Jump to content
Juoksufoorumi.fi






X66

Jäsenet
  • Content count

    433
  • Liittyi

  • Last visited

About X66

Profile Information

Converted

  • Coopperi
    3340 (-84), 2835 (-13)
  • 10km
    45.38 (-14)

Recent Profile Visitors

2 209 profile views
  1. 400m vedot

    Hm. siis 50 min juoksijalle esim. kokonaisaika menee alle 50 min? Mahtaako onnistua? Toki itse olen joskus tehnyt sauvarinnettä vk-palautuksilla, mutta tuolloin ajallisesti kovemman ja perusvauhdin suhde oli jotain 1:4. Eli ehkä sellainen harjoitus jossa joka neljäs kierros on tavoitevauhtia kovempi voisi onnistua.
  2. Vierumäki 24h hiihto 2.-3.2.2018

    Tolla harjoittelulla menee helposti, kunhan pitää vauhdin ja tankkauksen tasaisena. Syödä kannattaa hiihdon aikana riittävästi jos haluaa kunnon palautumisen kolmessa viikossa. Pumppu kyllä palautuu, mutta lihasten kanssa voi olla vaikeampaa jos vetää aivan tyhjäksi.
  3. Juoksuindeksin seuranta

    Kävin tekemässä syksyn ensimmäisen painoliivilenkin, reilut 16 km suht mäkistä reittiä. Kulku oli ihan hyvää 10 kg ylimääräisestä 'laardista' huolimatta, joten vk1-lenkkihän siitä tuli. Juoksuindeksi oli kuitenkin pykälän ylempänä kuin 12 minuutin ilottelussa. Eli harjoitteluni tuloksena on helpompi lisätä kuormaa kuin vauhtia..
  4. 400m vedot

    Palauttavat liian kovaa, menee puuroksi
  5. Pistitpä hyvän mainoksen. Kunhan nykyinen urheilutavoite on saavutettu taidan laittaa 86 km ilmoittautumisen sisään. Räntäsade pitäis toki vielä saada, ja onhan se tona ajankohtana joskus mahdollista.
  6. Juoksuindeksin seuranta

    Tuli hiukka perinteistä mk-raastoa juosten, ja kontrastina edelliseen pk1:een oli mk:ssa juoksuindeksi reilusti toistakymmentä pykälää huonompi. Tämä nyt ei tullut kauheana yllätyksenä kun vk2 on melkein yhtä huono. pk2-alue on puolestaan lähempänä pk1:stä. Mitähän tästä pitäisi päätellä muuta kuin että vauhdit ovat hitaat ja taloudellisuus on alemmassa vauhdissa paljon parempi? Rullasuksilla vauhdit eivät ole vastaavasti hidastuneet, ja tämä ilmiö jotenkin korostui kevään juoksutauon myötä.
  7. Rata sopii varmasti hyvin tiettyihin vauhdikkaisiin harjoituksiin, mutta että koko kesä samaa 2.5 km reittiä voisi hiukan puuduttaa. Tietty Espoossakin voisi sen Leppävaaran kilsan rollaattoribaanan jatkeeksi tehdä lenkin viereiseen mäkeen vaikka pururadan toiselle reunalle.
  8. Hienon näköinen rata. Mutta eipä ole Espoon rullahiihto-oloissa valittamista; vanhan Turuntien varren pyörätie (miinuksena muutamat liikennevalot), siitä eteenpäin Nupurista Solvallaan (mäkiä) ja Kehä 3:en varsi (plussana suht pitkä nousu Bembölestä) ovat ihan hyviä reittejä. Uudet reunakivetykset pitäisi kyllä kieltää pyöräteiltä, niissä sukset saavat eniten iskua minun reiteilläni.
  9. Ok, nautintoa, Suomesta ei taida moista pätkää löytyä. Mullakin oli +500 lenkkejä suunnitteilla kesälomamatkalla, mutta 30C lämpötilat pehmensivät miehen ja 3 km nousua 70-80m/km oli vielä jotenkin juostavissa. Sykekäyrä nousi nätisti ensin anaer-kynnykselle ja sitten sen yli..
  10. Jos nousu ei lähde hotellin läheltä niin aika jyrkkää tai matka on pitempi. Lamppu, GPS ja heijastinliivi mukaan.
  11. Eilisiltana oli sellainen henkisen kantin keli, siis lähteä ulos. Ulkona oli kuitenkin mukavaa niinkuin aina, ja tein tämän vuoden ensimmäisen oikean juoksupitkiksen (yli 2 h). Vaivuin ajatuksiini ja keskityin lämpimänä pysymiseen. Jossain vähän ennen ekan kympin täyttymistä paita oli läpimärkä ja sade parhaimmillaan. Juoksin pimeätä tietä ja tajusin että tässäpä syksyn harmauden ensimmäinen flow-kokemus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flow). Siinä sitten etenin onnellisena ja loppua kohden sade vaimeni ja juoksukin muuttui tavanomaiseksi nylkyttelyksi. Joskus sitä ihmettelee miksi se joka niin paljon iloa tuottaa myös koettelee samalla.
  12. Sykealueet

    Tähän sivukommenttina vaan että tällä palstalla hiukan harhautuu kun vertailuryhmänä on joitakin tosi kilpakuntoilijoita. Itsekin koen olevani välillä aika huonossa kunnossa kun katselen nopeuksia vaikka rehellisyyden nimessä peruskestävyys ei ole 30 vuoteen ollut vastaavalla tasolla. Täytyy olla tyytyväinen itseensä ja verrata omiin lukemiinsa ja tehdä arviot sen pohjalta. Jos oikeasti funtsii noita tehoharjoituksia, niin mk:n tekeminen vaatii aika isoa aerobista pohjaharjoittelua jotta palautuminen onnistuu järkevässä ajassa. Vk:t riittävät varsin hyvin jos volyymi on alle tunnin päivässä keskimäärin. Toisaalta Mk-harjoittelu on hauskaa ja itse olen ratkaissut asian niin että teen vähän mk:ta pk-harjoittelun lomassa (esim. pari mäkivetoa).
  13. Noora Honkala ammattilaiseksi?

    Kilpahiihtoa harrastaessani käteeni päätyi sen ajan hiihtoheikkien tekemä lajiraamattu, jonka mukaan 1/40 ihmisistä on luonnostaan sellainen hapenottokyky että on mahdollisuus kehittyä kovalla harjoittelulla huipulle. Siinä sitten ynnäsin että oma tasoni koulun Coopereissa oli jotain 1/5 eli olin aika kaukana edes kovalla harjoittelulla menestymisestä (matematiikka oli puolestaan niin vahva etten epäillyt laskelmaa). Siitä lähtien olen tehnyt edelleen mitä tykkään ja jättänyt kisat muille. Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, ultrailu vaatii enemmän päätä kuin lyhyemmät matkat etenkin vaihtuvissa olosuhteissa johtuen energiansaannin rajallisuudesta kokonaisuutena ja yksittäisissä lihasryhmissä.
  14. Hyvähän näistä on tänne kirjoittaa, sillä rytmihäiriöt ovat kestävyysurheilijan 'ammattitauti' liittyen sydämen rakenteen muutoksiin ja alhaiseen sykkeeseen. Kyllä nuo kardiologien tulkinnat kannattaa ottaa vakavasti, ja miettiä näiden asiantuntijoiden kanssa miten vaivan hoito muuttaa sitten loppujen lopuksi elämää ja harjoittelua. Kuten aiemminkin sydänvaivoista kirjoitettiin niin ulkoilun iloa tämä ei tule lopettamaan, vaikka jotain rajoituksia tulisikin. Hanki nyt asiasta vielä tarkempaa tietoa niin auttaa ymmärtämään. Tsemppiä!
  15. Noora Honkala ammattilaiseksi?

    Osaako joku verrata huippumaratoonarien fysiologiaa siihen mitä Kouros oli parhaimmillaan?
×