on aktiiviurheilijan aerobinen koneisto, mutta aerobinen kynnys olisi silti sunnuntaihölkkäilijän nopeuksilla. Voiko näissä oikeasti olla näin suuri ero?

JH
14.1.2009, 16:27
Jokin tässä ei ihan täsmää. Sinulla on aktiiviurheilijan aerobinen koneisto, mutta aerobinen kynnys olisi silti sunnuntaihölkkäilijän nopeuksilla. Voiko näissä oikeasti olla näin suuri ero?

No toi hapenotto on edelleen ihan arvattu suure tossa testissä. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Minä sain suoraan mitatulla 53.3 ml/kg/min hapenotolla Teskulta 60 ml/kg/min. Kaveri sai suoraan mitatulla 58ml/kg/min hapenotolla 53 ml/kg/min Teskun tuloksen. Jos me olis vertailtu hapenottojamme keskenämme Teskun testin mukaan olisi virhe ollut 11.7 ml/kg/min verrattuna happikaasuista tehtyyn suoraan mittaukseen.

Teskun antama arvo maksimihapenotolle on ihan arvaus, koska siinä ei oteta millään tavoin huomioon juoksun taloudellisuutta, mikä voi vaikuttaa helposti juuri tuon 6 ml/kg/min. Jos tuloksia vertaa keskenään virhe voi vielä tuplaantua....

Aerkank
14.1.2009, 17:13
Jokin tässä ei ihan täsmää. Sinulla on aktiiviurheilijan aerobinen koneisto, mutta aerobinen kynnys olisi silti sunnuntaihölkkäilijän nopeuksilla. Voiko näissä oikeasti olla näin suuri ero?

Näköjään kynnys% on laskettu suoraan teoreettisista hapenotoista huomioimatta lepoa. Jos lepo huomioidaan, on AerK työ% 52%, mikä ei ole mikään harvinaisuus edes aktiivikuntoilijalla. Maratonille tähtäävällä PK:ta olisi todella suotavaa painottaa, samoin VK:nkin painotukseen voisi kannustaa, sillä AnK% on myös jossain määrin alhainen maksimityöhön nähden. Tietysti voi kyseenalaistaa kynnysten määrityksen, mutta Kuortaneella taitaa olla melkoisen kokenut kynnysmäärittäjä...

Isotee:n tuloksissa ml/kg/min vaikuttaa olevan Londereen kaavalla ja vakion arvolla 6 (=kuntoilija, huippu-urheilija= -2) ARVIOITU TEOREETTINEN hapenottokyky, ei siis hengityskaasuista mitattu. Se vastaa tuota 3:10 -vauhtia. Londeree tuolla vakiolla vaikuttaa antavan aika korkeita teoreettisia, enemmänkin aktiivikuntoilijalle tuntuisi sopivan vakion arvo 2 tai esimerkiksi Basset&Howleyn kaava, jolloin teoreettinen maksimi on noin 64 ml/kg/min. Kun testin maksimikuormilla todellinen VO2 jää useimmiten alle teoreettisen, voisi Isotee:n todelliseksi maksimaaliseksi hapenottokyvyksi arvioida 58-60 ml/kg/min.

JH:n esimerkissä todellinen mitattu hapenotto ja teoreettinen hapenotto ovat kahdella testattavalla ristikkäisiä. Ilmeisesti myös maksimijuoksunopeuksissa on vastaava ero eikä maton kulmassa ole eroja. Juuri tuo taloudellisuus voi olla yksi vaikuttava tekijä, mutta kyllä suorasta testistä (jota myös spiroergometriaksi kutsutaan) voi repiä paljon enemmänkin tietoa hengityksen toimivuudesta kuin vain tuo todellisen ja teoreettisen hapenoton vertailu. Käytetäänhän ko testiä sairaalaympäristössä kliinisenä testinäkin. Ja tietysti tuollaisen eron kyseessä ollessa pitää myös olettaa, että mittalaitteet toimivat oikein ja niiden kalibrointi sekä virtaus- ja kaasusignaalien viivelaskenta on oikein suoritettu.

zxcv
14.1.2009, 17:21
isäksi näissä maitohappomittauksissa minua on aina hämännyt se, että koko hommassa unohdetaan yksi minun perstuntumani mukaan oleellinen muuttuja eli aika. Maitohappotaso kun tasatehoisessa suorituksessa on minun ymmärrykseni mukaan riippuvainen käytetyn tehon lisäksi myös käytetystä ajasta ko. tehoalueella.


Jokin tässä ei ihan täsmää. Sinulla on aktiiviurheilijan aerobinen koneisto, mutta aerobinen kynnys olisi silti sunnuntaihölkkäilijän nopeuksilla. Voiko näissä oikeasti olla näin suuri ero?


Alla oleva on oma mielipide, enkä osaa tätä kovin yksinkertaisesti sanoa, joten menköön näin.

Viitaten tähän ja tuohon edelliseen kysymykseesi: kun lähdetään juoksemaan tasaisella vauhdilla, niin elimistön tila ei ole "tasainen", koska riippumatta vauhdista kuukahdat ennen pitkää. Jos aineenvaihdunnallisella tasaisen tilan käsitteistöllä - kynnyskonsepteilla - yritetään kuvata jotain mikä on luonteeltaan epätasapainoilmiö, ollaan joissain tilanteissa pulassa. Jos se ei pysty kuvaamaan sitä kuukahtamista, niin sittenkin ollaan pulassa.

Se miksi kynnyskonseptit toimivat johtuu siitä, että elimistöllä on näennäisen tasapainoinen tila. Kun henkilö harjoittelee tietyn sapluunan mukaisesti tai hänellä on sopivan keskiverto moottori, niin saadaan tuloksia joilla on jonkinlaista ennustearvoa. Esimerkiksi jos syke kuvaisi rasitushistoriaa ja kasvaisi harjoituksen alusta logaritmisesti (mitä muuten tapahtuu log t -> HR kuvajaalla yksittäisissä harjoituksissa, en ole tarkistanut), niin näyttäisi, että syke pysyy vakiona tietyn ajanhetken jälkeen ja näistä voitaisiin laskea keskiarvoja ja mukapäätellä yhtä sun toista. Jos oikeasti yrittäisit mallintaa tätä tasapainotilana, vaikka se ei sitä ole, saisit luonnonilmiöltä ja refereiltä turpaan ennen pitkää.

Siis, kirjallisuus määrittelee esimerkiksi AnK:in:
"The anaerobic threshold (AnT) is defined as the highest sustained intensity of exercise for which measurement of oxygen uptake can account for the entire energy requirement. At the AnT, the rate at which lactate appears in the blood will be equal to the rate of its disappearance."

ja tekee samalla oletuksen, että tarkastellaan tasapainoilmiötä. Mikä on ero MLSS:ään, johon viittasin edellisessä viestissä mitä sinäkin ihmettelit? No. Ei mikään. Hämmennys erilaisista kynnyksistä johtuu ainoastaan siitä, että riippuen siitä mitä suuretta katsellaan ja missä aikaskaalassa, kaikki yrittävät mitata tuota näennäistä kynnystä ja saavat ilmiön luonteesta johtuen vähän erilaisia tuloksia: "Several tests have been developed to determine the intensity of exercise associated with AnT: maximal lactate steady state, lactate minimum test, lactate threshold, OBLA, individual anaerobic threshold, and ventilatory threshold."

