Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Leaderboard


Popular Content

Showing content with the highest reputation on 14.10.2017 in all areas

  1. 12 points
    Pete 2.41.xx, Niko 3.00.xx, Kannisesta ei tietoa. Vissiin laatannut matkalla. No +130kg noin 6-7h maratonmiezzz pääsi alle 2.45 neljässä vuodessa, mikä on perusterveen edellytys täällä päin. Olen työni tehnyt.
  2. 3 points
    Odottavan aika on pitkä!! Ainakin se tuntuu siltä kun lukee muiden päivityksiä ja miettii, että niinköhän tästä kuntoudutaan, ettei kesän kaltainen vammakierre uusiutuisi! Joka tapauksessa lonkka"kivut" päättyi jo alkuviiikosta ja nyt uskaltauduin ensimmäiselle kevyelle lenkille. - juoksua 42:41 min, 6 km, 134 bpm ja 7:06 min/km. En ole vielä lenkin jälkeen varma onko lonkkavaivoista päästy, mutta en ala täysin himmailemaan (vaivoja ei siis tästä lenkistä tullut, mutta olikin vielä lyhyt lenkki). En ehkä vielä ensiviikolla aloita niin suurella harjoistusmäärällä kuin olin alunperin ajatellut ja kokeilen näin ollen antaa kropalle vielä toipumis/tottumisaikaa vaikka se raastaa miestä syvästi (himmailu). mukava oli kuitenkin taas juosta ja ensiviikolla lisää sitä 👍. Ehkä sitten pääsee laittamaan talven treeni kuvioita tänne.
  3. 3 points
    Huh näyttää lupaavasti siltä että selvisinkin takareisihommasta ilmeisesti suhteellisen nopeasti, onneksi. Pari viikkoa täyslepoa juoksusta (ja sitä edelliset 2 viikkoa meni parilla lenkillä) ja kovasti treeniä takareisi ja pakaraosastoon. Mun fyssarin mielestä kyykky oli se juttu mitä piti tehdä mutta mä tein kyllä muutakin, yhden jalan maastavetoa, lantionnostoa painoilla ja jumppapallon päällä ja gluteus mediukselle kaikennäköisiä jalannostoja, clamshelliä yms. Ja negatiivisia juttuja kans jonkun verran. Tuntumaa on ihan kivasti alkanut saada tonne takaketjuun, musta tuntuu että mun takareisissäkin on ollut aika heikko osanotto aiemmin. Pakarathan mulla on ollut unessa ja pahasti mutta sitä asiaa olen onneks alkanut korjaamaan jo aiemmin. Kyllä muuten tuntui kahden viikon tauko juoksusta pitkältä. Nyt ekat neljä lenkkiä takana, pari ensimmäistä oli ihan varovaista hidasta muutaman kilsan hissuttelua tunnustellen mitä tuntemuksia hanurissa ilmenee :D ekoilla lenkeillä havaittavissa ihan pientä kiristelyä takareiden yläosassa mutta se helpotti aina kun aktivoi takareittä ja pakaraa. Pisin lenkki tauon jälkeen keskiviikkona 7,3 km 8:42min/km keskisyke 148 Tuntui ihanalta, ihan euforinen olo. Kävelin vain pari jyrkempää mäkeä koska aiemmin tota kipua on tullut erityisesti mäkeen kävellessä. Halusin myös vähän hillitä sykkeen nousua. Eilen 3 km 7:09min/km keskisyke keskisyke 166 Alkuun oli ajatus et ton takareiden takia en juoksisi ens alkuun peräkkäisinä päivinä mut eihän nämä mun päätökset nähtävästi pidä. Lähdin ehkä liian lyhkäisellä lämmittelyllä liikkeelle, tarkoitus oli vetää tasavauhtinen mutta veto loppui parissa mäessä ja oli pakko välillä kävellä. Oli lähtiessäkin vähän sellainen fiilis et kannattaakohan mennä ja jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut jättää menemättä ja mennä vaikka salille sen sijaan. Mutta positiivista oli että takareisi ei ilmoitellut itsestään lenkin aikana tai sen jälkeen. Mutta maltti on nyt kuitenkin valttia. Mä en ole lääkäri mutta mun mielestä se tuntui siltikin enemmän paikalliselta lihas/jännevammalta kuin hermopuristukselta. Siis se kipu oli sellaista kiristävää tietyissä liikkeissä esiintyvää, ei mitään jomotusta, ei säteilevää, ei vihlovaa...mene ja tiedä. Mä olen lisäksi venäyttänyt saman reiden yläosan pari kertaa aiemmin ja siitäkin syystä olisin itse ajatellut sen olevan lihas/jännevamma.
  4. 2 points
    Aamusta 9.6km peruslenkki. Hieno syysilma, ei satanut:)
  5. 2 points
    Toinen hölkkäseurakaveri jtv76 myös maalissa omalla ennätyksellään 3.07.21 h, joten onnittelut Jukka.
  6. 2 points
    PK@20km@1h58min23sek@5min55sek@127 Mukava aamupk merenrantoja pitkin lämpimässä ja snadissa tihkusateessa. Seurana Leikola&Lähde, josta päivän sitaatti: ”presidentinvaalien ennakkokyselyssä Keskustan ja SDPn ehdokkaiden yhteenlaskettu kannatus on kolme prosenttia” 🤔. Loppumatkasta illan ruoan ja juoman pohdintaa. Nyt tunnen viinihyllystä ankaraa tuijotusta 👀 niskassa https://www.alko.fi/tuotteet/461307/Torres-Coronas-Tempranillo-2015 . Katsotaan kumpi taipuu 😉. Hyviä lenkkejä ja viikonloppua!
  7. 2 points
    Kolilla muuten tällekin pikkutaskulle löytyi aivan mielettömän hieno funktio. Sinne mahtuu järjestäjien gepsimokkula just eikä melkein! Ja vaikka mokkula pysyisi varmasti paikallaan ilman lisävarmistuksiakin, niin itse kietaisin vielä järjestäjien tarjoaman nippusiteen taskun ympäri. Repun kangashan on niin ohutta, että se ei haittaa mokkulan toimintaa. Aikaisemmin olen pitänyt mokkulaa viilekkeen taskussa, mutta nyt se vapautui muuhun käyttöön.
  8. 2 points
    PK 63 min@ 10.6 km. Kevyttä perusläpsyttelyä. Huomenna on Vantaan maraton, jossa itsenikin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan juosta tämän vuoden toinen maraton keväisen Joensuun lisäksi. Parin viikon takaisen puolikkaan jälkeen tuntui, että tämän vuoden "eväät" on syöty ja parempi keskittyä peruskestävyyden kohentamiseen.Täytyy talven mittaan mietiskellä, että onko maratonin aika keväällä vai sitten myöhemmin. Tsemppiä kaikille Vantaalle menijöille!
  9. 2 points
    Ultrakauden 2017 yhteenveto ja katsahdus tulevaan: Ultra Trail Tour Finland-kiertueen kiertäminen asettui tämän kauden päätavoitteeksi sen jälkeen, kun arpaonni UTMB:lle oli epäsuosiollinen. Käytännössä siis heti vuoden alusta saakka kaikki liikunnallinen tekeminen tähtäsi vain yhteen lopputulokseen – koko kiertueen läpäisemiseen ja siellä kolmen parhaan joukkoon sijoittumiseen. Tuo sijoituksellinen tavoite teki hommasta aavistuksen vaikeampaa, pelkkä läpiretkeily liivin perässä ei riittänyt, vaan jokaisessa osakilpailussa pitäisi pystyä myös kohtuullisen tasokkaaseen suoritukseen. Kilpailuiden väliset palautumisajat ovat suhteellisen lyhyet, joten varaa suurempiin telakkajaksoihin tai muuhun sairasteluun ei liiemmin ollut. Talven ja kevään harjoittelujakso meni lähes täydellisesti suunnitelmien mukaan. Sain olla terveenä ja pikkuhiljaa nostin harjoittelumääriä kohti huhti-toukokuun lopullista valmistelujaksoa kohti Karhunkierrosta. Tänä talvena juoksin paljon enemmän kuin aikaisemmin hiihtomäärien kustannuksella, mutta paikat kestävät kuitenkin yllättävän hyvin. Mitään isompia ongelmia ei jalkojen kanssa ollut. Viimeisen kahdeksan viikon valmistelujakson aikana juoksin yli 100 h, 1000 km ja 22500 nousumetriä pääosin kotini takametsän teknisiä polkuja, mutta myös jonkin verran sileää. Yksittäisenä sankaritreeninä voi jälkikäteen mainita pääsiäissunnuntaina Ilomantsin jäisillä teillä kolmen kilon reppu selässä yksin juostun maratonin. Aikaa meni vähän alle 3 h 30 min, mikä ei sinäänsä vielä kummoista kyytiä ole, mutta keskisyke oli reilut 10 pykälää alle aerobisen kynnyksen, pakkasta oli melkein -10 C, aikamoinen tuuli ja reitillä yhteensä noin 500 m nousua. Silloin tiesin olevani kunnossa Karhunkierrosta varten. ”Iso Karhu” oli kuitenkin ensimmäinen satamailiseni, joten kisaan lähdettiin nöyränä poikana. Onneksi ensimmäiset 20 kilometriä reitistä oli vielä lumen peitossa, joten alku oli pakko ottaa suhteellisen rauhallisesti. Kun reitti sitten vapautui juostavampaan kuntoon, löysin melko pian hyvän matkavauhdin päälle. Pyrin olemaan miettimättä sijoituksia, mutta kun lähdin Oulangasta kohti Hautajärveä kakkosena, niin väkisinkin pieni kilpailuvietti nousi pintaan. Sainkin pidettyä juoksun hyvin kasassa aina siihen saakka kun taas palattiin lumirajalle ja sitten loppumatka Rukalle olikin lähinnä selviytymistaistelua. Maaliintulo kakkossijalla jää varmasti ikuisiksi ajoiksi mieleeni, tuskin enää koskaan saan tuntea niin kokonaisvaltaista onnistumisen tunnetta urheilusuorituksen jälkeen. Uskon, että tunnetilani välittyi myös paikalla olleelle yleisölle ja netin kautta seuraajille. Endorfiinit jylläsivät oikein kunnolla. Kuusamon kisan jälkeen oli taas pian palattava arkeen ja vaativaan palautumiseen kohti seuraavaa kisaa Ylläs-Pallaksella. Aikaa kilpailuiden välillä oli vain seitsemän viikkoa, joten jokainen päivä olisi käytettävä hyväksi. Harmillisesti tämä aika vuodesta oli työhommien puolesta melko kiireistä, joten kokonaiskuormitusta tuli monelta suunnalta. Henkisellä puolella koin heti Karhunkierroksen jälkeen syvää riittämättömyyttä omaan valmennukselliseen osaamiseeni ja hainkin siihen lisäapua. Jälkikäteen on helppo olla viisas sen suhteen, että innostuin varmaan tekemään muutamia harjoituksia vähän liian kovaa sen hetkiseen kropan vireystilaan nähden. Kunto tuntui kyllä nousevan, mutta lihasrasitus pääsi kumuloitumaan ja palautuminen ei ollut riittävää. Ylläs-Pallaksen kisa olikin sitten alusta asti aika vaikeaa tekemistä. Vaikka yritin lähteä rauhallisesti, oli ensimmäisen kympin vauhti silti liian lujaa ja se löi lihaksiston melkoisen jumiin. Onneksi tajusin tilanteen jo aikaisessa vaiheessa ja säädin matkavauhtia alaspäin. Tällä peliliikkeellä varmistin sen, ettei loppumatkasta tullut totaalista katkeamista ja vauhti pysyi ihan siedettävänä kanssakilpailijoihin verrattuna. Jaettu seitsemäs sija oli hyvä torjuntavoitto ja unelma top-3 sijoituksen saavuttamisesta koko UTTF-kiertueella alkoi vahvistua. Ennen kiertueen päättävää Vaarojen 130 kilometrin kisaa aikaa oli hieman enemmän, mutta siihen väliin mahtui kesälomat, lasten koulujen alkaminen ja normaalit alkusyksyn työkiireet matkusteluineen. Viikot kuluivat siis todella nopeasti. Harjoituksellisesti aika oli varsin kaksijakoista, välillä tuntui ettei mikään suju ja välillä taas liikuin ihan ennätystasollani. Pitkän kauden rasitukset alkoivat tuntua. Noin kolme viikkoa ennen Kolia onnistuin saamaan ärhäkän vatsapöpön, joka nosti kuumeen pariksi päiväksi lähes 39 asteeseen ja vei miehen ihan sohvan pohjalle juuri silloin, kun olisi pitänyt tehdä viimeiset kovat avainharjoitukset. Silloin meinasi mennä mieli aika matalaksi, eikä sitä parantanut seuraavana viikonloppuna totaalisesti pieleen mennyt VK-harjoitus. Taas jälkikäteen on helppo olla viisas, en vaan ollut toipunut tuosta sairastelusta. Onneksi valmentajani älysi rauhoittaa tilanteen ja loppuaika ennen Vaaroja mentiin erittäin maltillisella harjoitusmäärällä ja –tehoilla. Kaikesta huolimatta lähdin melko luottavaisin mielin kauden päättävään Vaarojen ultraan. Olin jo etukäteen tehnyt mielessäni taktiikan, että lähden mahdollisimman rauhallisesti liikenteeseen ja vältän kaikkea turhaa energian käyttöä ensimmäisen kierroksen aikana. Onnistuinkin tässä ja lisäksi ympärille kasaantui sopiva juoksuporukka, joten aikakin kului nopeasti. Kisan kärjessä kulkenut Juuso oli karannut jo kauas, mutta toiselle kierrokselle lähdimme jo jaetulla kolmannella sijalla. Pian Lahtelan Miika lisäsi vähän vauhtia ja oma jalka oli siinä vaiheessa sen verran hyvässä kunnossa, että lähdin siihen kyytiin mukaan. Väli 73-95 km tultiinkin lähes samaa vauhtia Juuson kanssa ja nousimme kakkossijalle. Takana ollut porukka jäi myös sen verran kauas, että viimeistään Kiviniemen huoltopisteen jälkeen löimme nautintovaihteen päälle eikä kumpikaan tainnut ihan viimeisiä kunnonrippeitä jättää matkalle. Teimme riittävän ja saavutimme maalin jaetulla kakkossijalla vielä päivänvalon aikana. Kaudesta jäi siis käteen podiumsijat sekä Karhunkierroksella että Vaaroilla. UTTF-kiertueen lopputuloksissa olin toisella sijalla, joskin voittaja Juuso Simpanen oli rehellisesti sanottuna täysin suvereeni. Mutta oman kuvitteellisen ikäsarjani (M40) voitin jokaisessa osakilpailussa. Saavutin kaikki etukäteen asetetut tavoitteeni ja jokaisesta kilpailusta pystyn löytämään jotain hyvää: Karhunkierros oli fyysisenä suorituksena paras juoksuni, Ylläs-Pallas hieno torjuntavoitto vaikeuksista ja Vaarat taas taktisesti selvästi paras onnistuminen. Kun katsahtaa taakse päin on syytä muistaa, että juoksin ensimmäisenkin polkumaratonini vasta neljä vuotta sitten. Sen jälkeen on kehityskäyrä ollut aika jyrkkä ja olen saavuttanut harrastuksessani sellaisen tason, jota en olisi koskaan uskonut. Realismiin taipuvaisena on kuitenkin pakko todeta, että pikkuhiljaa lasikatto alkaa lähestyä. Treenimääriä en enää juuri pysty kasvattamaan ja ikää tulee koko ajan lisää. Varmasti vielä muutaman vuoden pystyn parantamaan kestävyyttäni, joka voi tuoda vielä ihan kohtuullisia tuloksia etenkin sadan mailin matkoilla. Ensi kauden suunnitelmia määrittää vahvasti ensi tammikuussa tapahtuva UTMB-arvonta, joka on nyt minulle toinen. Jos sieltä tulee paikka kilpailuun, niin se on koko ensi vuoden pääkisani. Jos arpaonni ei suosi tänäkään vuonna, niin sitten etsin jonkun toisen pitkän vuorikisan alkusyksystä Suomen rajojen ulkopuolelta. Kevään kisani olen sen sijaan jo päättänyt. Palaan Kuusamoon nautiskelemaan taas Karhunkierroksesta koko rahan edestä. UTTF-kiertuetta en ensi vuonna kierrä, mutta saattaahan sieltä Kolilta olla aika vaikea olla poissa. Aika näyttää.
  10. 1 point
    Kokeillaas josko sitä jaksaisi näpytellä ruutuvihkon sijaan reenit tänne näkösälle. Hieman pohjaa ja taustatietoa alkuun: Juoksuharrastuksen voi kai katsoa alkaneeksi vuonna 2010, jolloin hölköttelin ensimmäisen maratonin. Taustalla liikunnallinen lapsuus ja nuoruus, sisältäen melko laajan kirjon lajeja ja kokeiluja (pallopelit, yleisurheilu, skeittaus, golf, lumilautailu yms.) Aikuisiälläkin monipuolisuus on ollut mukana kokoajan, eli täysin juoksun ehdoilla ei harrastusrintamalla mennä. Mutta juoksu on valikoitunut lajiksi johon haluan eniten panostaa aika- ja raharesursseja. Seitsemässä vuodessa maratoneja on kertynyt seitsemän kappaletta, joista viimeisin vaarojen maraton viikko sitten (ensimmäinen polkumara). Lisäksi jonkinmoinen määrä puolikkaita ja muita lyhkäsempiä rykäsyjä. Nykyiset ennätykset kirjataan seuraavin numeroin: Maraton: 3:44 (HSM 2017) Puolikas: 1:37(HCR 2014) 10km: 43min (Linnan hölkkä 2014) Näitä on nyt tarkoitus lähteä parantamaan! Maraton ennätystä olen saanut parina viimevuonna hilattua alaspäin holmenin ohjelmalla (ehkäpä suurin merkitys mara ajan parantumisella vihdoin saavutettu ymmärrys riittävän tankkauksen merkityksestä), mutta ikäväkseni olen huomannut että reeni on ollut liian yksipuolista ja lyhkäisemmillä matkoilla en ennätyksiin ole viime vuosina yltänyt . Nyt onkin tarkoitus panostaa monipuolisempaan reeniin ja sitä kautta tehdä tulosta myös "pikamatkoilla". Ensi vuodelle asetan tässä nyt myös tavoitteeksi kymmenen maratonia (tai pidempää matkaa) täyteen ennen 30 ikävuotta (marraskuuhun mennessä siis). Kilpailukalenteria olen hamotellut seuraavanlaiseksi: 10km ja puolikas joskus lumien sulettua, puolikkaan voisi suorittaa esim helsinki spring maralla. Täysmatka ja kauden päätavoite helsinki city marathon. Polkumaraton/ultra esim. ylläksellä tai sitten vaaroille parantamaan tämän vuoden hyvin maltillista aikaa (6:52) Ja tuo kolmas mara sitten ilman tulostavoitteita johonkin sopivaan väliin kesälle tai syksylle riippuen muiden tapahtumien ajankohdista. Nyt palauttelen kehon ja mielen kaikessa rauhassa menneen kauden rasituksista. Marraskuusta sitten pk kausi käyntiin, joka tulee sisältämään juoksun lisäksi ainakin kuntosalia pari kertaa viikkoon, sähly kerran viikkoon ja lisäksi kuntopyörää/uintia/hiihtoa. Joku järkevä ohjelma täytyy kaivaa, jota sitten vuodenvaihteen jälkeen lähtee noudattamaan, vinkkejä otetaan vastaan! HCM:n jälkeen täytyy aikaa käyttää reilusti aiempaa enemmän poluilla ja maastossa, vaaroilla totesin että en osaa enkä uskalla juosta alamäki osuuksia juuri ollenkaan, ylämäet oli helpompia!
  11. 1 point
    Nyt olisi tarjolla ilmainen mainoskanava loppuvuoden ajaksi. Vaikka Suomi 100 hengessä tms. millä sitä nyt haluaa kutsua. Ajattelin että voisi jelpata pieniä tai vähän suurempia juoksutapahtumia tai muita juoksuun jotenkin liittyviä pienyrittäjiä yms. jos olisi mahdollisuus mainostaa omia palveluja ihan ilman veloitusta. Homma toimii myös arvonnoille, erikoistarjouksille tms. Juoksutapahtumat: -Matkan mukaan omiin ketjuihin Juoksukoulut ja PT palvelut -Omaan ketjuun/Yleistä juoksusta Jos et tiedä mille alueelle laittaisit viestisi niin laita Yleistä juoksusta -alueelle. Siirtelen niitä sitten myöhemmin eri paikkaan jos on tarvetta. Foorumilla käy kuukaudessa n. 50 000 henkeä. Näistä säännöllisesti foorumilla käyviä on päivätasolla n. 1 300, viikossa n. 5 000, kahdessa viikossa 8 500 ja kuukaudessa 15 500 henkeä. Edellä mainitut luvut ei siis sisällä niitä henkilöitä jotka tulee foorumille satunnaisesti esimerkiksi googlen hakujen kautta. Olisiko noissa kävijöissä osallistujia juoksutapahtumille, innokkaita juoksukoululaisia tai PT palvelujen ostajia? Ei sitten mitään massapostauksia kaikkiin mahdollisiin ketjuihin tai saman viestin copy-pastettamista kerran päivässä. Tuo lienee selvää.
  12. 1 point
    Nyt kun on tullut useampi yli 24 tuntinen polku-ultra suoritettua, niin uskaltaa jo jättää sattuman pelistä pois ja todeta, että ainakin minulla salikunto romahtaa pitkän ultran jälkeen. Varsinkin yläkropan työntävät liikkeet ottavat merkittävää takapakkia. Kuten penkkipunnerrus ja pystypunnerrus. Jos viimeinen penkkitreeni ennen kisastarttia menee vaikka 3x8, niin viikko kisan jälkeen menee 3x6 2,5 kiloa keyvemmällä tangolla. Takaisin kisaa edeltävässä kunnossa ollaan vasta 6-8 viikon kuluttua. On julmetun masentavaa puuhaa. Varsinkin, jos osallistuu useampaan kisaan kauden aikana. Mä olen esimerkiksi nyt penkin osalta huonommassa kunnossa kuin keväällä, vaikka salilla on käyty ahkeraan Onko muut huomanneet vastaavaa? Lihasmassaa taitaa palaa yläkropasta ikäviä määriä näin pitkissä suorituksissa. Varsinkin, jos on jotain mitä polttaa.
  13. 1 point
    ForrestGuurilainen ainakin juoksee menemään. 4. eka väliaika. Tsemppiä Riihimäkeläisille. Kovaa on aloitettu myös.Toivottavasti ei liian kovaa.
  14. 1 point
    Kaisalle ylistystä valmentajan haastattelussa: https://youtu.be/WbF12OvjmW4
  15. 1 point
  16. 1 point
    Ainakin Adv skin 5:ssä letkun saa tuotua alakautta. Taskuista löytyy läpivientejä letkulle. Rakon kiinnityksestä ei ole tietoa kun oon käyttänyt vain Camelbakin 2l rakon kanssa. Se kyllä pysyy hyvin kiinnittämättäkin.
  17. 1 point
    Yskä ei parantunut Vantaan maratoniin mennessä. Niinpä en juokse minkään mittaista matkaa tänään. Juoksutapahtumaan ei ole pakko osallistua, mutta rahojaan osallistumattomuuden takia ei yleensä saa takaisin. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska rahojen palauttaminen aiheuttaisi valtavasti työtä järjestäjille. Joskus järjestäjä tulee vastaan siten, että osallistumisen voi siirtää toiselle juoksijalle tai seuraavaan vuoteen. Minä olen viime aikoina tutustunut seuraavaan vuoteen siirtämisen ehtoihin. Haaga Runilla, jonka missasin kaksi viikkoa sitten saman yskän takia, siirron ensi vuoteen olisi voinut tehdä viimeistään viikkoa ennen lääkärin tai sairaanhoitajan todistuksella. Vantaan Maratonilla siirron voi tehdä lääkärintodistuksella viikon sisällä tapahtuman jälkeen. Lääkärintodistuksen tarve juoksutapahtumien siirtämisissä on kaksipiippuinen juttu. Järjestäjien kannalta on ymmärrettävää, että kaikenlaisiin muutoksiin on mahdollisimman korkea kynnys. Lääkäriin ei ole ihan helppo mennä, ja aikuisen pitää lääkärikäynnistä yleensä maksaakin jotain. Yksityislääkäriä ei juoksutapahtumien siirtoon tietenkään kannata käyttää. Työterveyslääkäri ei välttämättä maksa työntekijälle mitään, joten voi olla, että lääkäriä kuitenkin hyödynnetään tällaisissakin tilanteissa. Totta kai on olemassa tilanteita, joissa lääkäriin on mentävä ihan taudin takia, ei pelkästään juoksutapahtuman siirron takia. Tällöin lääkärintodistuksen kirjoittamiseen ei kulu kovin paljoa ylimääräisiä resursseja. Ja toisaalta tapahtuman siirto seuraavaan vuoteen saattaa olla juoksijalle eduksi. Mutta onko oikein käyttää lääkärin ammattitaitoa ihan pelkästään sen toteamiseen, että juoksijalla on yskä? Otin asian puheeksi parin lääkärin kuullen erään työkokouksen tauolla. Ammattiliiton edustaja pyöritteli päätään. Olimme yhtä mieltä siitä, että lääkäri joutuu välillä todistamaan asioita, jotka voisi paremmin ja helpommin todistaa joku toinen, tai joista hänellä ei ole aavistustakaan. Lääkärintodistuksia myös vaativat mitä erilaisimmat tahot. Kaverin Facebook-sivulla keskusteltiin taannoin aiheesta. Todistusta oli tarvittu esimerkiksi parisuhdekurssin tarpeen, kasvissyönnin tai pyörätuoliluiskan tarpeen todentamiseen. Lääke ei riittänyt, vaan tarvittiin todistus.Juoksutapahtuman siirrossa tietysti todistetaan sairauden olemassaolo. Mutta tavallisen flunssan nyt voisi todistaa kuka tahansa, ei siihen lääkäriä tarvita. Lisääntyisivätköhän juoksutapahtumien siirrot merkittävästi, jos tapahtumat voisi siirtää puolison tai vanhemman tai vaikka kahden naapurin todistuksella? Haaga Runin käyttämä sairaanhoitajan todistuskin olisi kätevämpi järjestää kuin lääkärin, koska sairaanhoitajia on jokaisen lähipiirissä. Minullakin olisi, mutta missasin Haaga Runin siirron siksi, että luin ehtoja päivän myöhässä. Luulisi, että sairaista suurin osa juoksisi mielellään, jos voisi. Toisaalta siirto voisi houkutella niitä, jotka kokevat, että treenit eivät ole osuneet ihan kohdalleen. Silti kallistun veikkaamaan, että tässä kohtaa voisi säästää lääkäriresursseja varsin vähin kustannuksin. Vantaan maratonille nyt kuitenkin tarvittiin lääkärintodistusta. Ensin aioin antaa jutun olla ja ottaa rahojen menetyksen omaan takkiini. Mutta sitten päätin kuitenkin kysyä. Tuttu lääkäri lupasi ystävällisesti kirjoittaa todistuksen ja lähettää sen minulle seuraavana päivänä. Hän totesi yskäni istuttuaan samassa kokouksessa koko aamupäivän. Lupasin, että vastaan diagnoosista ja hoidosta itse, eikä niihin tarvitse ottaa kantaa. Lääkärille jäi siis paperityö, skannaus ja sähköpostin lähettäminen, joiden osuutta ei pidä väheksyä. Voin ystäväni avun vuoksi nyt olla iloinen siitä, että minulla on toivoa Vantaan Maratonista ensi vuonna. Lue lisää
  18. 1 point
    Katsottiin tänään pitkään meikäläistä. Ainoa jolla enää T-paita / shortsit lenkillä. Kaikilla jo pitkät päällä, muutamalla takin kanssa pipo ja sormikkaat. Yleensä olen syksyn viimeisiä ja kevään ekoja ohuemalla varustuksella. Ja kyllä paita oli märkä. Hiki tuli juostessa.
  19. 1 point
    Torstai: Lepo Perjantai: Hollenkollenin kuntorata x1 kävellen ja hieman hölkäten 4.3km/0.33/asc100. Rasituksen tuntee edelleen. Massankeräyskausi on lähtenyt tahtomattani liikkeelle puntarin mukaan.
  20. 1 point
    En ole asiantuntija enkä ole juossut ultria, mutta salilla olen joskus käynyt. Voisikohan tässä olla niin, että jalkojen lihakset ovat niin katabolisessa tilassa ultrien jälkeen, että kroppa hakee jalkojen tilan korjaamiseen tarvitsemiaan aminohappoja yläkropan lihoista? Sinänsä en pidä tuota sarjapainojen laskua suurena, jos vaikka mennään 3x8x90kg => 3x6x87,5kg. Melkein tuossa on hyvän ja huonon päivän ero omalla kohdalla. Itse koittaisin ratkaista tilannetta ehkä lisäämällä hieman proteiinien saantia ja muutoinkin ehkä antaisin painon nousta hyvin maltillisesti. Silloin saisi varmistettua sen, että ainakaan miinuskaloreilla ei yritä palauttaa kroppaa. Toisaalta kun kroppa on varmaan aivan sekaisin ultran jälkeen, voisi olla ihan hyvä vetää salilla erittäinkin kevennettyä ohjelmaa, tai ainakin selvästi muunneltua ohjelmaa, vaikka normaaleilla sarjapainoilla paljon lyhyempiä mutta enemmän sarjoja. Luulisin kyllä, että ultrajuoksu on varmaan salireenin kanssa kaikkein erilaisin harrastus, mutta sen vuoksi varmaan täydentävätkin toisiaan oikein hyvin, jos kummassakaan ei ole mitään tarkoitusta mitata ihan kaikkea ulos.
  21. 1 point
    Sunnuntaista tulossa työpäivä niin piti tänään vapaapäivän kunniaksi tehdä pitkis, 25,43km 142bpm 5:55min/km Alkuun 20km lämppää ja sit perään 5 kilsaa vähän reippaampaa 5:00, 4:52, 4:50, 4:52 ja 4:43 Tänäänhän jaotin tuon 20km niin että 2km hölkkää ja 100m kävelyä, pikkuhuikkaa pullosta kävelypätkillä ja pari geeliäkin oli matkassa. 20km tuli ihan ongelmitta ja tuossa 20km:n kohdalla alkoi juoksututtaa sen verran että päätin ottaa vähän reippaamman lopetuksen. Tänään oli kyllä palikat kohdillaan ja hieman mietin että voiko se perukunto näin nopeasti kohentua? En täysin usko että olis näin paljon parannusta tullut mutta ehkä hitusen, toinen seikka mikä tuli mieleen niin tänään oli NB:t jalassa kun taas nuo raskaammat pitkikset olen köpöttänyt Brookseilla. Noilla Brookseilla taitaa olla kilsat täynnä, onhan noilla jo toistatuhatta menty pitkälti.
  22. 1 point
    Tulipa vahingossa kaks kovempaa treeniä peräkkäin. Ensin kävin keskiviikkona tekemässä tasavauhtisen vk:n: 5km, 6:12min/km, 162bpm (+ alkuun kilsa ja loppuun 2 kilsaa hölkkää). Vaikka sykkeet ei ollu pahat, niin tuntu kyllä pahalta. Jaloissa ja keuhkoissa. Eilen sitten taas oli maratonkoulua, jossa kuvatiin juoksutekniikkaa. Alkuun hölkättiin ulkona lämmöt päälle (2,76km, 7:31min/km, 136bpm) ja sit siirryttiin Eltsun putkeen sisälle, jossa vedeltiin n. 3*3min vähän reippaammalla tahdilla (jonka aikana sitä tekniikkaa kuvattiin) ja sitten välissä höntyiltiin. Jos tuohon sisämittaukseen on luottaminen (no ei ehkä ole, koska ei noi vetojen vauhdit esim. oikein täsmää), niin kokonaismatkaksi sisältäen vedot ja jäähdyttelyt tuli 3,9km, 7:20min/km ja 147bpm. Niin ja ennenn noita kävin maanantaina salilla ja tiistaina lepäsin. Fyysisesti, henkisesti en. Vietin illan tentissä, koska erehdyin kuvittelemaan, että valmistumisesta on tarpeeks kauan ja nyt taas jaksais.
  23. 1 point
    To 12.10 Kuntosali 60 min ja kuntopyörä 15 min. Hyvin lähti polkiessa hiki virtaamaan, vaikka vain hetken kevyesti poljin. Piti mennä Vantaan kympille, mutta ei riitä motivaatio (pelottaa) raastoon tällä hetkellä, joten lähden mökille. Ja kappas, siinä ihan lähettyvillä olisi Kiipula hölkkä, n. 8 km kuntoradalla. Tuolla joskus käynytkin ja taidan mennä nytkin, jos vaan aikataulu osuu kohdalleen. Kylähölkät ovat mukavia pieniä tapahtumia ja samalla saa vk-lenkin lähes ilmaiseksi:-)
  24. 1 point
    Ti 10.10. lepoa. Ke 11.10. perusjuoksua 8,1km @ 4:54, sisältäen 1km @ 4:11, keskisyke 130. To 12.10. kevyt 7,1km @ 5.02, sisältäen 2 x 500m @ 4:12, keskisyke 123. Tässäpä nämä lenkit nyt olisi ennen Vantaata. Huomenna siirtyminen "kohteeseen" ja starttia odottelemaan.
  25. 1 point
    To: Aamupolkuilu 1h 25min, 9km, 570+. Lähdin matkaan sen verran aikaisin että tuli testattua tuota heinäkuussa voitettua otsalamppukin. Todella hyvä valo, mutta en vaan tajua minkä takia eivät muotoile noita LedLenserin valoja paremmin ihmisen otsaan sopivaksi. Aika harvan meistä otsa on meinaa aivan littana, vaan hiukan kun muotoilisivat tuota otsaa vasten olevaa osiota pyöreämmäksi niin johan parantuisi härvelin istuvuus ja käyttömukavuus. En pitäny tuota päässä kuin ehkä ekan puoli tuntia ja silti otsassa tuntui hiukan aralta kun otin sen pois. En tohdi ajatella millaista olisi tuota pitää päässä koko yö. Anyhoo, lahjahevosia ei saanut katsoa suuhun ja sen semmosia ja hyvä varalamppu siis. Kiva reissu aamutuimaan, mitä nyt jossain vaiheessa hukkasin hetkeksi polun ja rämmin rämeikössä todella jyrkässä rinteessä varmaan 300m, kunnes vihdoin löysin polunjatkeen taas. Bongasin matkalla myös todella pulskan mäyrän, jonka valitettavasti säikäytin matkoihinsa kenties aamiaiselta tms. Sori mäyrä.
×