Jump to content
Juoksufoorumi.fi


226

Jäsenet
  • Content count

    2 433
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

226 last won the day on November 9 2017

226 had the most liked content!

Community Reputation

332 Excellent
  1. 226

    Uintikunto

    Itseasiassa ei minullakaan ole mitään nimeä häpäistävänä 100 m tai 50 m uinneissa. Yhtä kaukana kärjestä olen noilla matkoilla ollut aina ennenkin. Harva mies on joutunut tekemään niin paljon työtä alittaakseen 100 m vapaauinnissa ensimmäisen ja viimeisen kerran yhden minuutin ajan, ja sillä tuloksella ei koskaan rikottu edes SM-kisarajaa.
  2. 226

    Uintikunto

    Olin eilen työmatkalla, joten tuli treenitön päivä. Sen kunniaksi kävin sitten tänään illalla uimassa 100 m vu ajan 25 m altaassa, hyppylähdöllä. Vuonna 1986 uin ennätykseni ja alkuvuonna 1987 uin 100 m kilpaa viimeksi. Tulos tänään oli juuri niin hidas kuin arvelin 1.13.3., eikä se siitä edes kovin paljon paranisi vaikka miten treenaisin. Minulta taitaa nykyisin puuttua koko anaerobinen kynnys, se on anaerobinen seinä. 1500 m uinti menee vielä aika lähelle oman ikäsarjan suomen kärkivauhtia, mutta 100 m tai etenkin 50 m en viitsi lähteä masterseihin nimeäni häpäisemään. Siinä on nyt AnttiSn:lle ensimmäinen 100 m vu tavoiteaika.
  3. 226

    Uintikunto

    Spicalle: Tekniikassa voi aina olla jotain pientä viilattavaa, mutta eniten siinä varmaan kuitenkin mättää se 6 km viikkokeskiarvo. Ei sillä määrällä voi paljon tuon paremmaksi tulla, vaikka uisi millaisia sarjoja. Vähän sama kuin haluaisi parantaa maratonin 2.50 ennätystä ja olisi valmis juoksemaan sen eteen 1200 km vuodessa. Noilla uintimäärillä sinulla ei varmaankaan ole montaa tai yhtään yli 4 km uintitreeniä vuodessa, joka siis vastaa noin 16 km juoksua. Tietenkään se pelkkä määrän lisääminen ei välttämättä 3,8 km vauhtia paranna, mutta määrä luo mahdollisuuksia kovemmille tehoille. Meillä Saksan Demokraattisessa Tasavallassa oli aikoinaan sanonta: Ahkera ei ehdi uintikilometrejä laskemaan. Hän laskee vain kunniamerkkejä ja sankarimitaleja.
  4. 226

    Uintikunto

    On tuo uintimääriin nähden varsin kehityskelpoista menoa. Mulla on uintikilometrejä takana noin 25 000 km, ja kohta ollaan satasella saman tasoisia.
  5. 226

    Uintikunto

    Uintimäärän minimoimisessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että uintimäärällä voi saada jotain sellaista lisää kestävyyteen, joka näkyy enemmän pyöräilyssä ja juoksussa kuin uinnissa. Minulla aikoinaan vahva uintireservi vaikutti siihen, että juoksuosuuden kymppi meni ihan samaa vauhtia uinnilla tai ilman, eikä maratonvauhdissakaan ollut uinnin aiheuttamaa hidastumista.
  6. 226

    Uintikunto

    Harmittavan huono video, eli juuri tuota sivukuvaa olisi hyvä nähdä veden alta. Myös veden päältä voisi nähdä joitain asioita paremmin, kuten esim. rentoutta ja kiemurtelua. Takaapäin ei yleensä näe mitään, mutta sinun tapauksessa jalkaterät uivat kokonaan pinnan alla, joten näkyvyyttä haittaavaa poreilua ei ole. Minusta tuo on varsin ok menoa, ei mitään fatal erroria. Jalkoja lähemmäksi pintaa potkuharjoittelun avulla. Kyynärpää varmaan putoaa alussa, kuten Villea mainitsi. Sivulta sen näkisi hyvin. Se virhe on kyllä kaikilla teräsmiestason uimareilla muutenkin. Vähän näyttäisi kaukaa katsottuna olevan kiemurtelua, mutta lähelle tultaessa en sitä näe. 1.10 satasen huonosta tuloksesta olisi vaihdossa tarjota 10 km monipuolista uintitreeniä viikossa ja samalla saa seurata sitä kun uintikunto huononee tasaisesti.
  7. 226

    Uintikunto

    Jos minun ja Villen aikoja verrataan, niin matkan pidentyessä ero kasvaa. 200 metrillä ero 3 s/100 m. 400 metrillä ero 4,5 s/100 m. 1500 metrillä ero 12s/100 m. 10 km ero noin 40 min, eli 24 s/100 m. Pari kuukautta sitten tonnin testi meni 14.02, eli samaa vauhtia, jota parhaimmillaan pääsin 10 km. Sitä se vanhuus teettää ja etenkin uinnissa sen huomaa ikävän hyvin, kun olosuhteet ovat melko vakiot. Etenkin tuo vauhtimarginaali on supistunut tosi pieneksi, jos viitsin treenata noin 10 km/vko. Tuolloin 15 min/km on melkein täyttä vauhtia ja 16 min/km menee jo varsin helposti, noin 110-120 sykkeellä. 100 m aikaa en ole uinut pariin kymmeneen vuoteen, mutta pitää käydä joku kerta rykäisemässä ihan mielenkiinnon vuoksi. Tiedän kyllä treenivauhdeista, että se on huono, ei menee edes alle 1.10.
  8. 226

    Uintikunto

    Tuossa vertailun vuoksi omat ennätykset vapaauinnissa: 50 m 28,5 100 m 59,8 200 m 2.10 tai 2.11 ja kymmenykset päälle 400 m 4.40 1500 m 19.01 Mulla tuo räjähtävä voima ja nopeus ovat aina olleet heikkouksia, joten toisen tyyppinen henkilö voisi esim. uida satasen minuuttiin, 400 m 5 minuuttiin ja 1500 m 21 minuuttiin.
  9. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Joo, minulla nuo huonot kokemukset siitä lyhyestä suksesta johtuvat paljolti myös sitä, että olen käyttänyt tavallista luisteluhiihtosidettä ja luisteluhiihtomonoa, jolloin mäessä vain mono ja side taipuvat ja suksi pysyy rinteen suuntaisena, jolloin ylöspäin tamppaaminen on mahdotonta. Varmaan toimisi paljon paremmin sen tukevan Naali saappaan kanssa. Etelä-Suomessa asuttaessa meilläkin oli vain 210 cm suksia ja niillä pärjäsi aina. Kainuussa on vähemmän ryteikköjä, joten täällä hieman pitempikään suksi ei haittaa. Taimikot ja hakkuuaukeatkin muuttuvat sitä mukaa helpommiksi hiihdellä kun lumen määrä kasvaa.
  10. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Siinä 160 cm melasuksessa minulla on tavallinen hiihtomono ja side, ja se setti on kyllä monessa paikassa ihan onneton. Ei voi mennä haarakäyntiä ja vielä huonommin tampata sivuttain. Kovalla alustalla ihan mahdoton mennä ylämäkeen muuten kuin suorilla suksilla. Toinen poika osti melasuksiin erikoissiteet ja lähes tellumonon jäykkyisen kengän. Sillä pehmeään alamäkeen laskeminen on melkein yhtä helppoa kuin laskettelusuksilla, mutta ei silläkään yhdistelmällä kymmeniä kilometrejä hiihdetä. Kaikki nämä kolme melasuksiparia ovat vielä niin hemmetin ohuita, että siteitä ei saa kiinni millään normaalilla ruuvilla.
  11. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    En osaa sanoa millaisille kiloille noita suksia on tehty, mutta Karhun ja Peltosen pitopohjasukset olen saanut pitämään voiteiden kanssa. Vaimon uudet Järvisen Lapponiat eivät oikein luistaneet. Voi olla, että toisella yrittämällä luistaa, kun hioin pitopohjaa pois. Aikoinaan meillä oli kaksi paria muistaakseni Järvisen Adventure suksia, joilla hiihdin tuon pisimmän KPH:n. Molemmat noista pareista luisti hyvin, mutta vain toisen parin sai pitämään. Nykyisin hiihdän umpihangessa pääosin Karhun Optigrip 225 cm suksilla. Se pitää ihan hyvin, mutta ei ole luistoltaan niiden Järvisen Adventuren veroinen. Tuo Karhun suksi on hyvin löysä ja sen puoleen mukavasti ui pehmeässä lumessa ja on hyvä myös ojien ylityksissä. Ei ole tänäkään talvena upottanut liikaa, vaikka meillä on 80 cm lunta ja kävellen upottaa munia myöten.
  12. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Kotimatkalla kävin Kuopion XXL:ssä. Siellä oli aika paljon sellaisia teräskanttisia (esim. Madshus) melko lyhyitä (180-208 cm) ja aika kapeita eräsuksia, joihin voi kiinnittää karvan pitoalueelle. Niihin sitten hieman vahvemmat siteet ja "erämonot". Koko paketti noin 450 euroa. Tuollainen setti olisi varmaan ihan hyvä KPH:oon, ainakin suksi. Monon hyvyydestä en osaa sanoa. Ainakin yksi hiihtäjä keskeytti omalla erämonolla pahoihin säären etuosan vammoihin. Kunnon umpihankeen tuo suksi ei kanna tarpeeksi. 210-230 cm pitkällä SA-mallisella suksella pärjäilee jo varsin hyvin umpihangessakin. Siten jos vielä pehmeämpään lumeen ja aukeille paikoille (suolle, pellolle, järvelle) haluaa suksen, niin saa olla pitempi, esim. 250-300 cm. Näitä perinteisiä eräsuksia löytyy 100 euron hintahaarukasta, jolloin laatu on varsin heikko, mutta vähän hiihtävälle riittää kyllä. Poikani heitti viime keväänä 400 km reissun tuollaisilla palikkasuksilla UKK:n kansallispuistossa ja mm. side irtosi ja lamelleja repeile, joten noin pitkille reissuille paremmat sukset olisivat turvallisempi valinta, esim. Karhu, Järvinen tai Peltonen. Hintakin on sitten noin 300 euroa. Meillä on perheessä myös kolme paria "melasuksia", eli lyhyitä ja tosi leveitä. Niillä on hauska laskea puuterilumessa, mutta muuhun ovat aika huonoja. Tiheässä ryteikössä tosin parempia kuin pitkät sukset. Saappaina olen käyttänyt noin 69 euron Viking huopakumisaapasta, mutta se ei kestä kovaa pakkasta ja ostin juuri uudet Nokian Naalit. Minulla on myös Nokian Kairat. Naali on lämmin, tukeva, mutta myös tosi painava. Kaira on kevyempi, mutta liian löysä. Kummassakin on oikea suunnittelun kukkanen, eli lumisuppilo. Saappaan varren kiristysnauha on noin 3-4 cm varren yläosan alapuolella, jolloin varren yläosaan muodostuu suppilo, johon kaikki irtolumi kerääntyy, valuakseen saappaan varresta sisälle. Sellaista lahjetta ei monestakaan hiihtohoususta löydy, jonka saisi saappaan varren päälle, eli käsittämätöntä suomalaisen suunnittelun surkeutta tuo lumisuppilo. Halpiskauppojen siteet, hintaluokassa 30 euroa (Hong Kong, Kärkkäinen) ovat ihan paskoja, ja hajoavat ehkä jo ensimmäisellä hiihdolla, joten kannattaa ostaa Kuusamon Erän kalliit siteet, noin 65-79 euroa. Sauvojen osalta ei vielä ole ymmärretty, että metsähiihtäjä voisi haluta kevyet sauvat, jolloin eräsauvoiksi on yleensä tarjolla vain sellaisia putkia, joilla ei ainakaan KPH:oon viitsi lähteä. Myös sommat ovat monessa sauvassa varsin surkeita. Jyrkässä mäessä piikkiä ei saa välttämättä enää maahan, vaan sompa luistaa maata vasten. Sauvat pitää duunata itse. Minun insinööriluonne on kieltämättä aina vähän koetuksella, kun olen ostanut jonkun tuotteen, jonka ensimmäisellä hiihtokerralla jo näkee, että kukaan ei ole sitä missään vaiheessa testannut tietokoneruutua kauempana.
  13. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Minulla kahden pullon juomavyö oli ohuen ulkotakin sisällä. Tuossa kelissä pullot pysyivät ihan sopivan lämpöisinä, kun huoltopisteiltä lisäsi aina pari desiä lämmintä mehua. Vähän nyhräämistä on pullojen käyttö, kun tuon pullovyön pitää olla sopivan tiukalla. Pullon saa kyllä vedettyä pois, mutta takaisin laitto on vähän hankalaa. Minunkin olisi vaan suosiolla pitänyt ottaa omat huopakumisaappaat, mutta oli niin hyviä aikaisempia kokemuksia intin kesäsaappaista.
  14. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Minullekin jäi kohtuullisen hyvä maku tästä reissusta. Lähdin perjantaina klo. 9.30 Utista Pajulahteen. Majatauot olivat lyhyitä, enkä ostanut mitään, kun omia eväitä oli vähän liikaakin matkassa. Vauhti intin peruspaskoilla oli 8 km/h taukoineen, eli ennakoon nähden vähintäänkin OK. Varusteiden valinnassa tein kuitenkin virheen, ja otin uudemman malliset kumisaappaat. Laitoin intin pohjallisen lisäksi oman tacco tukipohjallisen ja noin 5 mm korkean kantapään pehmusteen. Ilman näitä lisävirityksiä kantapäät olisivat kipeytyneet kuormasta ja jalkaholvit todennäköisesti myös. Tuossa "uudessa" saapasmallissa takasauma ei joustanut yhtään ja ehkä kantapääkin tuli liian korkealle, eli kavennuksen kohdalle. Sain kantapäät auki jo noin 15 km ennen Pajulahtea. Pajulahdessa toisessa jalassa sisäsukka ja villasukka olivat jo kantapäistä veren värjäämät. Laitoin urheiluteippiä ja laastarityynyt. Menon Pajulahteen 9 h ja siellä 45 min tauko. Lähdin kivusta huolimatta takaisin. Pikkasen kipu harmitti fiiliksiä, mutta kuntoon ja muuhun vointiin olin ihan tyytyväinen ja sääkin ihan mukava. Uttiin tulin klo. 5.15, eli 10 tuntiin. Yhteensä siis rapiat alle 20 h. Tarkoitus olisi ollut vielä hiihdellä pari kymppiä vaimoin porukkaa vastaan, mutta en viitsinyt enää lähteä kipeillä kantapäillä hissuttelemaan. Mitä paremman potkun teki, niin sitä enemmän sattui. Onneksi tuo sinimusta pohjainen suksi piti kuin tauti. Jos olisi lipsunut, niin sitten olisin ollut kipujen kanssa lirissä. Eli matkaa tuli yhteensä vajaat 150 km. Kolme 300 km hiihtäjää, tai ainakin yrittäjää meni minusta matkan aikana ohi omilla suksillaan, ja kyllä se ero alamäissä on varsin suuri noihin intin perussuksiin nähden. Lihasten ja kunnon puolesta 300 km hiihto tuntui taas ihan mahdolliselta idealta, mutta kyllä toisella kiekalla olisi tullut muitakin kuin kantapääongelmia. Sukat olivat veren lisäksi myös hiestä märät ja jalkapohjasta olisi ehkä seuraavan 30-50 km aikana lähtenyt nahka myös kuoriutumaan. Myöskin päätä särki ja niska oli ihan jumissa. Muistaakseni v. 2005 hiihdin puolet matkasta huopakumisaappaalla. Se on painavampi, mutta huopa imee kosteutta ja pitää jalan ihon paremmassa kunnossa. Tietenkin voisi jo satsata eräsuksiin, joissa ei ole kumisaapasta, mutta aika teurastusta tuo reitti on omille suksille. Nyt ei niin haittaa, jos pikkukivet välillä vähän raapaisee. Utti-Pajulahti on minusta reittinä ihan mukava ja sopivan vaihteleva, ja hyvä, että näinkin vähällä lumella saatiin tuo tapahtuma järjestettyä. Sauvassa minulla oli leki-kahvat. Se oli kyllä tosi hyvä ja helppo systeemi lyhyiden taukojen räpellyksiin, esim. juomapullon ja patukoiden käsittelyyn.
  15. 226

    20. Kaukopartiohiihto

    Onko tietoa varustekuljetuksesta Pajulahteen, eli lähteekö järjestäjien toimesta joku auto perjantaina, jonka kyytiin voi laittaa esim. evästä, vaihtovaatetta, retkipatjan ja makuupussin. Jos on, niin tuleeko sinne jätetyt tavarat myös takaisin Uttiin. Ilmoittauduin vaan 150 km matkalle, niin ei tarvitse samoja latuja kahteen kertaa samaan suuntaan hiihdellä. Keli näyttäisi tosiaan melko optimilta.
×