Nyt jos tulee joku outlier tyyliin JTG niin homma menee isosti vinoon, jos yritetään päätellä jotain kunnosta tämän steady-state oletuksen avulla. Mä en usko hetkeäkään, että tämmöisessä tapauksessa sama tulkinta antaisi vertailukelpoisia tuloksia vaikkapa minuun (ehkä hieman sieltä toisesta ääripäästä), kun yritettäisiin haarukoida vaikkapa peruskuntovauhteja. Ehkä tässä on kyse tuon kaltaisesta tapauksesta?

Eri viitekehyksissä ihan vastaavia ilmiöitä tarkastellaan myös aidosti epätasapainoilmiöinä. Niissä lähestymistapa on se, että etsitään jokin kuormitushistoriaa kuvaava suure, ehkä vaikka hapot(?), ja tarkastellaan miten se käyttäytyy suhteessa aikaan: vaikka [H+] tasatehoisen suoritusajan funktiona. Tästä kuvauksen muodosta pystytään sitten hyvin monimutkaisella koneistolla päättelemään yhtä sun toista.

Kokeneet testaajat pystyvät näistä ajastariippuvista suureista näkemään yhtä sun toista, mutta mitään systemaattista lähestymistapaa en ole tällä tavoin tulkittuna nähnyt.

JH
14.1.2009, 17:58
Näköjään kynnys% on laskettu suoraan teoreettisista hapenotoista huomioimatta lepoa. Jos lepo huomioidaan, on AerK työ% 52%, mikä ei ole mikään harvinaisuus edes aktiivikuntoilijalla. Maratonille tähtäävällä PK:ta olisi todella suotavaa painottaa, samoin VK:nkin painotukseen voisi kannustaa, sillä AnK% on myös jossain määrin alhainen maksimityöhön nähden. Tietysti voi kyseenalaistaa kynnysten määrityksen, mutta Kuortaneella taitaa olla melkoisen kokenut kynnysmäärittäjä...

Isotee:n tuloksissa ml/kg/min vaikuttaa olevan Londereen kaavalla ja vakion arvolla 6 (=kuntoilija, huippu-urheilija= -2) ARVIOITU TEOREETTINEN hapenottokyky, ei siis hengityskaasuista mitattu.
JH:n esimerkissä todellinen mitattu hapenotto ja teoreettinen hapenotto ovat kahdella testattavalla ristikkäisiä. Ilmeisesti myös maksimijuoksunopeuksissa on vastaava ero eikä maton kulmassa ole eroja.


Mulla oli landoreen kaavalla -3 oli oikea korjaus maksimissa ja -4.2 anakynnyksellä ja aerk kohdilla -0.5. Kaverilla oli maksimissa 8.5, anakynnyksellä 6.6 ja aerk kohdilla 0.5.

Tuo teki sen eron noihin tuloksiin. Maratonilla oltiin melko samassa kunnossa tuolloin. Muutaman minuutin ero.

Toi esimerkki osoittaa miten pileen noin epäsuorat mittaukset voivat mennä maksimihapenottoa arvioitaessa ja juuri tuota tarkoitin kun jossain aiemmin sanoin että testi on hanurista... Maksimin ollessa noin isosti pielessä menee ne maksimihapenotosta lasketut prosentitkin ihan pieleen. Ohje vahvasta PK painotuksesta Teskun mukaan vaihtui kommenttiin "Kynnykset tasapainossa" Vierumäellä... Eli teskun testi oli aivan surkea ja noiden kynnysten liiallinen ihmettely on ihan turhaa, kun testi on noin epävarma.

Jos haluaa käyttää rahaa asialliseen testaamiseen kannattaa menna suoraan happikaasumittaukseen perustuvaan testiin.

Aerkank
14.1.2009, 20:06
Kaverilla oli maksimissa 8.5, anakynnyksellä 6.6 ja aerk kohdilla 0.5.

Tuo ei kyllä ole kovin yleistä, että hapen ylikulutus kasvaa noin rajusti kuorman kasvaessa. Ellei sitten teoreettisena hapenottona käytetäjuoksun kaavaa ja AerK tulee vastaan kävelynopeuksilla.


Toi esimerkki osoittaa miten pileen noin epäsuorat mittaukset voivat mennä maksimihapenottoa arvioitaessa ja juuri tuota tarkoitin kun jossain aiemmin sanoin että testi on hanurista...
Maksimihapenoton arviointi teoreettisen hapenoton perusteella on itse asiassa yllättävänkin luotettava, jos työn hyötysuhde voidaan vakioida. Esimerkkinähän tästä ovat pp-ergotestit. Mutta VO2max pitää näissä arvioida teoreettinen työ / syke -pisteiden muodostaman regressiosuoran kautta ekstrapoloimalla maksimisykkeeseen, ei pelkän maksimikuorman teoreettisen hapenoton perusteella. Ja ennen kaikkea testaajan täytyy myös tietää, mitä tekee :-)
Toiseksi epäsuorassa testissä MITATAAN vain työta (juoksutesteissä vauhti) ja sykettä. VO2 max ARVIOIDAAN. Joo sori, on pakko huutaa, mutta kun monelta tuntuu tuo mittaamisen ja arvioinnin ero olevan hukassa.


Maksimin ollessa noin isosti pielessä menee ne maksimihapenotosta lasketut prosentitkin ihan pieleen. Ohje vahvasta PK painotuksesta Teskun mukaan vaihtui kommenttiin "Kynnykset tasapainossa" Vierumäellä...
Kynnys%:t voidaan laskea teoreettisesta työstä (epäsuorissa testeissä ainoa vaihtoehto), todellisesta hapenotosta tai sitten sykkeistä. Kaikissa vaihtoehdoissa voidaan vielä huomioida lepotila (leposyke tai hapenotoissa 3,5 ml/kg/min) eli laskea reservi. Eli kummallekin kynnykselle saadaan 6 eri prosenttimahdollisuutta.
Todellisessa suorituksessa se vauhti on kuitenkin ratkaiseva tekijä, ei syke tai hapenotto. Näin kynnystasojen suhdetta maksimiin pitäisi tarkastella nimenomaan teoreettisen työn perusteella lasketuista %:sta. Tämä tosin edellyttää testissä aika vakiona pysyvää kuormitusmallia, ei esimerkiksi matalilla kuormilla tapahtuvaa passailua ja vikalla kuormalla napa natisten vedettyä sikavauhtia, mikä saattaa kuormiltaan itseohjautuvissa testeissä useinkin tulla eteen. Portaittain nousevissa testeissä kesken jäävä viimeinen kuorma pitää vielä täsmätä todelliseen sillä suoritettuun työtehoon, ei kuorman todelliseen vaatimukseen. Mitatussa hapenotossahan viimeisellä kuormalla hapenotto ei välttämättä ehdi vielä nousta kuorman vaatimustasolle, ennen kuin suoritus keskeytyy. Näissä tapauksissa maksimitason määrityksessa voi olla sen verran eroja, että kynnys%:n arvot vaihtelevat melkoisesti. Samoin käy, jos testi on ns "poor effort", eli testattava ei jostain syystä rasita itseään aivan maksimiin.
Jos testissä käytettyjä kuormia on vähän (<8), tuntuu monesti olevan aika haastavaa määrittää kynnystaso tarkasti johonkin kohtaan, etenkin jos kynnysmääritykset perustuvat kuormakeskiarvoihin ja laktaattimuutoksiin. Jos kynnysmäärityksen tarkkuus on vaikka ½ kuormaa suuntaansa tai 2 ml/kg/min teoreettisena työnä, voi kynnys% muuttua melkoisesti.
Periaatteessahan sykkeen ja todellisen hapenoton vaste nousevaan kuormitukseen kulkee käsi kädessä, joten syke- ja hapenoton kynnys%:t pitäisi olla aika samat. Matalilla kuormilla hapenotto on tyypillisesti reilustikin suurempi kuin teoreettinen hapenotto, kääntyen taas korkeilla kuormilla jopa päinvastaiseksi. Tälllöin teoreettisesta työstä lasketut kynnys%:t ovat alhaisemmat kuin sykkeen tai todellisen hapenoton.
Aikoinaan Suomessa kynnys%:na taidettiin käyttää todellisesta hapenotosta laskettuja %:ja, mutta nykyisessä testaussuosituksessa taitaa painotus olla työ%:en käytössä.


