Jump to content
Juoksufoorumi.fi


MaraToni

Jäsenet
  • Content count

    1 079
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    9

MaraToni last won the day on March 2

MaraToni had the most liked content!

Community Reputation

1 140 Excellent

Converted

  • Coopperi
    Kahentoista minuutin pintaan
  • 10km
    44:10
  • Puolimaraton
    1:36,53
  • Maraton
    3:33,46

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE! Alkaa ainakin meillä päin olemaan Juhannuskelit ihan perinteiset. Vettä tulee ja tuulta riittävästi, lämmintä jopa 11 astetta.
  2. Tiistai oli lepopäivä juoksusta. Sen sijaan työmatkat pyörällä, n. 20 kilsaa. Arvatkaapa milloin se kesän ainoa sadekuuro sitten tulee? No, onneksi oli kohtuu lämmin keli. Iltasella poikien salibandytreeneissä intouduin itsekin pelailemaan, ihan mukavaa. Keskiviikkona 15,7 km @ 6:08 pk lenkki. Oli niin pitkä lenkki, että kävin ulkomailla asti! Ei mitenkään irtonaisen tuntuista, paras meno alkoi vasta jossain yheksän kilsan kohalla.
  3. Pientä päivitystä: Sunnuntai ensin pojan kanssa 2,5 kilsaa hidasta hölkkää. Yritin opettaa, että ei aina kannata lähteä täysiä. Ensimmäisen kerran siinä onnistuttiin ja mentiin hieman kiihtyvästi 7:20-6:30 vauhtia. Sen jälkeen jatkoin vielä ite n. 12 kilsaa noin kutosen vauhtia. Ei kyllä ollut mitenkään kevyttä, toivottavasti ei vielä heinänuha ala vaivaamaan. Maanantaina piiiitkästä aikaa vetoharjoituksia. Huomasi kyllä, että edellisistä on aikaa. Alle pari kilsaa lämppää ja sitten ensin tonnien pariin. Ne meni näin: 1. @ 4:37 2. @ 4:24 3. @ 4:23 4. @ 4:10 1. ja 3. vastatuuleen ja 2. ja 4. myötätuuleen. Ihan kohtuullinen oli tuuli eilen. Näiden jälkeen sitten pientä mäkivetoa. Mäki 460 metriä, kohtalaisen loiva, nousua 14 metriä, mutta mukavasti loppua kohti aavistuksen jyrkkenevä. Ja tietysti vastatuuli! 1, @ 4:21 2. @ 4:15 Tuo viimeinen tuntui kyllä jopa kaikkein mukavimmalta (???, ei se siltä koskaan tunnu). Oliskohan pitänyt vielä muutama veto tehä? Toisaalta kiva lopettaa siihen, kun jäi hyvä mieli. Eihän nuo vauhdit kyllä vielä mitään hirmuisia ole, mutta eikhään se siitä ko alkaa treenaamaan!
  4. Perjantai iltasella aattelin lähteä lenkille, vaimo meinas että tehhään yks pieni kukkapenkki ekaks. Mikäs siinä. Tota, en mie sitten lenkille lähtenykkään...
  5. Kiitos @Ride63 koutsaamisesta. Juuri tällaisia ajatuksia itelläkin ollut. Mennään kesä kunnolla treenaten, panostaen enemmän VK-harjoitteluun ja katsotaan sitten mihin se Levin puolikkaalla riittää. Jos tulos on itteä miellyttävä, niin sitten lisätään vielä kilometrejä ja treenataan tosissaan koko talvi mielessä kevät-kesällä juostava kokonainen. Kylläpä ukko nyt uhoaa.
