Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Triathlon

Näytä topics in Triathlon, Harjoittelu, Yleistä triathlonista, Varusteet and Kilpailut posted in for the last 365 days.

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Earlier
  2. Uintikunto

    Mä kelluskelen 50m altaassa, joten vedot on aina vähintään sen 50m. Oon kyllä melkein jokaisessa uintisessiossa ottanut pari kertaa ees taas vähän lujempaa. Huomenna vois myös ottaa noita tekniikkajuttuja alkuun. Ja jos ei ois kauheaa ruuhkaa (toivoa saa aina), voisi kokeilla vihdoin ja viimein tuon tonnin testiuinnin vaikka puolitehoillakin. Mulla ainaskin syy tuohon vauhdin puutteeseen oli täysin siinä, että ei kyllä missään nimessä säilynyt tekniikka hyvänä. Pitää huomata, että tuo oli periaatteessa aivan maksimit, mitä yritin. Se meni semmoiseksi tuulimyllyhommaksi ilman mitään järkeä. Pitäisi välttää tuommoista kyllä ja keskittyä vähän järkevempiin juttuihin.
  3. Uintikunto

    Mullahan on tuota samaa ongelmaa. Tuntuu et vaikka olevinaan ui kovempaa niin vauhti on silti sama kuin sillä lähes normaalilla suorituksella. Ilmeisesti se oma tekniikka vaan hajoaa siinä vaiheessa kun yrittää kovempaa uida. Oon nyt tehnyt enemmän tuollasia 50metrin vetoja. Eka 25m rennosti ja perään sit se loput 25 kiihtyvästi loppuun. Tuolla oon saanut parhaita tuloksia. Oon myös huomannut et aina kun oon tehnyt esim. potkudrilljeä laudalla/ilman on vauhti ollut parempaa sen jälkeen. Samaten yhden käden vaparia molemmin puolin, eka 25m toisella ja heti perään 25m toisella kädellä. Viimeksi tuntui et kun oli nuo molemmat tehnyt oli tekniikka paljon parempaa.. En sitten tiedä mikä olisi parasta mut mulla tuntuu tuollaset toimivan parhaiten.
  4. Uintikunto

    Tuli taas lisää mietittävää! Eilen uintikurssilla uitiin pullarilla. Tuo uinti tuntui sille, että jalat uppoaa merkittävästi enemmän kuin silloin, kun uin ilman pullaria. Ja en kyllä potki mitenkään poikkeuksellisen paljon, itse asiassa päinvastoin YRITÄN jotain rentoa 2-beat potkua pitää yllä. Todellisuudessa toki jalat välillä vilistää ihan omia rytmejään. Toinen havainto on itsellä ollut, että skullatessa taas pysyy linja takaraivosta pakaroihin veden pinnalla eli varmaankin vähän siihen suuntaan kuin pitäisikin. Alkaa haista sille, että käsivedo edelleen suuntautuu liikaa alas, vaikka kuvittelin jo tuota jossain kohdin korjanneeni. Onko jollain jotain super-drillejä tuohon alkuvetoon ja otteen hakemiseen? On tuo uinti kyllä ihan oma maailmansa. Kaikki lajit, joita tähän asti harrastanut olleet vähemmän teknisiä. Se on yksinkertaista, vaikkapa nyt pyöräillä - poljet lujempaa, hengästyt enemmän ja kuljet lujempaa. Uidessa esim. eilen kokeilin huvikseni vetää ns. täysiä 50m. Kädet kävi, jalat kävi, mies ähki ja puhki olevinaan lujastikin ja lopputulema 55s ja täysin vailla kykyä uida metriäkään enempää. Lyhyt tauko, että hengitys tasaantuu ja sama matka toiseen suuntaan, nyt vain rennosti, mutta kuitenkin voimalla vetäen. Lopputulema tasan sama 55s ja olisi siitä voinut helposti käännöksen tehdä ja jatkaa matkaa! Nyt on sellainen vaihe, että melkein joka päivä tekisi mieli mennä uimaan ja oppimaan lisää. Joutuu ihan itseään pidättelemään tässä, mukavaa touhua tämä opettelu...
  5. Uintikunto