Jos haluaa käyttää rahaa asialliseen testaamiseen kannattaa menna suoraan happikaasumittaukseen perustuvaan testiin.
Vaikka sillä hintaa on, niin loppuupahan tuo sadattelu syketasoista. Jos testipaikka käyttää lisäksi EKG-signaalia, pääsee jossain määrin kiinni mahdollisiin rytmihäiriöihin. Ja asiansa osaava, myös kliinisiä testejä tekevä testipaikka repii noista hengitysmuuttujien vasteista uskomattoman määrän hyödyllistä, jopa aidosti terveyteen liittyvää tietoa. Suurimman avun tuollaisesta testistä on yllättäen kuitenkin saanut silloin, kun harjoitteluun on todella tullut joku ongelma, kuten esimerkiksi epäilys ylikuormituksesta tai vaikka hengenahdistustuntemus (vrt http://www.seponkotisivut.com/vb/showthread.php?t=15406). Tällöin aikaisemmasta normaalitilanteessa suoritetusta kattavasta testistä saatua, normaalitilannetta kuvaavaa dataa vastaan on paljon helpompi peilata löydöksiä.

Mara.S
14.1.2009, 23:19
Monella lienee kokemusta verenpaineen mittaamisesta. Tulos riippuu hyvin monesta seikasta ja on aikalailla mitä sattuu. Mitä arvovaltaisempi henkilö paineen mittaa, sitä korkeampi se on. Jos lukemat on oikein korkeita, kiidätetään potilas yliopistolliseen sairaalaan, jossa itse professori mittaa paineen.
No tällaisten mittausten perusteella ihmisille sitten määrätään verenpainelääkitys.

Väittäisin, että verenpainemittaus on kertaluokkaa epävarmempi kuin kynnysten mittaus. Jos kynnysten määritys menee pieleen, niin kunto ei kehity optimaalisesti.

JP
15.1.2009, 11:42
Suoratesti Paavo Nurmi keskuksessa (vauhdit heikkoja) sykkeet reilusti ylempänä kuin tiellä...
Yllättävän iso ero hapenottokyvyn teoreettisessa ja todellisessa arvossa (joka jäi kauas...)

4. KESTÄVYYSKUNTO
AEROBINEN KYNNYS
Nopeus, km/h 10,5
Nopeus, min/km 5,43
Teor. VO2, ml/kg/min 37
Teor. VO2, %:a maksimista 65
VO2, l/min 2,74
VO2, ml/kg/min 35,4
VO2, %:a maksimista 72
Syke, krt/min 165
Maitohappo, mmol/l 1,42


Itse kävin tuon suoran juoksumattotestin ja mielestäni osittain rahat meni hukkaan... Esim. tuo aer.kynnys syke 165, sillä juoksen tiellä helposti alle 5min/km pidemmänkin matkaa... eli yli 40s kovempaa... muutoinkin vauhdit ja sykkeet kaukana toisistaan tuossa testissä sekä normaalisti...

fubar
18.1.2009, 16:29
Jopas tähän tuli tarinaa, kun en muutamaan päivään lukenut ketjua. Kiitos Aerkank:lle ja zxcv:lle jälleen kerran valaisevista vastauksista. Pitää pureskella näitä hetki ennen seuraavia tyhmiä kysymyksiä.


Teskun antama arvo maksimihapenotolle on ihan arvaus, koska siinä ei oteta millään tavoin huomioon juoksun taloudellisuutta, mikä voi vaikuttaa helposti juuri tuon 6 ml/kg/min. Jos tuloksia vertaa keskenään virhe voi vielä tuplaantua....
Juu, arvaus on. Ymmärsit minun toteamuksen kuitenkin ehkä väärin, sillä en verrannut kahta testikertaa keskenään, vaan maksimitasoa aerobisen kynnyksen tasoon (lihavoidut lukemat edellisessä viestissäni).

puusteri
19.1.2009, 17:31
tuossa mun testi:
http://www.seponkotisivut.com/vb/picture.php?albumid=137&pictureid=1170
http://www.seponkotisivut.com/vb/picture.php?albumid=137&pictureid=1171
http://www.seponkotisivut.com/vb/picture.php?albumid=137&pictureid=1173

Jossa minua ihmetyttää kynnysten lätkäisy tasaminuttilukemille, ihan kun ei sen kummenpaa hienosäätöä olisi tehty.

JH
19.1.2009, 18:24
Juu, arvaus on. Ymmärsit minun toteamuksen kuitenkin ehkä väärin, sillä en verrannut kahta testikertaa keskenään, vaan maksimitasoa aerobisen kynnyksen tasoon (lihavoidut lukemat edellisessä viestissäni).

Tästähän hyvä kina saadaan :-). Mä luulisin ymmärtäneeni ihan oikein. Jos et huomannut ne lihavoidut lukemat on paremmin linjassa kuin edellisen testin vauhdit. Aerk on parantunut minuutin maksimivauhti vain 9 s. Se ajatelma että 68 hapenotto on hyvä oikealle urheilijalle voi päteä ihan hyvin. Mutta teskun testista sen 68 tuloksen saadakseen ei hapenoton tarvitse olla lähimaillakaan tuota arvoa. Sen takia voi mennä ne prosenttilaskutkin aika jännän näköisiksi kun lasketaan prosentteja luvuista, jotka on vedetty hatusta.

Minä pystyn juoksemaan tuollaisessa viisiportaisessa kuormitustestissä viimeisen kilsan aikaan 2:55 (hitusen vahingossa himmaillen edellistä vetoa). Mitähän teskun testistä tulisi tulokseksi? Saisin varmaan ihan hyvän hapenoton vaikka se todellisuudessa on edelleen suunnilleen se mitattu 53. Vastaavasti aerobinen kynnykseni olisi maksimeihin verrattaessa ihan umpi surkea, jos se olis jossain 4:30 - 5 min/km välissä.

JTG
19.1.2009, 19:07
JH, kuinka vanhaa tietoa toi sinun 53milliä on?

Mitä aiheeseen tulee, niin ymmärrän (kai) täysin mihin pyrit ja mitä tarkoitat. Mun taloudellisuus vaihteli testissä 7 ja -1 millin välillä teoreettisiin arvoihin verrattuna. viereisten lukemien eron ollessa suurimmillaan 4milliä. (Jonkinasteisessa jumissa olin tuota testiä tehdessä. Olen kai vieläkin?)

puujalka
19.1.2009, 19:44
Minä pystyn juoksemaan tuollaisessa viisiportaisessa kuormitustestissä viimeisen kilsan aikaan 2:55 (hitusen vahingossa himmaillen edellistä vetoa).
Mä juoksin joskus teskun vikan vedon 3:09 ja sain laskennalliseksi hapenotoksi 62. Olin tuolloin vielä lihavampi kuin nyt (mikäli se on edes mahdollista) ja todellinen vo2max-vauhtini oli ehkä n. 3.45/km.

Olen aina sanonut että se teskun testi ei sovi vähänkin enemmän liikkuville, vaan se on puhdas sohvaperunatesti. Nehän tekee toista "urheilijatestiä", joka suoritetaan 5x2000. Ehkä siinä tulisi jo sen verran väsymystä ettei nopeampi kaveri pääse huijaamaan vikaa vetoa?

fubar
19.1.2009, 22:29
Mutta teskun testista sen 68 tuloksen saadakseen ei hapenoton tarvitse olla lähimaillakaan tuota arvoa. Sen takia voi mennä ne prosenttilaskutkin aika jännän näköisiksi kun lasketaan prosentteja luvuista, jotka on vedetty hatusta.

Minä pystyn juoksemaan tuollaisessa viisiportaisessa kuormitustestissä viimeisen kilsan aikaan 2:55 (hitusen vahingossa himmaillen edellistä vetoa). Mitähän teskun testistä tulisi tulokseksi? Saisin varmaan ihan hyvän hapenoton vaikka se todellisuudessa on edelleen suunnilleen se mitattu 53. Vastaavasti aerobinen kynnykseni olisi maksimeihin verrattaessa ihan umpi surkea, jos se olis jossain 4:30 - 5 min/km välissä.
No oikeastaan olisin voinut korostaa pelkästään nuo vauhdit. Laskennalliset happimillit eivät sinällään ole tässä oleellisia. Sinä kai olet alle kolmen tunnin maratoonari ja lyhyet matkat sujuvat suhteessa vielä paremmin. Siten 3:10/km maksimitaso ja aerk-vauhti 5:46/km (mikä vastannee jotain 3:50 maratontulosta), eivät minun silmään näyttäisi olevan ihan linjassa. Ehkä puujalan ehdotuksen mukaisesti osa juoksijoista (kovakuntoiset?) pystyy vaan juoksemaan maksimin "liian" kovaa.

Tämäkin keskustelu vahvisti kantaani siitä, että jos testissä haluua käydä, niin sitten kannattaa sijoittaa roponsa hengityskaasumittauksilla tehtävään testiin ja jättää Teskun ym tekemät epäsuorat testit väliin.

JH
20.1.2009, 00:49
JTG varmaan päätteli oikein pyrkimykseni. Eli jaan vain omia tuloksiani lähinnä varoittavana esimerkkinä siitä miten joillakin yksilöillä (ainakin minä itse) Teskun testi voi mennä pieleen. Eli haluan kannustaa kaikkia omasta suorituskyvystään kiinnostuneita menemään kunnon testeihin. Suora mattotesti on varmasti luotetttavin ja tarkin, mutta kallein ja ikävä kyllä siitä ei voi spekuloida. Sieltä saatu paska hapenotto on sellanen, että sen kanssa on sitten elettävä.

Teskun testistä saa varmasti hyvääkin tietoa. Ainakin anakynnysvauhti ja sykekkin on hehtaarilleen oikealla kohdalla. Aerobisen kynnyksen vauhtiarvio oli kohdallani reilusti alakanttiin arvioitu (tai sitten aerk vauhtini oli parantunut kolmessa kuukaudessa 50s/km) . Ja etenkään testin perusteella ei kannattaisi puhua mitään hapenotosta. Maksimihapenoton ARVIOINTI tarkuus on muutaman omakohtaisen selkeän esimerkin valossa vähintään +-7 yksikköä. Eli se on mielestäni aivan tyhjänpäiväinen mittari.

Teskun kansanterveydellinen hieno työ valistustyön ja kansalaisaktivoinnin muodossa on ainut syy miksi en yleensä jaksa alkaa aiheesta vänkäämään julkisesti. Mutta kun huomasin, että arvon Fubarillakin oli testistä ollut liian ruusuinen kuva ajattelin hieman avautua...

puujalka
20.1.2009, 06:12
Tämäkin keskustelu vahvisti kantaani siitä, että jos testissä haluua käydä, niin sitten kannattaa sijoittaa roponsa hengityskaasumittauksilla tehtävään testiin ja jättää Teskun ym tekemät epäsuorat testit väliin.
Mä taas olen hieman eri mieltä tästä. Esimerkkini vain todisti että teskun tapa arvioida ns. vo2max-vauhtia on vähän liian simppeli. Ei se voi olla niin että nyt juokset täysillä 1000m niin katsotaan maksimihapenoton vauhti. No toki jos olisi kaasumittari niin siitähän selviäisi maksimihapenotto, mutta useimmat pystyvät puristamaan sen tonnin kovempaa vauhtia kuin vvo2max. Muuten teskun mittaus on aika pätevä, eli ne sykerajat sieltä löytyy laktaattien avulla, ihan niinkuin muissakin testeissä. En laittaisi rahojani monin verroin kalliimpaan testiin.

Tombo
20.1.2009, 09:02
[ En laittaisi rahojani monin verroin kalliimpaan testiin.[/quote]

En välttämättä minäkään. Mutta koska perusmattotestit maksaa esim. vierumäellä ja pajulahdessa n. 105 E niin miksi maksaa 30 E vähemmän ja elää pienessä epävarmuudessa tulosten luotettavuuden suhteen.
+ mattotesteissä saa jonkun verran lisätietoa mitä ilman hengityskaasumittauksia ei saa.

Joten jos oma kunnon kehitys kiinnostaa niin paljon, että on valmis maksamaan siitä niin suosittelen, että menee samalla kunnon testiin.

puujalka
20.1.2009, 09:36
Mutta koska perusmattotestit maksaa esim. vierumäellä ja pajulahdessa n. 105 E niin miksi maksaa 30 E vähemmän ja elää pienessä epävarmuudessa tulosten luotettavuuden suhteen.
+ mattotesteissä saa jonkun verran lisätietoa mitä ilman hengityskaasumittauksia ei saa.
Tämä on ihan hyvä pointti. Minä olen elänyt koko ajan siinä luulossa, että noi suorat testit maksaa jotain 250 egee.

JTG
20.1.2009, 10:26
Pajulahdessa tehty maksaa 110€ sisältää testin ja perusverenkuvan.

Urheilulääkäriasemalla testi maksaa 240€ sisälttä vielä lisäksi sydän filkan ja (urheilu)lääkärin tarkastuksen.

Ultra-Maileri
20.1.2009, 14:27
Teskun testistä saa varmasti hyvääkin tietoa. Ainakin anakynnysvauhti ja sykekkin on hehtaarilleen oikealla kohdalla. Aerobisen kynnyksen vauhtiarvio oli kohdallani reilusti alakanttiin arvioitu (tai sitten aerk vauhtini oli parantunut kolmessa kuukaudessa 50s/km)
Vauhtiarvio menee pieleen myös suorassa hapenoton testeissä, koska se pitää aina juosta matolla. Mattojuoksu on yhtä lähellä oikeaa juoksua kuin vesijuoksu, joten vauhdit voivat heittää merkittävästi.

Radalla juostava testi laktaattimittauksin pääsee tarkkuudessaan paljon lähemmäksi todellisia vauhteja. Vauhtien ja sykkeiden vastaavuus ei valehtele yhtään. Oli sitten teskun testi tai hengityskaasutesti, niin testin lupaamat vauhdit voi joka tapauksessa unohtaa. Kynnyssykkeet ovat ainoa tieto, joilla on käytännön merkitystä harjoittelussa.

