Jump to content
Juoksufoorumi.fi






Hikoilija

Kari Ristasen harjoittelua 80-luvulla

Recommended Posts

Guest Tampio   
Guest Tampio
On 10. marraskuuta 2015 at 22.41, Hikoilija kirjoitti:

Löysin VHS-arkistosta dokumentin Kari Ristasen harjoittelusta vuoden 1989 MM-kisoihin: https://www.youtube.com/watch?v=0fTjZP6R76k

Kovaa mies harjoitteli (videolla näkyy aika erikoisiakin harjoitusmenetelmiä) ja suksihan kulki parhaimmillaan huippuvauhtia, mutta sellainen muistikuva on jäänyt että tietyillä keleillä hänellä tuli välineiden kanssa annettua ehkä vähän turhan paljon tasoitusta kilpakumppaneille, eli nuo Karhun silloiset luistelukapulat eivät olleet välttämättä ihan maailman huipputasoa. Paremmin muistavat oikaiskoot... 

Heh, tuosta hiekkakuopalla sukset jalassa haarakäynnistä ja niistä verkkareista tuli väkisinkin mieleen Kummelin tamppaajat. Noin 22:42 Heikki Ruskon puheenvuoro pani ajattelemaan, tuoltako alkoi se Lahden MM-200--kisoihin huipentunut "tieteellinen" valmennus. Kovin oli paljon samoja naamoja kuin Lahdessa...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest KariH   
Guest KariH

Täytyy muistaa että tuohon aikaan hiihtäjien harjoittelumäärät olivat järjettömän suuria. Tätä suuntausta vastaanhan mm. em. Mika Myllylä oli. Tuollaisia 6 tunnin "laturetkiä" tuskin enää tehdään.

Samoin ajankuvaan kuului yletön hiilihydraattien tankkaaminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Uolevi   

Enemmän kuin tämän päivän suomalaishuiput, ehkä. 

 

Matti Heikkinen selitti Sundbyn erinomaisuutta sillä, että Martin keskittyy oikeisiin asioihin. Oli epäilemättä hajulla, miksi norjalainen on niin ylivoimainen. Keskittyikö Ristanen oikeisiiin asioihin? 

 

Harjoituspäiväkirjassa rivit saavat olla suorassa, siitä ei ole haittaa. Silti tämänkaltaiset tavat hymyilyttävät. 

 

– Muistan, kuinka Kari Ristanen oli erittäin pedantti mittaamaan harjoitustuntien määrää. Kello pysähtyi aina juomatauolla, aina! Itse en ollut niin tarkka, Karvonen sanoo. http://www.iltasanomat.fi/maastohiihto/art-2000001123986.html

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest KariH   
Guest KariH

Harri Kirvesniemi rukkasi harjoitteluaan ennen vuotta 1989 takaisin nuoruusvuosiensa tehoharjoitteluun. Hyvin tuloksin. Juoksiko Harri 5000 m peräti alle 14 minuutin nuorena. En muista.

Myllylä keskittyi oikeisiin asioihin. Eli kilpailuvauhtiseen harjoitteluun. Kilpaurheilijan tulisi periaatteessa verryttelyjä lukuunottamatta liikkua aina yli aerobisen kynnyksen tehoilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
perttu   

Tuossa koottu tutkimuksia kestävyysurheilijoiden harjoitustehoista

 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4621419/table/T2/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4621419/figure/F1/

 

Silmään pistää esim. viimeinen tutkimus norjalaishiihtäjistä v.2014 näyttäisi että he treenaisivat lähinnä palauttavaa hyvin rauhallista ja toisaalta anakynnyksen yläpuolella. Tuostahan on toki ollut juttua jo pitkään ja hiihto on myös mennyt lajina siihen suuntaan että maksimaalinen hetkellinen suorituskyky on tärkeämpää kuin ennen kun hiihdettiin enemmän pitkiä väliaikalähtöjä. Sen sijaan vanhoina aikoina alle 2mM tai 'alakynnyksen' näytettäisiin treenatun suhteellisesti vähemmän kuin nykyisin jos noihin vanhoihin tietoihin nyt voi luottaa. Toki tuolla palauttavalla lienee suora vaikutus siihen miten paljon pystyy harjoittelemaan kovaa ja kuinka kovaa. 70-l. oli myös erilaisia laillisia keinoja palautumisen nopeuttamiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, Guest KariH kirjoitti:

Harri Kirvesniemi rukkasi harjoitteluaan ennen vuotta 1989 takaisin nuoruusvuosiensa tehoharjoitteluun. Hyvin tuloksin. Juoksiko Harri 5000 m peräti alle 14 minuutin nuorena. En muista.

