Jump to content
Juoksufoorumi.fi






Vaaranpa

Jäsenet
  • Content count

    16
  • Liittyi

  • Last visited

  1. Suunto Spartan Sport HR -rannesykemittari

    Hei, kirjoitin tässä ketjussa aiemmin vaimolle ostetusta Spartan wrist HRstä ja mittausongelmista. Kokeilimme nyt niin, että kellotaulu olikin "väärällä puolella", eli ranteen kämmenpuolella ja mittaustulos parani heti, samoin äärilukemists päästiin. Taitaa olla naisille hyvä mittaustapa, mutta saattaa sopia myös miehille.
  2. Suunto Spartan Sport HR -rannesykemittari

    Ostin emännälle tuollaisen Spartan Wrist HR:n. Emäntä on sillä käynyt pari kertaa lenkillä, ja meillä sama havainto kuin yhdellä aiemmalla kirjoittajalla, että sykkeet ovat alkumatkasta ihan övereitä (jopa 220). Sitten tasaantuu, mutta väittäisin että näyttää kymmentä lyöntiä yli sykevyöllä mitattuun (en ole tätä mittausta kylläkään ihan virallisesti tehnyt, katsonut vain samantyyppisten lenkkien käppyröitä Spartanilla ja Ambit 2 + sykevyöllä). Edistäisikö mittausta ranteen kastelu tms.? Eihän senkään pitäisi vaikuttaa juuri mitenkään led-pohjaiseen analysointitekniikkaan. Akun kesto jättää samoin toivomisen varaa. Arkikäytössä pitäisi ladata aikas usein.
  3. Hei, lueskelin eilen ehtoolla tuoreinta Juoksija-lehteä, jossa oli artikkeli Uuden-Seelannin halkijuoksua suunnittelevasta nuoresta naisesta. Puuttumatta itse yritykseen artikkelissa puhuttiin nähdäkseni lähes yksinomaan treenaamisesta alle aerobisen kynnyksen. Nuoren naisen aerobisen kynnyksen alainen vauhti oli ollut 8 min /km. Siitä se oli kuitenkin harjoittelun edetessä tippunut noin 6.10-6.15 min/km. Ymmärrän, että ihmiset ovat yksilöitä, ja nuoren naisen kehitys nollatilasta ultrajuoksuun on toista kuin tällaisen keski-ikäisen miehen mahdollisuudet kehittyä juoksijana. Ymmärrän myös sinänsä, että kilometrien karttuessa aerobisen kynnyksen allakin tulisi päästä alkuperäistä lähtötasoa nopeammin, mutta samoin olen ymmärtänyt, että ei juoksijan nopeus välttämättä juurikaan kasva, jos ei harrasta juoksua monipuolisesti, jolloin juoksun tulisi sisältää myös VK- ja mahdollisesti myös intervallitreenejä. Tästä ei artikkelissa puhuttu mitään, ainoastaan kilometrien keräämisestä alle kynnyksen. Kuinka monta tuhatta kilometriä joutuisi vuodessa tahkoamaan Lydiardin opeilla alle aerobisen, että näinkin reipas pudotus keskivauhdissa tapahtuisi (liki 2 minuuttia)? Onko kenelläkään kokemusta?
  4. Suunto Ambit 2 S ja mittausvirhe

    Osaako joku viksu tarjota jotain loogista selitystä seuraavalle: vaimolla ja minulla molemmilla ambit 2 s -kellot ranteessa, sama matka juostiin - etupäässä yhdessä - ja kotona vaimon kello näyttää kilometriä enemmän kuin meikällä. Jonkun satasen voisin ymmärtää, mutta kilometri tuntuu pikkuisen överiltä. Oliskohan emännän kellossa joku kalibrointi pielessä, vaikka matkamittaushan perustuu gps:ään eikä kalibrointiin..... Oliko jollain muulla vastaavaa kokemusta?
  5. Sykkeen "sahaus"

    Ikään kuin "päivityksenä", vaihdoin sykevyöhön pariston ja myös pesin sen (kieltämättä oli tullut vähän jälkimmäistä laiminlyötyä), ja sen jälkeen sydänkäppyrä oli ihan "normaali", sahaukset olivat tiessään. Olen itse asiassa arkaillut vyön pesemistä esim. antureiden osalta, kun olen ajatellut niiden hapettuvan, mutta niinhän siellä Suunnon sivuillakin neuvotaan, että konepesuakin (pesupussissa) melko säännöllisesti.
  6. Sykkeen "sahaus"

