Jump to content
Juoksufoorumi.fi






ruiskarhu

Jäsenet
  • Content count

    2 452
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    7

About ruiskarhu

  • Rank
    Vätys

Converted

  • 10km
    38.10 (Valencia 12/2016)
  • Puolimaraton
    1.25.12 (Kullervo Maraton 9/2015)
  • Maraton
    2.59.12 (Sevilla 2/2016)

Recent Profile Visitors

5 392 profile views
  1. Aika erikoisia harjoituksia 10 min taukoineen. edit: no se olikin ilmeisesti vain aktiivista ja sosiaalista vapaa-ajanviettoa, turha ja asiaton moite siis oli
  2. Joko olet halliin siirtynyt treenaamaan @jtv76 (vauhtijuoksujen osalta kenties) ?
  3. Pe 27.10

    Vielä ehti ennen talvea juosta ulkona. Aluksi kevyttä, mutta riittävän vauhdikasta siirtymää Vänärille, sitten Teron kanssa noin 11,5 km, josta omat 4-14 km meni 44.57. Ihan okei vauhti pppp:llä mentäessä. Välillä joutui tauottamaan tosin louskutusta. Oman ventilaation vuoksi ja sitten ihan Teroa ajatellen :). Hyvä sää oli ja myös lenkki. Kiitos @TeroYK seurasta! 17,69 km @ 4.43 min/km.
  4. Vantaan maraton 14.10.2017

    On se ihan motivoivaa, että alkaa talvella hallilla olla < 4 min/km maratoonareita koko ajan enemmän. Vielä joskus, sit voi lopettaa tavoitteellisen maratonjuoksun. @Jalmari17 juoksi hienosti! 2.57.06 netto. Onnittelut. Nikolla meni 48s rajan yli. @jtv76 myös hyvä juoksu. Onnittelut. Juoksunopeutta riittää, joten aika vielä kohenee, jos jaksaa käydä lenkillä.
  5. Vantaan maraton 14.10.2017

    Ei. Juoksi Rotterdamissa 2.56 -alkuisen.
  6. Vantaan maraton 14.10.2017

    Loppukiri ihan okei. Siis 10s 95m.
  7. Vantaan maraton 14.10.2017

    < 2.50 menee. @Jalmari17 ja forrestilaisella Nikolla 3 tunnin alitus menee vaikeaksi? Tosin Jalmarilla on hyvin aikaa jäljellä. Ollilla jotain vaikeuksia ollut, kun sk juossut kiinni ja mennyt ohi, kunnes reilu 36 kilsalla menneet samaa vauhtia taas. Jalmari menee kevyesti alle kolmen tunnin. Yli 25 min viimeiselle reilulle 5 kilsalle. Nikokin mennee rajan alle, sillä noin 4.18 min/km riittää.
  8. Vantaan maraton 14.10.2017

    1.28.57, joten sopiva aloitus @Jalmari17 .
  9. Vantaan maraton 14.10.2017

    @OlliL ihan hyvässä vauhdissa. 1.27.10 eka puolikas. Forrestilaisella Nikolla vauhti kiihtyy vähitellen. Nyt vois jo mennä alle kolmen tunnin. Ikäsarjan keulilla yks tuttu juoksija savosta. Mites @Jalmari17 ?
  10. Vaarojen maraton 130km v.2017

    Valido vähän hakee myös linjoja jonkun juoksijan kanssa. edit: vai onko tuo reitti tuolla kartalla nyt se mikä on merkitty? onko tehty muutoksia........
  11. Hannu Manninen ruotii sykettään Suunnolla

    Ilmeisesti oli aikaisemmin tehnyt matolla juoksutestin sauvoin. Sen missä Myllylä taisi päästä yli 90 millin (oli tietysti kevytrakenteinen urheilija huippukunnossa). Kyllä tuo rullahiihto varmasti paremmin sujuu, vaikka onhan Hannu ainakin 2.48 maratoninkin jäähdytellessään juossut (ei vaadi tosin kummoista hapenottoa).
  12. Energiageelit

    Tosiaan noiden geelien tulisi ehkä olla vain yksi lisäosa muuten terveellisessä ja harjoittelua tukevassa ruokavaliossa. Mutta varsinkin pitkäkestoisten harjoitusten yhteydessä ihan käyttökelpoisia ovat, kun säästävät maksan ja lihasten ehtyviä glykogeenivarastoja sekä voivat sisältää myös erityisesti pidemmissä suorituksissa tarvittavia suoloja. Nestettäkin kannattaa toki jo em. kaltaisissa harjoituksissa nauttia. Huvikseen en geelejä nauttisi. Sitä kun ei kysyjä ilmoittanut, että onko tarkoitus nauttia geelejä muuten vaan (vs. erilaiset energiajuomat), vai kenties ennen, aikana ja jälkeen harjoituksen / kilpailun. Teoriassa (ja käytännössäkin monet kokeneet) ennen liikuntaa (tai kilpailua) tulisi verensokeria nopeasti nostattavia korkean GI:n tuotteita välttää (glycemic response), sillä seurauksena voi olla nousseiden insuliinitasojen myötä (insulinemic response), liikunnan alkaessa ns. rebound hypoglykemia (myös terveillä). Normaalista verensokerista (euglycemia) ja normaaleista plasman insuliinitasojen ylläpidosta on monia hyötyjä, kuten veren glukoosin saatavuuden säilyttäminen, rasvojen mobilisoinnin ja katabolian optimointi sekä maksan ja lihasten glykogeenivarastojen säästäminen. Äkkiseltään voisi tietysti luulla, että korkea verensokeri säästää lihasten glykogeenia, mutta esim. nuo selvästi nousevat insuliinitasot sotkee tehokkaasti kuviota. Em. epäillystä verensokerien laskusta lenkillä (vaikka evästä oli nautittu ennen lenkkiä) olikin jossain ketjussa keskustelua. Geelin nauttimisen (ennen liikuntaa) syynä ja poikkeuksena voi olla tietysti akuutti alhainen verensokeri tai syömättömyys. Tällöinkin esim. banaani voisi olla terveelle parempi vaihtoehto kuin geeli. Monet huiput nauttivat ja itsekin nautin geelin hieman ennen kisastarttia. Huipuilla kuitenkin insuliinitasojen liiallista nousua hillitsee perushölkkääjään verrattuna tehokkaampi sokeriaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys, joten em. rebound hypoglykemioista ei ole niin suurta vaaraa (geelejäkin on tietysti erilaisia).
  13. Tonnit paukkuu!

    Edellisen kommenttini jälkeinen flunssa vähän viivytti, niin ei viimekään viikolla kolme tonnia mennyt rikki. No mutta tänään jo joitain kilsoja yli meni.
  14. En ollut tätä kommenttia huomannut. Kyllä vaikutti taas vk:n vauhtipotentiaaliin hyvin tuo jakso. Harmi, että pääosin muista syistä kuin juoksusta johtuen kipeytin heinäkuun lopulla piriformiksen ja nousukiito jäi siihen. Edellinen mättöjaksokin toimi 2016 marraskuussa hyvin ja joulukuussa olin paremmassa 10k:n kunnossa kuin koskaan. Valenciassa oli kuitenkin talvimyrsky, niin 38.10 aikaan oli tyytyminen, kun hävisin pelkästään yhdellä reilun 2 kilsan suoralla arviolta noin 40s ("hieman" tuulista ja sateista oli).
  15. Neljän tonnin välivuosi

    Hurjat, mutta realistiset oli mielestäni tavoitteet, kun 1. tammikuuta viimeksi blogiini postauksen tein. Tuon jälkeen tuli juostua ihan riittävästi kevättä kohti, esim. Pirkkolan kolmosia yli 150 kierrosta, mutta vireen kanssa oli ongelmaa. Kokonaisrasitus oli ehkä liian rajoilla koko ajan. Kuitenkin yli 20 kilsan rennot lenkit alkoi mennä parhaimmillaan jo 4.26 min/km. Kevään maran vaihdoin kuitenkin 10 kilsaan, ja fiilikset oli aika heikot. Kesällä oli uusi nousu jo hyvässä vauhdissa. Tein 10 päivän mättöjaksonkin (229 km) helpommin kuin edellinen oli mennyt marraskuussa, ja vaikuttikin, että peruskunto oli pelkästään palautumisen perusteella selvästi parempi kuin edellisenä vuonna. Heinäkuussa vk-vauhdit lähti vähitellen jostain 4.40-4.25 min/km paikkeilta, mutta pääsin jo suht kivuttomaan 6 kilsan kiihtyvään (4.05-3.49 min/km), jossa keskivauhti oli jo 3.56 min/km. Tuo oli reilu 8 viikkoa ennen pääkisaksi kaavailtua Joutsenoa, joten täysin aikataulussa menin vauhtikestävyyden virittämisen osaltakin. Vertailuna aikanaan 9,5 viikkoa ennen Sevillan maraa pystyin hätäseen 6 km juoksemaan 25 minuuttiin radalla (@4.10 min/km), ja silti mara meni noin 4.14 min/km. Seuraavan 1,5-2,5 viikon aikana kuitenkin kipeytin piriformiksen liialla istumisella, kun oli intensiivistä opiskelua ja matkustusta aika paljon. Siinä ei jotkut 70-80 km/vko jaloittelut auttanut piriformiksen kipeytymisen välttämiseen. Tuon jälkeen peruuntuikin sitten yksitellen kisoja joita olin miettinyt: Vänärin 5k treeninä, Haminan 10k, Kuopion maran puolikas ja Joutsenon mara. Joutsenon puolikaskaan ei olisi onnistunut kunnon puolesta. OSH:n 10k:ta mietin, kun olisi ollut 2 viikkoa ennen Vantaata, jossa maran sijaan mietin puolikasta. No eipä kannata tuonnekaan lähteä kunnon puolesta. Tavallaan fiilinki on jo pidempään ollut se, että turha yrittää paikkailla enää tätä kautta, kun ei ole mitään takeita, että sekään onnistuu. Mulla on kuitenkin melko kunnianhimoiset tavoitteet maratonilla, ja sitä ajatellen 10k:n tai puolikkaan jo homehtuvat vanhat ennätykset eivät merkkaa mitään. Korkeintaan vähän nakertaa päätä, mutta motivoi myös sopivasti. Isossa kuvassa tavoitteena oli tänä vuonna juosta vähemmän kisoja kuin viime vuonna ja treenata enemmän. Kisaamisen osalta tuo onnistuu varmuudella, sillä kymmentä kisaa en enää loppuvuodesta juokse, jos siis yhtään. 1 kisa siis ainoastaan juostu, HSM:n 10k (38.21). Hallissa saatan joskus joulukuussa epävirallista vitosta tai 10k:ta juosta. Treenien kilsatavoite taisi olla 4500 km. On selvää, että elokuun 126 kilsalla tuo pitkälti romuttui, kun 500 km piti elokuulle ennen päätavoitetta kertyä. Lisäksi syyskuun lopulla olin vajaan viikon flunssatoipilaana. Mutta tänään menee kolmas tonni jo kuitenkin, mikä on vähän yllätyskin näillä taustoilla, ja uskon, että lokakuun kevyestikin treenaten ja marras-joulukuulla pk-kautta ensi vuotta varten aloitellen pääsen noin 4050-4250 kilsaan. Välivuodeksi ihan kelpo kilsat siis kuitenkin, ja toinen > 4000 km vuosi putkeen (viime vuosi 4155 km) ja tuosta on hyvä lähteä nöyrin mielin kohti ensi kevättä. Paikat on nyt ehjänä, eikä kilsat ole luustolle tms. olleet millään tavalla haitaksi. Vauhtejakin juostessa täytyy kuitenkin lihashuoltoon satsata enemmän, ja lisäksi talvella on tarkoitus tehdä lihaskuntoa enemmän koko kropalle. Talvella ulkona juoksemisesta vaihdan taatusti osan hiihtoon.
×