Jump to content
Juoksufoorumi.fi






Hikoilija

Kari Ristasen harjoittelua 80-luvulla

Recommended Posts

Kyllä minä vahvasti uskon Iivoon. Kauhea kone ja loistava perinteisen tekniikka. Nyt lienee treenattukin järkevästi. Kun pysyisi vielä terveenä. Ja Heikkisen Mattiin uskon myös vahvasti.

 

Tuossa @Uolevi n linkittämässä jutussa oli mielenkiintoista dataa Marit Björgenistä ja hänen harjoittelustaan: mm. 950 h/v, VO2max 72 ml/kg/min

image.jpeg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tunteja tulee Björgenilla enemmän kuin suomalaisilla, myös tehoharjoittelua. Ulkoilun määrä ratkaisee?

 

Suomen (yksilö)urheilun lama voi johtua siitä, etteivät urhelijat pysty valmentautumaan ammattimaisesti: joutuvat tekemään liikaa kompromisseja. Ja nyt puhutaan rahasta. 

 

Tämähän ei koske hiihtoa. Näinpä selitys Suomen hiihdon pieneen lamaan joudutaan hakemaan muualta.

 

Mielestäni suomalaiset eivät rakasta riittävästi lajia eli hiihtoa. Tai sanotaanko niin, että suhde on kummallinen. Aina kun laji ottaa askelen johonkin suuntaan (luisteluhiihto, yhteislähdöt, sprintti), suomalaiset asettuvat poikkiteloin. Miksi?

 

Mietitäänpä hiihtoa. Se on paitsi kestävyyslaji myös laji, jossa on sukset ja sauvat. Pitkälti siis samanlainen kuin muutkin kestävyyslajit - ja samalla täysin erilainen, koska sukset ja sauvat.

 

Suomessa ei suinkaan viskota suksia ja sauvoja mäkeen. Päinvastoin hihkutaan innosta, kun tulee uusi malli.

 

Mutta entäs kun joku näyttää mitä kaikkea rakkailla välineillä voi tehdä? Suhtautuminen muuttuu kuin salamaniskusta.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kai kaikkialla muuallakaan ole hihkuttu riemusta sen takia, että parin viimeisen vuosikymmenen aikana muutos on ollut ainoa vallitseva asia hiihdossa. Uusi laji/kilpailumuoto ei ole koskaan yhtä arvostettu kuin vanha. Nykyinen sukupolvi mielestäni kuitenkin jo hyväksyy muutokset. Esim. parisprintti on ilmeisesti otettu vakavasti, koska siinä on tullut aika paljon menestystäkin. Tasatyöntöä harjoiteltiin viime vuonna niin paljon, että huonosti oli käydä.

 

Suomalaisessa hiihdossa on ollut oikeastaan lama vuodesta 2001 lähtien, Kuitusen muutamaa huippuvuotta ja muiden muutamaa tähtihetkeä lukuunottamatta.

 

Ei joukkuelajeillakaan mene menestyksen valossa kovin loistokkaasti: jalkapallossa vajottu kääpiöiden kastiin, lätkässä kirkkaasti turnauksen jumbo. 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hiihdossa menestymisen perusongelma on sen vaatima huomattava lahjakkuus hapenottokyvyssä. Jos harrastajamäärä on paljon pienempi kuin Norjassa, ei lahjakkuutta seuloudu tilastollisesti vastaavasti.

 

Itse olen tällainen perinteisen ystävä hiihdossa. Kun perinteinen meinaa käydä liian nopeaksi, olen siirtynyt pääosin leveisiin suksiin. Jos on aikaa pitempään hiihtelyyn, putoaa kapeillakin vauhti riittävästi monipuoliseen tekniikkaan. Perinteisen perinteisten tekniikkojen surkastuminen on siis ikävin juttu nykyhiihdossa.

 

Jalkapallossa Suomen suuri ongelma on aikuisuuden kynnyksellä. Vaivalla kasvatettu junioripolvi hukataan  mahdollisuuksien puutteeseen. Monilla menee tärkeät vuodet hukkaan kun vauhtia joutuu hakemaan divareista. Maajoukkueissa piiri pieni pyörii..