 

Kyllä juoksi, eli vuonna 1983 13.54,4. On siis kolmas suomalainen maailmanmestari tai olympiavoittaja, joka tuohon on kyennyt (kaksi muuta ovat Pekka Päivärinta ja tietysti Lasse Viren). 

Share this post


Link to post
Share on other sites
tb2   
34 minuuttia sitten, Hikoilija kirjoitti:

 

Kyllä juoksi, eli vuonna 1983 13.54,4. On siis kolmas suomalainen maailmanmestari tai olympiavoittaja, joka tuohon on kyennyt (kaksi muuta ovat Pekka Päivärinta ja tietysti Lasse Viren). 

 

Eikös Pekka Vasalakin ole 14 minuuttia alittanut?

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest KariH   
Guest KariH
4 tuntia sitten, perttu kirjoitti:

Tuossa koottu tutkimuksia kestävyysurheilijoiden harjoitustehoista

 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4621419/table/T2/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4621419/figure/F1/

 

Silmään pistää esim. viimeinen tutkimus norjalaishiihtäjistä v.2014 näyttäisi että he treenaisivat lähinnä palauttavaa hyvin rauhallista ja toisaalta anakynnyksen yläpuolella. Tuostahan on toki ollut juttua jo pitkään ja hiihto on myös mennyt lajina siihen suuntaan että maksimaalinen hetkellinen suorituskyky on tärkeämpää kuin ennen kun hiihdettiin enemmän pitkiä väliaikalähtöjä. Sen sijaan vanhoina aikoina alle 2mM tai 'alakynnyksen' näytettäisiin treenatun suhteellisesti vähemmän kuin nykyisin jos noihin vanhoihin tietoihin nyt voi luottaa. Toki tuolla palauttavalla lienee suora vaikutus siihen miten paljon pystyy harjoittelemaan kovaa ja kuinka kovaa. 70-l. oli myös erilaisia laillisia keinoja palautumisen nopeuttamiseen.

Hiihto muistuttaa nykypäivänä vaatimuksiltaan enemmän keskimatkojen kuin 5000 metrin - maratonin juoksua. Keskimatkoillahan harjoittelu on aina ollut polarisoituneempaa. Myös voiman merkitys on korostunut.

1970-luvusta ja juoksusta ns. Sinkkosen kaava peruskuntokaudelle

Ma TV-kova 15 km.

Ti TV 20 km.

Ke VL 15 km (300-400 m vetoja 1500 m kilpailurytmillä).

To TV kevyt 25 km

Pe TV-kova 15 km

La TV 20 km

Su TV kevyt 30 km

Ajat olivat tietysti monessakin suhteessa erilaiset.

Share this post


Link to post
Share on other sites
tb2   
24 minuuttia sitten, Uolevi kirjoitti:

Taas hiihdetään pelkkiä väliaikalähtöjä, koska Sundby. Ja Johaug tietysti kanssa. Pitävät sellaista vauhtia, että vanhat hyvät ajat ovat takaisin. 

 

Näin on. Naisissa ei ole menty koskaan letkajenkkaa yhteislähdöissä. Eikä vuosiin miehissäkään, koska Sundby. Ja mitään nykäyksiä ei ole tarvittu. Ihan suoraan vetoon ovat muut pudonneet. Loppukaudesta myös Heikkisen veto ( lue: hapenottokyky) oli muille liikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
perttu   

Samaa mieltä KariH. Hiihdossa on hyvin vähän sellaisia matkoja missä VK-alueen suorituskyvyllä ratkaistaisiin voitto. Etenkään niin pitkiä että 'polttoainetaloudella' olisi merkitystä. Toisin sanoen matkaa jossa parasta tasaista vauhtia pitäisi pystyä ylläpitämään tunti/useita tunteja. 50km on tietysti joskus ohjelmassa mutta niitä kisoja on vähän ja nekin menevät toisinaan ryhmähiihtelyksi kunnes  matka on niin lyhyt että kisa ratkaistaan mk-alueen teholla tai puhtaalla nopeudella. Tällä perusteella on ihan loogista että tekeminen polarisoituu palautteluun ja happoharjoituksiin. Maraton taas on vk-laji ja siellä tehdäänkin suhteessa enemmän vk:ta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos jätät Nimimerkki kohdan tyhjäksi niin viestin lähettäminen ei onnistu!!! Viestin lähettäminen edellyttää myös rastin laittamisen alla olevaan reCAPTCHA tunnistautumiseen. Sen jälkeen voit lähettää viestin normaalisti. Toiminto estää robottien toiminnan. Saattaa kestää hetken että kyseinen ruutu tulee näkyviin. Viestin lähettämisen jälkeen menee hetki että viesti näkyy sivustolla.

Vieras
Olet lähettämässä viestiä Vieraana. Jos olet jäsen niin kirjauduthan sisälle tästä ennen viestin lähettämistä.
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...







×