    Jäi sen verran kaivelemaan tuo kuvausmahdollisuus, että pistin saman tien ilmon sisään tuolle tri-uintikurssille. Eli kahden viikon päästä aletaan siellä. Kolmen viikon päästä odotettavissa analysoitavaa videota, jos antavat luvan kuvata! Ainaskin hyviä reenejä saa ja onhan se aikakin oppia noita perusjuttuja tri-uintiin kuten tähystys... Tänään kävin aamulla vielä uimassa. Oli paremmin tilaa, niin otin alkulämmittelyjen ja pienen tekniikkaosion jälkeen sitten parissa osassa tonnin vähän kelloa katsoen. Joutui taas pysähtelemään, mutta mitään kauhean isoja taukoja en pitänyt. Kello näytti sitten tonnin kohdilla 21.32, mutta uskoisin, että tuossa oli mennyt yksi satku sekaisin eli paremminkin jotain 23 ja rapiat. En kyllä uinut testimielessä "täysiä" vaan enemmänkin sellaista vähän kovempaa kuin peruskelailua. Tuntui taas paremmalle ja otin vielä ennen saunaan menoa pari väliä lujempaa ja päälle tällä kertaa jo 95% maksimivauhdit ja taas uudet pohjat 1.52/100m. Ehkä nyt vauhtia lisää sekin, että viikko oli muuten kevyehkö...
  6. Uintikunto

    Hyvä ehdotus! Harmi, että ens viikolla on jo viimeinen kerta ja vielä sijainen ohjaamassa. Ei taida onnistua silloin. Tosin varmaankin menen uudestaan tuossa kuukauden sisään triathlonin tekniikkakurssille. Siellä vois viimeistään pyytää videota, kun koko halli on varattu seuralle siihen aikaan, joten luulisi onnistuvan! Tällä kurssilla jokaikisellä kerralla uitiin kylkipotkuja ja aika runsaasti vieläpä. Oon sitten iteki noita potkinut alkuun, en osaa sanoa onko tuosta ollut hyötyä. Voi olla, että kuvittelen, mutta pään sivusuuntainen liike on mielestäni kontrollissa. Pystysuunnassa voi sen sijaan varmasti pumppailla. Sen oon kyllä huomannut, että mitä kovempaa ui niin sitä luonnollisemmalta tuntuu "toinen silmä vedessä" -hengitys. Onhan tuossa kokonaisuudessa varmasti niin paljon vielä parannettavaa, ettei yksikään osa-alue ole edes hyvä. Hissukseen yrittää aina saada yhden asian parannettua kerrallaan...
  7. Uintikunto

    Ehdota siellä kurssilla että voisit tuoda kameran, varmaan kiinnostaa muitakin ja ehkä se vetäjä saa järjestettyä sellaisen kuvakulman ettei muita tule kuvaan. Aika monella taitaa refleksinomaisesti pää nousta liian korkealle muun ylävartalon kanssa silloin kun ottaa ilmaa. Jos sitten ajattelee että päätä pitää saada alemmas ilmaa ulos puhallettaessa, voi käydä niin että pää vispaa ylös-alas (ja sivulta toiselle) mikä hidastaa ehkä vielä enemmän kuin jompi kumpi vaihtoehto. Yksi haastavahko harjoitus tuohon on kokeilla uida niin että lättäri on pään päällä (siis menosuuntaan edessä), ensin niin ettei ota ilmaa ja sitten yrittää saada sen pysymään paikallaan kun hengittää uidessa. Uimalakin kanssa helpompaa kuin ilman. Kylkipotku on toinen hyvä harjoitus, mutta pitää varmistaa että lantio pysyy pinnan lähellä.
  8. Uintikunto

    Kyllä me se tekniikka analysoidaan, jos noin 1-2 minuutin pätkän saat tänne laitettua. Kuvaus pitäisi olla veden alta sivulta, noin 5-10 metrin päästä. Vielä parempi, jos kamera liikkuu vähän matkaa uimarin tahdissa (molemmilta puolilta). Lisäksi veden alta suoraan edestä noin puoli altaan mittaa ja veden päältä, mieluummin sivulta kuvattuna.
  9. Uintikunto

    Eilen melkein ehdin riittävän ajoissa ennen uintikurssin alkua hallille. Tarkoitus oli ottaa alkulämpöä 1000m ja siitä aika. No eihän siitä mitään tullut, radoilla ruuhkaa ja itse myöhässä (jäi noin 25 min uintiaikaa, jossa juuri ja juuri olisin ehkä ehtinytkin uida ilman ruuhkia tuon tonnin). Sitten kelailin rauhakseen muutaman satkun (vauhti muuten 2.28min/km) ja kun alkoi jossain kohdin tuntumaan, että tämähän menee hyvin niin otin pienen tauon ja kiihdyttelin jollain 90% tehoilla yhden satkun aikaan 1.57, joka tällä hetkellä siis mitattuna oma PB (joskin tiedän jo nyt pääseväni lujempaa). Toki uintikurssilla sitten huomasin, että paljon kovempaakin pääsee ja helpommalla vaivalla! Kun nimittäin korjailee esimerkiksi pään asentoa, joka oli aivan liian alhaalla (kuvittelin ite, että ylhäällä). Olisi ERITTÄIN MIELENKIINTOISTA saada omasta uinnista vähän videota, kotoa löytyy kyllä gopro, mutta eipä noita taida uimahallissa saada käyttää puhumattakaan pienestä käytännön ongelmasta, kun itse on omaa uintia vaikea kuvata! Edelleen joutuu parisatkua saamaan alle ennen kuin muistaa, että sitä pitäisi uida kyljellään eikä masullaan, on tämä kyllä vaikeata aloittelijalle! Eilisten revittelyjen jälkeen myös pieni tuntuma olkapäässä, pitäisi ottaa vähän rauhallisemmin kyllä ennen kuin tekniikka hivenen parempi. Varmaan suorilla käsillä taas tullut kauhottua. Tästä nyt sitten edetään viikottaisesta huimasta (omasta mielestä) kehityksestä kohti väistämätöntä plateuta.
  10. Uintikunto

    Niin uin sitä sen maksimissaan noin 100m ja kesän lopussa pitäisi siis jaksaa about 20 kertaa pidempään. Toki tiedostan sen, että minun kohdalla märkkäri varmaan nostaa uintivauhtia. Aion kyllä siirtyä avoveteen heti, kun kelit vain vähenkään sallii.
  11. Uintikunto

    Ei ollenkaan epärealistista, tuohan vastaa 2.05 vauhtia jota jo uit.
  12. Uintikunto

    Itsellä juuri nyt maksimivauhti jotain 1.50-2.05, kelailua voi harrastaa 2.25-2.40 tahtia ja hitaampaa ei sitten pääsekään. Noiden välillä ei vielä oikein vaihteita löydy. Varmasti on otettavissa luokkaa kymmeniä sekunteja/100m pelkästään tekniikan parannuksella ja itse olen kaavaillut, että sopiva tavoite olisi 1.9km uintiin ensi elokuussa luokkaa <40min. Tuohon joutuu parantamaan sen vertasen, että nykyisestä about maksimivauhdista tulee kevyehköä kisavauhtia. Tekemistä siis riittää, mutta en pidä itse tuota epärealistisena!
  13. Uintikunto

    Jos olet 20 min/1000 m uimari, niin kovaa voisi olla 1.50/100 m, reipasta 2.00/100m ja kevyttä noin 2.15/100 m. Jos olet 13 min/1000 m uimari, niin kovaa 1.10, reipasta 1.20 ja kevyttä 1.30. Riippuu myös siitä oletko enempi sprintteri vai dieseli.
  14. Uintikunto

    Uinnissa samoin kuin pyöräilyssä vastus (ilman tai veden) on iso tekijä, juoksussa ei ihan niin paljoa. Jos ui jo melko kovaa omaan tasoonsa nähden, voi parantaminen olla vaikeaa koska vaadittava teho kasvaa nopeuden kolmanteen potenssiin, ja koettu rasitus käytetyn tehon toiseen potenssiin (suurin piirtein kai näin). Eli sprinttivauhdissa 1 s/100 m on paljon, kelailuvauhdissa tai triathlonin uintiosuudessakaan ei niin paljoa. Tekniikan parantaminen auttaa huimasti, koska vauhti kasvaa tasaisesti kaikilla tehoilla vastuksen pienentyessä. Voi verrata Jopolla tai tri-pyörällä ajamiseen, Jopolla ei pääse yhtä kovaa vaikka kuinka treenaisi.
  15. Uintikunto

    Olen välillä aika turhautunut uinnin kehitykseen. Tuttua matkavauhtia on helppo uida eikä se ainakaan reilun tunnin treenissä tunnu rasittavan mitenkään. Ainoa, mistä tietää treenanneensa, on lämmin olo altaassa lillumisen jälkeenkin. Tiedän, että pitäisi tehdä myös vauhdikkaampaa uintia. Ei kai se vauhti muuten tule kuin sitä treenaamalla :( Kertokaapa nyt kuitenkin. Kuinka tiukassa uinnissa on muutaman sekunnin parannus 100 m aikaan? Lähinnä haen jotain suhteutusta juoksuaikojen eroihin. Juoksuvauhdeissa vaikka 30 s/km on tosi iso ero ja 10 s/km tuntuu sekin paljon vähänkään reippaammissa vauhdeissa. Onko uinnissa 1 s/100 m jotain oleellista (on siis 10s/km)? Omassa räpiköinnissä sekunnin tai parin erot katoavat ihan radalla olevan muun liikenteen aiheuttamiin häiriöihin tai pieniin eroihin päätykäyttäytymisessä. Pitkällä aikavälillä pienistäkin eroista voisi jotain trendiä löytää.
  16. Uintikunto

    Ota tekniikkaa jonkin verran kaikkien treenien alkupuolelle, ja sen jälkeen uit jotain muuta (vetoja tai kelailua), jolloin tekniikkaharjoitus paremmin siirtyy siihen uintiin. Esim. 400 alkuverraa, 400 tekniikkadrillejä (jaettu pätkiin 25 tekn + 25 tavallista uintia), ja sen jälkeen sopiva matka vetoja eri vauhdeilla tai kelausta. Lopussa loppuverra esim. 200m. Kelailuunkin kannattaa sisällyttää muutama 25 m vähän vauhdikkaampi pätkä.
  17. Uintikunto

    Kiitos @226 noista vinkeistä. Mulla on ongelmana se, että ilmeisesti jalat alkavat jossain vaiheessa laahaamaan perässä. Ekat 100-200m pätkät menee kiitettävästi hyvällä tekniikalla, mut jossain vaiheessa kroppa jotenkin väsyy eikä jalat ilmeisesti meinaa pysyä pinnalla. Eli jalat kyntää. Koetan painottaa kuukauden lyhyempiin pätkiin ja keskittyä ehkä siihen tekniikkaan enemmän vaikka vauhti hidastuisikin merkittävästi. Mulla on tuo kyllä sellainen asia etten ole volttikäännöksiä kauheasti tehnyt näillä kiduksilla. Jos teen niin koko päivä auttamattomasti menee pärskiessä. Mulla on allergiaa ja se vaikeuttaa omaa uintia uimahallissa. Oon nyt ottanut tavaksi ottaa edellisenä iltana allergialääkkeen joka auttaa omalla kohdallani aika paljon. Avovedessä uidessa ei ole koskaan ollut ongelmia veden kanssa.
  18. Uintikunto

    Swimrunin myötä olen uinut hieman aikaisempaa enemmän pulliksen ja lättäreiden kanssa. Niillä uidessa sykkeeni on ihan tosi alhainen. Sykkeestä lähtee noin 20 lyöntiä minuutissa pois silloin kun vedän vaan jalkoja perässä. Vauhti lättäreillä ja pulliksella on altaassa (ilman kenkiä)suunnilleen sama kuin tavallisessa uinnissa, mutta ilman apuvälineitä, tehokkaalla jalkatyöskentelyllä pulssi nousee huomattavasti korkeammalle. Jos uin lättäreillä ja pulliksella, niin hyvä että edes pääsen 100 sykkeeseen. Siinä vahva yläkroppa palkitaan ja huono potku annetaan anteeksi. Pojan kanssa ollaan yhtä kovia uimaan lättäreillä ja pulliksella vaikka ilman niitä uin noin 1-2 min/km kovempaa.
  19. Uintikunto

    Mielenkiintoinen ketju, jonka olen lukenut joskus viime loppukesästä läpi ja selaillut sen jälkeen muutamaankin otteeseen. Paljon hyviä vinkkejä, jotka alkavat olla ajankohtaisia itselle juuri nyt! Nimittäin uintikunto/-tekniikka alkaa olemaan sellainen, että voi alkaa pikkuhiljaa horisontissa nähdä sen tilanteen, että joku muu kuin tekniikkaan keskittyvä harjoitus voisi olla järkevää. Tällä hetkellä vielä työstöä tekniikan parissa kyllä riittää, mutta jossain kohdin se on vain alettava uimaan! Olen ajatellut, että jos uin 3 krt/vko, silloin on vara pitää yksi kerta vain ja ainoastaan tekniikkaa varten. Toisena kertana voin kelailla vähän rennommin siltä miltä tuntuu asenteella ja keskittyä välillä tekniikkaan. Tuolloin lienee selvää, että tuo yksi kerta pitäisi sitten sisältää vetoja eri vauhdeilla. Tällä hetkellä kehitystä tapahtuu merkittävissä määrin ihan vain käymällä uintikoulussa kerran viikkoon ja siihen päälle omatoimisesti 1-2 krt toteuttamassa niitä juttuja, joita harjoiteltiin viikon tunnilla. Joskin huomaan jo nyt, että alkaa tulla enemmän ja enemmän "turhia juttuja" kuten volttikäännökset. Parikin juttua, jotka itselle on olleet sellaisia ahaa-elämyksiä, jos vaikka joku muukin aloittelee nollista. Mulla oli super-jäykät nilkat. Itse asiassa niin jäykät, että jo yksistään se vaikeutti uintia merkittävästi. Liukuasennossa potkiminen käytännössä piti minut paikoillaan, eteenpäin ei juuri päästy (onnistuin jopa liikkumaan taaksepäinkin jossain kohdin!). Nyt armoton venyttelykuuri on johtanut siihen, että pohkeilla puskemalla saan nilkat niin suoriksi, että ne on jo oikeasti hyvässä asennossa. Jos en purista pohkeella niin nilkat rentoinakin pääsee jo pelkillä potkuilla sentään eteenpäin vaikkakin hitaasti! Toinen juttu oli ehdottomasti se, että helpolla tuudittautuu siihen liukuun. Etenkin opetellessa tahtoo mennä siihen, että keskittyy olemaan pitkä ja tekemään alkuvedon ilman voimaa, että saa kyynerpään sopivaan kulmaan, josta voi sitten alkaa käyttämään voimaa. Siinä odotellessa vaan käy niin, että vauhti tippuu ja asento rikkoontuu ja kaikkea muuta epätoivottua alkaa tapahtumaan. Parempi itselle ainaskin välillä kokeilla miltä tuntuu uida vähän suuremmalla kadenssilla eli antaa käsien pyöriä välittämättä siitä meneekö ne nyt 100% oikeassa asennossa koko vedon ajan. Huomaa äkkiä, että uintivauhti juuri kasvoi merkittävästi. Kolmas itselle merkittävä juttu oli keskittyä siihen ajatukseen, että vedossa yrittää vetää itsensä käden luokse eikä suinkaan siirtää kädellä mahdollisimman suurta määrää vettä taaksepäin. Tämä muuntui omalla kohdalla suoraan siihen, että vauhti kasvoi, lavat alkoi tekemään suuremman osan työstä ja samalla tunne uimisesta muuttui "veden kanssa taistelusta" "mukavan rennoksi liukumiseksi". Omalla kohdallani kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin yksittäinen asia oli nenäklipsin käytön aloitus. Mulla on ilmeisesti jotenkin harvinaiset röörit, kun nenään meinaa väkisin mennä vettä vaparia uidessa ilman klipsiä. Rintaa voin uida aivan hyvin ja voin myös sukeltaa ja puhallella kuplia nenän kautta ilman ongelmia. Heti kun liikutaan päätä sivusuunnassa kallistaen, alkaa vettä mennä kitusiin. Tuo voisi johtua siitä, että minulle on aikoinaan tehty laajahko poskionteloleikkaus, jossa röörit tehtiin lähes kolminkertaiseksi normaali-ihmiseen nähden. Ei kyllä räkäkään ole sen jälkeen pysynyt nenässä vaan haluaa piakkoin ulos! Aion vielä kokeilla jossain kohden ilman klipsiä, mutta todistusaineisto on melko vahvaa, että tulen uimaan klipsin kanssa loppuelämäni. Epäilen, että minulla on vielä työsarkaa muun muassa hengittämisen kanssa. En pysty täysin optimaalisesti hengittämään, vaan tulee pienoista happivajetta. Tämän tunnistamiseen auttoi alunperin se, että välillä käytin mukana sykevyötä altaassa ja tarkastelin sykkeitä. Uin muutaman välin ja tunne oli se, että vähintään VK-alueella ollaan kepoisasti. Sitten kun katsoo kellosta niin sydän lyö hädin tuskin PK-alueen sykettä (toki sykealueet on eri kuin juoksussa, mutta silti)! Jo pelkästään tuon huomaaminen auttoi eteenpäin ja motivoi opettelemaan paremman hengityksen. Se prosessi on vielä kesken, mutta tuloksia alkaa jo nyt näkemään, ja tietysti syytä onkin!
  20. Uintikunto

    Noista teeseistäni saa hyvän vinkin tämän päivän tyypillisiin kunto-ohjeisiin: Yksikin kerta viikossa kehittää huomattavasti uintikuntoasi, kun vaan maltat pitää vauhdin hiljaisena ja keskittyä tekniikkaan.
  21. Uintikunto

    Yksi uinti viikossa on kyllä auttamatta liian vähän, jos haluaa kehittyä. Ylläpito voi vielä onnistua, mutta suosittelisin vähintään 2-3 kertaa viikkoon. Jos "nopean" ja matkavauhdin välillä ei ole mitään eroa, niin syy voi olla siinä, että tekniikka huononee kun yrittää lisätä vauhtia. Voi esimerkiksi tulla ongelmia hengittämisessä tai joku paikka vaan laahaa enemmän ja menee muutenkin turhaksi jännittämiseksi. Veto luistaa läpi. Tulee ehkä lisää kierroksia, mutta siihen se ilo loppuu. Toinen syy on se, että vauhtikestävyys on niin rajoittava, ettei oikein jaksa uida pitempään kovaa. Ehkä ensimmäinen 100 m menee kovempaa ja sen jälkeen maksetaan velkaa ja vauhti hyytyy vaikka luulee uivansa kovaa. Kannattaa uida erilaisilla vauhdeilla ja yrittää pitää tekniikkaa yllä myös kovemmassa vauhdissa. Aluksi tarpeeksi lyhyitä vetoja, esim. 25, 50, 75 tai 100 m, jolloin on helpompi pitää kovempaa vauhtia, kun saa välillä levätä. Vetojen pituutta voi sitten alkaa lisäämään tai ainakin sarjojen pituutta. Voi myös alkaa lyhentämään taukoa esim. niin että 10 x 100 m tauko 30 s >>> 15 s. En oikein näe, että mikään intervallin matka olisi ylitse muiden. Kokonaisuus ratkaisee. Lähtötilanne ei kuitenkaan ole toivoton, jos 1000 m menee pk-vauhtia 20 minuuttiin, niin ei se ihan räpeltämistä ole. Olen paasannut kolmea teesiä sellaisille triathlonisteille, joilla uinti on vielä kaukana hyvästä. 1. Älkää luulko, että yksi uintiharjoitus viikossa riittää. 2. Älkää luulko, että pelkkään tekniikkaan satsaaminen riittää. 3. Älkää aina uiko sitä mukavaa pk-vauhtia, jos haluatte kilpailuissa uida vähän kovempaa.
  22. Uintikunto

    Täällä oli paljon asiaa, mut kysynpä vielä silti. Mulla on ongelmana vauhdin lisääminen matka uinnissa. Millaisella treenillä tälläistä kannattaisi lähteä parantelemaan? Olisiko nuo 100metrin vedot ratkaisu ongelmaan? Uinti sujuu suht hyvin vaikka paussia on ollut. Vauhti on siellä 2min/100m paikkeilla vaikka uisin ns.nopeampaa tai matkavauhtia. Uinnit tällä hetkellä on 1-2/krt viikko joka on ehkä liian vähän?
  23. Myynnissä seuraava paketti esim. triathlonin vasta-alkajalle tai jo vähän pidemmällekin ehtineelle: • Specialized Shiv Pro hiilikuiturunkoinen triathlonpyörä (vm. 2011), koko S • Zipp 808 Firecrest kiekot edessä ja takana (avovanne) • Bkool Classic pyörätraineri, ostettu 2014 • Stages tehomittari • Mukaan kaikenlaista pyörään liittyvää sälää kuten: Ekstra alumiinivanteet, aerotankojen väliin tuleva juomasysteemi, kaksi ylimääräistä satulaa, ym. Pyörästä ja siihen liittyvistä tavaroista löydät lisää kuvia tästä. Pyörä sijaitsee Oulussa linnanmaan alueella ja sitä on mahdollista testata trainerin päällä. En myy yhtäkään osaa erikseen vaan kaikki lähtee yhtenä pakettina. Hinta yhteensä: 3000 € (tiukka hinta). Hinnassa otan huomioon vain pyörän rungon, Zippin vanteet sekä tehomittarin. Kaiken muun annan kylkiäisinä. Yhteydenotot: Lauri Hautala, laurihautala(ät)icloud(piste)com Koska triathlonpyörä roikkuu enemmän seinällä pyörätelineessä kuin on poljettavana niin myyn sen pois tilaa viemästä ja pölyä keräämästä. Muutenkin tuntuu tuo juoksu kiinnostavan enemmän niin josko tästä olisi jollekin toiselle enemmän hupia. Myynnissä olisi triathlonpyörä Specialized Shiv Pro vuosimallia 2011 (valmistettu 22.12.2011). Ko. runkomallia ei enää tarjota, mutta spekseiltään se on tietääkseni samanlainen kuin linkistä löytyvä Shiv Elite sillä Specialized ei ole muuttanut Shiv sarjan runkoa moniin vuosiin. Pyörän koko on S ja olen itse 173 cm pitkä, mutta suosittelisin tätä pyörää hieman itseäni pidemmille (ehkä 180 cm asti) jos haluaa oikein aggressiivisen ajoasennon. Itse olen kokenut ajoasennon tarpeeksi aggressiiviseksi. En ole pyörän ensimmäinen omistaja vaan ostin tämän käytettynä keväällä 2013 Oulun Special Bike liikkeestä, jossa sitä on myös huollettu pariin otteeseen. Aiempi omistaja voitti tällä mm. täysmatkan SM kisat, joten kyseessä on testatusti nopea pyörä. Kaiken kaikkiaan rungolla on ajettu noin 5000 km. Pyörää on säilytetty aina sisällä asunnossa. Rungossa näkyy pieniä kiveniskemiä muutamassa paikassa, mutta mitään vakavia kosmeettisia vaurioita ei ole. Pyörän mukana tulee (ja on tällä hetkellä asennettuna) supernopeat Zipp 808 Firecrest hiilikuituavovanteet (ovh. 2500€, ostettu 2014) joilla on ajettu noin 1000 km. Vanteet hyvässä kunnossa. Mukaan saa lisäksi pyörän mukana alunperin tulleet DT Swiss alumiinivanteet joissa on kumit, mutta ei takapakkaa. Pyörässä on lisäksi Stagesin tehokampi (ovh. 669€, ostettu 2015), jota voi käyttää niin Bluetooth kuin ANT+ yhteensopivien mittareiden kanssa. Mukana paketissa on vielä Bkool Classic traineri, johon kuuluu etupyörän alle tuleva tuki, tietokoneeseen tuleva ANT+ tikku ja oma quick release skewer. Vaikka trainerin saakin kytkettyä tietokoneeseen ja pystyy ajamaan Bkoolin tarjoamia reittejä, olen käyttänyt traineria suurimman osan ajasta vaan vakiovastuksena ilman sähköjä ja säätänyt vastusta pyörän vaihteilla kun olen käyttänyt TrainerRoadia. Tarkempia satunnaisia yksityiskohtia pyörästä: - Etuvaihtaja: SRAM Apex - Takavaihtaja: SRAM Rival - Takarattaat: SRAM 11-23 - Eturattaat: FSA 52/36 - Polkimet: Speedplay Zero - Kammet: FSA Gossamer, vasen kampi Stages tehomittari, mukana myös alkuperäinen ei-tehomittarillinen kampi - Satula: ISM Adamo Prologue (kuvassa asennettuna), mukaan saa lisäksi Feltin kapean mallin ja Specialized Power Expert (143 mm, musta). - Aerotangot ja jarrut: Specialized. Mukana iso pussi ruuveja, korokkeita ja muuta tilpehööriä millä kyynärnojia pystyy säätämään. - Juomapuoli: Runkoon integroitu Specialized Fuelselage (ei ole tällä hetkellä asennettuna) sekä mukaan saat myös käsien väliin asennettavan XLAB torpedo juomasysteemin.
  24. Total Immersion uinti

    Varmaan saman tyyppisiä ohjeita saa muiltakin kuin sertifioiduilta valmentajilta, lopulta siinäkin uidaan vaparia eikä total immersionia. Kunhan on osaava valmentaja joka erityisesti ymmärtää pidempien matkojen tekniikan päälle.
  25. Total Immersion uinti

    Olen tänä syksynä aloittanut uimatreenit, koskaan ennen en ole vaparia uinut. En ole ylipäätään uinnista tykännyt aiemmin, kun en sitä osannut. Harjoittelin tunnollisesti ja kävin aikuisten uimakoulua ja hain netistä lisäoppia. Silloin törmäsin Total Immersion freestyle tyyliin ja se nappasi heti. Nyt olen itseoppimassa tyyliä ja kiinnostaisi workshopit myös. Saatan jopa lähteä Britteihin, jos ei lähempänä ole mahdollisuutta. Tämä ketju on vanha mutta millainen on tilanne Suomessa nykyään? En googlaamalla ainakaan löytänyt mitään läheltä. Asun Etelä-Suomessa.
  1. Näytä lisää



×