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

80-luvun hiihtokirjassa suositus oli 0.80-0.81x hiihtäjän pituus, rullahiihdossa 2 senttiä pitempi.

0.8:lla minäkin junnukilpailut kävin. Nykyisin menen eräsuksillakin 12.5 cm pitemmillä sauvoilla, joihin siirryin yli 20 vuotta sitten. Voimaa saa töpöillä vähemmän käyttöön. Mieluummin levennetään suksia.

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
4 tuntia sitten, Kylmää terästä kirjoitti:

Ei kai kaikkialla muuallakaan ole hihkuttu riemusta sen takia, että parin viimeisen vuosikymmenen aikana muutos on ollut ainoa vallitseva asia hiihdossa.

Aivan. Ei ole hihkuttu. Mutta tässä se juuri onkin. Muualla on ryhdytty toimimaan, ihan vain varmuuden vuoksi. Voihan olla että vaikkapa uusi kilpailumuoto ei jääkään valiaikaiseksi - hullutukseksi joka kyllä katoaa, kunhan huomataan kuinka typerä se on. Suomessa tällaista on ollut. Ainakin julkisissa kommenteissa. On jopa ylpeilty sillä, että meillä pidetään vanhasta kiinni. Väliaikalähtö perinteisellä, se on hiihtoa. Kaikki muu on jotakin pelleilyä, joka katoaa kyllä. 

 

Ennen hiihdettiin perinteistä näin. Nykyään näin.

 

3 tuntia sitten, X66 kirjoitti:

Hiihdossa menestymisen perusongelma on sen vaatima huomattava lahjakkuus hapenottokyvyssä.

Rusko puhui dokkarissa muistakseeni tästä ja lisäsi sitten jotain. Mitä Ristasen täytyi tehdä, että kehittyisi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, nyt hiihto voi ylpeillä monipuolisuudella ja nykyaikaisuudella. On perinteitä ja uutta. Vähän jotakin jokaiselle. Suksien vaihto kesken kisan on kuin renkaiden vaihto formuloissa.

 

Kun muistelee arvokisojen kautta hiihdon kehitystä ja suomalaisten tukeutumista perinteiseen, ei menestyksen pohjalta voi vetää ihan suoraa johtopäätöstä siitä, että olemme classic-tyylin hiihtokansaa. Mitaleja on tullut myös luikkarityylillä. Mielikuva perinteisen hiihdon maasta tulee muutaman hiihtäjän kautta, jotka saman aikaisesti kantoivat päävastuun arvokisojen menestyksestä ja olivat parhaimmillaan perinteisellä. Hyvänä päivänään ylisvät korkealle myös vapaalla. Taustalla on toisaalta koko ajan ollut melko hyviä kansainvälisen tason menijöitä, jotka ovat hulluna panostaneet vapaaseen, kuten vaikkapa mainittu Ristanen.

 

Myös vuosituhannen vaihteessa tulleeseen sprinttiin heti löytyi erikoistuneita kärkitason menijöitä. Tosin lajin kehittyessä on jääty junasta.

 

Voi olla, että hiihtoa seuraava yleisö (kuten allekirjoittanut) on ollut enemmän ihmeissään ripeistä muutoksista hiihdossa. Uskoisin, että kilpahiihtäjä haistaa mitalit sieltä, missä niitä on tarjolla.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎27‎/‎09‎/‎2016 at 17.42, tb2 kirjoitti:

Kyllä minä vahvasti uskon Iivoon. Kauhea kone ja loistava perinteisen tekniikka. Nyt lienee treenattukin järkevästi. Kun pysyisi vielä terveenä. Ja Heikkisen Mattiin uskon myös vahvasti.

 

Tuossa @Uolevi n linkittämässä jutussa oli mielenkiintoista dataa Marit Björgenistä ja hänen harjoittelustaan: mm. 950 h/v, VO2max 72 ml/kg/min

image.jpeg

 

Ja 65 kg. Jos hän laihduttaisi lähemmäksi juoksijan lukemia (~ 60kg), niin hapenottokin muuttuisi  ihan mukavasti (78 ml/kg/min).

Share this post


Link to post
Share on other sites
30 minuuttia sitten, Pasi_P kirjoitti:

 

Ja 65 kg. Jos hän laihduttaisi lähemmäksi juoksijan lukemia (~ 60kg), niin hapenottokin muuttuisi  ihan mukavasti (78 ml/kg/min).

 

Näin on. Ei tuolla bmi:llä pitäisi maailman huipulla hiihtää, mutta niin vaan tekee.

 

Sinultahan on mitattu VO2 max? Millaisia arvoja olet saanut?

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 minuuttia sitten, tb2 kirjoitti:
6 minuuttia sitten, tb2 kirjoitti:

 

Näin on. Ei tuolla bmi:llä pitäisi maailman huipulla hiihtää, mutta niin vaan tekee.

 

Sinultahan on mitattu VO2 max? Millaisia arvoja olet saanut?

Näin on. Ei tuolla bmi:llä pitäisi maailman huipulla hiihtää, mutta niin vaan tekee.

 

Sinultahan on mitattu VO2 max? Millaisia arvoja olet saanut?

 

Joo, suorissa testeissä 3-4 kertaa. Parhaimmillaan jotain 61 ml/kg/min.

Kateena näitä + 70 lukuja aina kattelen.

 

Kerran yksissä häissä juttelin yhden kansallisen tason ex-hiihtäjän kanssa (en muista nimeä) ja tuli juttua hapenotosta. Hänelläkin oli + 70 ja sanoi, että ei mitään asiaa huipulle noilla milleillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
37 minuuttia sitten, tb2 kirjoitti:

 

Näin on. Ei tuolla bmi:llä pitäisi maailman huipulla hiihtää, mutta niin vaan tekee.

 

Sinultahan on mitattu VO2 max? Millaisia arvoja olet saanut?

Ehkäpä laji on vaan sellainen että lihaksikkaammallekin löytyy paikkansa? Ja kyllähän jossain kisassa kommentaattorikin (joko Virpi Kuitunen tai Pirjo Muranen taisi olla) sanoi, että hiihtoon käy niin monenlainen kroppa = hyvä laji... Mitenkäs tuo lihas, kun kuluttaa enemmän happea vaikuttaako se tuohon millilukuun ja miten päin?

Share this post


Link to post
Share on other sites
30 minuuttia sitten, Pasi_P kirjoitti:

 

Joo, suorissa testeissä 3-4 kertaa. Parhaimmillaan jotain 61 ml/kg/min.

Kateena näitä + 70 lukuja aina kattelen.

 

Kerran yksissä häissä juttelin yhden kansallisen tason ex-hiihtäjän kanssa (en muista nimeä) ja tuli juttua hapenotosta. Hänelläkin oli + 70 ja sanoi, että ei mitään asiaa huipulle noilla milleillä.

 

Kiitos tiedosta. Ihmettelin vain, kun poikani kertoi, että hän oli saanut (epäsuorassa) polkupyöräergotestissä arvon 75 ml/kg/min. Mitat 190/88. Rasva% 11. Jalkapalloilija. 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos jätät Nimimerkki kohdan tyhjäksi niin viestin lähettäminen ei onnistu!!! Viestin lähettäminen edellyttää myös rastin laittamisen alla olevaan reCAPTCHA tunnistautumiseen. Sen jälkeen voit lähettää viestin normaalisti. Toiminto estää robottien toiminnan. Saattaa kestää hetken että kyseinen ruutu tulee näkyviin. Viestin lähettämisen jälkeen menee hetki että viesti näkyy sivustolla.

Vieras
Olet lähettämässä viestiä Vieraana. Jos olet jäsen niin kirjauduthan sisälle tästä ennen viestin lähettämistä.
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...







×