Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Triathlon

Näytä topics in Triathlon, Harjoittelu, Yleistä triathlonista, Varusteet and Kilpailut posted in for the last 365 days.

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Today
  2. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Hyviä pointteja, etenkin tuo happojen huuhtelu alämäessä. Mutta fyysikolle mentaalipuolella voi olla voimaannuttavaa mennä hissukseen ylämäet, kun kokee sen järkevämmäksi. Eli henkisesti on todella raskasta, jos lipsahtaa liikaa kaasua ylämäkeen. Eipä tuosta(kaan) mitään ydinfysiikkaa (sattumalta omaan kyseisen alan koulutuksen) kuitenkaan kannata tehdä! Pyöräily on kuitenkin helppoa, senku pyörittelee kevyesti menemään ja tarvittaessa lisää vauhtia...
  3. Spica

    Pyöräilykunto

    Riippuu tosiaan ihan vauhdista, kannattaako tuupata polkimista lisää vauhtia. Yleensä kevyt pyörittely kyllä parantaa verenkiertoa ja ylläpitää paremmin kykyä puskea mäen alla taas vauhtia paremmin siten. Kun pyöräilijä saavuttaa alamäessä ns. terminaalisen nopeuden, kaikki sen ylittävät nopeudet tarvii polkimista lisää vauhtia. Jos vauhti nousee alamäessä jopa esim. 70km/h , niin VO2max tehollakaan ei saavuteta usein merkittävää hyötyä. Laskureita löytyy varmaan netti pullollaan, mutta aina kaikki ei ole niin fysikaalista, vaan mentaalinen puolikin ratkaisee. Siksi monet kai ylämäet tuuppaa jopa kovempaa kuin olisi tarkoitus, vaikka tehomittari olisi.
  4. MikkoVe

    Pyöräilykunto

    Totta, isot alamäet noin. Pointti olikin mäen päällä ja alkuosassa polkeminen, että välttää sen nopeuden niiauksen, mikä syntyy siitä, kun mäen päälle pääsy tuntuu hyvältä, henkinen takki levähtää auki ja työnteko lopetetaan ennen kuin vauhtia on alamäessä kiihtynyt.
  5. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Tuo alamäkeen kaasuttelu on muuten sitten aivan turhaa voimien tuhlausta. Kun vauhtia alkaa olla 45+km/h, on ihan sama vain antaa pyörän rullata ja aina välillä ottaa isolla vaihteella vähän lisävauhtia, jos vauhti alkaa tippumaan. Mitään siinä ei voita, että tehomittari näyttää nollasta poikkeavia lukuja, pikemminkin häviää. Näin siis kun puhutaan pidemmästä matkasta ja voimavarojen säästäminen tulee kyseeseen. Tämä ilmeisesti kuuluu sarjaan triathlonistin perusvirheitä vs. aika-ajoon perehtyneet specialistit...
  6. MikkoVe

    Pyöräilykunto

    Sykkeen mukaan voi tietysti ajella ja keskimäärin se toimii hyvin. Kuitenkin kun mittarin mukaan ajaa niin huomaa että mittarittomat painaa ylämäkiin ihan liian kovaa. Oman kokemuksen mukaan tasaisella 160 W mentäessä mäessä vedetään 260 W. Nämä tosin ajalta kun kuskin ja pyörän massa oli n. 100 kg. Ne joilla yhteispaino on 80 kg tai alle tekee tietysti mäessä vähemmän työtä. Eli mittaritta etenkin lyhyisiin mäkiin tulee ajettua liian kovaa vasta mäen päällä sykkeestä huomaten että oho. Vastaavasti mäen laelle tultaessa pitää tasaisella teholla ajaessa rutistaa enemmän ja aikaisemmin kuin luomuna tuntuu luonnolliselta. ^^ Jos tehojen nousu tuntuu hyvältä, niin tehojen lasku se vasta pahalta tuntuu. Vasta tehomittarin hommattuani huomasin, että ylämäissäkin voi ja pitää vaihtaa isommalle, jos kaltevuus muuttuu mukavammaksi. Summaten, tasawateilla mittarin mukaan ajaessa ei saa huoahtaa missään vaiheessa, ikinä. Kamala piiskuri on se!
  7. Eilen
  8. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Mullakin vähän kokemusta asiasta, mutta kisaamisen kannalta varmaan tärkein on tuo, että ei hetkellisesti lähde tehot lapasesta. Syke tulee loppujen lopuksi toki perässä, mutta kyllä siinä saa tovin tehoilla sitä ennen. Ainaskin itselle tulee kyllä tarpeeseen ihan ne pienimmätkin vaihteet, jos tehoja alkaa kurkkimaan ja yrittää niitä kontrolloida. Hyvä esimerkki tänään 153km ajo, jossa aika-alueilla seuraavasti. syke: zone 1 13% zone 2 82% zone 3 1% zone 4+ 0% teho: zone 1 30% zone 2 41% zone 3 12% zone 4 4% zone 5 1% Epäilen (tai paremminkin toivon), että mulla on FTP-asetus parikyt pykälää ehkä turhan alhainen eli zone 3 työstä merkittävä osa voisi siirtyä tuon seurauksena zone2lle. Mutta on siellä silti enemmän tuota tavaraa vs. syke. Vieläkin enemmän saisi rassata vaihteita. Tietty kiihdytyksiä ja muita hetkellisiä tehopiikkejä kertyy väkisinkin mukaan.
  9. villea

    Pyöräilykunto

    Kyllä sen sykkeenkin mukaan voi mennä, kun vain muistaa ettei tempoile tehossa. Tempoilun pitäisi kyllä huomata. Minulla on ollut ongelmia ajaa PK vauhtia sen jälkeen kun hankin tehomittarin. Näyttää liian kivalta jos teholukema nousee. Sitten vasta malttaa kun väsyy. Ehkä tuohon oppii; takana kuitenkin vasta muutama ajo ulkona mittarin kanssa. Trainerilla oli helpompaa, kun sen voi asettaa tietylle teholle.
  10. MikkoVe

    Pyöräilykunto

    Pah, pitääkö sittenkin ajaa FTP-testi ihan kunnolla, että saa tarkemman kiinnekohdan. Ja ostaa tehomittari. Pitää ja pitää. Onneksi on koko kesä edessä, että ehtii kokeilla eri tehoilla pitkiäkin lenkkejä. Jokusen kerran pitää myös yhdistää juoksuun, sillä sehän se vasta kertoo tuliko ahnehdittua pyörän kanssa. Mutta kiitos, tässä on muutaman viestin verran tullut hyvää infoa mistä kannattaa omat kokeilut lähteä tekemään.
  11. Viime viikko
  12. villea

    Pyöräilykunto

    Jos NP olisi 10% korkeampi kuin mitattu keskivoima, niin 65 % FTP arvolla ja 5.5 h matkalla IF on 0.715 ja TSS olisi 281 eli osuu ihan samaan.
  13. Spica

    Uintikunto

    Suurin syy pullarilla uintiin pitäisi olla, että haetaan tehoa pois jaloista. Syy sille voi olla moninainen. Joko kevennellään jalkoja muihin treeneihin, käsien tekniikkaa hiotaan paremmaksi tai "simuloidaan" märkkäriuintia, jota se ainakin teoreettisella tasolla edes sinne päin vastaa. Märkkäriuinti kyllä usein myös vaikuttaa muualle kuin jalkoihin, joten tekniikka ei ole mitenkään yks yhteen ollenkaan. Jalkojen rasitus kyllä voi olla. Mutta parasta treeniä märkkärillä uintiin on uida märkkärillä, joten sitä vaan nyt kun suomeen palaat kuten ajatuksissa onkin : )
  14. AnttiSn

    Uintikunto

    Uin nykyään noin jopa 1/2 metreistä pullarilla. Syyt siihen ovat se, että tekniikan kanssa suurin ongelma on uppoavat jalat ja tuolla voin korjata sen ongelman ja yrittää korjata alkuperäisen syyn (analyysini mukaan huonon potkun plus käsivedon yhdistelmä). Kun jalat nousee pintaan, on helpompi keskittyä sitten käsivetoon ja hengitykseen. Käytännössä eliminoin siis yhden osan puutteellisesta tekniikasta ja yritän palastella ongelmiani pienemmiksi hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Yksi näistä kokonaisuuksista on luonnollisesti saada jalat pintaan ilman pullaria, ja siinäkin on tullut paljon paljon enemmän parannusta tilanteesen sen jälkeen, kun aloin uimaan enemmän pullarilla. Toinen merkittävä syy on, että tuosta tekniikan huonoudesta johtuen uiminen on kovin raskasta ilman pullaria ja vie merkittäviä määriä voimia, vaikka uisi kuin hitaasti. Tällöin pitäisi nuo voimat vähentää muusta harjoittelusta. Hyvä esimerkki esim. tänään, kun uin aamulla tekniikkasetin ja siihen päälle 4x200m pullarilla, niin säästin aavistuksen verran koipiani illan vk2 juoksuharjoitusta varten. En tiedä miten muut etenee, mutta itse ainaskin laitan pullarin ihan nivusiin kiinni ja teen ainaskin osittaista potkuliikettä. Tuolla saa paremmin mielestäni vartalonkierron lähtemään lantiosta. Viimeinen syy on se, että minun on annettu ymmärtää tuon pullariuinnin vastaavan märkkäriuintia ja tuon testiuinnin yksi suurimmista syistä oli kasvattaa itseluottamusta siihen, että pystyn suorittamaan riittävällä tasolla tuon IM-uinnin. Summa summarum: Uin pullarilla, koska en osaa uida kunnolla muuten ja se pullari mahdollistaa omasta mielestäni järkevämmän harjoittelun yleisesti ottaen. Ihan kohta tuo pullarilla uinti korvautuu lähes 100% märkkärillä uinniksi.
  15. rinieme

    Uintikunto

    Miksi uit pullarilla? Tämä ei ole mitenkään kritiikkiä tai neuvomista. Kysyn, kun en tiedä ja voisin ehkä saada jotain oppia. Itse en juuri pullaria käytä, vaikka sellaisen omistan.
  16. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Aina kun olen jotain testejä tuohon suuntaan tehnyt niin pyrkinyt ajamaan u-käännöksellä molempiin suuntiin samaa reittiä ja katsomaan siitä vähän tuulen ja mäkien vaikutusta. Eipä niillä vauhdeilla nyt niin älytöntä merkitystä ole, osaa vain jotain arvioita sitten pyöräsplittiin antaa. Tuolla Tahkolla reitti on ilmeisen mäkinen. Onko jollain tiedossa nousumetrit? Olin ajatellut pistäytyä pari kertaa tuon reitin ajamassa jahka kotiudun reissusta. Vielä palatakseni tuohon prosentuaaliseen FTP tehoon IM matkalla. Luonnollisesti se optimaalinen teho riippuu siitä kuinka pitkään on aikomus matkasta naatiskella. Sen takia 8h huiput voivat ajaa suhteessa kovempaa. Samahan toki pätee kaikkiin matkoihin. Tuossa linkissä oli jotkut ohjeet sen mukaan, miten arvioi oman matkansa kestävän: https://www.myprocoach.net/blog/how-to-pace-the-ironman-bike
  17. Grendel

    Pyöräilykunto

    Eikö Coggan/Friel sano 280 TSS IM matkalle? Siitä on hyvä lähteä. Tuo sun päättelysi lisätehosta vastaiseen ja ylämäkiin on ihan oikein. Kuinka paljon on sitten vaikeampi asia. Täysmatkalta vähän kokemusta kun Barca ollut flätti ja tyyni. Mutta puolimatkalla viimeksi Joroisissa 207 TSS ja juoksu kulki kuin unelma. Viime vkl Mallun puolikas 210 TSS eikä juoksusta tullut edes kunnon hölkää. Syynä (arvatenkin) 30 min aika tasan FTP:llä jotta tuon Coll de Femenian edes olisi päässyt ylös. Kun teet noita kokeiluja niin yritä valita reitti jossa tuulella mahdollisimman pieni vaikutus. Jo melkein tyyni 2 m/s on 7 km/h ja kunnon ero onko myötäiseen vai vastaiseen. Myös kallistus vaikuttaa vaikka olisi niin vähän ettei sitä huomaa. Ympyräreitti kahteen suuntaan ehkä paras ja jos vielä puustoa tuulta pidättelemässä niin hyvä.
  18. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Perustin oman näkemykseni Joe Frielin kirjaseen, jossa sanotaan, että IM matka mennään alueilla 2.5-3.5. Tuo siis varmaankin tosiaan pitää kutinsa, kun puhutaan kilpatason suorittajista. Meillä harrastajilla varmaan tosiaan parempi pysytellä siellä 2.5 tuntumassa. Pitää yrittää nyt ainaskin pari pyöräpitkistä ajella lähempänä 3.0 ja vähän tutkiskella, mille se alkaa tuntumaan. Tärkeämpää kuin tuo keskiarvo on kyllä minunkin mielestä se miten se keskiarvo muodostuu. Jos on tavaraa 1.5-4.0 välissä niin aika erilainen tuntuma on koivissa kuin, jos tavaraa on matkalta tarttunut välistä 2.2-3.5! Näin ainaskin lyhyen kokemuksen perusteella. Tuo aiempi viittaukseni kasvaneisiin watteihin oli nimellinen kuten mainitsinkin, niin 10-15W yli keskiarvon vastaiseen. Se ei varsinaisesti mene kategoriaan tikkujen poltto. Mutta hyvä kuulla mielipiteitä semmoisiltakin, joilla asiasta on oikeata kokemusta! Eilen tuli testattua kevyellä pyörälenkillä tuota asennon vaikutusta. Kyllä se vain tuntuu, että kun saa enemmän ja enemmän päätä painettua alas, niin kovempaa se pyörä kulkee (yllätys, yllätys)! Pääsin jo 32 km/h keskariin 150-160W normalisoidulla teholla 5km matkalla. Tuo olisi varovaisesti arvioiden noin 60% FTPstä eli kyllä kovempaa uskallan ehdottomasti ajaa täyden matkan! Sitten jäikin selvittämättä se oliko tuulella mikä rooli. Analyysini mukaan oli täysin tyven tuolla pätkällä. Vähän ennen käännöstä nosti aivan täysin tyhjästä älyttömän puhurin ja vauhti nousi 40+km/h ja käännöksen jälkeen tultiin samoilla wateilla 26 km/h. Jatketaan testauksia...
  19. Spica

    Pyöräilykunto

    Joo, kyllä täydelle matkalle lähtisin sellaisella Z2 alueen pyörällä, yläpäätäkin voi mennä. Mitä mäkisempi, sen alemmalla teholla. Tuo 65% FTP:stä on aika hyvä, jos ei 180km pyöräilyä paljoa ole takana ja aikaa mennee 6h ja yli. Jos menee 5,5h tuntumaan ja alle, voi tehot nostaa 70% tuntumaan (nimenomaan NP, ja mahdollisimman pieni variabiliteetti). Paljon ei liikaa kiihdyttelyä kannata tosiaan tehdä matkalla, mutta ajoasentoa kannattaa hyödyntää siten, että saa edes pientä vaihtelua jos puutuminen tulee ongelmaksi ja tuntematon edessä. Ei toki pieniin ja loiviin mäkiin kannata jarrukahvoille mennä kun tehot menee hukkaan, mutta jyrkempiin ja lyhyisiin mäkiin jarrukahvat on ihan hyvä, putkellakin voi käydä 10-30s ajan 1h välein kunhan ei purista 200% ftp:stä siinä kohtaa vaan pitää tehot kurissa. Matka on pitkä, ja tikkuja ei kannata poltella ennen kuin tietää niiden riittävän maaliin asti.
  20. villea

    Uintikunto

    Hyvää on kehitys! Siitä kaakelista saa koko ajan palautetta vauhdista vaikkei sitä ajattele, ja tekniikka kehittyy sitäkin kautta. Vielä parempi jos naapuriradalla on samantasoinen uimari.
  21. villea

    Pyöräilykunto

    Vastusvoima on verrannollinen nopeuden neliöön, mutta teho kolmanteen potentssiin (tasamaalla) eli paljoa ei kannata kiihdytellä. Jos päästää jalat hapoille, niin se kurormittaa enemmän kuin saatava hyöty. Varsinkin ensimmäinen kolmannes kannattaa olla varovainen, kun energiaa vielä löytyy. Ensimmäiseen täyteen matkaan suositellaan n. 65% FTP:stä tehoksi, esim. tuolta löytyy lisätietoa: http://triathlonsuomi.com/harjoittelu/triathlonin-perusharjoittelu/pyoraily/tehonmittaus-triathlonistin-apuvalineena/osa-2-harjoitustasot-ja-analyysi/ Sen pitäisi vastata 75%:a maksimisykkeestä. Zone 3 on tuon mukaan liian kova teho jopa kokeneemmille.
  22. MikkoVe

    Pyöräilykunto

    Tehonjako mietityttää tätä optimointiin taipuvaista insinööriä usein. Ratkaisemattomaksi ongelmaksi aina tuntuu jäävän käytettävissä olevan energian määrä. Eli vaikka hitaisiin kohtiin kannattaa fysiikan mukaan ladata enemmän watteja, niin paljonko on tarpeeksi ja kuinka paljon on liikaa? Omasta moottorista kun ei tiedä onko matkan aikana käytettävissä 1 kWh, jonka voi jakaa haluamallaan tavalla, vai onko enemmän. Ja kuinka paljon määrä riippuu tehonjaosta ja siitä miten saa otettua energiaa sisään matkan aikana (joka sekin riippunee tehoista ja ajoasennosta). Ehkä tämä on sitä pyöräilyyn ja muuhun kestävyysurheiluun liittyvää taitoa, joka kokemuksen lisääntyessä paranee. Lyhyemmillä reissuilla tehomittari ja FTP toimivat hyvänä pohjana sille arvaukselle kuinka paljon voi kulloinkin painaa, mutta pitkillä matkoilla voi olla fiksumpaa kuunnella tarkemmin miltä kropassa tuntuu. Edelliseen viestiin viitaten, lyhyisiin mäkiin voi tykittää paljonkin jos vain sykettä katselee. Syke kun ei pysy perässä kuten tehomittari. Toisin sanoen jalat saa hapotettua lyhyillä spurteilla kohtuu matalallakin sykkeellä. Mutta onhan se kivaa ja jos ei tee yli, niin vauhdin ylläpito voi olla järkevääkin...
  23. Vieras

    2XU Active Trisuit M 17 - kokemuksia?

    https://www.xxl.fi/2xu-active-trisuit-m-17-triathlonasu/p/1129411_1_style XXL:ssä myynnissä 80e hintaan. Hakusessa aktiiviliikkujalle asu, jota voisi käyttää pyöräilyssä ja juoksussa yhdistelmäharjoituksissa (miksei myöhemmin myös triathlonissa). Kokemuksia kyseisestä asusta?
  24. Pessi

    Uintikunto

    ^ mielestäni @AnttiSn tuo kehityskulku on jo sinällään hieno onnistuminen ja lisää onnistumisia tulee varmasti myös kisoissa kovan treenin kautta 💪
  25. AnttiSn

    Uintikunto

    Tulen nyt tänne huutelemaan, kun jotain aihetta kerrankin on. Nyt tuli ensimmäistä kertaa uitua ironman uinti 3.8km. Lähtökohta siis se, että marraskuussa uintitaito oli sen 15m vaparia. Noin kolme kertaa viikossa (tahi hivenen alle) on tullut sen jälkeen kaakeleita tuijotettua ja etenkin tekniikkaa yrittänyt kehittää. Alunperin tavoite oli 1/2 IM, mutta nyt näyttää kyllä vahvasti sille, että täydelle matkalle startataan. Tuossa pari kuukautta sitten kirjoittelin tänne, että voisi yrittää tavoitella 40min uintia puolikkaalla. Tänään eka 1900m meni 41min ja toinen hivenen hitaammin ja loppuaika 1h27min. Siihen kuului hidas alkulämmittely 200m taukoineen ja käsien venyttelyineen, yksi reipas minuutin lasien korjaus ja kolme noin 30s taukoa. Eli kovin kaukana en kyllä ollut siitä, että olisi mennyt 2x40min jo nyt. Uinti pullarilla. Ehkä kehityksestä kertoo parhaiten se, että uin nyt 3x1000m ja kaikkiin tuli toistaiseksi omaa aiempaa ennätystä kovempi aika. En tosin ole koskaan täysiä vetänyt tonnia. Olokin sen verran freesi, että kyllä tuosta olisi jaksanut pyörän satulaan itsensä nostaa. Mutta töitä on vielä edessä kyllä tuon suhteen. Siinä tunnin jälkeen alkoi käsissä tuntumaan, ettei näin pitkään ole aiemmin uinut! Jos yritän miettiä, että mikä on nostanut tuota vauhtia ihan viime aikoina niin en oikein keksi selityksiä. Ainoat suuremmat muutokset on uiminen lakki päässä (en usko vaikuttavan käytännössä mitään) ja pieni tekniikan viilaus (otteen hakeminen lähempää veden pintaa). Jälkimmäinen on varmasti jonkun verran nostanut vauhtia. Mutta kyllä se suurin syy taitaa olla vain uintimatkojen ja kertojenkin hienoinen kasvattaminen. Kohta pääsee uimaan märkkäri päällä ja sitten tulee varmuudella sen kerran viikkoon tehtyä tällainen pitkä uinti ja varmaan tulee kokeiltua jonkun kerran ylipitkiä matkojakin. Tuo kaakeleiden tuijottelu nyt ei sinänsä kovin motivoivaa ole!
  26. Vieras

    2XU Active Trisuit M 17 - kokemuksia?

    https://www.xxl.fi/2xu-active-trisuit-m-17-triathlonasu/p/1129411_1_style XXL:ssä myynnissä linkin triathlonasu hintaan 80e. Onko kellään kokemuksia asusta? Itse harrastan aktiivisesti juoksua, pyöräilyä ja suunnistusta kesäisin sekä talvisin hiihtoa (vuositunteja 500+). Nyt kiinnostaisi ostaa asu, jota voisi käyttää pyöräilyssä ja juoksussa esim. pitkissä yhdistelmäharjoituksissa (miksei myöhemmin myös triathlonissa, jos lajista kiinnostuu).
  27. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Eiköhän hyvin valmistautunut triathlonisti pysty ajamaan tuon 180km zone3 alalaidalla-puolivälissä. Kaitpa se olisi se tavoite itselläkin, mutta todennäköisesti lähden kuitenkin tänä vuonna vielä varovaisesti ja pyrin pysyttelemään siellä alakynnyksen alapuolella koko matkan. Kuten sanottua, vauhtia ei ihan älyttömästi saa lisää ja kun vielä omalla kohdalla maaliintulo on nyt ihan riittävä saavutus, niin parempi minimoida riskit. Sitten joskus toisen kerran kokeilla ottaa itsestään kaikki irti! Tuo 180km on kuitenkin sen verta pitkä matka, että ihan zone2:lla rullailu on kohtuullisen kova suoritus keholle saati, että pitäisi vielä maraton juosta. Ehtii siinä vikalla kympillä sitten juosta itsensä finaaliin kyllä! Omat hartiat ja niskat on aika hyvin tottunut tuohon kyhnötykseen. Ei ne juuri enää kipeydy. Tai ainakin kipeytyy symmetrisesti sitten. Varmaan osa ei mieti ollenkaan tuota vauhti taktiikkaa. Itse näin fyysikon koulutuksen saaneena jonkin verran miettinyt sitäkin. Optimaalista ei ole ajaa koko ajan tavoitetehoilla. Tämä siksi, että yksi lisä watti antaa enemmän vauhtia mitä pienempi nopeus (ilmanvastus verrannollinen nopeuden neliöön). Tämä siis tarkoittaa sitä, että hitaissa kohdissa on syytä ajella yli tavoitetehojen ja nopeammissa kohdissa alle. Kuinka paljon yli? Jaa-a, riippuu vähän kuinka pitkään ollaan ylite. Esim. vastatuuleen uskaltaisin mennä 10-15W keskiarvoltaan yli tavoitteen. Puolestaan lyhyisiin mäkiin uskaltaisin mennä aina zone4lle asti. Tämä tietysti riippuu hirveän paljon siitä miten on harjoitellut ja mikä on matka. Ja varmaan myös yksilön ominaisuuksista...
  28. MikkoVe

    Pyöräilykunto

    Edellisen lenkin ajelin zone 2:n alareunalla. Parin tunnin lenkiltä kotiuduttuani mietin, että tarviiko mennä suihkuun. Normaalisti ajan 20-30 lyöntiä kovemmilla sykkeillä, jolloin tunnen treenaavani. (Tiedostan nöösivirheeni treenata liikaa keskialueella...) Tämä lienee myös lähellä suositeltavaa kisasykettä. Nopeudessa ero tuolla kevyellä lenkillä verrattuna kovempiin jäi kuitenkin sen verran pieneksi, niin aloin tuumaamaan millä sykkeillä kannattaa 180 km lenkki pistellä. Itselläni määrätietoista treenausta ehtii elokuun kisaan tulla kuitenkin vajaa vuosi, joten kestävyyspohja ei ole täydellinen. Jos pyöräosuuden yrittää vetää yhtään liian kovaa, niin lopussa vauhti voi hyytyä sen verran, että eroa tasavauhtiseen matalammalla sykkeellä tehtyyn suoritukseen ei jää. Juoksukaan tuskin kiittää, jos pyöräily tuntuu yhtään raskaalta. Ehkä aloitus zone 2:lla, pari kolme tuntia kovempaa ja hyvissä ajoin ennen juoksua taas rauhallisemmin? Ajoasento alkaa tuntua muuten hyvältä, mutta eteenpäin katsominen rasittaa niskaa/hartioita, vaikka vaan vilkuilen aika ajoin. Pitänee nostaa tankoa hieman ylemmäs, vilkuilua ei parane harventaa teiden kunnon takia. 150 mm kampiin olen tyytyväinen; lantiokulma jää avoimemmaksi, putkelta ajaessa ei tule samalla tavalla kontaktia jalkojen ja tangon välillä ja toe-overlappikin taisi kadota kokonaan.
  1. Näytä lisää






×