Jump to content
Juoksufoorumi.fi






Jim

Jäsenet
  • Content count

    337
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

About Jim

Recent Profile Visitors

822 profile views
  1. Altra juoksukengät

    Olen vain sovittanut Altroja XXL:ssä. Koska ovat niin leveät varpaista, on lähinnä kengän pituus oltava sopiva. Muissa merkeissä voi joutua ostamaan hieman isommat, että saa riittävän leveät. Minulle sopii Sauconyssa 46 ja Altrassa 45 juuri tuon takia Odottelen itse, että Altra Escalantea saisi hieman halvemmalla kuin 150 € ja jos vaikka tulisi jopa XXL:n myyntiin. Tuota on kehuttu lähes kaikissa testaissä.
  2. Minulla usein Kaarinan syysmaratonin puolikas on kauden päätösjuoksu. Toisinaan kuten 2016 tuli juostua Vantaan puolikas ja Kaarinan puolikas. Kaarinassa puolikkaalla Ambitin mukaan nousua 70 m ja Vantaalla 90 m. Muistaakseni Kaarinassa on enemmän avoimia kohtia, joissa tuuli voi vaikuttaa Itse pidän Kaarinan tapahtumasta vaikka en tiedä miksi. Ehkä on vain mukava kauden päätökseksi ajella sinne ja juosta usein ilman tulostavoitetta
  3. Tulosten mukaan 2015 keskeytti 30 km jälkeen n. vähän yli 3 h vauhtia oli menossa. 52 vuotiaana HCM 2011 3.05 49 vuotiaana HCM 2008 2.55
  4. Jos tavoitteena on juosta 2-3 n. 5 km lenkkiä viikossa 7.30 vauhtia, niin siihen varmasti riittää 15-30 km/vko mainiosti. Jos omia 10 vuoden takaisia lenkkiä katselen, niin taisi tosiaan tulla 3*6 km vko ja nopeus pyöri ehkä tuossa 7 min/km paikkailla. Minulla on jopa käsitys, että jos juoksee 10 km/vko niin kunto nousee enemmän jos ei juokse ollenkaan Painon pudotus tosiaan juoksussa auttaa
  5. Mutta noissa vöissä on vain sykkeen tallennus ja sekin vain yhdestä suorituksesta. Ilmeisesti kysyjä halusi GPS tallennuksen ? Täytyy sanoa, että en itse haluaisi niin monimutkaista sykkeen mittausta, että aina joka lenkin jälkeen siirrän vyöstä treenin nettiin. Ja sitten jälkikäteen katsoo netistä sykkeitä. Jotenkin sykemittari GPSllä on helpompi. pistät ranteeseen ja siirrät treenit nettiin vaikka vain kerran viikossa Tuollainen sykkeen tallentava on hyvä uinnissa, niin saa sykkeet luettua myöhemmin jos sykkeiden siirto vedestä mittariin ei suju laadukkaasti
  6. Ok. Jos 4 sateliittia löytyy GPS toimii. Mitä vähemmän sateliitteja se löytää, sitä epätarkempi. Paitsi paikannus, myös vauhtinäyttö seilaa enemmän, mitä vähemmän sateliitteja löytyy. Paras tarkkuus siis saadaan, kun GPS-anturi näkyy suoraan taivaalle. Käytetty taajuus kulkee helposti kankaan läpi, mutta ihmisen keho sitä saattaa heikentää. En siis usko, että sykevyössä olevasta GPS-anturista tulisi kaupalliesti menestyvää tuottetta. Tietysti nyt joku kaivaa linkin sellaisesta :)
  7. Minulla on se pienempi suunnon GPS-moduli ja muistaakseni Suunto suositteli sen sijoittamista site, että se näkyy taivaalle eli ei ole kehon takana piilossa. Kangas ei sinänsä estä signaalia, koska Suunnon iso GPS-POD sijoitetaankin kangaspidikkeeseen. Sykevyön moduli on usein rintapuolella ja kun juoksuasento on etukeno niin joissain suunnissa ehkä piilossa. Toki voisi tehdä modulin, jonka sijoittaa sykevyön taakse, mutta selässä on toisinaan reppu tai vastaavaa.
  8. GPS-moduulin sijoittaminen sykevyöhön voi olla haasteellista sateliittisignaalien kannalta, koska sykevyö on paidan (ja takin alla). Suunnolla on irrallinen pieni GPS-moduli, jolloin ei muuta tarvita. Toki ei saa sykkeitä. Kuten Odster kertoi, GPS Sykemittari rannemittauksella, siinä on vähiten kannettavaa
  9. Tälläkin palstalla jotkut jopa harrastusta aloittavat suosivat hyvin alhaisten sykkeiden treeniä lähes pääasiallisena treeninä. Toni Roponen tästä mallista puhuu nimenomaan huippu-urheilijoiden osalta. Tässä keskeiset syyt sille, miksi huippu-urheilijat Roposen valmennuksessa käyttävät pk:na 100 - 130 sykkeitä https://www.youtube.com/watch?v=jhoE5s-q7WY 1) Elimistö oppii hyödyntämään rasvaa - huippu-urheilijoilla energian kulutus on kovaa, mutta kuinka paljon oikeasti kuntoilija hyötyy tästä ? 2) PK-treenien pituus on 2-5 tuntia ja varmistetaan alhaisilla sykkeillä, että lihakset eivät kuormitu liikaa - kuinka monta 2-5 tunnin pk-treeniä viikossa tekee kuntoilija? 3) 80 % tehdään PK:ta mutta lihaksiston kuormittuvuus muissa treeneissä on niin kovaa, että pk:ssa lihaksia ei huippu-urheilija saa kuormittaa - eli ne kovat treenit tehdään kovaa lihaksia kuormittaen. 4) Huippu-urheilijoilla juuri alle AeK sykkeen vauhti on niin kova, että se kuormittaa lihaksia - eli huippu-urheilijoiden vauhti alle AeK:ssa ei ole kuntoilijan hölköttelyvauhtia Toisaalta 90-luvulla ja aikaisemmin tehtiin pk-treenit juuri alle AeK-sykkeen ja silloinkin tehtiin melko hyviä tuloksia Juuri kuten harmis mainitsi, kehitys vaatii poistumista mukavuusalueelta. Itsellä Movescountin mukaan 2011-2017 vuosittaiset harjoitustunnit ovat 315-357 h. Suurin kilometrimäärä juoksua vuodessa 2012 1489 km ja 2016 1366 km. 2016 olin parhaassa 1.35 kunnossa tai ehkä kovemmassakin. Tämä vaatii vain sen yhden kovan treenin ja pitkiksen ja loput erilaista pk:ta. Omasta mielestäni tuon kovan treenin koovuus ja palautuminen uuteen kovaan treeniin oli keskeistä. Tämän lisäksi painottaisin juoksutekniikkaan joka itselläni nosti vauhtia
  10. Ainoa järkevä tapa kuntoilla onkin vain omaksi iloksi ja tehdä siten kuten itse haluaa. Jos maksimi on 209 voi 155 olla lähellä AeK-sykettä. Sinänsä itse aikanani aloitin juoksuharrustuksen juosemalla lähes kaikki lenkit 155-160 sykkeellä, kun juoksu tuntui sillä tavalla mukavimmalta. Jos olisi juossut matalammalla sykkeellä olisi se ollut kävelyä. Sitten kun kunto nousi ja myös matalammalla sykkeellä meno oli juoksuntapaista aloitin sitä tekemään. Jos joskus aloitat vetämään kovemmalla sykkeellä vk-lenkkejä, kannattaa tarvittaessa hidastaa peruslenkkejä jos se tuntuu palautumisen kannalta järkevältä.
  11. Noin karkeasti näin: - VK: 2 km lämmittely + 3 km lyhyitä intervalleja (vauhtileikittely) + joko 5 tai 10 km VK + Maantiepyörällä palautukset. Nuo VK:t vedin kyllä hyvin kovaa, enkä välittänyt missä sykealueella pitäisi pysyä - Pitkis n. 23 km josta viimeinen 5 km kiihtyvää ja usein hyvinkin kovaa. Tämä oli ikäänkuin pitkiksen ja toisen kovan harjoituksen yhdistelmä. Sykealueet ei kauheesti kiinnosta juoksun aikana - yllä olevasta tulee se n. 35 km/vko. Loput talvella luisteluhiihtoa ja keväästä maantiepyöräilyä. Tukevat myös niveliä. - ei kovasti kiinnosta juoksun aikana millä sykealueella ollaan. Kovat kovina ja muut sopivina Viikkoa ennen puolikkaan kisaa vedin omalla pitkiksellä puolikkaan 1.42 vähän yli pk-sykkeillä, joten tavoiteaika oli lähempänä 1.30, mutta lähdin 4.20 vauhtia ja jouduin 5 km ennen loppua pysähtymään pariksi minuutiksi kun jalat menivät hapoille/tönköiksi ja lopun hölköttelin 4.45 vauhtia perille. Mikään kova aikahan tuo ei ole, mutta 5 kk tuota ennen juoksin 10 km jotain 5 min vauhtia Mitään suurta tiedettä tuo treenaamiseni ei ole. Perustuu vain siihen samaan kuin vaikka voimaharjoittelui, jossa rasitetaan jotain lihasta jonain viikon päivänä ja sitten syödään ja levätään. Elimistö pyrkii rakentamaan lihaksesta entistä vahvemman ja viikon päästä taas sama lihas uudelleen. Toki joitakin lihaksia treenataan parikin kertaa viikossa. Eli kun juoksee treenissä aina vain kovempaa, kestää isompia maitohappoja (pitkiksen loppunousu) jne. ja sen jälkeen perusliikuntaa, unta ja ruokaa, pyrkii elimistö rakentamaan itseään niin, että pystyy taas seuraavan kovan vetämään vielä kovempaa. Samalla periaatteella olen keväästä treenannut maantiepyöräilyä. Koitan saada FTP (kuinka suurella teholla voi pyöräillä tunnin) arvon nousemaan. Keskiviikkona vedän 40 km kovan lenkin, josta 20 min maksimia. Sunnuntaina 110-130 km lenkin melko kovaa loppukiristyksellä. Loput treenit juosten tai pyörällä kevyesti. Syön myös enemmän proteiinia koska jalkalihaksia tarvitaan. Pyöräilyä n. 1000 km/kk Tuo edellinen kirjoitukseni pohjautuu siihen, että jotkut voivat käsittää, että kehittymisen ongelma on siinä, että ovat tehneet kevyet PK:t liian kovana (vaikka olisivat tehneet alle AeK:n), vaikka pääosa treenistä olisi muutenkin vain kevyttä. Mutta kuntoa ja vauhtia nostavat nuo kovat treenit ja muun treenin on oltava vain sellaista, että palautuu uuteen kovaan treeniin
  12. Itse kyllä tallennan kaikki treenit Ambit2:sta Movescounttiin ja on kaiken maailman mittareita (juoksu-POD, pyöräilyssä tehoja kadenssi, RunScribe sekä ZoiRun askelmittarit jne.), mutta en tarkkaan seuraa sykkeitä treeneissä. Juoksen tuntemuksen mukaan, enkä niin katso sykkeitä. Toki jälkeen päin katson Movescountista miten sykeet on kk aikana eri alueilla olleet (tuo hyvin paljastaa, tekeekö liikaa kevyttä, kovaa jne.) Lähtökohtana ovat avaintreenit (vk ja intervallit) ja kaikki muu pk-treeni on sellaista, että jaksaa avaintreenit vetää tavoitteen mukaisesti eli on palautunut. Viesti Kukka75:lle oli, että vk:n rooli on hieman eri kuin intervallien. Kun intervallin (riippuen pituudesta) voi ikään kuin vetää sisulla, joutuu kovassa vk:ssa kestämään pidemmän aikaan korkeaa sykettä. Kukka75 kysyi, voiko hänen intervelleista päältellä kuntoa. Jos vetää aina saman kaltaisen vk-treenin suurin piirtein samoilla sykkeillä, voi ajasta ajan mittaan hyvin päätellä kunnon kehittymisen. Omasta mielestäni vk olisi aloittelijalle jopa parempi kuin intervallit. Jos juoksen yhden kovan viikossa teen siten, että 2 km lämmittely, 3 km vetoja (vauhtileikittely avaa paikkoja) + joko 5 tai 10 km vk ja lopuksi pyörällä palauttelu. Tuossa yhdistyy lyhyet intervallit + vk, VK:n pituuden vaihtelussa 10 km taas painottaa enemmän kestävyyttä ja 5 km nopeutta Tuossa mainitaan kuitenkin se avainasia "Hyvällä peruskunnolla tyylikkäästi maaliin, vauhtikestävyydellä tulokset paremmiksi. Näin voisi tiivistää kuntojuoksijan ohjeet maratonilla, puolikkaalla ja kympillä." http://www.juoksija-lehti.fi/Harjoittelu/Juoksu/tabid/3014/ArticleID/20/Default.aspx
  13. Pikaisella tämän harjoituspäiväkirjan läpikäynnillä en kovasti huomannut vk-lenkkejä tai nopeampia 5-10 km lenkkejä. Lähinnä pk-treeniä +- 6.15 vauhtia sekä intervalleja. Vai luinko oikein. Toki yllä n. 6.20 vauhti tarkoittaa 157 sykettä joka taas on korkea PK:ksi vai oliko tuo VK ? Minulla 1000 m intervallin vauhti on n. 30 sek/km nopeampi kuin 8 km vk:n ja taas pk on n. 1.30 min/km hitaampi kuin 1000 intervalli (toki nuo vauhdit hieman vaihtelevat fiiliksen mukaan). Sinänsä hyvä, että mukana on kovempiakin treenejä eikä vain hidasta pk-juoksua. Pitää muistaa, että juoksuvauhtia ja kuntoa nostavat juuri kovat treenit ja pk:n rooli on peruskunnon kehittäminen ja riittävän kevyenä varmistaminen, että kovista saa kaiken irti.
  14. On muutaman kerran lähiaikoina mediassa mm. Urheiluruudussa käsitelty nuorten naiskestävyysurheilijoiden syömishäiriöistä. Syödään liian vähän erilaisista syistä, kuten ulkonäköpaineista. Kasvava urheilija ei saa monipuolista ravintoa ja paikat ei kestä. Jotekin olen yhdistänyt näiden aiheiden julkisen keskustelun juuri nyt Alisa Vainioon ja/tai Oona Kettuseen ja/tai Peiposeen. Eli huippu-urheilun sisäpiiri tietää loukkaantumisten taustoista ja julkisella keskustelulla halutaan muistuttaa muita tulevia kestävyysurheilijoita ravinnon merkityksestä
  15. Minä teen tämän testin toisinaan aamuisin, mutta minulla ei ole tuota samaa mittaria. Teen sen aina samalla tavalla ja samaan aikaan. Aamulla kun herään, noousen sängynlaidalle istumaan, laitan mittarit päälle (itse asiassa vain kiedon Withings langattoman verenpainemittarin käsivarteen), en odottele vaan otan heti mittauksen. Nousen seisomaan ja saman tien ota toisen mittauksen. Jossain luki, että pitäisi kummassakin asennossa odottaa 3 min sykkeen tasaantumista. Sama kai se jos tekee tämän aina samalla tavalla. Itselläni tuo leposyke on joku 50 ja seisoessa 58. Jos on esim. työtressiä, seisoessa n. 68.
×