Jump to content
Juoksufoorumi.fi


rinieme

Jäsenet
  • Content count

    3 181
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8
  1. Icebug Pytho4 vai DTS2?

    DTS on huomattavasti järeämpi kenkä kuin Pytho. Enemmän vaimennusta, painoa ja droppia. Pytho on varsin pienellä dropilla, muistaakseni 4 mm. Pitää siis miettiä, millaisen kengän haluaa. Ruiskarhun mainitsema Aurora lienee poistuva malli. Viime talvena sitä oli yleisemmin myynnissä mutta löytyy edelleen jostain. On myös melko kevyesti vaimennettu.
  2. Kertokaapa kokemuksianne maksimisykkeen kehityksestä iän myötä! Yleinen väite on, että maksimisyke laskee noin yhden pykälän joka ikävuosi. Tämä perustuu käsittääkseni laajoihin tutkimusaineistoihin väestöstä yleensä. Miten käy aktiiviliikkujalle? Siitä on käsittääkseni aika vähän luotettavaa seurantatietoa. Olen lueskellut Joe Frielin kirjaa "Fast after 50". Hän tuntuu olevan sitä mieltä, että maksimisykkeen lasku ei ole aktiiviharrastajalla välttämättä totta, eikä ainakaan niin nopeaa, kuin yleensä väitetään. Friel ei kirjoita pelkkää mutua, vaan takana on laaja tutustuminen tieteellisiin tutkimuksiin. Oma kokemukseni tukee ainakin jossain määrin Frielin ajatusta. Aloittelin uutta aktiiviharrastamista melko pitkän hyötyliikkumisjakson jälkeen noin kymmenen vuotta sitten. Silloin maksimisykkeeksi sain 167 bpm. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, maksimisyke on noin 175 bpm. En toki väitä, että maksimi varsinaisesti olisi noussut noin paljon. Kyse lienee enemmänkin kyvystä ottaa itsestään kaikki irti. Väittäisin silti, ettei se maksimi ole laskenutkaan tänä aikana. Frielin ajatuskulku aiheesta on suurin piirtein (muistinvaraisesti) tämä: - Ihmisten liikkuminen yleensä vähenee iän myötä ja maksimisyke laskee. Laajat aineistot ja käsitys keskimääräisestä laskuvauhdista perustuvat väestöön keskimäärin, eivät aktiiviurheilijoihin. - Aktiiviliikkujillakin on yleistä muuttaa harjoitteluaan iän myötä leppoisan köpöttelyn (Long Slow Distance) suuntaan. Yläreservi jää pois käytöstä ja enää ei päästä maksimeihin. - Ikääntyvän "aktivistin" pitäisi polarisoida treeniään entistä enemmän. Kevyet tosi keveinä ja huoltavinakin. Erityisesti pitää huolehtia palautumisesta, joka iän myötä hidastuu. Toisaalta pitää panostaa entistä enemmän yläreservin ylläpitoon. Pitää siis tehdä oikeasti kovia treenejä, jottei huippusuorituskyky katoa. Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita, etteikö peruskestävyys olisi edelleen tärkeää. Frielin ajatus on kuitenkin, että sitä on rakennettu vuosikymmeniä eikä se katoa yhtä helposti kuin revittelykyky. Tuttavapiirissäni on ikääntyvä yleisurheilija, lajeina esim 60 m juoksu, kolmiloikka, moukari. Hän on harrastanut huipulla nuorena, pitänyt treenitaukoa ruuhkavuosina ja nyt palannut takaisin tositreeniin. Kertoi juuri tehneensä oman kolmiloikkaennätyksensä pari viikkoa ennen 50-vuotispäiväänsä. Tämä on tietysti vähän eri juttu kuin maksimisyke mutta kuitenkin kuvaa ikääntyvän potentiaalia kehittyä oikealla treenillä.
  3. Altra juoksukengät

    Koin tänään yllätyksen. Näin Altroja paikallisen XXL:n hyllyssä. En ehtinyt syventyä paremmin mutta menen takuulla paremmalla ajalla kokeilemaan. Olen luullut, että joudun raahautumaan Helsinkiin noita hiplaamaan.
  4. Vieläkö lyijyä käytetään jossain päin maailmaa bensiinin lisäaineena? Meillähän lyijy on poistunut vaarojen listalta jo aikoja sitten katalysaattoriautojen myötä. Vanhat lyijysynnitkin ovat pääosin huuhtoutuneet meriin tai jonnekin. Varmasti ainakin pois kaupunkien kaduilta.
  5. Vuosi 2017 lukuina 399 sykemittarilla kirjattua suoritusta, 369 tuntia (reilut 15 vuorokautta), 129 000 kcal (17,9 kg voita tai 14,5 kg rasvaa) 1273 km juoksua 83 h pyöräilyä (osa trainerilla, joka ei mittaa matkaa) 88 kertaa, 135 km uintia 15 kertaa, 133 km hiihtoa 26 kertaa kuntosalilla 7 kertaa monilaji eli triathlonkisat (5) ja pari yhdistelmäharkkaa Aika harvoin on ollut varsinaisia kahden treenin päiviä, vaikka tuo määrä onkin reilusti yli 365. Sen sijaan on ollut treenejä, joissa on peräkkäin tehty useampaa asiaa ja ne on kirjattu erillisiksi treeneiksi. Työmatkapyöräilystä tulee tietysti aina kaksi treeniä samalle päivälle.
  6. Joulukuuta ja vuotta 2017 on jäljellä vielä monta tuntia. Tein kuitenkin eilen periaatepäätöksen, että tänään pidetään lepopäivä ja palautellaan. Onkin kuuden päivän treeniputki takana. Pääsen siis tekemään yhteenvedon jo nyt. Joulukuu 2017 (2016) Juoksua 8 (17) kpl; 123 (138) km; 8 h 45 min (18:27) Ihan tarkka tuo matka ei ole, koska kerran viikossa olen juossut sisähallissa ja siellä matkaa on mitannut vain mittarin liike kädessä. Se heittää jonkun verran enkä ole viitsinyt siitä välittää. Pyöräilyä 4 (9) kpl; ? km; 4 h 38 min (7:22) Kolme kertaa ajoin trainerilla ja kerran maastopyörällä auraamattomia pyöräteitä. Uintia 7 (4) kpl; 14,4 (6) km; 7 h 20 min (4:44) Punttitreeni 6 kertaa (2) eli 5 h 40 min (1:32). Hyvä minä! Hiihto 1 kerta 12 km 1 h 30 min. Hyvä luonto! Viime talvena ei tarvinnut joulukuussa hiihtää. Kaikkiaan treenin nimissä olen riehunut 27 h 58 min (32:29), mikä on ihan kohtuullinen tulos ottaen huomioon viikon työmatkan ja muutaman päivän autossa istumista omien asioiden vuoksi. Joulukuussa oli peräti kahdeksan treenitöntä päivää. Se on minulle todella paljon. En silti ole tuntenut mitään suurta tuskaa noiden vuoksi. On se aika kulunut näinkin. Tammikuussa palaan taas ahkeraksi treenaajaksi. Sekin tuntuu hyvältä ajatukselta. Pitää sovitella hiihtoa muun treenin lomaan, jos vain lumet suostuvat pysymään laduilla. Juoksun kanssa hiihdon sovittelu oli helpompaa. Nyt tuottaa päänvaivaa, kun pitäisi hiihdon lisäksi ehtiä kolmea lajia treenata ja vielä puntillakin käydä.
  7. Garmin Forerunner 935

    Minulla on 920XT ja run-sykevyö. Ei se matkan mittaus mitenkään täydellistä ole matolla (harvoin juoksen) tai sisähallissa. Hallissahan matka on helppo tarkistaa kierroksista. Perushölkässä tarkkuus on ihan ok. Alkuverryttelyssä eli hitaassa juoksussa ja reippaammissa vedoissa matka on sinne päin mutta heittää useita metrejä tai kymmeniäkin metrejä kilometrillä. Tapaan pitää automaattiset kilometrit päällä hallijuoksussakin ja siinä on tullut huomattua ero. On sitten makuasia, haittaako esim 50 m/1 km heitto matkassa. Minua se ei haittaa enkä ole viitsinyt enää käyttää foot podia, jonka hankin edelliselle mittarille. Se ei vielä osannut laskeskella matkaa ilman GPS:ää. Mattojuoksussa on vielä sekin, että läheskään kaikkien mattojen kalibrointi ei ole ihan kohdallaan - varsinkaan käytössä rähjääntyneiden.
  8. Jatkan vuosiyhteenvetoa. Edellinen pohdinnan kohde oli raha. Nyt on vuorossa aika. Onko kyse samasta asiasta, onko aika rahaa ja raha aikaa? Työelämässä olen tullut siihen tulokseen, että aika on rahaa mutta raha ei ole aikaa. Matemaattisesti tuo on vaikea juttu. Jos a=r, niin pitäisi olla myös r=a. Aika maksaa mutta raha ei välttämättä tuo lisää aikaa. Joulun lähestyessä kuhistaan joulusiivouksista, lahjojen tekemisestä, joulukorttien askartelusta. Häh? Millä ihmeen ajalla? Joutoaikaa ei ole muulloinkaan eikä se lisäänny joulun alla. Facebookissa liikkui viime viikolla uutinen, jonka mukaan tutkijoilta oli hyviä uutisia ihmisille. Joka päivä ei ole pakko liikkua. Tämä oli kuulemma hyvä uutinen, koska ihmisten ei ole mahdollista järjestää itselleen joka päivä aikaa liikkumiseen. Minä toivoisin tutkimusta, jonka mukaan joka viikko, kuukausi tai edes vuosi (?) ei tarvitse siivota, tiskata, pyykätä, ... Liikkumiseen ei ole vaikeaa löytää aikaa mutta tuohon kaikkeen muuhun on. Meillä on koira, jonka ulkoilutan kolme kertaa päivässä noin puoli tuntia kerrallaan, välillä pitempäänkin. Noista kertyy 1,5-2 h kävelyä päivittäin. Tästä poiketaan vain, kun olen pois kotoa ja koira kotona isännän kanssa. Sellaisia päiviä on ehkä noin 15 kpl/vuosi. Enimmäkseen nuo ovat työmatkoja. Koiran kanssa ulkoilu on minulle mieluista puuhastelua. Mitään treeniä se ei ole mutta toimii hyvin palauttavana liikuntana. Sykemittarin kanssa tehtyjä treenitunteja on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä 356 h eli reilu tunti päivässä. Moni treeni lähtee toki kotiovelta mutta paljon on uimahallireissuja, porukkatreenejä, kuntosalikäyntejä. Noihinkin on siis kulunut keskimäärin 1,5-2 h/d. Käyn myös kokopäivätöissä. Lisäksi tuo työ on sellaista sorttia, että tuppaa kulkeutumaan mukaan kotiinkin. Kesäisin on kyllä vapaata enemmän. Työpäivä työmatkoineen + koiran kanssa ulkoilu + treeni + liikkumisen aiheuttama hirveä nälkä = 24 h - nukkumiseen kuluva aika. Minulla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Televisiota ei tarvitse katsoa läheskään joka päivä, ei edes niitä uutisia. Pyörätreeni trainerilla on se ainoa aika viikosta, jolloin todella ehtii katsoa telkkariohjelmia. Venyttelyt kyllä tuppaavat jäämään tekemättä. Niistähän usein sanotaan, että voi venytellä telkkariuutisia katsoessaan. Entä jos ei katso telkkaria, milloin silloin venytellään? Tämänkään ei ole tarkoitus olla valitusvirsi. Käytän aikaani itselleni mieluisiin asioihin. Arvostaisin siistimpää kotia mutta arvostan vielä enemmän hyvää treeniä. Siivoojaa en halua, koska meillä pitäisi varmaan joka viikko siivota ennen siivoojan tuloa. Robotti-imuria olen kyllä harkinnut. Tukehtuisikohan se koiran karvoihin?
  9. Vuosi lähestyy loppuaan. Vuosiyhteenvetoa treeneistä ei vielä voi tehdä, koska hyviä treenipäiviä on vielä monta jäljellä. Muuten voi jo alkaa tehdä yhteenvetoa. Aloitetaan harrastukseen viisaasti sijoitetusta rahasta. Triathloniin hurahtaminen on tehnyt markkinataloudelle hyvää. Juoksuun olisi kaikkea mutta trikampetta voi aina viritellä vielä pikkuisen. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että juoksutrikoiksi kelpaavat hyvin vanhat ja reikäiset. Pehmeät paketit ovat out ja kovat in! Suurin triathloniin liittyvä hankinta on kuljetuskaluston päivitys. Ostin mersun urheiluautoksi. Siis todella virtaviivaisen. Auton vaihto alkoi olla ajankohtaista, kun entinen oli viihtynyt perheessämme yli kymmenen vuotta. Uuden auton malli kyllä määräytyi harrastusten mukaan. Golfbägi ei ollut mittatikkuna tavaratilalle. Sen sijaan autoon piti mahtua enemmälti purkamatta 2-3 tripyörää sekä niiden kuskit (kuskit ihan kokonaisina). Tämä on siis minun autoni. Isäntä kysyi: "Ootko tosissas?" Tottakai olen. Näin vakavista (urheilu)asioista ei vitsailla. Sitten piti päivittää pyörä. Ostin oikean tripyörän. Ei maksanut paljon - ihan totta. Oikeasti se oli halpa, vain 850 €. Käytetty alurunkoinen siis. Mutta näyttää komealta ja on hyvä (kun en paremmasta tiedä). Mikä parasta, on hyvin samanvärinen kuin maantiepyörä eli mies ei huomaa mitään eroa :) Maantiepyörä joutui elintenluovuttajaksi uutta pyörää virittäessäni eikä ole vielä toipunut operaatiosta. Uuteen pyörään piti myös tehdä bikefitting ja ostaa wattikampi... Tuossa ne materiaaliset hankinnat melkein ovatkin. Parit uudet uimalasit (itselle ja tyttärelle), kahdet juoksutossut (samoille naisille), seuran kirppikseltä juoksutakki ja huppari. Maailma pelastetaan kuluttamalla tavaroiden sijaan palveluita. Sitä olen yrittänyt tehdä! Pyöräkurssi, uintikursseja, juoksukoulut, valmennusohjelmat, kisamaksut, majoitukset, matkat,... lähes kaikki aina kahdelle. Mamma betalar! Oman mielenrauhan kannalta noiden kustannusten laskeminen on viisainta jättää tekemättä. Huomasin kyllä kesällä, että pankkitilin saldo hupeni välillä lähes huolestuttavasti. Mihinkään muuhun ei-pakolliseen en sitten juuri käytä rahaa. Kaikki lomareissut ovat kisareissuja. Kaikki vapaa-aika menee treeniin ja lepoon. En ehdi tuhlaamaan mihinkään muuhun. Edes vaatteita ei juuri tarvitse ostaa, kun elää elämänsä trikoissa ja kisoista saaduissa paidoissa. Olen tyytyväinen tähän enkä muuta kaipaa.
  10. Lasse Viren tänään TV2 klo 21.05

    Tämä on vähän sama juttu kuin rakennuspuolella. Riitatapauksissa väännetään kättä siitä, onko talo oikein rakennettu. Sitä ei silloin verrata nykyisiin rakennusnormeihin vaan oman aikansa normeihin. (Nykynormien mukainen rakentaminen olisi voinut olla jopa kiellettyä aikanaan.)
  11. Kun en ole anabolisten vaikutusten asiantuntija, niin jäin ihmettelemään yhtä asiaa. Olisiko Salbutamolista mitään merkittävää anabolista hyötyä juuri kisan aikana käytettynä? Hengityshyöty tietysti on, jos röörit ovat tukossa. Eikös anabolinen vaikutus ole paremminkin pitemmällä aikavälillä? Vai onko tuollainen pyöräkisa jo niin pitkä, että anabolisista vaikutuksista voisi ehtiä hyötyä jo kisan aikana esimerkiksi nopeamman palautumisen myötä? Oletuksena on tässä se, että urheilijaa testataan kohtuullisen paljon myös kisojen ulkopuolella ja kohonneita arvoja on ollut vain kisassa. Muuten en siis halua ottaa kantaa Froomen tapaukseen. Tämä on vain tällaista pohdintaa, voisiko edes teoriassa olla etua.
  12. Kun antaa triathlonille pikkusormen, se vie koko lompakon. Vaan eipä haittaa, on se niin kivaa! Eikä edes välttämättä kovin kallista. Rahaa saa uppoamaan tasan niin paljon, kuin on käytettävissä, mutta vähälläkin pärjää.
  13. Garmin Connect

    Connectin ohjeen mukaan: "Aika liikkeellä Garmin Connect laskee Aika liikkeellä -arvon vähentämällä sen ajan, kun käyttäjä on ollut pysähdyksissä. Tämä on kätevää käyttäjille, joiden laitteessa ei ole Auto Pause -toimintoa tai joilla se ei ole käytössä. Niiden laitteissa, joilla on Auto Pause -toiminto käytössä tai jotka valitsevat Pysäytä- ja Käynnistä-painikkeen kesken toiminnon, Aika liikkeellä -arvo vastaa Aika-arvoa melko tarkasti. Keskinopeus/Tahti perustuu Aika liikkeellä -arvoon. Kulunut aika Garmin Connect laskee kuluneen ajan sen mukaan, miten paljon aikaa on kulunut toiminnon todellisen aloitus- ja lopetusajan välillä. Tämä koskee käyttäjiä, joilla on Auto Pause -toiminto käytössä tai jotka valitsevat Pysäytä- ja Käynnistä-painikkeen kesken toiminnon. Jos asiakkaan laitteessa ei ole Auto Pause -toimintoa tai se ei ole käytössä, Kulunut aika vastaa Aika-arvoa melko tarkasti." Ei tarvitse välttämättä varsinaisesti pysähtyä ja silti laite saattaa olla havaitsevinaan pysähdyksen. GPS-mittaushan ei ole ihan metrintarkka tällaisilla laitteilla.
  14. Garmin Connect

    Toinen on keskitahti koko suorituksen ajalta (hitaampi) ja toinen ei sisällä autostoppeihin kulunutta aikaa (llikennevaloissa seisominen tms.).
  15. Ihmettelin hiukan noita matkojen nimiä. Minun käsitykseni mukaan sprintti = pikamatka. Lohjalla kuitenkin näyttävät nimittävän pikamatkaksi yhdistelmää 300-10-3,4. Se olisi paremminkin supersprintti tms. Nimistä viis. Sprinttimatka ei ole paha, jos pystyy osat erikseen suorittamaan. Märkäpuku on tietysti kiva uinnissa, kun Suomen vedet tuppaavat olemaan viileitä. Aina kisoissa silti näkyy pelkissä uikkareissakin uivia. Uikkareiden päälle voi hyvin vetää shortsit tai trikoot ja paidan vaihdossa. Eivät ne uikkarit siellä alla menoa haittaa noin lyhyellä matkalla. Itse menin viime kesänä Vantaan SM-sprintin ohuilla pyöräilyhousuilla ja pyöräilypaidalla, siis myös uinnin. Lähtöön valmistautuessani en kiirepaniikissa löytänyt kisapukua mistään, vaikka hyvin tiesin sen mukaan pakanneeni. Uinnin jälkeen vaihtopaikalla näin sen kisapuvun siististi laskostettuna vaihtokorissa! Ei siitä siinä vaiheessa enää ollut iloa. Ei ne vaatteet kisassa menoa haitanneet.
×