    Hei, löysin yhden vanhan ketjun, jossa joku rekisteröimätön käyttäjä oli todennut, että yhtäkkiä oli ruvennut syke "sahaamaan" lenkillä, eli kun pk-vauhtia normaalisti mentäessä syke olisi 130-140 välillä, niin hänellä olisi sitten mennyt kaikkea 110-160 välillä. Minulle tapahtui tänään vastaava, 2h pk-lenkin käppyrä näyttää yhdessä hetkessä 125 ja seuraavassa 145, ja samankaltaista sahausta oli koko pk-jakso, ei nyt sentään sataankymmeneen hiljentynyt, eikä ihan sataankuuteenkymppiin kiihtynyt, mutta kummallista "vaeltelua" näytti olevan. En huomannut kyllä tätä itse, vaikka kuinka kehoa kuulostelin, missään vaiheessa ei ollut sellaista tunnetta, että oltaisiin aerobisen alueen tuntumassa (joka minulla 149), mutta mittari näytti jonkin verran 150 hujakoillakin aina välillä. Ranteessa on Suunto Ambit 2s. Tuossa vanhassa ketjussa kokeneemmat uumoilivat, että olisi sykevyöstä patterit menossa, tai sykevyö muuten rikki. Tämä on vielä testaamatta, mutta ajattelin tiedustella, onko kellään muulla mitään hyvää ehdotusta, mikä muu voisi olla selityksenä. Sykevyö tuli Ambitin mukaan vajaa 4 kk sitten, ja sitä on kulutettu parikymmentä tuntia kk:ssa lenkeillä. Taustana se, että olen 45-vuotias mies ja juoksen noin 45km/vko, etupäässä pk-lenkkejä. Tämä on siis ensi kerta, kun sydänkäyrä on Movescountissa ollut tuolla tavalla kummallinen.
  7. Minä reenasin ehkä vähän turhan kovaa keväällä kun valmistauduin puolikkaaseen, sen seurauksena oli jonkin verran sydämen rytmihäiriöitä. Aloittelin kilpailun jälkeen rauhallisemmin, ja rytmihäiriöt vähenivät (eivät ehkä kuitenkaan ihan lakanneet). Olen huomannut saman kuin ketjun aloittajakin, että joskus sykkeet saattavat pudota - varsinkin pk-alueella liikuttaessa - montakymmentä pykälää kesken kaiken, ja sitten kohota taas "normaaliin". En ole kuitenkaan huomannut sykkeen hetkittäisellä laskulla olleen vaikutusta itse juoksusuoritukseen. Miten on Sinulla, Parde? Luulisin, kuten muutkin kirjoitelleet, että asia, jolla ei ole suurempaa merkitystä...