  6. Viikonloppu (to-su) meni mökillä remonttihommissa, se oli sellainen työleiri, Arbeit macht frei tai jotain sinne päin. Nyt työmatkalla kauniin kotimaamme hienossa pääkaupungissa. Olen varmaan aiemminkin kirjaillut, mutta kerrotaan vielä kerran; kyllä Helsinki on kesäisin ihan mukava paikka käydä. Paljon oli porukkaa liikkeellä jalkaisin ja samoin pyörällä, huippua!. Ehdin käymään itsekin pienen lenkin, lähinnä Töölönlahden seutuvilla ja kiertelin noita urheilupaikkoja, stadionia, TeliaAreenaa, Nordista, uimastadionia ja päädyin Eläintarhan kentälle. Kun tuon kentän löysin, niin pakkohan se oli yksi tonni käydä siellä heittämässä. Kokonaisuudessaan 10,8 kilsaa @ 5:46 sisältäen sen tonnin @ 4:01. Ihan mukava juosta välillä eri maisemissa. Tästä tämä taas lähtee. Takaraivossa jo kummittelee seuraavat tavoitteet, eli ei se Stockholm Sightseeing and Suffering Tour intoa tähän lajiin tappanut, päinvastoin. Katsotaan milloin julkaistaan tavoite tuolla otsikossa. Jaa, eikö muutin sen otsikon jo tämän hetken fiilikseen perustuen. Aikatavoitetta en vielä laittanut, tässä vaiheessa riittää, että suunta on oikea.
  7. Pohjista ja peruskunnosta en tiedä, mutta palauttelin kävelemällä jo maran aikana aika paljon...
  8. Tiijättekö mitä! Otin tänään jo juoksuaskelia. Poikien pesistreenien alkulämppänä käytiin juoksemassa ja vetämässä pikkuvetoja. Ei ollu edes paha kunhan pääsi ensin liikkeelle.
  9. Ei muuten pitäis asettaa noin tiukkoja tavoiteaikoja (3:00-5:00). Meni reilusti yli🤣.
  10. No niin kirjaillaanpa vähän raporttia Tukholman reissusta, jonka nimesin Stockholm seightseeing and suffering touriksi. Paikalle saavuimme edellisenä päivänä ja kävimme hakemassa numerolaput ja tutustumassa expoon. Pikkuisen hirviteltiin lämmintä keliä. En muistaakseni ole koskaan juossut 27 tai 28 asteessa, ainakaan plus etumerkillä. Lauantaina aamupala ajoissa nassuun ja sen jälkeen huoneeseen vielä pötköttelemään. Fiilis oli ihan rauhallinen, vähäistä jännitystä kuitenkin oli havaittavissa. Kisapaikalle käveltiin hyvissä ajoin ja jätettiin ylimääräiset varusteet säilytykseen. Sen jälkeen siirryttiin lähtökarsinaan. Sieltä löytyi oma paikka helposti. Startti sujui ilman kommelluksia, mutta ensimmäisen vasemmalle kääntyvän käännöksen jälkeen porukka kasaantui ja juoksu muuttui hetkeksi kävelyksi. Nopeasti suma kuitenkin helpotti ja pääsin yllättävänkin helposti juoksemaan asettamaani tavoitevauhtia 5:30-5:40. Mulla oli mukana puolen litran pullo vettä ja siitä naukkailin tasaisesti enkä pysähtynyt ekalle juottopisteelle, jossa olikin melko härdelli. Juoksu kulki ihan kohtalaisesti, mutta jossain 7 kilsan kohdalla huomasin, että vauhtia on ehkä liikaa tähän keliin, sykkeet laukkasi korkealla ja päässä alkoi humisemaan. Niinpä otin pykälän vauhdeista pois. Ajattelin, että jos tässä kelissä aion hengissä maaliin selvitä, niin pitää vauhtia laskea. Samalla kai päätin, että loppuajalla ei kai mitään väliä tulisi olemaan. Seuraavat ongelmat tulivat jossain 12-13 kilsan kohdalla. Urkkajuoma ei ilmeisesti alkanut kunnolla imeytymään, vaan alkoi kiertämään mahassa. Pari kertaa meinasi tulla konoset. Onneksi kamat pysyi sisällä ja olo helpotti parin pierun jälkeen. Vaivihkaa tarkistin ettei tullut varren kanssa. Ei tullut. Päätin, että urkkajuomaa on kuitenkin välillä otettava, muutoin suolatasapaino heittäis häränpyllyä, kun vettä olis kuitenkin juotava paljon. Tuo vaiva kyllä onneksi helpotti, vähän piti kävellä tuossa vaiheessa. Mutta eipä mitään, uusia propleemiä oli nurkan takana odottelemassa. Oikea polvi alkoi kipuilemaan vajaassa parissa kympissä ja silloin alkoi juoksu menemään katkonaiseksi. Väliin piti ottaa kävelypätkiä, ne helpottivat ja taas pystyi hölkkäämään jonkin matkaa. Laivaterminaalin kohdalla, olisko matkaa joku 27-28 taitettu, alkoi vasenta pohjetta kramppaamaan. Venyttelyä, kävelyä, hölkkää. Sillä mentiin eteenpäin, hitaasti tosin. Keskeyttäminen ei kuitenkaan käynyt mielessä, mielummin vaikka kävelisin maaliin. Jotenkin jopa pystyin nauttimaan (?) hienosta kelistä, maisemista ja ennen kaikkea yleisön hienosta kannustuksesta Näin sitä edettiin loppua kohti. Kaksi asiaa olin päättänyt. Viimeisen kilsan hölkkään ja stadionilla otan kaikki irti, jollen nyt kramppijaloilla kompastu. Molemmat sain toteutettua. Stadionilla vedin niin paljon kuin koneesta lähti ja oikein kunnon loppukiri sieltä tulikin, saatiin mittariin maksimivauhdiksi 2:38/km, pikasella laskutoimituksella viimeinen satanen alle 16 sekkaa. Maaliin, mitali kaulaan ja kentälle hakemaan t-paitaa ja muita kamoja. Ja miettimään syntyjä syviä. Loppuaika taisi olla 5:03 ja jotain. Siitä olisi saanut varmaan 20-30 minuuttia pois, jos olisi yrittänyt vain juosta pikkuisen aina pitempään ja käyttänyt lyhyempiä kävelypätkiä välissä. Mutta toisaalta kun loppuajalla ei ollut väliä, niin mitä tuota miettimään. Paljon oli haasteita matkalla, kuumuus, vatsaongelmat, polvikipu ja krampit. Perimmäisenä syynä kaikille varmasti heikko harjoittelu ja valmistautuminen. Jalat eivät olleet 42 km kunnossa ja pienemmät heikkoudet kasvoivat suuremmiksi tuossa lämmössä ja matkan edetessä pitemmälle. Mitäpä mieltä sitten itse tapahtumasta? Kerran aiemmin olen juossut Tukholmassa ja jo silloin minuun teki vaikutuksen kaksi asiaa, hienot järjestelyt ja aivan loistava kannustus reitin varrella. Kannustus oli jälleen aivan mahtavaa. Järjestelyt onnistuivat hyvin muutoin, mutta uusi reitti ei ollut minun mieleen. Pahin moka oli se, että osan matkaa rinnakkain juoksivat 26 kilsaa kohti matkaavat ja 32 kilsaa kohti etenevät. Juoksijat erotti vain väliin vedetty nauha, välissä ei edes sitäkään. Moni siirtyi juoksemaan reitin varjoisalle puolelle eikä huomannut palata oikealle reitille. Vastaan tulikin paljon epätoivoisen näköistä porukkaa, joka käveli takaisin oikealle reitille. Muutenkaan en tästä uudesta reitistä oikein digannut. Kierros laivaterminaalilla oli jotenkin masentava. Saattoihan siihen vaikuttaa kipeä polvi ja kramppava pohjekin. Nyt ollaan matkalla kotiinpäin ja mietinnässä mitä tästä eteenpäin. Oliko tämä viimeinen maratoni vai seuraako jatkoa? Tarkkaan harkintaan se menee, tärkeintä on hahmottaa kuinka paljon haluaa ja ehtii harjoitteluun panostaa. Numerolappua ei enää rintaan laiteta, jos ei olla oikeasti juoksukunnossa. Vai oliko niitä kisoja, joissa lappu tuleekin selkäpuolelle?
  11. Nautin koko rahan edestä. Tarkempaa rapsaa myöhemmin, mutta ei ollu paras päivä tänään.
  12. Mie tulen perässä, noin parin tuhannen numeron verran!
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy