Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Jim

Jäsenet
  • Content count

    429
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

Recent Profile Visitors

1 110 profile views
  1. Pitopohjasukset

    Olen saanut omat peltosen skinpro sukset pelaamaan eli pitävät melko hyvin. Käytännössä tulee enemmän hiihdettyä pakkasella voideltavilla perinteisen suksilla ja Zeroilla lämpimällä. Skinprot ovat hyvät kakkossukset Jos keksitään erittäin hyvin luistava pitokarva, voisivat pitokarvasukset olla ne ainoat perinteisen sukset. Jos luisto perustuu ohueen vesikelmuun suksen pohjassa, joka syntyy kitkasta ja voiteet tehdään sopivaksi tuon kitkan aiheuttamiseksi eri lämpötiloilla, niin miten olisi sukset, joiden pohjan lämpötilaa voisi prosessoriohjatusti säätää. Jokin anturi mittaa sitä, että kelmun paksuus on optimi ja säätää lämpötilaa sen mukaisesti. Pohjassa ei olisi vastuslankoja vaan tasaisesti lämpiävä koko pohjan levyinen lämpöpohja ? :)
  2. Tänään taas tuli hiihdettyä Paloheinässä, kovasti oli porukkaa ja ohitella sai paljon. Kyllä tuntuisi lapselliselta enkä ainakaan itse kehtaisi huutaa hitaammille (mm. lapsille ja vanhemmille) naama punaisena että "latua". Voisi kuvitella, että tuollaista kaveria pidettäisiin hieman heilahtaneena. Aika vähän mitään laturaivoa näkee Paloheinässä.
  3. Hyvä kinesioteippi?

    Riippuu tosiaan käyttötarkoituksesta. Itse olen käyttänyt kinesioteippiä lähinnä kuivalla keleillä alle 23 km lenkeillä. Noissa jopa Liiterin teippi on kelvannut tosin Prisman ollut parempi. Tosin mitään vakuuttavaa näyttöä kinesioteipin hyödystä en ole saanut. Ehkä pientä apua
  4. Hyvä kinesioteippi?

    Prisman rulla on ihan ok. Lidlin selkeästi heikompi eli venyy huonommin. Tosin aika usein se venymä ei tarvitse olla kovin kova. Olen pärjännyt Liiterinkin teipillä.
  5. Tuossa yllä tuli jo pari hyvää kommenttia eli juokse ja välillä kävele sekä unohda sykemittari. Kannattaa välillä unohtaa sykemttari, tai muuten ei osaa itse tunnistaa sitä, koska treenaa liikaa tai liian vähän. Aina joutuu tuijottamaan sykkeitä ja yrittää juosta jonkin tietyn sykkeen mukaan. Itsellä on yli puolen vuoden, olosuhteiden vuoksi vain pk-lenkkejä käsittävä jakso takana ja nyt olen hiihtänyt joitakin viikkoja siten, että syke käy ylämäissä n. 175 (max 186), mutta pääosa lenkistä on 140-150. Noita treenejä on 3-4 kertaa viikossa. Kyllä on jotenkin avannut kehoa nuo korkeat sykkeet verrattuna pk-hölkkään. Jos ei treenaa määrällisesti viikossa paljoa (vaikka alle 4 h vko), niin pääosin ehtii aina palautumaan seuraavaan treeniin vaikka joskus olisi syke hieman korkeampi
  6. Movescount

    No hyvä, että eivät ole korvaamassa Movescountia. Minulla on Garmin Connect pyöräilymittarin kautta mutta kaikki liikunta menee aina Movescountiin. Jos oppii lukemaan erilaisia kuntoilun parametreja, on Movescountilla niitä hyvä analysoida. Toki jos sen päälle tuodaan joskus kevyttä teköalyä kertomaan ihmislle kyselyihin "Onko mun kunto parantunut", niin aina parampi. Ja näin varmaan tapahtuu varsinkin sen jälkeen, kun Movescountiin tulee enemmän anturitietoa ja ehkä muutakin tietoa, jolloin eri datan korrelaatioiden avulla voisi päätellä monia asioita. Minulla on App "Running Effiency", Se kertoo sykelyönnit per km. Varsinkin karkeasti saman nopeuksissa treeneissä tuolla näkee kunnon tilan, ei yhden treenin mutta trendin perusteella. Toki hyvä tapa kunnon selvittämiseen on vain juosta määräajoin treeni samalla sykkeella ja katsoa, paraneeko vauhti trendinä
  7. Movescount

    Päivitys Moveslink2 ongelmaan on julkaista. Ladattava Suunnon sivuilta
  8. Nukkuessa saa alimman leposykkeen, mutta jos haluaa edellisiin arvoihin vertailukelpoisen sykkeen jota seuraa, kannattaa se mitata samalla tavalla aamulla herätessä. Tätä kai kirjoituksissa tarkoitetaan
  9. Ei tuossa Hesatin jutussa paljoa uutta asiaa ollut. Perustietoa aloittelijoille. Jutussa mainittiin "Nyrkkisääntö on kestävyysurheiluharjoittelussa on, että 80 prosenttia harjoittelusta pitäisi tapahtua aerobisen kynnyksen alapuolella ja 20 prosenttia anaerobisen kynnyksen yläpuolella" Pitäisikö tuo loppu olla, että 20 % aerobisen kynnyksen yläpuolella
  10. Olen aina harrastanut kuntoilua mutta aerobista liikuntaa säännöllisesti 4-5 krt/vko (7-8 h/vko) n. 10 vuotta. Treeniin on aina kuulunut kovia treenejä, joissa syke on lähellä maksimia. 10 vuotta sitten 46 vuotiaana treeneissä mitattu max. syke 187 ja nyt 56 vuotiaana mitattu treeneissä kesällä 186. Nopeusominaisuudet ovat säilyneet ja ikäluokassa tulokset ovat ihan ok Kun olen joutunut tekemään enemmän matalasykkkeistä PK:ta (130-160) puoli vuotta on nyt vaikeampi päästä isoihin sykkeisiin ja saada itsestä kaikkia irti. Sanoisinkin, että nykyinen trendi (et voi lönkötellä liian hitaasti ja liian pienillä sykkeillä) ilman kovan sykkeen treenejä, saattaa laskea kykyä saada koneesta kaikkia irti ja kykyä päästä korkeille sykkeille. Max. syke sinänsä on henkilökohtainen arvo eikä sinänsä kerro kunnosta
  11. Kysymys ei ehkä ole pitkällä tähtäimellä siitä, luopuuko Polar prenium mittareista vaan siitä, kykeneekö Polar reagoimaan kehittyvään teknologiaan ja sen luomiin muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa mittarien koko pienenee, näytön energian tarve pienenee ja akkuteknologia kehittyy. Ero prenium mittarin ja aktiivisuusrannekkeen välillä hämärtyy. Kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin seurantaan lisääntyy (biohakkerointi). Mittari keräävät (ja muut anturit) tietoa päivän aikaan ja treeneissä mukana voi olla useampia antureita. Voisi kuvitela, että hyvinvoinnin seurantaan tulee sivustoja, jonne voi integroida kaikean datan: unianalyysi, paino, verenpaine, ruoka jne. Treeneistä lajispecifisiä antureita kuten hiihtoanturit, jalan asento/tärähdys, pronaatio jne. Kaiken datan mukaan voidaan tehdä kokonaisvaltaisia analyyseja. Palautumisen analysointiin voi ottaa huomioon paitsi sykevaihtelun myös muita tietoa. Ruoan ravintosisällön saisi ravintolassa helposti QR-koodilla ja tulevaisuudessa, kun maksat aterian, siirtyisi ravintosisältö tietoihisi. Kauppojen ostoksista saat tietoa niiden ravintosisällöstä. Tosin mikä on itse tehdyn ruoka-annoksen ravintosisältö näistä ostoksista ? Kuvan tunnistus kehittyy ja valokuva ruoka-annoksesta voisi antaa ehdotuksen pohjautuen ostoksiisi. (kuvan analyysi on jo nyt tälllä tasollla ja sen testaus onnistuu vaikka hakemalla iPhonen kuvista jollain hakusanalla) Mikä on avoimen koodin kehityksen rooli tulevaisuuden mittareissa ja analysoinneissa. Voivatko mittarit (ja anturit) olla tulevaisuudessa jatkuvasti netissä (mikä olisi tekninen ratkaisu. Anturit välittävät toistensa tietoa ?) ? Garmin on puntareineen, juoksun analyyseineen jo menossa tähän suuntaan. Suomessa olisi Suunto, Polar ja Withings (Nokia) jotka voisivat tiivistää yhteistyötä. Niin, mikä on tulevaisuus tällä alueella ja miten Polar kykenee pysymään muutoksessa mukana ?
  12. Suunto taisi käyttää apuna 1. Spartanissa erästä suomalaista hyvin ketterää IT-firmaa ja ilmeisesti heidän kanssaan yhteistyötä ei enää tehdä. Softasuunnittelussa koko ikäni eri rooleissa toimineena voin sanoa, että ketterä kehitys ei ole vienyt kehitystä tuottavampaan suuntaan. Enemmän suunnitelmallisuutta luoda alusta, jonka päälle voidaan kehittää "ketterästi" olisi se oikea malli
  13. Nykyisin muotia oleva ketterä kehitys (Scrum + DevOps) ovat mielestäni menneet joissain tapauksissa yli. En tiedä tapausta tarkemmin, mutta Suunnon 1. Spartan julkaisussa oli kaikki nämä merkit. Pyrittiin tuomaan tuote nopeasti markkinoille ja ajateltiin, että sitä voidaan kehittää asiakaskokemuksen perusteella paremmaksi. Mutta jos sovelluksen pohja on rakennettu huonoksi ja valittu huonoja komponentteja (näytön paneeli), voi tuo olla vaikeaa. Mielestäni monimutkaisiakin rannetietokoneita voi rakentaa ketterästi, jos mukana on suunnitelmallisuutta ja perustan tekemisessä mietitään mahdollisuutta toiminnollisuuksien lisäämistä tarpeiden mukaan.
  14. Käsittääkseni myös USA:ssa on maratonin suosio laskenut suhteessa lyhempiin matkoihin. Itse juoksin 2012 ainoan maratonini. Sen jälkeen vain puolikkaita ja sitä lyhempiä. Maraton on omasta mielestäni tylsän pitkä ja riittää, että sen olen kerran suorittanut. Se, kuinka paljon yleisesti juoksuharrastus on hiipunut on keskeisempää. Ja vieläkin keskeisempää se, kuinka paljon liikunta on harrastuksena hiipunut, lajilla ei niin väliä
  15. Movescount

    Tuo taitaa olla kekimääräinen palautumisaika 7 vrk aikana. Luulisi, että suunnon palautumisaika riippuu henkilöstä eikä ole täysin absoluuttinen. Itse seuraan sitä ja kertoo kohtuu hyvin kuinka kovasti treenaa. Noissa samoissa lukemissa minulla pyörii, jos on perus-PK-treeniä. Kesällä kun tuli tehtyä paljon yli 100 km PK-lenkkejä maantiepyörällä, nousi arvo 20 h tuntumaan, koska ajallisesti tuli treenattua paljon.
×