  8. Hei, lukaisin ketjun läpi. Mietit, että kunnon nopea kohoaminen "nollatilanteesta" ei ole pitänyt Sinun kohdallasi paikkaansa. Jos katson "harjoituspäiväkirjaasi", niin yksi selittävä tekijä lienee, että juokset edelleen melko vähän (mutta on otettava huomioon, että Sinulla on ollut myös flunssaa yms., ja sairaana ei tietysti kannata liikaa reenata). Juoksukunto kehittyy erityisesti juoksemalla, vaikka muustakin kuntoilusta on hyötyä. Tavoitteesi on juosta suht. nopeaa 5 km. Siihen päästäksesi Sinun täytyy kehittää vauhtikestävyyttä, ja peruskunnon nostamiseksi täytyy tehdä niitä pidempiä lenkkejä, alhaisella sykkeellä ja vaikka välillä kävellen. Maksimisykkeesi kertoo, että olet nuori ihminen. Nuorelle ihmiselle on kaikki mahdollista. Näyttää siltä, että olet menossa jo oikeaan suuntaan, seuraat sykkeitä ja yrität rakentaa kuntoa maltilla. Kyllä se siitä. Netissä lienee myös aloittelijan harjoitusohjelmia, joilla saavutetaan sopiva perustaso, jolta voi ruveta sitten juoksukuntoa vielä nostamaan. Voithan tutkia sellaistakin halutessasi, ei ne ole hullumpia nekään. On hyvä, että on jokin tavoite, mutta itseä ainakin vähän pohdituttaa, miksi 5 km:n juoksu 25 minuuttiin olisi jotain maagista. Minusta aikatavoitteita tärkeämpää on saada juoksusta itselle pysyvä harrastus, joka tuottaa silloin tällöin tuskaa, mutta enimmäkseen nautintoa (varsinkin lenkin jälkeen). Kilometrit taittuvat, ja se on sitten oikeastaan se ja sama, mitä tahtia. Tsemppiä harjoitteluun!
  9. Hei, onnittelut kollega Baldinille Pariisin kisaan osallistumisesta ja hienosta suorituksesta! Minulla oli track pod ihan metrilleen samassa ekan kilometrin kohdalla, mutta esim. jo viiden kohdalla eroa kelloon ja väliaikapaikkaan oli melkein 200 metriä. Kaarsin myös ruokinta- ja juomintapaikan kulmalta aika leveästi, että siinä saattoi tulla vähän ylimääräistäkin, mutta niin tai näin, jonkin verran ylipitkältä se vaikutti.
  10. Juoksin sunnuntaina Pariisin kympin. Vitosen ajan perusteella tavoiteaika oli 53:40, meni minuutin hiljempaa, mutta toisaalta ainakin osan kilpailijoista mielestä matka oli inasen pitempi kuin 10km (oma track pod näytti 270 metriä yli, toisten arviot olivat 100-300 metriä). Minulle oli helpompi aloittaa alussa kovempaa, jolloin loppumatkasta, kun rupeaa hyytymään/epäilyttämään maaliinpääsy, niin on sitten vielä aikaa "plakkarissa" tavoiteaikaan nähden. Keskisyke oli 162, ja maksimisyke on todennäköisesti noin 187, joten sitä olisi periaatteessa voinut ehkä vähän vielä vauhtia kiristää ja juosta korkeammilla sykkeillä. Mutta kuten EeroK kirjoitti, ei kannata ehkä kauheasti sykkeitä miettiä, antaa mennä vain. Kympin maali tulee yllättävän nopsaan vastaan.
  11. Juoksukulttuurierot

    Olen juossut Sveitsissä ja Ranskassa. Sveitsissä (maalla) oli tapana tervehtiä vastaantulijoita joko "bonjour" tai sitten jollain päännyökäytyksellä, Ranskassa (kaupungissa) on juoksijoita sen verran paljon, että ei juurikaan vastaantulijoita noteerata. Tosin on siinäkin vivahde-eroa, eli jos aamulla viiden tai kuuden jälkeen on juoksemassa, tai rankassa sateessa, kun ei juuri kukaan muu viitsi lähteä liikenteeseen, niin jos joku samanhenkinen tulee vastaan, niin kyllä useimmat toisiaan siinä vaiheessa tervehtävät. Ranskassa on liikennekulttuurissa kohentamista (varsinkin autoilijoiden, mutta myös jalankulkijoiden osalta), joten jos joku päästää ylittämään tietä, niin noin periaatteessa pitää tällaista kiittää ja kättä nostaa.
  12. Hei, olin ko. ketjua silmäillytkin, ja tietysti tuota "ikuisuuskeskusteluakin" juoksumäärän ja laatuharjoittelun suhteesta. Mutta kiinnosti nimenomaan käyttäjien omakohtaiset kokemukset, jos olivat kirjaa treeneihin hyödyntäneet. Ja olihan niitä kokemuksia, mm. Hoffmanilla - eli jos lisääkin löytyy kommentteja/näkemyksiä, niin kiinnostuksella niitä kuunnellaan. Olin itse aikeissa jatkaa roskakilometrien parissa ne 2 ylimääräistä harjoitusta (pyöräilyn tai uimisen sijaan), kunhan vain malttaisi sitten juosta ne todella niin pk-alueella, ettei kuormitus rupea liikaa kasvamaan. Run less, run faster -kirjassahan itse asiassa korvikeharjoituksetkin pyritään vetämään aika rivakasti.
  13. Ostin ko. kirjan kesälukemiseksi ja olen sitä tavannut, aikeissa on juosta syksyllä yksi 16km kilpailu, ja sitä varten ajattelin hyödyntää kirjan puolimaraton-ohjelmaa. Kirjan perusideana on kolmen "laatujuoksun" (intervalli, vauhtikestävyys ja pitkis) ja kahden muun harjoitteen (pyöräily/uinti) viikko-ohjelma, jonka väitetään paitsi parantavan suoritusta myös ehkäisevän vammoja. Kirjan harjoitusajat rakentuvat 5km:n kilpa-ajalle, ja jos sellaista ei ole, kirjassa on osviittaa, kuinka 5km:n vauhtia voisi arvioida. Olen aiemmin tottunut ajatukseen, että pohjakunto tehdään pk-lenkeillä, ja sitä varten täytyy "kerätä" tietty määrä viikkokilometrejä - mutta suoritusten parantamiseksi täytyy tietysti liittää mukaan laatujuoksuakin - lähtötasosta riippuen 1-2 krt viikossa. Run less, run faster -kirjassa heitetään "roskamailien" (junk miles) keräämisellä vesilintua, ja juoksuharjoitteet tehdään ainakin minun silmiini aika vaativilla vauhdeilla. Lähden nyt joka tapauksessa kokeilemaan "reeniä" tämän filosofian pohjalta, mutta jos jollain on kokemusta ko. kirjan pohjalta harjoittelemisesta, niin kuulen mielelläni kommentteja.
  14. Hei, lukaisin tämän harjoituspäiväkirjasi läpi, ja kuten monet muut ovat kommentoineet, harjoittelun myötä on tapahtunut monenlaista myönteistä kehitystä. Vauhti on kasvanut, paino pudonnut jne. Tosin niin kuin hyvin tiedät, liikunta ei ole varsinaisesti mikään painonpudotusmetodi, paljon keskeisempää on se ruokavalio. Hienoa on mielestäni harjoittelupäiväkirjassasi ollut harjoittelun monipuolisuus, on lihaskuntoharjoitusta, hiihtoa, rullaluistelua yms. Hiihto on sujunut erinomaisen mallikkaasti, vaikka kirjauksissasi tunnut vähän sitä vähättelevän. Mitä tulee juoksuun, nykyiset viikkokilometrimääräsi ovat sellaisia, että voisit hyvin miettiä joko puolikasta tai maratonia, kuten jotkut ovat ehdottaneetkin. Jos 40-50km menee viikossa ilman vaivoja, selviät kyllä puolikkaasta hyvin ja maratonistakin todennäköisesti kunnialla - ja vaivoitta. Kiinnitin huomiota siihen, että olet lueskellut Danielsia ja Noakesia. Minulla on Danielsin kirja, Noakesin raamattua selaisin kirjakaupassa, mutta en raatsinut ostaa. Danielsilla on hyviä huomioita pitkänmatkan juoksuun, mm. se, ettei kannata ylipitkiä harjoitteita juosta, kun eivät sellaisia juokse huippu-urheilijatkaan. Mutta mikä on ylipitkä kellekin, on tietysti eri asia. Hankin itse vastikään kirjan "Run less, run faster", joka korostaa laatuharjoitusten merkitystä. Se on Danielsiin ihan mielenkiintoista täydennystä, ja ottaen huomioon monilajiharjoittelusi, saattaisi olla hyvä Sinullekin. Menestystä harjoitteluun jatkossakin!
  15. Hei, ei tämä ehkä ole mikään maailman tärkein asia juoksun kannalta, mutta jäin pohtimaan kysymystä enkä löytänyt pikasilmäyksellä Juoksufoorumilta mitään selkeää vastausta seuraavaan: kun kevyeeseen lenkkiin sisällyttää rullauksia/laskettelua esim. 4 x 30s tai 4 x 60m tms., onko sillä jotain erityistä paikkaa esim. 30-40 min harjoituksessa. Itse olen harjoitellut niin, että olen sisällyttänyt 30s kovemman jakson kevyen juoksun puitteisiin 6-7 minuutin välein, ja se on tuntunut loogisimmalta. Tekeekö joku niin, että juoksisi ne kaikki neljä irrottelua vasta lenkin päätteeksi? Mitä fysiologista hyötyä siitä olisi/voisi olla?
×