Nimim. AnaK 4:08 min/km

JTG
20.1.2009, 14:42
Radalla juostava testi laktaattimittauksin pääsee tarkkuudessaan paljon lähemmäksi todellisia vauhteja. Vauhtien ja sykkeiden vastaavuus ei valehtele yhtään. Oli sitten teskun testi tai hengityskaasutesti, niin testin lupaamat vauhdit voi joka tapauksessa unohtaa. Kynnyssykkeet ovat ainoa tieto, joilla on käytännön merkitystä harjoittelussa.

Nimim. AnaK 4:08 min/km

Vauhtien ja sykkeiden vastaavuus ei valehtele yhtään, hyvä!

Suorassa maksimaalisessa testissä saat kynnyssykkeen selville kaikkein luotettavimmin juoksua muistuttavassa lajissa (mattojuoksu), jota voit sitten harjoittelussasi soveltaa, eikö? Käyt sitten tämän testin jälkeen radalla kellottamassa vauhdin....tai ei helvetti, entäpä jos onkin maasto juoksija.

Muutamalla laktaattimittauksella ei kynnyksiä määritellä oikein mitenkään päin luotettavasti.

JH
20.1.2009, 15:07
Nimim. AnaK 4:08 min/km

No toihan selittää miksi olet niin surkee!

Mursunviiksijuoksu taitaa olla ainut oikea ja hyväksyttävissä oleva testi.

Ultra-Maileri
20.1.2009, 15:19
Suorassa maksimaalisessa testissä saat kynnyssykkeen selville kaikkein luotettavimmin juoksua muistuttavassa lajissa (mattojuoksu), jota voit sitten harjoittelussasi soveltaa, eikö? Käyt sitten tämän testin jälkeen radalla kellottamassa vauhdin....tai ei helvetti, entäpä jos onkin maasto juoksija.

Juu, näin se pitää hoitaa. Tai no, eipä noilla vauhdeilla oikein mitään tee, koska niihin vaikuttaa kaikki pukeutumisesta ja juoksualustasta lähtien.

Mursunviiksitestijuoksu on toki kaikista paras, koska siinä testi suoritetaan juuri kuhunkin ajankohtaan sopivassa säässä ja varusteissa.

Aerkank
20.1.2009, 15:37
Vauhtiarvio menee pieleen myös suorassa hapenoton testeissä, koska se pitää aina juosta matolla.

Onhan noita kannettaviakin spiroergometrejä, joilla suora hapenkukutuksen mittaus onnistuu myös sisäradalla tai ulkona.


Vauhtien ja sykkeiden vastaavuus ei valehtele yhtään.

Testijännityksen ja laktaattinäytteen ottamisen vaikutus syketasoon ja sitä kautta vauhtien ja sykkeiden vastaavuuteen?

Ultra-Maileri
20.1.2009, 15:56
Testijännityksen ja laktaattinäytteen ottamisen vaikutus syketasoon ja sitä kautta vauhtien ja sykkeiden vastaavuuteen?
Mjoo, olet tietysti oikeassa.

Toh
20.1.2009, 16:57
Juu, näin se pitää hoitaa. Tai no, eipä noilla vauhdeilla oikein mitään tee, koska niihin vaikuttaa kaikki pukeutumisesta ja juoksualustasta lähtien.

Mursunviiksitestijuoksu on toki kaikista paras, koska siinä testi suoritetaan juuri kuhunkin ajankohtaan sopivassa säässä ja varusteissa.


Jaahas, taas uusi käsite syntynyt: mursunviiksitestijuoksu

Laittakaa päivämäärä muistiin, tätä tullaan taatusti kysymään kaiken maailman kapakkaurheilutietovisoissa :thumbsup:

JTG
20.1.2009, 20:27
No toihan selittää miksi olet niin surkee!

Mursunviiksijuoksu taitaa olla ainut oikea ja hyväksyttävissä oleva testi.

Tänäänkin toi surkimus pisteli menemään 18km@3:47/169 :thumbsup:
vertailun vuoksi mulla meni 15km@3:58/179

JH
20.1.2009, 21:05
Tänäänkin toi surkimus pisteli menemään 18km@3:47/169 :thumbsup:
vertailun vuoksi mulla meni 15km@3:58/179

Ei ihan ole testatut kynnykset kohdillaan :-).

ForrestG
20.1.2009, 21:51
Työ puhutta kovin vauhdeista, sykkeistä ja millilöistä. Itsehän en hirveesti ole niiden perään kovin hakki ollut, enkä niiden päälle oikein tajuakkaan. Mut omasta sykemittarista olen kyllä havainnut, että noi kynnyssykeetkin muuttuvat riippuen päivästä. Siis onko edellisenä päivänä ahdistanut vai ei.

Ainakin kovemman pitempi kestoisen treenin jälkeisenä päivänä sykerajat saa huoletta asettaa n 10 pykälää alaspäin. Ei siinä auta millit eikä moolit. Tietty tämäkin varmaan on henkilökohtaista.

Mie oon varmaan takonut vuosien saatossa sydämeni niin juntturaan, että heti käy VITTUILEMAAN, jos vähänkään joutuu töitä tekemään. Tai sitten se vain on mun sykemittari, joka ei kehtaa peräkkäisinä päivinä näytellä korkeita lukuja.

Ja maksiminopeus on 2:56 min/km, johon tämän ylensyöneen ruhon saan piiskattua. Tasan sama kuin vuosi sitten. Kuvittelisin että pitäsi pystyä juoksemaan kovempaa, mut ei niin ei.

Herra47
17.2.2009, 21:55
Menen ensi viikon pe Paavo Nurmi -keskukseen juoksemaan maski päässä. Jotta saisin testattua, missä mennään. Sen jälkeen tiedän sitten kutakuinkin kaiken. Vähäisestä kunnostani. Saas nähdä. Nyt loppuviikko hiiviskellään vielä viimeistä viikkoa peruskuntokautta. Ja etenkin kiinnostaa nuo lukemat vs. Tesku, sillä epäilen suurehkoa hajontaa. Raportoin.

PS. Tesku tekee erinomaista duunia kansanterveydelle, tämä ei ollut mikään epäluottamuslause!

Juoksija016
17.2.2009, 22:07
Kuinkahan lähellä totuutta lienee suoran hapenoton polkypyörätestin hapenottolukemat. Sain 17-vuotiaana vuonna -92 tulokseksi 56 milliä. En muista olleeni mitenkään kuin kala kuivalla maalla testin loputtua, mutta jalat olivat toki aika jumissa. Testistä jäi tunne että se ikäänkuin loppui ennen aikojaan, oli lopetettava kun vasta alkoi tuntua todellista väsymystä ja maitohappoa kertyä lihaksiin. Uskon vakaasti, että olisin saanut eri lukemat juoksumattotestissä, koska juoksu on minulle huomattavasti luontevampi tapa saada itsestäni paras suorituskyky irti, kuten varmasti suurimmalle osalle.

fubar
17.2.2009, 22:23
Kuinkahan lähellä totuutta lienee suoran hapenoton polkypyörätestin hapenottolukemat. Sain 17-vuotiaana vuonna -92 tulokseksi 56 milliä. En muista olleeni mitenkään kuin kala kuivalla maalla testin loputtua, mutta jalat olivat toki aika jumissa. Testistä jäi tunne että se ikäänkuin loppui ennen aikojaan, oli lopetettava kun vasta alkoi tuntua todellista väsymystä ja maitohappoa kertyä lihaksiin.
Maksimaalinen hapenotto tulee esiin jo submaksimaalisellakin rääkillä, eli vaikka elämää suurempi hapottaminen jäikin väliin, ei lukema välttämättä ole väärä.


Uskon vakaasti, että olisin saanut eri lukemat juoksumattotestissä, koska juoksu on minulle huomattavasti luontevampi tapa saada itsestäni paras suorituskyky irti, kuten varmasti suurimmalle osalle.
Tästä on ollut palstalla keskustelua. Pyöräilyä harrastamattoman juoksijan lihaskunto, hermotus jne ei välttämättä palvele pyöräilyä ja tällä voi olla oma vaikutuksensa tuloksiin. Osaako joku sanoa, rajoittaako tämä myös saavutettavaa maksimaalista hapenkulutusta?

JTG
17.2.2009, 23:04
Maksimaalinen hapenotto tulee esiin jo submaksimaalisellakin rääkillä

Ero on kyllä niin pieni maksimaaliseen rääkkiin, että huonona päivänä voi olla vaikeuksia saavuttaa jopa maksimaalisen hapenoton tasoa.



Tästä on ollut palstalla keskustelua. Pyöräilyä harrastamattoman juoksijan lihaskunto, hermotus jne ei välttämättä palvele pyöräilyä ja tällä voi olla oma vaikutuksensa tuloksiin. Osaako joku sanoa, rajoittaako tämä myös saavutettavaa maksimaalista hapenkulutusta?Olen ehdottoman epävarma asiasta, mutta mikäli saavutetaan maksimaalisen hapenoton syketaso, voidaan katsoa saavutetuksi myös maksimaalinen hapenottokykykin. Kaikki eivät tähän varmaankaan pysty (varsinkaan ne joilla testataan "väärää" lajia)

JTG
17.2.2009, 23:08
Kuinkahan lähellä totuutta lienee suoran hapenoton polkypyörätestin hapenottolukemat. Sain 17-vuotiaana vuonna -92 tulokseksi 56 milliä.

Lukema kuulostaa sinun saavutukset huomioon ottaen todella pieneltä, kun testi on varmaankin tehty jo pitkään treenattuun ruumiiseen.

Heebo
19.2.2009, 19:21
Niin sehän saattaa olla melko yksilöllinen asia toi millä millaiset tulokset noi antaa eri testit. Riippuu tosiaan lihasten kunnosta kyseiseen lajiin. Mut esim itelläni, pp-ergometri antoi teoreettisen hapenoton 80 milliä ja käytyäni mattotestissä sauvakävellen, eli päälaji onpi hiihto niin sain aikaiseksi matolla saman teoreettisen hapenoton eli 80 milliä...

Mutta tosiaan riippuu taustasta jne..Itse heitän lenkkiä myös pyörällä melko paljon et voi olla et sekin näky sit tuosa...

Herra47
27.2.2009, 16:24
No niin, tulipa juostua maski naamalla huippu-urheilijan (!!!) kuntotesti ja tulokset ovat, sanoisinko...hämmentäviä.

Elikkäs, nuo raja-arvot, jotka näkyvät vielä tuossa signaturessa ovat Teskulta vuosi sitten. Nyt raja-arvot ovat tällaiset (vaihdan ne sinne siguun joku hetki):

Kuntoluokitus 7, erinomainen:
AeK 163/5:43 min./km (VO2, %-maksimista 75)
AnK 189/4:27 min./km (VO2, %-maksimista 86)
Max 206/3:45 min./km (en sitten juossut enää seuraavaa kolmeminuuttista)

VO2, ml/kg/min 52,2

Jokunen kilo (3,4 kg) pitää kuulema pudottaa (mikä nostaa tuota VO2-arvoa sitten kaiketi). Lyhentynyt olin kaksi senttiä sitten duunin terveystarkastuksen mittauksen (jalat vissiin kuluneet hiipimisessä alta ja se vaikuttaa tuohon painonpudotustoiveeseen).

Elikkäs olen koko PK-kauden vedellyt todella matalilla teoilla noiden Teskun arvojen mukaisesti. Määrää minulle paljon (n. 300 km/kk), mutta se tehty todella matalilla sykkeillä hiippaillen. Nyt on lupa jo siirtyä juoksemisen puolelle. Toki, ehkä tuo hiipiminen on pitänyt paikat kondiksessa, kun telakalle ei ole tarvinnut mennä. Ja kyllä hiipiminen on nostanut vähän vauhtiakin.

Mutta nuo uudet ajo-ohjeet tarkoittava toivottavasti sitä, että voi pompsauttaa kuntoa edelleen vähän ruuvia kiristämällä ja siltikin maltillisesti juosten. Tuntuu hyvältä, kun rollaattorit eivät mene ohi PK-lenkillä. Talven VK:tkin tehty todella maltillisilla sykkeillä, joten, kuten kai pitääkin olla, nyt saa sillä puolellakin vähän kiristää tahtia. Jumankekka, herra alkaa nostaa kuntoaan kunnolla, kun tuo tanan lumi tuosta häipyisi.

Maran syketasoksi arvioitiin 176. Ja oletustulokseksi alle tavoitteeni 3:30. Jepjep. Jää nähtäväksi.

PS. Tekivät lihaskuntotestit yms. myös kaupanpäälle ja niissäkin kunto erinomainen (paitsi pompussa => pitänee siirtyä lukemaan myös noita lihaskunto- yms. treeniketjuja).

orteju
27.2.2009, 16:45
Paljonko Kapanen velotti maskiin räkimisestä?

JTG
27.2.2009, 17:01
No niin, tulipa juostua maski naamalla huippu-urheilijan (!!!) kuntotesti ja tulokset ovat, sanoisinko...hämmentäviä.


Onnea hyvästä tuloksestasi!

Sikäli mikäli kun nyt painelit pelkällä PK-treenillä tuon testin ja saavutit noinkin kovan Ank-vauhdin, niin uskallan väittää, että ~4:00/km tulee olemaan kevään mittaan se vauhti jota pystyt ylläpitämään pitkään Ank sykkeellä. Sehän ei vaadi mutakuin ulkoilua tällä vauhdilla, niin taloudelisuuden parantuminen hilaa Ankia mukanansa. Vertailun vuoksi: Itseltäni mitattiin Ank vauhdeiksi jouluna 4:10, mutta nyt MK ja NK aluetta rassaanneena taloudellisuus on parantunut niin, että Ank-vauhti on 3:35 kieppeillä. Ei muuta kuin treeniä koneeseen vaan, 52 millillä kyetään juoksemaan maraton alle 3h:n 300km/kk pohjilla, usko pois. Vai mikä oli se ennuste minkä sait?:thumbsup:

Mitä tulee Teskun määrittämiin kynnyksiin.....hohhoijaa! En oikein edes tiedä miten pitäisi suhtautua asiaan. Rahat takaisin virheellisestä tuotteesta tai jotain? Voisivat lopettaa kynnyksien määrittämisen kokonaan, ja rahastaisivat asiakkaan reilulla pelillä, keskittyisivät vaikka cooper-testiin tai jotain. Kynnysmääritysosaaminen kun tuntuu olevan "käärmeöljy"-kauppaamiseen veroista huijaamista. Olisi edes suntaa antavia, mutta kun ei ole....:fighting0056:

3.40
27.2.2009, 17:44
Joo, viksusti olet treenannut 47. Nyt voi lähteä kiristämään ruuvia.

Missä tuo testi tehtiin? Jos mä toivun joskus tästä räkätaudista, muutaman viikon treenin jälkeen vois mennä maskin kanssa itsekin kokeilemaan, mistä kynnykset taas löytyy. Tesku 2006 antoi aer 5.10/127. Anak 4.00/157. Petäkoski antoi viime keväävä (2 testiä, välissä määrää 2 kk) aer 4.38/la 1.6 syke 128, ja 2 kk myöh..4.38 /130 la 1.3 ja anak petälllä 4.00...3.58, (laktaatit 3.4-3.6). Aer kyynykset määritetty siihen kohtaan, mistä la lähti nousemaan alimmalta tasolta (1.0-1.2). Maksimi molemmisa kehno 3.41/170.

Mikä siinä on, kun mäe uskoisi kuitenkaan pääseväni maralla edes hyvällä (ei ultrahöröily) harjoittelukuurilla alle 3.15?

Onko se testauspaikka Turussa? Tästä ei ole sinne kun 85 km.

JTG
27.2.2009, 18:00
Mikä siinä on, kun mäe uskoisi kuitenkaan pääseväni maralla...


Veikkaan uskon puutetta.

3.40
27.2.2009, 18:01
Veikkaan uskon puutetta.

Kunpa olisitki oikeessa.
Mä korjaan vielä Petän lukemia papereista tarkistuksen jälkeen.

puujalka
27.2.2009, 18:20
Mitä tulee Teskun määrittämiin kynnyksiin.....hohhoijaa
Oletko käynyt teskun testissä? Ainakin mulle ne antoivat varsin passelin tuntuiset kynnykset (136/167). Teskun arviossa pyritään laittamaan varsinkin aerobinen kynnys alakanttiin. Jos käy hyvä tuuri, kuten minulle, mittauksen aiheuttama kisalisä eliminoituu kivasti. Eikä sillä toisaalta ole mitään väliä vaikka saisin jossain suorassa mittauksessa kynnykseksi 150, kun en kuitenkaan jaksa juosta sillä sykkeellä kuin muutaman kerran viikossa. Ja silloin juoksen joka tapauksessa, kynnyksistä välittämättä.

JTG
27.2.2009, 18:39
Puujalan vastauksesta saa sen kuvan, että heidän myymänsä tuote ei olekkaan testaus, vaan valmennus: Testatessa testataan. Valmennettaessa pyritään johonkin, silloin saadaan pyrkiä laittamaan sykerajoja alemmaksi kuin ne oikeasti ovat.

Toistaiseksi heidän myymänsä tuote on kuntotestaus kynnysmäärityksineen.

puujalka
27.2.2009, 18:52
En tiedä mikä heidän tuotteensa on, mutta onneksi saivat kynnykset noin alas silloin joskus kun vielä lenkkeilin sykerajojen mukaan. Nyt toi 136 tuntuu melkein raastolta. Normaali lenkkisyke kun on 100-120.

perttu
27.2.2009, 18:54
No niin, tulipa juostua maski naamalla huippu-urheilijan (!!!) kuntotesti ja tulokset ovat, sanoisinko...hämmentäviä.

Elikkäs, nuo raja-arvot, jotka näkyvät vielä tuossa signaturessa ovat Teskulta vuosi sitten. Nyt raja-arvot ovat tällaiset (vaihdan ne sinne siguun joku hetki):

Kuntoluokitus 7, erinomainen:
AeK 163/5:43 min./km (VO2, %-maksimista)
AnK 189/4:27 min./km (VO2, %-maksimista 86)
Max 206/3:45 min./km (en sitten juossut enää seuraavaa kolmeminuuttista)

VO2, ml/kg/min 52,2




Onnittelut herralle hyvästä kehityksestä. Kieltämättä tämä taas kerran osoittaa noiden Teskun testien arvon/arvottomuuden....siis noin tieteellisessä mielessä. Harjoitusohjelman pohjaksi ne voi toki sopia.

vm-52
27.2.2009, 20:59
Hyvä Herra 47!
Huippu-urheilijan kynnykset,hyvin linjassa n.20 sykkeen välein.
1min/km vauhdista pois jokaisessa ja Vo2:een 10ml/kg lisää,niin alat olla valmis 50 sarjaan.
Painonpudotuskin auttaa molempiin.

3.40
27.2.2009, 20:59
Menen ensi viikon pe Paavo Nurmi -keskukseen juoksemaan maski päässä.

Siellähän se oli kun vaivautui katsomaan edelliselle sivulle.

Herra47
27.2.2009, 21:10
Paljonko Kapanen velotti maskiin räkimisestä?

110€, hiano kehon koostumisvärkin tulokset tuli kaupan päälle. Hyvä keikka.

Herra47
27.2.2009, 21:15
Joo, viksusti olet treenannut 47. Nyt voi lähteä kiristämään ruuvia.

Missä tuo testi tehtiin? Jos mä toivun joskus tästä räkätaudista, muutaman viikon treenin jälkeen vois mennä maskin kanssa itsekin kokeilemaan, mistä kynnykset taas löytyy. Tesku 2006 antoi aer 5.10/127. Anak 4.00/157. Petäkoski antoi viime keväävä (2 testiä, välissä määrää 2 kk) aer 4.38/la 1.6 syke 128, ja 2 kk myöh..4.38 /130 la 1.3 ja anak petälllä 4.00...3.58, (laktaatit 3.4-3.6). Aer kyynykset määritetty siihen kohtaan, mistä la lähti nousemaan alimmalta tasolta (1.0-1.2). Maksimi molemmisa kehno 3.41/170.

Mikä siinä on, kun mäe uskoisi kuitenkaan pääseväni maralla edes hyvällä (ei ultrahöröily) harjoittelukuurilla alle 3.15?

Onko se testauspaikka Turussa? Tästä ei ole sinne kun 85 km.

Juu, Turussa eli Paavo Nurmi -keskuksessa, sijaitsee Kylpylähotelli Caribiassa, Hkin moottoritien reunalla). 110€. Oli hyvä meininki, ei kiirettä ja muitakin juttuja testailtiin. Käyn uudelleen.

Herra47
27.2.2009, 21:20
niin, tuo AeK oli siis prosentteina (VO2, % maksimista 75), jäi jonnekin. Jos sillä merkitystä.

JTG, "vauhtini" ovat maltillisia tulevaisuudessakin, mutta teiden sulettua pitää vähän kokeilla enemmän, kiitoksia kommenteista.

Hietsu
27.2.2009, 21:57
Juu, Turussa eli Paavo Nurmi -keskuksessa, sijaitsee Kylpylähotelli Caribiassa, Hkin moottoritien reunalla). 110€. Oli hyvä meininki, ei kiirettä ja muitakin juttuja testailtiin. Käyn uudelleen.
Off-topikkia: Ai Paavo Nurmi -keskus on siellä. Ei ole tullut käytyä, mutta sen sijaan Caribiassa tuli 4-5 vuotta sitten katsottua loistavan tunnelmallinen Blackmore´s Nightin keikka.

Oudoltahan se tuntui istua tuoleilla, mutta BN:n musiikkiin se sopi. Ritchie-herran kitaroinnissa kun tunnetusti on myös nyansseja ja vaimonsa tulkitsi keskiaikavaikutteisia lauluja aivan ihastuttavan herttaisesti ja puhtaasti.

PS. Menestystä juoksukesään!

3.40
27.2.2009, 22:06
Kun katsotaan Herra47:n ja mun tuloksia, nähdään että 1000 m maksimia on melkein sama. Ja mä väitän nyt tässä että se on kaikkein merkittävin tekijä, mitä tulee tulokseen matkoilla 1000 m-maraton. Jos nyt lähtisin harjoittelemaan samalle maratonille Herra47 kanssa, en usko että olisi selvää kumpi meistä ensin olisi maalissa, jos oletetaan että molempien harjoittelu ja itse juoksu menisivät jotakuinkin odotetusti. Mulla on jo tapissa (huomattavasti lähempänä) omat arvot, kun taas Herra47 pystyy silmin nähden kehittämään niitä kesään mennessä.
Nämä aer ja ana-arvot kertoo kuinka se elimistön kemia pelaa, kun mennään selvästi maksimin alapuolella, mutta kun kaikki laitetaan peliin, se maksimi tonnilla tai coopertulos kertoo etukäteen sen mikä on kisassa suorituskyky.

Laitoinkin nämä vanhat tulokset tänne väliin esimerkkinä esiin just sen takia, että kuinka suuret erot voi olla näissä kynnysarvoissa, huolimatta siitä että kyseessä on aika lailla samantasoiset juoksijat.

Mä enemmän kun uskon, että mulla ei ole mitään keinoa parantaa enkkojani perusmatkoilla merkittävästi, muuten kun kehittöämällä tuota tonnin maksimia. Maratonin olen juossut vaan keran v 2003, ja siinä olisi eniten parannettavaa, mutta 20 minuuttiakin tietää jo, että pitäis juosta 30 s/km kovempaa. Ja se ei veteraanilla ole pikkujuttu, vaikka se 3.40 tulikin aika vähäisellä harjoituspohjalla.

Hietsu
27.2.2009, 22:15
Mä enemmän kun uskon, että mulla ei ole mitään keinoa parantaa enkkojani perusmatkoilla merkittävästi, muuten kun kehittöämällä tuota tonnin maksimia.

Käy juoksemassa maraton, puolikas jne. (jos saat mahtumaan ohjelmaan). Sitten se selviää.

Mä väitän, että olet harjoitellut pitkille ultrille ainakin hieman enemmän "maratonvoittoisesti" kuin minä. Huom! Se ei missään nimessä tarkoita, että olisit harjoitellut "väärin", vaan pikemminkin sitä, että a) mulla on enemmän varaa tehostaa harjoittelua ja b) mun oli pakko keskittyä lähes puhtaasti kestävyyteen + lihaskestävyyteen, jotta selviäisin kunnialla läpi.

On mulla toki perusnopeuskin tjsp. hieman parempi, vaikken minäkään mikään salama ole. Tässä suhteessa elämä ei ole oikeudenmukaista. Paljon enemmän olet joutunut tekemään duunia pitkien ultrien eteen kuin minä. No, en minäkään ole laiskotellut, mitä retkeilytuntien määrään tulee.

3.40
27.2.2009, 22:55
Käy juoksemassa maraton, puolikas jne. (jos saat mahtumaan ohjelmaan). Sitten se selviää.

Mä väitän, että olet harjoitellut pitkille ultrille ainakin hieman enemmän "maratonvoittoisesti" kuin minä. Huom! Se ei missään nimessä tarkoita, että olisit harjoitellut "väärin", vaan pikemminkin sitä, että a) mulla on enemmän varaa tehostaa harjoittelua ja b) mun oli pakko keskittyä lähes puhtaasti kestävyyteen + lihaskestävyyteen, jotta selviäisin kunnialla läpi.

On mulla toki perusnopeuskin tjsp. hieman parempi, vaikken minäkään mikään salama ole. Tässä suhteessa elämä ei ole oikeudenmukaista. Paljon enemmän olet joutunut tekemään duunia pitkien ultrien eteen kuin minä. No, en minäkään ole laiskotellut, mitä retkeilytuntien määrään tulee.

Puolikas täyttä mahtuu aina, ja ilman muuta tulen juoksemaan keväällä ainakin yhden pidemmän hölkän tai puolikkaan testinä. Kyllä mä ulosmittaaan viime kuukausien erilaisen harjoittelun. Mulle olis unelmatulos pystyä juoksemaan puolikas noin 4.15 vauhtia. Puujärvijuoksun (17 km) mäkisellä reitillä pääsin -05 4.14/km.

Kun vertaat hietsu sun ja mun parahaita tulopksia 24 h-juoksussa, ja sitten laitat mun parhaan kisassa mitatun kympin tuloksen (Okan neljännesmaraton 4.07/km), niin huomaat, että lähes täsmälleen on linjassa tulokset. Ollaan kai sitten molemmat harjoiteltu yhtä hyvin/huonosti molempia matkoja.

Nyt meni kyllä aivan sivuun ketjun aiheesta, mutta jätän tähän viestiin ultrahölkkyspekuleeraukset.

JTG
27.2.2009, 23:16
JTG, "vauhtini" ovat maltillisia tulevaisuudessakin, mutta teiden sulettua pitää vähän kokeilla enemmän, kiitoksia kommenteista.

Kummasti se 3.40 alkoi kanssa puhumaan tonnin maksimien kehittämisestä myös maraton tuloksen parantamiseksi....:thumbsup:

Hietsu
27.2.2009, 23:53
Kun vertaat hietsu sun ja mun parahaita tulopksia 24 h-juoksussa, ja sitten laitat mun parhaan kisassa mitatun kympin tuloksen (Okan neljännesmaraton 4.07/km), niin huomaat, että lähes täsmälleen on linjassa tulokset.

Paitsi että ei mulla ole tulokset aivan linjassa. Puolimaratonilla mun noteeraus on 1.21, jota vastaava tulos olisi vuorokaudenjuoksussa 230 km. Siitähän mä jäin selvästi. Johtopäätös: kestävyyttä (+ ripaus henkistä lujuutta) pitää saada lisää.

Hyvä, jos kokeilet lyhyempiä keväällä. Ja lopetan minäkin hyvän ketjun pilaamisen sivuseikoilla. Kynnyssykkeistä ja -testeistä ei ole juuri mitään sanottavaa, kun en ole koskaan käynyt mittauttamassa.

Herra47
28.2.2009, 00:50
Kummasti se 3.40 alkoi kanssa puhumaan tonnin maksimien kehittämisestä myös maraton tuloksen parantamiseksi....:thumbsup:
tuntuu oivalta ajatukselta, että 'saa' ihan päästää menemään. Sordiino päällä menty pitkään, mikä toisaalta ollut hyväkin. :026: pohjat niin surkeat.

JTG
28.2.2009, 01:20
tuntuu oivalta ajatukselta, että 'saa' ihan päästää menemään. Sordiino päällä menty pitkään, mikä toisaalta ollut hyväkin. :026: pohjat niin surkeat.
Nyt taitaa pohja olla aika teräksinen.

Varmaan sen 2kk maksimi vauhdit nousevat kun vaan maltillisesti kiristät ruuvia. Luota siihen että 300km/kk pohjat kestävät kun aloitat tehoilla harjoittelun. Tarkoitan tällä sitä, ettet katso asioita viikko perspektiivillä ja väkisin tunge määrää tehoviikolle.
3.40:n ilmeisen onnistuneesta? maltillisesta vetoharjoittelusta kannattanee katsoa mallia.