Jump to content
Juoksufoorumi.fi


ruiskarhu

Jäsenet
  • Content count

    2 644
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

ruiskarhu last won the day on April 30

ruiskarhu had the most liked content!

Community Reputation

1 751 Excellent

About ruiskarhu

  • Rank
    Vätys

Converted

  • 10km
    38.10 (Valencia 12/2016)
  • Puolimaraton
    1.23.21 (Alicante 4/2018)
  • Maraton
    2.59.12 (Sevilla 2/2016)

Recent Profile Visitors

6 183 profile views
  1. Keskimäärin asiallista ollut viestintä foorumilla. Kuitenkin todettava, että tämän ketjun ensimmäinen vastaus on editoitu siitä mitä se oli. En väitä, että se oli erityisen törkeä, sen voisi tiivistää: kieltämättä oli tyhmän kysymys (tämä oli tosin lainausmerkeissä), täällä foorumilla kuitenkin me juoksijat vastaamme myös tyhmiin kysymyksiin. Vähän sama kuin esim. kehnoksi juoksijaksi esittäytyvä kyselisi neuvoja ja siihen vastattaisiin: kehno olet tosiaan, tässä silti muutamia neuvoja. Ketju lähti heti menemään väärään suuntaan, en kommentoi jäljempänä ilmaantuneita viestejä mitenkään. Yritin tämän nyt ilmaista neutraalisti, ketään syyttämättä. Täällä on paljon porukkaa, uusi kysyjä ei voi tietää minkälaista on kenenkin ns. normaali viestintä, joten väärinymmärryksille on suuri riski.
  2. @Neko mielestäni kysymyksesi ei ollut tyhmä. @kimmoke ois voinut vähän suodattaa vastaustaan. Ei tuosta välttämättä havaitse semmoista tervetuloa foorumille ja tsemiä juoksuun -viestiä.
  3. Ikääntymisen myötä elimistössä tapahtuu sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia, jotka heikentävät suorituskykyä oletusarvoisesti. Tuo ei tietenkään tarkoitta etteikö ihminen voisi olla esim. 40v paremmassa kunnossa mitä oli 20v. Mites lyhyt olet? No jokatapauksessa, kestävyysjuoksijoista esimerkkeinä suht nopeat ja menestyneet, miehistä Haile Gebrselassie 164 cm ja naisista Catherine Ndereba 160 cm. Väittäisin siis, että siihen askelpituuteen vaikuttaa pituuden lisäksi esim. voima ja voimantuotto, suhteessa massaan. Ei ole esim. Hailella erityisen lyhyt askel ollut, kun suorastaan liiti maratonilla.
  4. ruiskarhu

    Sydänongelmia

    @puttex juoksi aikanaan suht pitkän lenkin ennen kuin selvisi mistä on kyse. Hänen blogistaan voi lukea. Myös siitä, että liikkua voi edelleen sen jälkeen, kun on ensin lääkärissä käyty selvittämässä tilanne jne. Tsemiä.
  5. Jotkut ovat sitä mieltä ilmeisesti olleet. En minä tietääkseni. Aika nuori on vielä kestävyysurheilijaksi.
  6. Vauhti kiihtyy vähitellen. Alle 34 min 10k tänään. http://live.time4results.com/yu/2018/jamsa/2-1-r.html
  7. @Don_Valido oisko twiitti aiheesta sopivalla risuaitavirityksellä mitään? Onneksi itsellä on Polarin vöitä käytössä. Vaikuttaa toimivan selvästi parhaiten, vs. Garminin tai Suunnon. Uudempi Suunnon vyö on ilmeisen huono, tai muutamilla käyttäjillä tiedän jokatapauksessa olleen jo pitkiä aikoja sykkeettömiä treenejä Suunnon laitteita käyttäen. Älyttömästi asiaa ei helpota se, että Suunnon asiakaspalvelu on ilmeisesti kesälomalla. Strategia on tietysti hyvä sillä takuuajat ovat rajallisia.
  8. Jää tällä kertaa 10 päivän mättö juoksematta. Reilun 3 vrk (to-su) juoksujen perusteella pahin ylimenokauden monttu kunnon suhteen on jo voitettu. Kunto vaikuttaa ihan asialliselta, huomioiden suht lämmät ilmat mitä nyt loppuviikon oli. Vähän järkeilin, että on parempi nyt edetä normipk-mk treeneillä, 75-125 km viikoin, vielä seuraavat 6 viikkoa (sitten vähitellen kisoja ja vauhtikestävyyttä ohjelmaan maralle valmistautuessa), ja seuraava mättöjakso jää joskus myöhemmin tai ei-ikinä-enää juostavaksi. Esim. joskus marraskuun lopulla pimeällä sitä on mukava juosta. Tämmöisiä muutaman päivän lyhyitä ryppäitä toki aion juosta silloin tällöin. Mättöjakson edelle meni nyt se, että haluan säilyttää (hetken maran jälkeen kadoksissa olleen) juoksun mielekkyyden, enkä esim. kytätä Forecaa päivittäin pitemmän lenkin siedettävää ajankohtaa miettien. Aamujen sykevälivaihtelut ja tämän päivän lenkki osoitti, että ihan hyvin palauduin näistä muutamista lenkeistä (73 tuntiin lähes 78 kilsaa ja reilu 7 tuntia juoksua). Nesteytin ja söin hyvin, joten 1,5 kiloa mitkä lähti oli ilmeisesti treenamattomuuden aiheuttamaa tauhkaa. to 23,42 km @ 5.19 min/km, ks 74% (max 84%), 2h4min36s, kilsat skaalalla 5.09-5.37 min/km, vajaa 5 dl laimeaa urkkaa hyvä fiilis, juoksu kevyttä, sykkeet nousi enemmän lähinnä ylämäissä pe 21,14 km @ 5.32 min/km, ks 75% (max 84%), 1h57min21s, kilsat skaalalla 5.13-5.54 min/km, 1 geeli + reilu 4 dl juomaa (vesi + 1 geeli), aika lämmin ja hiostava ilma oli, nousumetrejä myös eilistä enemmän, sykkeet hieman ylempänä, juoksu muuten kevyttä la 21,85 km @ 5.31 min/km, ks 73% (max 85%), 2h50s, kilsat skaalalla 5.17-5.55 min/km, 5 dl juomaa (vesi + 1 geeli) edelleen lämmintä, mutta viileni vähitellen, perusmäärä vähintään taas nousumetrejä, vatsaongelmaa ja hieman vaikeaa siksi, erittäin taloudellisesti piti yrittää juosta jottei sykkeet nouse liikaa, jaksamisen osalta edelleenkään ei suurta ongelmaa su 11,45 km @ 5.04 min/km, ks 76% (max 87%), 58min8s, kilsat skaalalla 4.44-5.33 min/km lämmintä oli, juoksu kulki aika hyvin, ja ajoittain annoin vauhdin nousta alamäissä jne. < 4 min/km, keskisykkeet jäi vielä alle mutuaerkin, isommista nousuista huolimatta
  9. ruiskarhu

