Jump to content
Juoksufoorumi.fi


LauriH

Jäsenet
  • Content count

    226
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

111 Excellent

About LauriH

  • Syntymäpäivä 17.02.1988

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Oulu

Recent Profile Visitors

1 371 profile views
  1. Eikös äänestystulos ole että sekä luku- että kirjoitusoikeuksia rajataan? Eli tulokset ovat: 73% haluaa että keskustelu rajataan vain rekisteröityneille ja 62% haluaa että osa materiaalista on vain rekisteröityneiden luettavissa. Keskustelussa moni ilmoitti että haluaisivat kaikille kaikkeen lukuoikeudet, mutta tämä ei ollut äänestystulos.
  2. Melkoinen aloitus tällä foorumilla...
  3. Ei vielä varmaan mihinkään. Yleensä tuollainen 270 000 € on tarkoitettu useammalle vuodelle ja tuona aikana julkaisuja olisi suotavaa saada aikaan enemmän kuin yksi. Kyse on siis projektirahoituksesta eikä yksittäiselle kokeelle/kyselylle tarkoitetusta rahoituksesta. Rahoitusta haettaessa hakija on tehnyt seikkaperäisen suunnitelman siitä mitä nämä yksittäiset tutkimukset projektiin liittyen ovat. Ottamatta kantaa julkaisun tieteelliseen tasoon, positiivista tässä on että jotain on saatu ulos.
  4. Mistä päättelit että ehdottamasi tapa treenata muistuttaisi Waitzin tapaa harjoitella?
  5. LauriH

    Polar V800

    Joitain päiviä on ollut käytössä GPS + GALILEO Garminin 935 softapäivityksen jälkeen ja en ole huomannut mitään vallankumouksellista eroa pelkkään GPS käyttöön verrattuna (aiemmin käyttämäni asetus). Se mikä kuitenkin Garminin vehkeissä on hienoa verrattuna Polarin V800 on paikannussignaalin löytymisen nopeus. Tässä pari viikkoa sitten kun kokeilin ihan huvikseni pöytälaatikossa seissyttä V800:aa (tietokoneeseen kytkemisen ja synkkaamisen jälkeen toki) niin itku meinasi päästä kun joutui pari minuuttia odottamaan paikallaan signaalia. Miten minulla on sellainen fiilis että silloin 2014 kun sain V800 ensimmäisen kerran signaali löytyi aina paljon nopeammin. Tässä välissä mittari on kuitenkin jo kertaalleen vaihdettu huollossa täysin uuteen 2016. Meni Polar takaisin pöytälaatikkoon vaikka monista sen ominaisuuksista ja käyttölogiikasta yleisesti tykkäänkin.
  6. LauriH

    Pyöräilykunto

    Tässä on toinen vaaran paikka. Sisällä ja ulkona ajettu testi harvoin vastasi toisiaan ainakaan minulla niin että niistä saatuja tuloksia olisi voinut verrata. Traineritestit päättyi aina alempiin FTP lukemiin kuin ulkona ajetut testit. Tämä siis vaikka testiprotokolla on täysin sama. Jos taas verrataan perinteistä sisällä ajettua laktaattitestiä ulkona ajettuun FTP testiin niin odottaisin että vastaavuus on vieläkin heikompi koska protokolla on eri. Pyörällä ajettavasta laktaattitestistä minulla ei kuitenkaan ole kokemusta koska en ikinä viitsinyt pulittaa rahaa siitä että saan testituloksen jota en voi käyttää reaalimaailman harjoittelussa. Ilmainen FTP testi maantiellä on paljon kisanomaisempi.
  7. Tim Noakes kirjassaan Lore of running kuvaa Waitzin harjoittelua ja yleistä filosofiaa mm. näin: - Huipputasolla harjoittelu on hyvin yksilöllistä - Älä muuta jotain mikä sopii sinulle - "Nopeusharjoittelu" on tärkeää kaikille (vaikka tavoitteena olisi vain läpäistä tietty matka) - Waitz harjoitteli maratonille pääpiirteissään samoin kuin 3000-10000 m matkoille pl. pitkät 24-30 km harjoitukset - Waitz juoksi useimmat harjoitukset nopeammin kuin 3:45 min/km vauhdilla - Korkein viikkomäärä ei ikinä mennyt yli 160 km - Vain 1-2 maratonia vuodessa. Useimmiten vain 1. - Paransi maratonin maailmanennätystä 4 kertaa Waitzin harjoitusviikko (esimerkki): Ma: (aamu) 10-15 km aikaan 40-60 min; (iltapäivä) 10-15 km aikaan 40-60 min Ti: (aamu) Sama kuin Ma; (iltapäivä) 6-8 x 1000m intervallit (syke 180) / 1-2 min lepo Ke: (aamu) Sama kuin Ma; (iltapäivä) Lepo To: (aamu) Sama kuin Ma; (iltapäivä) Fartlek 13 km, useita 500m vetoja Pe: (aamu) Sama kuin Ma; (iltapäivä) Sama kuin Ma La: (aamu) Sama kuin Ma; (iltapäivä) 15-20 x 300m (syke 180) Su: (aamu) 20-33 km reipasta tahtia; (iltapäivä) Lepo Eli ei mitään vallankumouksellista vaan sopivasti perusmäärää ja nopeampia harjoituksia karkeasti 48 h välein. Kannattaa kuitenkin muistaa että Waitz oli hyvä juoksija myös lyhemmillä kestävyysmatkoilla kuten 1500m ja 3000m (joista jälkimmäisellä teki maailmanennätyksen pariinkin otteeseen). Selvästi hän oli löytänyt tavan harjoitella joka sopi juuri hänen luontaisille ominaisuuksilleen. Jos jotain on oppinut juoksukirjallisuuteen tutustumalla niin se on harjoittelun yksilöllisyys. Vähemmän mutta kovempaa voi tuottaa ihan yhtä hyvän lopputuloksen kuin enemmän mutta hitaampaa. Olennaista on kuitenkin hoksata mikä on itselle se sopiva suhde tehokkaampia ja hitaampia harjoituksia ja mitä jaksaa tahkota henkisesti/fyysisesti vuodesta toiseen. Juoksumäärän lisääminen yleisesti parantaa kaikkien tuloksia, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Mikä tämä piste on riippuu henkilöstä. Tätä näkökulmaa vasten on hieman huvittavaa nähdä ihmisten joskus kiistelevän siitä on 50 km viikossa juoksevan järkevämpää tehdä x intervalleja y palautuksilla tai juostakko PK lenkit 15 s/km hitaammin/nopeammin.
  8. LauriH

    Pyöräilykunto

    Omalla kohdalla en ole koskaan onnistunut saamaan ihan täydellistä vastaavuutta syke- ja tehoalueiden välille. Aina on pitänyt valita kumpaa katsoo ja toinen on enemmän "kiva tietää" informaatiota. Tapoja määritellä alueet on monia...
  9. Harvalla nykyään on ja ne joilla on ei kysele netin palstoilla miten treenata peruskuntoa.
  10. Palaan alkuperäisen viestin kysymykseen vaikka yllä on heitettykin ilmoille ihan yleisesti juoksukunnon kohottamiseen liittyviä hyviä vinkkejä. Aikaa viisi viikkoa virallisen ohjelman alkuun ja virallinen ohjelma kestää 12 viikkoa. Ohjelman alkusanoissa mainitaan että lähtötasolla pitäisi pystyä juoksemaan 15-20 km/vko. Aloitusviestin perusteella PK harjoitteissasi käytät juoksun ja kävelyn yhdistelmää. Heittäisin tässä kohtaa varoituslipun ilmaan niin ohjelman antamien määrä- kuin vauhtitavoitteidenkin osalta. Liian nopea määrän ja/tai keskimääräisten lenkkivauhtien nosto johtaa todennäköisesti vammaan. Koska en kuitenkaan tunne koko harjoitushistoriaasi, en mene antamaan neuvoa suuntaan taikka toiseen. Mitä tulee nimenomaan peruskunnon kehittämiseen, sitä ei valitettavasti voi kiirehtiä ja 5 viikkoa on sellaiseen erittäin lyhyt aika. Tämä siitä huolimatta että juoksisi joka päivä ja tuplaisi kuvaamasi harjoitusmäärät. Todennäköisesti tulet huomaamaan erittäin vähän jos ollenkaan kehitystä peruslenkkivauhdissa tällä aikavälillä vaikka ohjelmaa kuinka optimoisi. Peruskunnon kehittämisessä ei ole tärkeää se mitä teet juuri nyt seuraavien muutamien viikkojen ajan vaan se mitä olet tehnyt ja tulet tekemään lähimmän 6-12 kk aikajänteellä. Tärkeintä peruskunnon kehittämisessä on jatkuvuus, kuului sitten viikkoon 3 tai 6 juoksukertaa viikossa, koska hyvä peruskunto tulee osaltaan sellaisista elimistön ominaisuuksista joiden kehitys on hidasta (kuten luuston ja verenkiertoelimistön rakenteellisten tekijöiden muutokset). Fiksuinta siis mitä voit tehdä on taata harjoittelun jatkuvuus keinolla millä hyvänsä. Tähän liittyy harjoitusvauhdin pitäminen maltillisena (pienempi riski ylirasittua) suurimman osan lenkkiajasta ja rauhallinen juoksumäärien kehitys. Nopeiden voittojen tavoittelu tulee pitkässä juoksussa olemaan haitallisempaa. Harmillisesti nykymaailma ei vaan tue tämmöistä toimintaa. Lehdissä ei lue esim. otsikoita kuten "Maksimoi puolimaratonin suorituskykysi: 5 vuoden maltillinen harjoitusohjelma" tai "Kehityt millä tahansa matkalla kun juokset enemmän." Yllä mainittu asioiden tärkeysjärjestys (useus, määrä, teho) on se minkä pohjalta itsekin lähtisin miettimään juoksukunnon parantamista ihan yleisesti. Monesti tulee vastaan tapauksia, jossa ihmiset uhraavat jopa pari ensimmäistä seikkaa ja keskittyvät vain viimeiseen toivoen kovan tehon kompensoivan vajaata lenkkien määrää ja kestoa, mutta hommahan ei toimi näin ja usein muutaman kuukauden lento päättyy johonkin vammaan.
  11. No on sinulla sitten aikalailla samanlainen skaala kuin minulla suhteessa aerobisen kynnyksen tasoon. Esim. jos juokset 115 sykkeellä niin se on noin 87% aerobisesta kynnyksestäsi. Minulla sama suhteellinen syke olisi 136 kun aerobinen kynnys on 156. Eli juoksen myös jo PK1 lenkit (sis. tällä hetkellä pitkät) ihan yhtä rauhallisesti. Yritin tätä asiaa artikkeleista hieman penkoa, mutta en ainakaan pikaisella vilkaisulla löytänyt nopeaa vastausta. Muuan Andrew Coggan (PhD) on kuitenkin todennut että "the best predictor of race performance is performance itself" eli ne mitatut laktaatit ja hengityskaasut ei merkkaa mitään vaan kellon viisarit maalilinjalla kertoo kaiken olennaisen kuten mihin aikaan pystyy maratonilla jos 10k/puolikas kulkee niin ja niin kovaa tai että millaisilla vauhdeille nyt tulisi harjoitella jos suorituskyky on tällä hetkellä se ja se.
  12. Paljonko tuo sinun syke 115 on prosentuaalisesti vaikka aerobisesta kynnyksestä? Oma harjoittelu on sinällään suurimmaksi osaksi (>90%) PK-harjoittelua ja siinäkin vaihtelen vauhteja hölkästä aina lähelle aerobista kynnystä. Syke hölkässä yleensä noin 130, perus PK:ssa 140-150. Pitäisiköhän minun tehdä harjoittelua vieläkin rauhallisemmin?
  13. Minun testi meni samalla tavalla. PK-alueella kun nakuttelin niin laktaatti pyöri 3 mmol/l tuntumassa. Aerobisella kynnyksellä se lähti nousuun. AnaK määritettiin pisteeseen missä laktaatit oli 5.3 mmol/l. Viimeisessä mittauspisteessä laktaatti oli 13 mmol/l. Omalla kohdalla testaaja totesi että koska laktaattikäyrän kehitys on kuitenkin normaali vauhdin funktiona ja konsistentti hengityskaasumittauksen kanssa niin homma on ok. En tiedä miksi minun (tai aloittajan) arvot on korkeammat kuin usein näytetyt 1 mmol/l arvot enkä toisaalta välitäkään. Pääasia että juoksu kulkee.
  14. LauriH

    Stryd Running Powermeter -tehomittari

    Eihän tässä sitten ole ongelmaa jos kalibrointia ei ole tehty. Mitä tulee kalibroinnin tarpeeseen, jokainen elektroninen sensori pitää aina kalibroida tavalla tai toisella. Sensori tuottaa vaan raakadataa jalkojen liikkestä (kiihtyvyydestä), mutta varsinaisen askelpituuden laskeminen tuosta datasta vaatii tiettyjä vakioita, jotka tulee kalibroinnista. Harva haluaa pitää kahta Strydiä yhtä aikaa eikä sille ole oikein tarvettakaan. Näin ollen useamman kalibrointikertoimen käyttö lienee turhaa.
  15. LauriH

    Stryd Running Powermeter -tehomittari

    Ei pitäisi olla mahdollista jos teet kalibroinnin oikein molemmille jaloille erikseen. Jalkojen liike ja ominaisuudet kun saattaa olla epäsymmetriset (kuten jo aiemmin mainitsit) niin periaatteessa molemmat jalat vaatii aina oman kalibrointikertoimen (joka löytyy sieltä valikoista). Saman kertoimen käyttö voi johtaa mihin tulokseen tahansa riippuen henkilöstä.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy