Jump to content
Juoksufoorumi.fi






Jim

Jäsenet
  • Content count

    411
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

Recent Profile Visitors

1 035 profile views
  1. Muista vielä, kun katsoin TV:stä Montrealin Maratonin ja olin pettynyt, kun Lasse pärjäsi niin "huonosti". Oli jo tottunut siihen, että Lasse voittaa. Nyt kun ajattelee, niin on ihmeellinen suoritus, jos kaikkien 5000 m ja 10 000 m karsintaerien ja loppukilpailujen jälkeen osallistui elämänsä ensimmäiseen maratoniin 5000 m loppukilpallua seuraavana päivänä ja juoksi 2.13. Oli pitkään Maran kärkikahinoissa, mutta lopulta väsyi ja hävisi vain 3 minuuttia voittajalle. On helppo uskoa, että päivän pidemmällä palautuksella 5000 m kisasta Lasse olisi voittanut maran, kuten hän itse totesi
  2. Ihmistyyppinä Viren on sen kaltaisesti rauhallinen, että voi kuvitella, että nimenomaan hänen henkinen kantti ratkaisi, kuten Haikola mainitsi. Mielestäni on ihmeellistä, että aina jos puhutaan 70-luvulla kovia tuloksia tehneestä kaverista, ajatellaan sen johtuneen kielletyistä aineista tai jostain muusta, kuin treenaamisesta. Lasse mainitsi, että hänen mielestään peruskuntoa ei kehitetä riittävästi ja maltilla, vaan lähdetään hakemaan nopeasti tuloksia. Toki monissa nuorissa naisjuoksijoissa tämä näkyy selvästi mutta ehkä myös miehissä.
  3. Tuossa ylläkin kerroin, että kun kunto nousee ja lisään toisen kovan treenin viikkoon teen sen siten, että vedän pitkiksen lopussa useita kilometrejä kovempaa. Toisinaan pitkiksen alku menee hieman yli PK-sykkeen. Näin jos viikossa on jo yksi kova, niin tuon pitkiksen voi fiiliksen mukaan säätää sopivaksi. Huomasin, että kovemmatkin kaverit tekevät näin, kun löysin uuden mielenkiintoisen vblogin https://www.youtube.com/watch?v=taHuUqciRng Tuon vBlogin moni jo tietääkin https://www.youtube.com/channel/UCh_w_vLvlZNBeTAP8qaWhoA
  4. Kovaa kulki. Ehkä 42-43 haminoille menisi 10 km ? Kannattaa toiaan alkuun tehdä vain yksi kova treeni viikossa, vaikka niihin voi jäädä koukkuun, kun alussa vauhti nousee nopeasti. Jos juokset viikossa vaikka 3*10 km joista yksi joko TV-kova tai intervallit ja 20 km pitkis (alussa ehkä 15 km, jos jalat ei kestä), niin tuo 50 km voi olla ihan hyvä lähtötaso. Nostat sitten fiiliksen mukaan kilometrejä. Jos kilometrejä tulee alussa paljon, voi tulla kaikenlaista vaivaa. Näistä varmaan tiedätkin entisennä urheilijana. Lähde kirjoittelemaan päiväkirjaa niin ainakin minä sitä seuraan Aktia on 9.12 ja siellä voit testata meneekö 43- 42 min
  5. Viime vuonna 55 vuotiaana treeneissä taisi käydä syke 185:ssä. Max syke on ollut 40 vuotiaana joku 190. Säännöllisemmän juoksun treenaamisen aloitin joskus 2010 ja 2016 tein omia ennätyksiä. Toki jos olisi aktiivisesti juossut 30 vuotiaana, niin varmaan olisi silloin ennätykset syntyneet. Vielä ei ole tullut tunne, että vauhti hidastuu. sen olen huomannut, että lihaksisto ei palaudu niin helposti ja kramppaa helpommin
  6. Varmaan täällä on kovempia kavereita kommentoimaan oikeita tapoja juosta intervallia. Itse en juokse muuta, kuin noita 1000m:ä. Mielestäni jokainen veto joko saman vauhtinen tai jokainen veto edellistä kovempia. Tärkeintä kai on, että ei vedä ekoissa vedoissa itseään piippuun. Tuo on hyvä vblogi, toki vauhti on hieman kovempaa. Tässä on 10*1000 m https://www.youtube.com/watch?v=oidUEkc4crc 80/20 tarkoittaa, että 80 % alle aerobisen tai jopa selvästi alle. 20% on kovempia treenejä. Tuosta on paljon variaatioita ja tosiaan nykyään huippu-urheilussa mennään kevyet tosi keveinä. Itse katson Suunnon sivustosta, että 80 % menee alle aerobisen (joka on mitattu muutamaan kertaan esim. tuolla http://www.runhigh.fi/). Toisaalta katson, että kovempiakin treenejä tulee.
  7. Cooperin voi juosta vaikka Espoossa Esport centerin vieressä sisäjuoksuradalla tai toki myllypurossa, mutta 200 m rataa on tylsä kiertää. Paras tapa saada testijuoksuna kaikki irti on kisa eli Joulukuussa Hakunilan koululla Aktia Cup. Siellä on 5 ja 10 km. 5*1000m intervallit niin, että jaksaa vetää kiihtyvänä ja viimeisen kovimpaa. Itse palauttelen kävelyllä sykkeen alle 130 mutta tapoja on. Jogo3000 mainitsi, että 1-2 vauhtiharjoitusta viikossa. Sanoisin, että 2 sitten kun on treenannut jonkin aikaa ja tuntee palautuneensa riittävästi kahteen vauhtireeniin. Itse teen siten, että kun kunto nousee vedän toisen kovemman treenin 23km pitkiksen lopussa vauhtia nostaen fiiliksen mukaan. Joskus 5 km lopusta jopa 40 sek/km alkua kovempaa. En tiedä kuinka oikein tuo on, mutta ainakin puolikaan treeneille toimii. Itse seuraan Suunnon sivustosta kuinka paljon treenien sykkeistä on alle aerobisen. 80/20 sääntöä ei kannata ylittää HRV4Training puhelinsofta kertoo aika hyvin palautumisesta, toki ei voita omaa tunnetta. Pyöräillä voi, mutta avaintreenit juosten. Mäkäräisen valmentajakin sanoi, että kilpasuoristuksenomaiset treenit lajinomaisesti, muut miten vain. Eli pyörällä nuo 2 palauttavaa lenkkiä voi tehdä. On vain muistettava, että pyörällä on usein treenattava ajallisesti pidempään kuin juosten. Jos 50-60 km/vko juokset säännöllisesti , niin lokakuussa 2018 menee n. 40 min/10 km :) 37 vuotiaalle voi olla mahdollista
  8. Mikäli nyt 10 km kisassa menisi 45-47 min niin ei kannata pettyä, vaikka 40 min ei alitu ensi kesänä. 4 min/km vauhti on paljon kovempaa kuin n. 4.35 Jonkinlainen peruskaava kai on, että viikossa yksi pitkis, yksi kovempi treeni hyvin palautuneena ja loput kevyempää. Kannattaa juosta säännöllisesti ja treenit siirtää Polarin sivustolle, niin voi seuraa säännöllisyyttä. 50 km vko on varmaan 40 min/10 km tavoitteelle minimi. Kevyet niin, että sitä vauhtia jaksaisi vetää pidempää. Kova treeni voi olla esim. pari km lämmittely, vaikka 5-8 km tasavauhtinen kova ja loppuverrat. Tai kova voisi olla intervallit esim. 5*1000 m verryttelyineen. Kunnon paranemista voi seurata TV-kovan ajan paranemisen trendistä, jos juoksee sen samalla lenkillä. Jos vauhti ei trendinä parane, pitää pohtia missä vika. Palautuiko riittävästi kovaan treeniin. Voit toki etsiä treeniohjelman. Itse treenaan eri variaatioilla yllä mainittua settiä fiiliksen mukaan. Sykkeen seuranta on ok, mutta ei kannata tulla sykemittariorjaksi ja koko juoksumatkan tuijottaa, pysyykö syke jossain tietyssä lukemassa. Näin opit tuntemaa palautumisen itse Hyvä paikka testata kuntoa kuukausittain talven aikana on Vantaan Hakunillassa juostava Aktia Cup https://www.ku-58.fi/kilpailut-ja-tapahtumat/aikuisten_kilpailut/aktia_maantiejuoksu_cup/
  9. Sankariainesta

    Jodlaajalla on ihan kiinnostava blogi, joka googlettamalla löytää. Turhaan hän välillä kommentoi juoksufoorumia vaan unohtaisi vanhat ja keskittyisi blogiin. Jodlaaja on tukevasti maanpinnan yläpuolella, mutta tuohan tekee blogin lukemisesta kiinnostavaa. On menossa Valencian puolikkaalle keväällä. Blogin mukaan vauhti on selvästi keskivertohölkkääjää parempaa Vaikea ymmärtää, miksi jotain ottaa päähän se, jos Jodlaaja uhoaa olevansa eliittijuoksija ja vertaa itseään kenialaisiin huippujuoksijoihin. Korkeintaa tuo saa hymyn huulille.
  10. Aki Nummelan vauhti kiihtyy

    Aki Nummela aikaan 2.18.59. Juoksi syyskuussa 2.19.36. EM-raja on 2.18. Aki on niin tasaisessa kunnossa, että EM-paikka pitäisi myöntää näillä suorituksilla http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/17639-nummela-kauden-karkitulokseen-jai-taparasti-em-rajasta
  11. Mua ottaa päähän

    Mua ottaa päähän, kun takareisi ei parane millään. 2 kk sitten lenkillä venähti oikea takareisi, jossa tuntui pistemäistä kipua. Mustelmaa ei tullut joten ei liene revähdys. 4 viikon tauon jälkeen uskaltauduin lenkille ja 2 km jälkeen taas sama pistemäinen kipu. Nyt on taas 4 vko taulukoa, mutta kevyen juoksun jälkeen taas tuntuu. Onneksi ei kuitenkaan telakalla sillä pyöräily onnistuu
  12. Ymmärsin, että dynaamiset voimatreenit 15% olivat myös tuottavia kilpailuominaisuuksia harjoittavia treenejä. Noiden avaaminen olisi ollut kiinnostavaa. Eli VK olivat avaintreeneistä vain pieni osa
  13. Itse vedin yhteen seuraavia asioita: Palauttavat alle 135, kehittävät PK:t 135-aerobinen syke Treenien jakauma: PK 71 %, dynaaminen voima 15 %, rullahiihto tasatyöntö 4 %, MK 3 %, VK 7 % Noita dynaamisia voimatreenejä olisi kiinnostava hieman avata Kaisan kohdalta. "Laatua ei voi olla ilman määrää. Määrä on perusta ja pohja tuottavalle harjoittelulle. Määrä ja laatu pitää olla tietyllä tapaa tasapainossa." "Tuottavaa harjoittelua mielestäni pystyy tekemään viikossa noin kolme kertaa. Harjoittelua, joka selkeästi tuottaa, joka on kilpailuominaisuuksia tai sitten jotain muuta ominaisuutta selkeästi kehittävää. Kaikki muu on turhaa tuottavuuden kannalta, tukiharjoitteluna kuitenkin tärkeää" "On ihan sama, missä muodossa harjoittelu suoritetaan silloin, kun se poikkeaa kilpailusuorituksesta. onko se kävelyä, hiihtoa, pyöräilyä vai uintia." Käsitän näin. PK-treenit voi suorittaa millä lajilla vain, mutta kilpailuominaisuuksia kehittävä tuottava harjoittelu on tehtävä lajinomaisesti. Esimerkiksi juoksijalle pk:t vaikka pyöräillen, mutta laatutreenit juosten. Kehittyminen vaatii tuottavia kilpailuominaisuuksia harjoittavia treenejä, mutta niitä ei voi tehdä tehokkaasti, ellei ole määräharjoittelua riittävästi
  14. Suurin osa Juoksufoorumin lukijoista ei varmaankaan pääse 10 km alle 40 min. Jos on harrastanut juoksua vain muutamia vuosia ja parikymmentä kilometriä viikossa, on 45 minuutin tai vaikka 50 minuutin alitus hyvä suoritus. Koska pyöräilyä harrastan, voisin kai minäkin voisin sanoa, että kaikkien tulisi polkea yksin ilman peesiä maantiefillarilla yli 30 keskarilla yli 100 km lenkit. Toki en tiedä, millä nopeudella Baltsu pyöräilee
  15. Noora Honkala ammattilaiseksi?

    Iso investointi pieneltä yritykseltä Voyantic. 13 henkeä ja 1.3 Milj.€ liikevaihto jos katsoin oikein. Kovin isoa tulosta tuolla ei tehdä, koska luulisi teknologiafirmassa palkat olevan kohtuulliset. Toivottavasti tulosta tulee kummalekin osapuolelle
×