    HHM vai HCR parempi

    Ääni meni selvällä erolla HHM:lle.
  10. Kaverilla oli vastaavaa huonoa tuuria oisko ollut viime kesänä. Tuolloin ilmeisesti hoidossa muilla kuin omistajalla ollut koira oli irti. Kyllä on syytä itse huomioida koirat. Usein on puhelin kiinnostuksen kohteena taluttajalla ja koira taas voi kokea juoksijan uhkaksi. Parempi kiertää kaukaa. Vähän sama kuin suojatien ylityksessä, jos auto ei pysähdy, niin auton hidastamisesta huolimatta ei uskalla lähteä välttämättä ylittää katua. Selvä merkki siitä, että autoilija on huomannut katua ylittävän kevyenliikenteen pitää olla. Helsingissä aikanaan muutaman kerran nojasin konepeltiin ja möykkäsin. Onneksi ilman, että jalat meni poikki. Savossakin muutamat suojatiet ovat hyviä paikkoja, jos on aikomus päästä päiviltä. edit: tarkennuksena, suojatien ylityksissä ei siis ole ollut keskimäärin merkitystä pysähtyykö ennen suojatietä, ei siis ole tapana juosta vauhdilla suojatielle
  11. Hyvä veto ollut! Tuohan on kuuluisan 9/2015 maran vauhtia, eikä sitä juokse puolikasta, jos ei ole kuntoa ollenkaan.
  12. Hyvä @Don_Valido (1:13:38)!
  13. Minulla on Polarin V800 sponssikello käytössä. Palautumista tulee seurattua tuntemusten ja fiilisten lisäksi sykevälivaihtelua seuraamalla päivittäin. Polar toimii tuon osalta vain mittalaitteena, jolla R-R -data saadaan. Analysoinnit teen / tehdään Kubios HRV:llä. Tuossa juoksuindeksissä on puutteita. Lähtökohtaisesti se on hyvä, mutta se / sitä laskeva algoritmi ei vaikuttaisi oppivan yksilöstä, ts. ei siis hyödynnä (tämmöne vaikutelma on) yksilöstä kertyvää dataa. Nyt keväällä indeksit meni 5-6 yksikköä alaspäin juuri ennen kuin paransin puolikkaalla ennätystä lähes 2 min. Liittyikö tämä tuohon Polarin dataan, ja mahdollisesti populaation keskimääräiseen maratonaikaan? Itse tavoittelen lähinnä 4.14 min/km maravauhdin nostoa asteittain 2-3 seuraavan maratonin aikana < 4 min/km. Puhutaan siis ehkä hieman eri vaatimuksista juoksutehokkuudessa ja hapenottokyvyssä (toki tiedän, että olen tasollani ihan lapanen loppujen lopuksi silti). Vielä tuohon linkin tekstiin (ei kannata aina treenata kovaa) lyhyt kommentti; 10 päivän jaksoni (siis jos ylipäänsä siihen liittyen kommentoit tällä Polarin jutulla) ei ole erityisen kovaa treenaamista, enkä varsinkaan tee tämmöisiä aina. Nyt ois siis kolmas 10 päivän jakso lähdössä reilun 1,5 vuoden aikana. edit: jaa tuo Arsin kommentti olikin suora copy-paste Polarin uutisesta, ei siis kommentti niinkään, ihmettelinkin hieman sen relevanssia (edes sykepohjaista treenaamista en ole tietääkseni moittinut; seuraan sykkeitäni toki ja jopa rajoitan menoa niitten mukaan tarvittaessa)
  14. Jos sitä vielä yhen ka 20-25 km/päivä 10 päivän jakson juoksisi. Aloitus joskus ensi viikon lopulla.
  15. Tuo jalkojen kestävyys lienee mahdollinen rajoittava tekijä, koska puolikas on 5 kilsaa enemmän mitä viimeisin pitkiksesi. En siis laskisi aloitusvauhtia yläkynnyksestä. Lähde noin 6-5.45 min/km kevyesti liikkeelle. Jos on helppoa, niin ekan vitosen jälkeen vielä ehtii vauhtia nostaa, ja ehtii jopa alle kahteen tuntiin. Siihen riittää 5.40 min/km keskivauhti. Tasavauhtinen juoksu muutamansadanmetrin loppukirillä ei ole ekaan puolikkaaseen huono vaihtoehto. Parempi fiilinki jää kuin hiipuvasta juoksusta.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy